Lue keskustelun säännöt.
Anoppi toi meille kysymättä neljä 40 v vanhaa joululiinaa
01.11.2023 |
On tulossa jouluna käymään, joten käyttöpakko on.
Onko teillä samanlaista? Tästä ei siis oltu sovittu mitään etukäteen. Tulee tenttaamaan, että ovatko käytössä.
Tässä myös näkyvissä yliampuvuus kaikessa:siis 4 liinaa, ei esimerkiksi yhtä.
Saako minua ärsyttää tämä?
Kommentit (178)
Vierailija wrote:
Varakkaita anopoeja kaikilla ja isot talot kun on tavaraa mitä jakaa.
Ei sittä tämmösillä kerrostalomummoilla ole monelle miniälle jakaa rojua eikä hopeitakaan. Eikä rahaa
Kyllähän kerrostaloyksiöön saa mahtumaan paljon tavaraa, kunhan ne pakkaa laatikoihin ja laatikoita on isot pinot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyl mä laitan anopin tekemät joululiinat esille. Taitava käsityöihminen, jonka kädenjälkeä ei tarvitse häpeillä. Vaikkei parhaita ystäviä olla oltukaan, on silti rakkaan mieheni äiti.
Onhan se anopinkin joulu jos se kutsutte. Siksi aikaa anopin liina pöydälle, anopin poistuttua vaihdat. Problem solved.
voit toki pitää omasi ja todeta että niillä on sulle vahva tunnearvo.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Wau! Hienoja, kiitos kovasti!
(ja liinat tietysti pöytään jouluivierailun ajaksi.)
Koska rakastan miestäni ja anoppi on hänen äitinsä. Samalla lapset oppivat kuinka vanhempia kohtaan voi käyttäytyä kauniisti ihan rakkaudesta puolisoonsa.
Mielestäni teet lapsillesi karhun palveluksen. Lasten mummu tuo liinoja, joita käytät vain miellyttääksesi muita. Lapsi oppii miellyttämään, ei omia mielipiteitä.
Mitenkäs sitten selität lapselle, kun mummu lähtee ja otat liinat pois ja omat tilalle?
Veikkaan että varsin harvalle lapselle pari pöytäliinaa aiheuttaa persoonallisuushäiriöitä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vanhoilla tekstiileillä on tunnearvoa. Pidän tallessa kotona kudottuja pellavalakanoita ja vaativalla sidonnalla tehtyjä pyyhkeitä 50- luvulta. Ja äidiltä perittyjä damastiliinoja.
Olen luvannut ne tyttärelle, hän arvostaa käden taitoja ja entistä osaamista.
Miniät krumeluurista ja naisten lehtien muotijutuista.
Ei kenelläkään ole oikeutta kyseenalaistaa toisen kodin arvomaailmaa. Anoppien on nyt vain hyväksyttävä, että miniä sisustaa oman maun mukaan.
Jostain syystä anoppi niistä luopui. Olisikohan kyllästynyt. Minun äitikään ei tyrkytä vanhaa tai päätä miten kotini sisustan.
Krumeluuri on kivaa ja naisten lehtien söpöt kuvat mikä väri on muotia tänä vuonna.
Vanhan kuusenkoristeet veks ja uutta tilalle markkinoin
Olen tuo, jonka äitikään ei tyrkytä.
En tiedä mitä krumeluuri on. Minulla on omat perinteet. Kuusen koristeet on 28 vuotta vanhoja. Verhot, liinat, ja matot myös. En lue sisustuslehtiä. Olen reilu 5 kymppinen ja puolisoni likenee 6 kymppiä. Olemme isovanhempia ja arvostamme perhettämme ja omia perinteitä. Olemme molemmat saaneet nämä arvot omasta lapsuuden kodista. Anoppi on jo edesmennyt, omat vanhempani vielä elää. Vietämme joulua kotona oman perheen kanssa ja samalla kokoonpanolla menemme kylään minun lapsuuden kotiin. Minun vanhemmat ovat jo isoisovanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Se liinahan on aarre. Tuskin niitä monelta edes löytyy. Eri asiahan on, jos se olisi tuonut vaikka 40 vuotta vanhan kahvipaketin, sekin olisi aarre, niitäkin on vain harvoilla ihmisillä.
Anopit tietää.
Aivan varmasti anopit tietää, niin minäkin. En kuitenkaan tyrkytä mitään miniälle. Tämä kertoo kunnioituksesta oman lapsen perhettä ja miniää kohtaan. Tiedän paljon asioita, kerron, jos kysytään. Silloinkaan en tiedä paremmin, kerron mielipiteeni, korostamatta sitä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Wau! Hienoja, kiitos kovasti!
