Anoppi toi meille kysymättä neljä 40 v vanhaa joululiinaa
On tulossa jouluna käymään, joten käyttöpakko on.
Onko teillä samanlaista? Tästä ei siis oltu sovittu mitään etukäteen. Tulee tenttaamaan, että ovatko käytössä.
Tässä myös näkyvissä yliampuvuus kaikessa:siis 4 liinaa, ei esimerkiksi yhtä.
Saako minua ärsyttää tämä?
Kommentit (178)
Vierailija wrote:
Meille on tuupattu mun äidin toimesta kaikkea verhoista ja lakanoista lähtiin, 40 vuotta vanhat rapistuneet muovilelut on raahattu, kirppareilta haalitaan kaikkee ilmaisvaatetta lapsille (lapset pieniä, mutta vaatteita raahattu jo koossa 152 ja kuulemma pitää vaan säästää ne sitten kun tarttee) , vanhoja jo sotkettuja puuhakirjoja "kun vielähän niihin voi piirrellä".
On kielletty tuomasta, mut siitä tulee vaan hirveet marttyroinnit ja seuraavan kerran taas lisää tavaraa. Meidän roskis alkaa olla turhan täys..
Tollasille ihmisille pitää varmaan vetäistä kilarit, että ne tajuavat lopettaa. Inhottavaa toimintaa.
Mulle ei anoppi ostanut koskaan mitään. Olisin kyllä ihan eleenä arvostanut, jos ois ostanut/antanut jotain. Ei niin väliä mitä se olisi ollut. Mutta ei.
Vierailija wrote:
Karu meininki on arvon rouvilla täällä. Voi huhuh. Minusta vanhat liinat ja muutkin kauniit, ehjät käsityöt on ihania! Olen ostanut niitä kirpputoreilta varmaan usean sadan euron summilla.
Tässä onkin se ero, että sinä olet itse ostanut liinasi ja tykännyt niistä. Nyt ap on saanut liinoja, joista ei selvästikään pidä. Minäkin pidän vanhoista tavaroista, liinoista ja verhoista, mutta ei tulisi mieleenikään tyrkyttää niitä muille. Jokaisella kun on oma makunsa. Eikö ap saa sisustaa kotiaan omilla, mieleisillään tavaroilla?
Sitä, että poika (sinun miehesi) laitakoon äitinsä kuriin. Näin tekee kunnon aviomies, eikä uhraa vaimoansa. Kumpikin puoliso huolehtii omille vanhemmilleen sanomiset, jos sanomista tulee. Loppuu se hampaiden kiristely.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Miehesi ongelma.
Eikö mies halua/saa päättää minkälaisia joululiinoja teillä laitetaan. Vai meneekö se tyypilliseen tapaan tuokin?
Mikä on mielestäsi tyypillinen tapa?
Meillä kunnioitetaan omia perinteitä. Koko kodin sisustus jouluineen on luotu yhteisin mielipitein. Meillä on hyvin pelkistetty koti, meidän mielestä kaunis. Tämä on rauhan tyyssija. Joulu on punaista, meille perinteistä, ei turhaa krääsää. Muutama kynttelikkö, andventtikynttilä ja sitten joulukuusi aatonaattona. Hedelmät ja piparkakkutalo tuo joulun tuoksua. Leivotaan, kuunnellaan vanhoja, meille perinteisiä joululauluja. Lapsia 4, 2 asuu vielä kotona. Lahjoja ei osteta mielin määrin.
Emme mieheni kanssa ymmärrä tämän päivän kaupallista joulua. Kerromme joka joulu siitä, millaista se meidän lapsuud
Muuten ok, mutta tuon jokajouluisen jorinan siitä millainen teidän lapsuutenne joulu oli, voisi jättää pois.
N59
Miten musta tuntuu, että olen lukenut tämän ketjun ennenkin...
Tai ainakin ihan samanlaisen, itse asiassa varmaan kymmenenkin samanlaista, samat asiat, samat ihmiset, samat ongelmat, joihin ei siis kaikkien näiden vuosien jälkeen vieläkään ole löytynyt ratkaisua.
Eli ratkaisua ei ole.
Miksi sen perään sitten edelleen kysellään?
Joka ikinen neuvo, joka tänne voidaan antaa, on jo annettu. Tuleeko joku jostain ulkoavaruudesta antamaan vielä jonkun ohjeen, jota ei olisi jo täällä ollut?
Miten te ette ota opiksenne, kyselette aina vaan uudestaan?
Takuuvarmasti joulun jälkeen alkaa uusi ketju huonoista anopin antamista lahjoista ja siitä, ettei anoppi antanut rahaa.
Voittehan aloittaa sen jo nyt, hyvissä ajoin. Pääsette hyvään vireeseen jo valmiiksi.
