Lue keskustelun säännöt.
Anoppi toi meille kysymättä neljä 40 v vanhaa joululiinaa
01.11.2023 |
On tulossa jouluna käymään, joten käyttöpakko on.
Onko teillä samanlaista? Tästä ei siis oltu sovittu mitään etukäteen. Tulee tenttaamaan, että ovatko käytössä.
Tässä myös näkyvissä yliampuvuus kaikessa:siis 4 liinaa, ei esimerkiksi yhtä.
Saako minua ärsyttää tämä?
Kommentit (178)
Laita Torille tai Huuto.netiin myyntiin. Monet haluavat ja ostavat niitä, mm. koska 40 v sitten kankaat olivat paremman laatuisia ja kestävämpiä. Moni myös haluaa jouluunsa nostalgiaa omasta lapsuudestaan tai mummolan joulusta.
-Jokainen laittaa omanlaisensa joulun ja mistä itse ja lapset pitävät. Ei ole pakko laittaa anopin tuomia pöytäliinoja jos ei niistä tykkää. Ajattelen minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on joululiinoja 1980-luvulta. Vähävaraisena ostin ne Centrumin alekorista jotain markan kappalehintaan. Ne on valkoisia, joihin on kirjailtu tonttuja, valmistusmaa Kiina. Montaa eri kokoa löytyy ja ne oli ihan kivoja jossain vaiheessa, mutta ei enää. En kuitenkaan vie niitä lasteni riesaksi, lapsilla on parempi maku sisustuksen suhteen mitä minulla oli nuorena. En muutenkaan rupea sisustamaan lasteni koteja, ei kuulu minulle.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Kun alkaa jakorasiaksi jollekin miehelle - pitää nähdä nenäänsä pidemmälle - siis miettiä jo etukäteen, millainen äiti sillä on.
Pitäiskö tarkastaa vähän tota termistöä että mitä tolla tarkoitetaan? Nainen joka menee naimisiin.miehen kanssa ja saa hänen kanssaan lapsia on jakorasia? Ok.
Jotakin taitaa ällöttää se, että omalla pojallaan on vaimonsa kanssa seksiä, hyi.
Vierailija wrote:
Laita Torille tai Huuto.netiin myyntiin. Monet haluavat ja ostavat niitä, mm. koska 40 v sitten kankaat olivat paremman laatuisia ja kestävämpiä. Moni myös haluaa jouluunsa nostalgiaa omasta lapsuudestaan tai mummolan joulusta.
-Jokainen laittaa omanlaisensa joulun ja mistä itse ja lapset pitävät. Ei ole pakko laittaa anopin tuomia pöytäliinoja jos ei niistä tykkää. Ajattelen minä.
Ihan sitä laadutonta kiinaroinaa osattiin myydä jo 40 vuotta sitten. Myös niitä tekstiilejä.
Sivuan aihetta, miesten kiinnostuksesta kodin tekstiileihin. Kun muutama kommentti koskee sitä, onko miehellä sananvaltaa liinoihin jne.
Kodissani on ja se on yhteinen päätös, mitä pöytäliinoja ja koristeita esille pannaan. Oikein höpistään näistä keskenämme. "-sopisko tämä tähän, laitetaanko tämmöinen tähän." Lisäksi mieheni ostaa mieleisiään jouluun sopivia koriste- ja valoesineitä minulta ennalta kyselemättä. Ne on myös minun makuuni olleet.
Tästä olen jopa hämmästynyt, että mies valitsee kanssani verhotkin kotiimme. Olemme molemmat toisessa avioliitossa.
Aikaisemmassa liitossa miestä ei kiinnostanut sitten yhtään, mitä kodissa on. Yhtään rääsyä ei ostanut kotiin itselleen eikä lapsilleen, puhumattakaan astioista tai kodin tekstiileistä.
Tämän takia olen todella hämmästynyt, että miestä kiinnostaa kodin sisustus. Olen hyvin mielissäni.
Anoppi ei ole koskaan mitään meille antanut. En edes halua nähdä, mitä hänen kodistaan löytyy (on perikunnalla se koti).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Miehesi ongelma.
Eikö mies halua/saa päättää minkälaisia joululiinoja teillä laitetaan. Vai meneekö se tyypilliseen tapaan tuokin?
Tyypillinen tapa voi olla, että mies sanoo "ihan sama", kun vaimo kysyy mielipidettä sisustukseen liittyen.
Joulu oli 70-80- luvulla jännityksen, odotuksen aikaa. Joululaulut alkoi kuulua kaupoissa 1.12., kun oli perinteiset joulukadun avajaiset. Joulusuklaat ym. herkut tuli kauppoihin joulukuussa, myös vanhempamme tätä muistelevat.
Äiti leipoi kaiken itse, pipari- ja torttutaikina itse tehtyä. Näitä perinteitä vielä itsellä.
Lahjoja ei ollut mielinmäärin. Perhekeskeisyys, rauhoittuminen, se kuusen ja kynttilän valossa hiljentyminen. Lahjojen jako ja leikkiminen. Pienistä hetkistä kiinni pitäminen.