(ja liinat tietysti pöytään jouluivierailun ajaksi.)
Koska rakastan miestäni ja anoppi on hänen äitinsä. Samalla lapset oppivat kuinka vanhempia kohtaan voi käyttäytyä kauniisti ihan rakkaudesta puolisoonsa."
40 vuotta vanhat joululiinat voivat olla ainoa muisto eletyistä ihanista menneistä jouluista, jolloin esim lapset pieniä. Antaa toisen fiilistellä, keltä se on pois jouluna?
Silloin anoppi fiilistelee kotona liinojen kans. Mikäli kyläilee pojan luona kunnioittaa heidän sisustusta. Mitenhän suut menee niillä anopeilla, joiden miniät ei pidä joulua erityisenä? 😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta sovitaanko, tämän joulun jokainen viettää kotonaan? Ihan niinko itse tahtoo ja syö mitä tahtoo.
Ei tarvi mummojen ruokkia 10 henkeä jotka joulun jälkeen haukkuvat ruuat ja saamansa lahjat, itse veivät sentään ison joulutähden.
Eikä toisinpäin, ei anopit väsy siellä lastensa sohvalla eikä miniä hermostu anopista kodissaan
Oma kotijoulu jokaiselle!
No jos ne miehelle on tosi tärkeitä ja haluaa ne jouluna pöytään niin sitten sinne, jos ei niin pois vaan. Mitä mies on mieltä? Yleensä kyllä sisustetaan se oma koti ja joulu eikä toisten sisustuksiin mennä käskemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Wau! Hienoja, kiitos kovasti!
(ja liinat tietysti pöytään jouluivierailun ajaksi.)
Koska rakastan miestäni ja anoppi on hänen äitinsä. Samalla lapset oppivat kuinka vanhempia kohtaan voi käyttäytyä kauniisti ihan rakkaudesta puolisoonsa."
40 vuotta vanhat joululiinat voivat olla ainoa muisto eletyistä ihanista menneistä jouluista, jolloin esim lapset pieniä. Antaa toisen fiilistellä, keltä se on pois jouluna?
Silloin anoppi fiilistelee kotona liinojen kans. Mikäli kyläilee pojan luona kunnioittaa heidän sisustusta. Mitenhän suut menee niillä anopeilla, joiden miniät ei pidä joulua erityisenä? 😅
Luule sää että kaikille anopeille joulu on jotain muuta kuin yksi ilta vuodessa? Tai hirveä stressi ostaa 12 lapsenlapselle ja neljälle miniälle tarpeeksi arvokkaat lahjat?
Vai rupeeko kaikki joskus 65 v jouluihmisiksi?
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vanhat liinat on usein parempia.
Mutta haluan viettää meidän jouluamme, en anopin joulua. Ap
Mitä vit-tua lässytät?! Omat liinat pöytään ja sillä selvä. Annat anopille takaisin ja kerrot ettei ole käyttöä.
Osaako miniät hävetä anoppinsa morkkaamisesta, jotka ihan vilpittömästi tuovat jonkun lahjan.
Jos olisi ollut tyttären äidin tuoma, tytär olisi ilahtunut, oli se mikä tahansa. Mutta jos on miehen äiti, miniän mielestä miehen äiti ei tee mitään miniän mielestä oikein.
Minä olen tuo, jonka ajattelet vihaavan anoppia. Minun äiti tai anoppi ei tuo vanhaa. Ovat oppineet myös näkemään mistä pidän. Mikäli haluavat ilahduttaa, tuovat leipomuksia, lapsille jotain kivaa. Eivät ajattele ilahduttavansa tuomalla jotain, joka heidän mielestä on mieluinen.
Eli olemme mieheni kanssa perheestä, jossa kunnioitetaan toisia ja annetaan tilaa oman kodin rakentamiselle. Eivät ole koskaan puuttuneet edes lasten kasvatukseen. Ovat keskittyneet olemaan isovanhempia. Minulla ei ole viha suhdetta anoppiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Fiksut anopit kuten minä pysyvät joulun kotonaan, eivät mene miniän harmiksi eivätkä pyydä miniää nyrpistelemään omaan kotiinsa.
Eikä anna lahjoja lapsenlapsille, ainakaan tavaraa, pelkästään rahaa jonka voivat sitten käyttää vaikka bensaan tai ruokaan kun lapset saa kuitenkin ne toivotut lahjat sieltä miniän suvun puolelta.
