Minulla on psykoosisairaus ja yliopistopaikka - kannattaako opiskella?
Sairastan skitsoaffektiivista häiriötä joka on skitsofrenian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön välimuoto. Sairaus ei ole koko ajan aktiivinen vaan tulee jaksoissa. Kolme psykoosia on takana. Niiden välillä on sellaista oireilua että on vaikea jaksaa juuri mitään, mikä saattaa johtua lääkkeistä. Olen sairauden takia kuntoutustuella eli määräaikaisella eläkkeellä. Minulla olisi opiskelupaikka yliopistossa. Sain sen kauan sitten ennen opiskeluaikojen rajausta eli voisin luuhata siellä vaikka koko loppuikäni. Mutta kannattaako yliopistolla roikkua puolikuntoisena opiskelijana loputtomiin? En toisaalta oikein tiedä mitä muuta tekisin. Haluaisin opiskella mutta oma jaksaminen arveluttaa. Vai jäisikö vaan eläkkeelle ja olisi tekemättä mitään?
Kommentit (22)
Vierailija wrote:
Jos itse opiskelu tuntuu sujuvan niin miksikäs ei. On siellä luumuilijoita laidasta laitaan. On siinä enemmän tilaa ja liikkumavaraa kuin pyöritellä peukaloitaan tai olla "kuntouttavassa" pussittamassa niittejä...
Voihan opiskella ilman yliopistoakin mutta jotenkin järjestyneempää, ja saat tukea ja joustoa asioihin.
Voithan tauottaa ja puuhastella muitakin juttuja. Ei käy niin yksitoikkoiseksi.
Tee kodista paikka joka toimii ja jossa viihdyt.
Iloista opiskelua<3
Kiitos<3
Hoitaja oli sitä mieltä että opiskelun sijaan minun pitäisi mennä kuntouttavaan työtoimintaan. Mitä olen siitä kuullut niin ei ole kuulostanut kauhean kuntouttavalta. Tuntikausia jotain puuduttavan yksinkertaista hommaa kuten paperien taittelua.
Huomaatkos, kun keskityt johonkin muuhun kuin pelkoihisi, niin pelot pienenee. Voit aina hakea uutta suuntaa ja pohtia vaihtoehtoja. Älä blokkaa sairauteen tai jää olemiseen. Ei se suoritus ole mikään pakko, ja itse määräät omasta jaksamisesta.
Minä laittaisin hoitsut kiertoon ja hankkisin jotain muuta kautta uupumukseen apua. Sinä olet oman elämäsi johtotähti. Ei hoitsu eikä vauvaporukka.