Nykyään kaikki kaupallista. Joulukarkit myynnissä. Nyt on marraskuu, kun menen kauppaan, tiivistyy jännitys, joko joululaulut soivat. Kuusen koristeita, jouluvaloja ym. joulukrääsää kauppojen hyllyt notkollaan. Joulu ei ole enää joulu, tämä on se mitä emme omille lapsillemme haluaisi. Joulussa ei ole taikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Miehesi ongelma.
Eikö mies halua/saa päättää minkälaisia joululiinoja teillä laitetaan. Vai meneekö se tyypilliseen tapaan tuokin?
Tyypillinen tapa voi olla, että mies sanoo "ihan sama", kun vaimo kysyy mielipidettä sisustukseen liittyen.
Hän sanoo juuri noin. On kyllä ihan fiksu mies ja osti meidän viimeisimmän oman liinamme ihan itsenäisesti. Ap
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Kun alkaa jakorasiaksi jollekin miehelle - pitää nähdä nenäänsä pidemmälle - siis miettiä jo etukäteen, millainen äiti sillä on.
Pitäiskö tarkastaa vähän tota termistöä että mitä tolla tarkoitetaan? Nainen joka menee naimisiin.miehen kanssa ja saa hänen kanssaan lapsia on jakorasia? Ok.
Jotakin taitaa ällöttää se, että omalla pojallaan on vaimonsa kanssa seksiä, hyi.
Minä kunnioitan poikani valintaa! Missään nimessä en voisi miniäni arvoa alentaa jakorasiaksi! Terveessä mielessä parisuhteeseen kuuluu seksi. Sairaassa mielessä parisuhteessa elävä nainen on jakorasia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Joulu oli 70-80- luvulla jännityksen, odotuksen aikaa. Joululaulut alkoi kuulua kaupoissa 1.12., kun oli perinteiset joulukadun avajaiset. Joulusuklaat ym. herkut tuli kauppoihin joulukuussa, myös vanhempamme tätä muistelevat.
Äiti leipoi kaiken itse, pipari- ja torttutaikina itse tehtyä. Näitä perinteitä vielä itsellä.Lahjoja ei ollut mielinmäärin. Perhekeskeisyys, rauhoittuminen, se kuusen ja kynttilän valossa hiljentyminen. Lahjojen jako ja leikkiminen. Pienistä hetkistä kiinni pitäminen.
Nykyään kaikki kaupallista. Joulukarkit myynnissä. Nyt on marraskuu, kun menen kauppaan, tiivistyy jännitys, joko joululaulut soivat. Kuusen koristeita, jouluvaloja ym. joulukrääsää kauppojen hyllyt notkollaan. Joulu ei ole enää joulu, tämä on se mitä emme omille lapsillemme haluaisi. Joulussa ei ole taikaa.
Olen kuusikymppinen ja pistin Jouluradion soimaan, kun se tänään alkoi kuulua. Minä pidän pitemmästä joulusta mitä siitä lapsuuden kolmen päivän mittaisesta. En leivo tai laita joulua hampaat irvessä kuten äitini teki, kun kaikki piti tehdä itse alusta alkaen.
Voi että, minä tykkäisin!
Minulle (tai siis meille) ei anoppilasta tule koskaan mitään tuollaista, koska tyttäret siellä huseeraa ja vie omiin koteihinsa kaiken. Mies ei tietenkään välitä, eikä minulla ole sananvaltaa.
Appi ja anoppi on kuolleet. Tietysti mies on tuonut sieltä isänsä työkaluja ja niitä miesten tavaroita, ja se sitten katsotaan hänen osuudekseen. Talo on perikunnan mutta käytännössä kälyjen valtakunta.Siellä olisi ollut niin kauniita vanhoja tekstiilejä ja muita mutta eihän niitä meille liikenne.
No mutta maallistahan tämä on. Ja hyvä että menee kumminkin perillisille, eikä roskiin.
Jos olisin AP, laittaisin yhden niistä liinoista jonnekin pöydälle tms jouluksi, ihan anopin mieliksi. Ei se nyt suuri uhraus ole. Anopin lähdettyä sen voi ottaa pois, jos omaa silmää häiritsee. Joulumieli anopillekin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten tossun alla te olette? Ei teillä ole mitään anopin joululiinojen käyttöpakkoa. Käytä omiasi ja anna joululahjana takaisin ne hänen. Jos suuttuu, kerro, että saa lähteä. Jos ei suostu lähtemään, soita poliisit poistamaan. Kyllä yksi joulu putkassa saa tyhmimmänkin yksilön uskomaan.
Vierailija wrote:
Miten tossun alla te olette? Ei teillä ole mitään anopin joululiinojen käyttöpakkoa. Käytä omiasi ja anna joululahjana takaisin ne hänen. Jos suuttuu, kerro, että saa lähteä. Jos ei suostu lähtemään, soita poliisit poistamaan. Kyllä yksi joulu putkassa saa tyhmimmänkin yksilön uskomaan.