Minua jaksaa ihmetyttää, eikö nämä äidit ja anopit osaa kysyä lapsiltaan ja heidän puolisoiltaan, että minulla olisi tavarat x ja y, joita en tarvitse, onko teillä näille käyttöä? Tai laittaa viestiä, että täällä kaupassa on minusta teille sopiva juttu, ostanko? Suomalaiset on näköjään tuppisuukansaa, kun ei osata viestiä suullisesti tai kirjallisesti edes lähimpien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mitä se mies haluaa niille liinoille tehdä?
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Wau! Hienoja, kiitos kovasti!
(ja liinat tietysti pöytään jouluivierailun ajaksi.)
Koska rakastan miestäni ja anoppi on hänen äitinsä. Samalla lapset oppivat kuinka vanhempia kohtaan voi käyttäytyä kauniisti ihan rakkaudesta puolisoonsa."
40 vuotta vanhat joululiinat voivat olla ainoa muisto eletyistä ihanista menneistä jouluista, jolloin esim lapset pieniä. Antaa toisen fiilistellä, keltä se on pois jouluna?
Eihän niitä ainoita muistoja miniälle sitten anneta.
Pojallehan ne on vietykin mutta kun miniä on perheen pää ja miehellään ei mitään sananvaltaa.
Oletteko nähneet kotia jossa miehen tavaroita olisi esillä, naisen muistojutut kyllä.
Poikani toi
Meillä on lapsuuden ja nuoruuden tärkeät muistot mielessä osa kaapissa. Emme kumpikaan halua niitä esille laittaa. Meillä on anopin ja appiukon hääkuva esillä, ei kenenkään muun, ei edes omaa.
Mikäs ikä on se kun lapsukainen jauhaa "minä itte"? Onko ap jäänyt sen tasolle.
En näkisi että ap:llä olisi velvollisuutta laittaa anopin tuomia liinoja esille, mutta säästäisin ne kyllä. Itse just pidän vanhoista pöytäliinoista. 80-luvun joululiinat on jonain päivänä kuitenkin vintagea ja ehkäpä haluttuja ja arvostettujakin. Ehkäpä jopa ap kelpuuttaa niistä jonkin kotiinsa näkyville.
Kertoiko anoppi miksi halusi liinoista luopua? Siivosiko nurkkiaan eikä tunnearvo antanut periksi viedä Konttiin?
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Fiksut anopit kuten minä pysyvät joulun kotonaan, eivät mene miniän harmiksi eivätkä pyydä miniää nyrpistelemään omaan kotiinsa.
Kuulostatpa ihanalta anopilta... Not.
No pitäiskö sitten mennä ja sietää miniän asiatonta käytöstä, mielenosoitusta ja vihaista mulkoilua ja pilkkanaurua? Vähemmälläkin lapsenlapset oppii halveksimaan kun äiti opettaa.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Wau! Hienoja, kiitos kovasti!
(ja liinat tietysti pöytään jouluivierailun ajaksi.)
Koska rakastan miestäni ja anoppi on hänen äitinsä. Samalla lapset oppivat kuinka vanhempia kohtaan voi käyttäytyä kauniisti ihan rakkaudesta puolisoonsa."
40 vuotta vanhat joululiinat voivat olla ainoa muisto eletyistä ihanista menneistä jouluista, jolloin esim lapset pieniä. Antaa toisen fiilistellä, keltä se on pois jouluna?
Eihän niitä ainoita muistoja miniälle sitten anneta.
Pojallehan ne on vietykin mutta kun miniä on perheen pää ja miehellään ei mitään sananvaltaa.
Oletteko nähneet kotia jossa miehen tavaroita olisi esillä,
Hyvähän se on jos ne miehen jutut saa olla edes kaapeissa. Useimmassa kodeissa mies pakotetaan viemään roskiin rojuna muistonsa, joku koulutyö, mieleinen lahja lapsuudesta, koulukuvat, armeijapuukko jne.
Sinun kannattaisi viedä ne puuhakirjat ja ylisuuret vaatteet ym aina äidillesi kun käytte siellä. Sanot vaan että tekemistä mummolaan ja varavaatteita jos täällä vaikka joskus tarttee. Jos tuo lisää niin seuraavalla reissulla taas kaikki äidin tuomat jutut mummolaleluiksi ja mummolavaatteiksi. Jos valittaa että ei mahdu niin kerro että ei sitten kannata ostaa lisää….