Etkö osaa sanoa, että omat liinat löytyy jo, eikä kaapeissa ole tilaa uusille? Minä laittaisin liinat kylmän viileästi takaisin anopin autoon. Ei tule edes tilaisuutta väittää vastaan.
Ei ole kohteliasta yrittää pakottaa jotain omaa rojuaan toisille väkisin. Sen saa myös sanoa. Loukkaantukoon toinen jos siltä tuntuu, ei haittaa minua siinä vaiheessa.
Tämä vauva on hauska. Äitien, anoppien, isovanhempien hyvää tarkoittavat eleet saavat raivon aikaan. Ihan pikkuasioista.
Ihminen on materialisti, saa turhan tavaran muttei voi heittää sitä poiskaan. Jokuhan on kertonut myymänsä anopilta saamansa risat lastenvaatteet. Se kertoo jo paljon.
Jotkut ovat saaneet arvopapereita, ispja talletustilejä, ei ole appivanhempiaan haukkunut. Arvokoruja ei kukaan ole taitanut saada.
Tässä just mietin miten koruni jakaisin. Miniöille nimeäisin myös jotakin ihan erikseen, yritän neuvotella lasten kanssa etteivät tappele isoisoäitinsä sormuksista, 24 k.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Wau! Hienoja, kiitos kovasti!
(ja liinat tietysti pöytään jouluivierailun ajaksi.)
Koska rakastan miestäni ja anoppi on hänen äitinsä. Samalla lapset oppivat kuinka vanhempia kohtaan voi käyttäytyä kauniisti ihan rakkaudesta puolisoonsa.
Mielestäni teet lapsillesi karhun palveluksen. Lasten mummu tuo liinoja, joita käytät vain miellyttääksesi muita. Lapsi oppii miellyttämään, ei omia mielipiteitä.
Mitenkäs sitten selität lapselle, kun mummu lähtee ja otat liinat pois ja omat tilalle?
Mitä ihmettä - tarkkaileeko jonkun lapset perheen pöytäliinatilannetta noin tarkasti? Ja tarvitsevat vielä erikseen selityksen liinan vaihdolle?
Meillä on kai erikoisen tarkkaamattomat lapset, kun pöytäliinat ovat varmaan se vähiten kiinnostava asia joulussa.
Vierailija wrote:
Se kysyy joskus paljon vaivaa kertoa muille omista mieltymyksistä. Sitä voi joutua monta kertaakin samaa asiaa perustelemaan. Mutta kyllä ne lopulta tajuavat, ettei toista voi pakottaa jostain tykkäämään vain siksi, että itse tykkää jostain. Asiat kannattaa sanoa mahdollisimman positiivisesti, ei niitä muita syyllistäen tai arvostellen, vaan itsestään ja omista mieltymyksistään kertoen.
Vaimon kanssa on juuri noin, paitsi että minun ei kannata liian lujasti pitää kiinni mielipiteistäni. En mm. pidä joulusta yhtään ja en haluaisi esille mitään siihen liittyvää rihkamaa. Mutta kunnon vihtorina pidän siis mielipiteeni itselläni ja esitän tyytyväistä.
Jos et aio käyttää, niin kiitä kauniisti ja anna takaisin. Missä ongelma?
Vanhahkot joluliinat ovat varmaan nättejä. Itse en vaihtele jouluksi jouluverhoja tai joululiinoja. Hyvin vähän jos lainkaan laitan joulukoristeita. Toki kynttilät ikkunalle. Siksi kummastuttaa tää kohkaus. Joku kirjoitti täällä että he hyväksyvät (puolisonsa kanssa) vain "omien vanhempien" antamat koristeet/tekstiilit. Anoppi on puolison vanhempi eli äiti. ??
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Miehesi ongelma.
Eikö mies halua/saa päättää minkälaisia joululiinoja teillä laitetaan. Vai meneekö se tyypilliseen tapaan tuokin?
Mikä on mielestäsi tyypillinen tapa?
Meillä kunnioitetaan omia perinteitä. Koko kodin sisustus jouluineen on luotu yhteisin mielipitein. Meillä on hyvin pelkistetty koti, meidän mielestä kaunis. Tämä on rauhan tyyssija. Joulu on punaista, meille perinteistä, ei turhaa krääsää. Muutama kynttelikkö, andventtikynttilä ja sitten joulukuusi aatonaattona. Hedelmät ja piparkakkutalo tuo joulun tuoksua. Leivotaan, kuunnellaan vanhoja, meille perinteisiä joululauluja. Lapsia 4, 2 asuu vielä kotona. Lahjoja ei osteta mielin määrin.
Emme mieheni kanssa ymmärrä tämän päivän kaupallista joulua. KerrommeVäkisinkin panee joriseen, kun kerta toisensa jälkeen aikaistetaan kaupallista joulua. Suorastaan vitut-taa mennä kauppaan ku kulkuset kilkattaa jo marraskuun alusta.