Nyt on kunnon meininki. Mutta mikä hiivatin pakko se on kenenkään mennä kotoaan jouluksi muualle?
Olen anoppi ja viihdyn kotonani 1000 kertaa paremmin kuin miniöillä, saati että veisin heille mitään. Raha lähetettynä ja anoppi ja miniä loitolla toisistaan on paras tapa viettää joulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Miten tossun alla te olette? Ei teillä ole mitään anopin joululiinojen käyttöpakkoa. Käytä omiasi ja anna joululahjana takaisin ne hänen. Jos suuttuu, kerro, että saa lähteä. Jos ei suostu lähtemään, soita poliisit poistamaan. Kyllä yksi joulu putkassa saa tyhmimmänkin yksilön uskomaan.
Onko läkkeet otettu?
Tiedätkö Ap, että se on ihmeen vapauttavaa, kun oppii aikuisena seisomaan omien mieltymystensä takana ja sanomaan esim., että "kiitos vain, mutta nämä ei nyt ihan minun makuuni kyllä ole".
Mutta kun kerran jo vastaanotit liinat, joista et yhtään pidä, niin sinulle ei nyt jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin käyttää niitä liinoja vastentahtoisesti tai palauttaa ne anopille ja sitten sanoa tuo lause hänelle. Mielellään pahoittelun kera. Voit lisätä, ettet heti kättelyssä kehdannut sanoa, että sinulla on ihan erilainen maku, ja sitten antaa anopille liinat takaisin.
Jos et uskalla omaa makuasi suoraan kertoa, varaudu vastaanottamaan kaikenlaista krääsää jatkossakin. Koska tottahan anoppi sinua jatkossakin haluaa ilahduttaa lahjoillaan, jos hän näkee sinun vastaanottavan sellaisia "mielellään".
Vierailija wrote:
Minulla on joululiinoja 1980-luvulta. Vähävaraisena ostin ne Centrumin alekorista jotain markan kappalehintaan. Ne on valkoisia, joihin on kirjailtu tonttuja, valmistusmaa Kiina. Montaa eri kokoa löytyy ja ne oli ihan kivoja jossain vaiheessa, mutta ei enää. En kuitenkaan vie niitä lasteni riesaksi, lapsilla on parempi maku sisustuksen suhteen mitä minulla oli nuorena. En muutenkaan rupea sisustamaan lasteni koteja, ei kuulu minulle.
Kysy kuitenkin lapsiltasi, haluavatko he mahdollisesti pitää ne muistona lapsuuden jouluista ennen kuin hävität ne. Ei ne välttämättä ikinä pöytään enää päädy, mutta tärkeitä ne voi olla siellä kaapissa tallessakin.
Vierailija wrote:
Tiedätkö Ap, että se on ihmeen vapauttavaa, kun oppii aikuisena seisomaan omien mieltymystensä takana ja sanomaan esim., että "kiitos vain, mutta nämä ei nyt ihan minun makuuni kyllä ole".
Mutta kun kerran jo vastaanotit liinat, joista et yhtään pidä, niin sinulle ei nyt jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin käyttää niitä liinoja vastentahtoisesti tai palauttaa ne anopille ja sitten sanoa tuo lause hänelle. Mielellään pahoittelun kera. Voit lisätä, ettet heti kättelyssä kehdannut sanoa, että sinulla on ihan erilainen maku, ja sitten antaa anopille liinat takaisin.
Jos et uskalla omaa makuasi suoraan kertoa, varaudu vastaanottamaan kaikenlaista krääsää jatkossakin. Koska tottahan anoppi sinua jatkossakin haluaa ilahduttaa lahjoillaan, jos hän näkee sinun vastaanottavan sellaisia "mielellään".
Nimenomaan kannattaa laittaa välit poikki ja iso rähäkkä . Tai tiputtaa uffin laatikkoon ja haukkua miehensä. Tai näyttää niitä miehen sisaruksille jos he mielellään ottaisivatkin lapsuutensa liinat. Jos eivät ole yhtä alistettuja kuin apn puoliso.
Se kysyy joskus paljon vaivaa kertoa muille omista mieltymyksistä. Sitä voi joutua monta kertaakin samaa asiaa perustelemaan. Mutta kyllä ne lopulta tajuavat, ettei toista voi pakottaa jostain tykkäämään vain siksi, että itse tykkää jostain. Asiat kannattaa sanoa mahdollisimman positiivisesti, ei niitä muita syyllistäen tai arvostellen, vaan itsestään ja omista mieltymyksistään kertoen.
Ennen oli kunnonlista, nytten ei oo kunnonlista. Joululiinat pöytään, minna, kun iinajppi tulee tupaan!
No millaista se sitten oli?
Minä reilu nelikymppinen ja parasta joulussa oli se lahjakasa! Saman haluan omillekin lapsille. Ei tietty mitään semmoista osteta mille ei mitään käyttöä oo mutta ihan käyttötavaraakin menee meillä pakettiin että olisi mahdillisimman paljon lahjoja. Ei oo lapset vielä valittaneet.