N52
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Wau! Hienoja, kiitos kovasti!
(ja liinat tietysti pöytään jouluivierailun ajaksi.)
Koska rakastan miestäni ja anoppi on hänen äitinsä. Samalla lapset oppivat kuinka vanhempia kohtaan voi käyttäytyä kauniisti ihan rakkaudesta puolisoonsa.
Mielestäni teet lapsillesi karhun palveluksen. Lasten mummu tuo liinoja, joita käytät vain miellyttääksesi muita. Lapsi oppii miellyttämään, ei omia mielipiteitä.
Mitenkäs sitten selität lapselle, kun mummu lähtee ja otat liinat pois ja omat tilalle?
Mitä ihmettä - tarkkaileeko jonkun lapset perheen pöytäliinatilannetta noin tarkasti? Ja tarvitsevat vielä erikseen selityksen liinan vaihdolle?
Meillä on kai erikoisen tarkkaamattomat lapset, kun pöytäliinat ovat varmaan se vähiten kiinnostava asia joulussa.
Lapset ovat yllättävän tarkkasilmäisiä ja oletko koskaan kuullut, että seinilläkin on korvat?
Vierailija wrote:
"Meidän äiti toi samantyyppisen viritelmän, johon oli ilmeisesti tarkoitus laittaa valokuva sisälle. Noh. Oli joskus mennyt vähä rikki ja tyhjäksi, joten oli täytetty uusiksi ja korjattu PURUKUMILLA. Oli ihan sumea se läpinäkyvä muovi ja haisi purkalle 🤣🤣🤣🤣 roskiin meni. "
Oisko näistä jotain kuvia? En oikein hahmota miltä ne näyttää ja kuulostaa tosi koomisilta.
http://blandad.blogspot.com/2012/02/rosarium.html
http://kirppisrakkautta.blogspot.com/2017/12/joulukalenteri-luukku-1.ht…
Tämännäköisä. Ilmeisesti tunnettu nimellä Rosarium. Oikein kunnon kitschiä :)
Ihanko se anoppi päättää muutkin Teidän perheenne asiat? Toivottavasti EI!
Onhan se koomista ja jopa surullista, jos aikuinen ihminen/aikuiset ihmiset eivät pysty hoitamaan omia joululiinoja kotiinsa. Raihnainen ja ikäloppu anoppi kuljettelee omia tavaroitaan toisten kotiin kysymättä jas pyytämättä. Tämä kertoo vakavasta ongelmasta sukupolvien välisissä ihmissuhteissa. Aikuiset ihmiset ovat kuin lapsia eli he ovat edelleenkin vanhempiensa tai appivanhempiensa holhouksen ja kontrollin alla. Sairasta!!!
Laita välit poikki anoppiin ja viettäkää mukavaa joulua oman perheen kanssa!
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
"Meidän äiti toi samantyyppisen viritelmän, johon oli ilmeisesti tarkoitus laittaa valokuva sisälle. Noh. Oli joskus mennyt vähä rikki ja tyhjäksi, joten oli täytetty uusiksi ja korjattu PURUKUMILLA. Oli ihan sumea se läpinäkyvä muovi ja haisi purkalle 🤣🤣🤣🤣 roskiin meni. "
Oisko näistä jotain kuvia? En oikein hahmota miltä ne näyttää ja kuulostaa tosi koomisilta.
http://blandad.blogspot.com/2012/02/rosarium.html
http://kirppisrakkautta.blogspot.com/2017/12/joulukalenteri-luukku-1.ht…
Tämännäköisä. Ilmeisesti tunnettu nimellä Rosarium. Oikein kunnon kitschiä :)
Kyllä vaan samalaisen äiti toi minulle mustalla teipillä fiksattuna. Sisällä oli punainen ruusu. Oli joskus ostanut sen kirppikseltä ja toi sitten tuliaisiksi pallon minulle.
Äidin koti pursusi älyttömästi pikkuesineitä. Kaapit ja hyllyt täynnä tavaraa. Ostin kiinteistön perikunnalta. Tyhjensimme tavaravuorta todella pitkään.
Miksi ap:n pitäis jemmata omaan kaappiin tavaraa jota anoppi ei halunnut omaan kaappiinsa?
Mulla oli samaa ongelmaa miehen siskojen kanssa kun tyhjentelivät kotitaloaan. Mies sanoi että on omansa hakenut ja valokuvia voi ottaa vastaan ja joitain kuvia haluaa kopioida. Tämän jälkeen siskot tuo meille kaikkea paskaa jota eivät halua itse ja joka ei ole sisaruskatraan ahneelle mt-ongelmaiselle juopollekaan kelvannut.