Lauri Törhösen käytös väitöstilaisuudessa hämmentänyt
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009957782.html
Hän sinutteli vastaväittäjää ilman sinunkauppoja. Ei vastannut kysymyksiin, paitsi ”kyllä vai ei” -tyyppiseen kysymykseen, johon hän vastasi ”ehkä”. Ja välillä hän vastasi kysymykseen kysymyksellä – mitä väittelijän ei ole lupa tehdä. Otti loppulausunnon jälkeen itselleen kustoksen tehtäviä yrittämällä päättää koko tilaisuuden ennen aikojaan.
Kommentit (620)
Niin, ja miksi lähteitä käytetään?
Ainakin siksi että
1.Osoitetaan että ollaan kärryillä tutkimusaiheen historiasta: mitä siitä jo tiedetään ja missä on se "aukko" tietämyksessä, jota tutkija haluaa täyttää. Jos tätä et tee, erittäin todennäköisesti päätyy tekemään juuri jotain epäomaperäistä. Tutkimuksessa ei ole tarkoitus keksiä pyöriä uudestaan.
2.Lähteiden avulla tarkennetaan sitä, mihin aiempaan tutkimusperinteeseen kiinnitytään ja mistä erottaudutaan.
3.Metodologiasta on aina aiempaa kirjallisuutta, jonka avulla sitä kuvataan.
4.Omat tutkimustulokset ja väitteet suhteutetaan aiempaan tutkimukseen, tuetaan ja jatketaan sitä tai kritisoidaan.
5.Osa lähteistä voi olla tutkimusaineistotyyppistä: kuvataan esimerkkien avulla jotain maailman ilmiötä, jota sitten tukitaan. Tällaisessa yhteydessä esim.jääkaappimagneettikin voisi olla ihan järkevä lähde. Tällainen lähdeaineisto on kuitenkin oma lukunsa eikö sillä mitenkään voi korvata tutkimuksellisia lähteitä.
En kyllä enää edes ymmärrä, miksi me jaksamme näitä asioita selittää... Eivätköhän nuo jankutukset ole lähinnä provoja.
Ja silti vielä tämänkin lisään...
Joka ikinen lähde jota käytetään, toisin sanoen perustellaan eikä sitä vain heitetä satunnaisesti tekstiin. Lisäksi se merkitään niin tarkasti että kenelle tahansa on selvää, mikä on mistäkin.
Jos toisten tekstejä vain copypasteillaan ja käytetään kuin omana, kyseessä on plagiointi, mikä on vakava tutkimuseettinen rike. Niistä yleensä myös plagiaatintunnistusohjelma huomauttaa. Sellaisen läpi muuten Törhösen tekstikin olisi pitänyt ajaa. Mitähän siellä on näkynyt ja miksi siihen ei ole reagoitu...?
Edellinen kirjoittaja kuvasi hyvin, miksi lähteitä ja selkeää viittaamista niihin vaaditaan. Tämän lisäksi vaaditaan, että tutkimuskysymys on määritelty työssä ymmärrettävästi.
Esim. Törhönen esittää väitteen, että vain koulutettu elokuvaohjaaja on "oikea" ohjaaja tjsp. Työstä ei käy ilmi onko tämä hänen tutkimusaiheensa, mutta oletetaan esimerkin vuoksi niin.
Sen sijaan että tuon väitteen vain suoltaa paperille, Törhösen tulisi ensin kertoa kuka tai ketkä alan tutkijat ovat esittäneet päinvastaista. Jossakin tekstissä ehkä väitetään, että myös itseoppinut ohjaaja voi tuottaa yhteiskunnallisesti arvokasta elokuvataidetta. Törhösen kuuluisi nyt kertoa, kuka näin on väittänyt, ja sitten lisätä tekstiin viite kyseiseen teokseen, ja millä teoksen sivulla väittämä esiintyy. Näin lukija saa mahdollisuuden:
i) käydä tarkistamassa onko kyseinen henkilö tosiaan esittänyt kyseisen väitteen ja referoiko Törhönen väitettä totuudenmukaisesti, ja
ii) tutustua ko. henkilön väitteensä tueksi esittämiin perusteluihin.
Jos viitettä ei ole, tämä tarkistaminen muuttuu vaikeaksi tai mahdottomaksi. Viitteen puuttuminen viittaa siis parhaimmillaankin tutkijalle sopimattomaan älylliseen laiskuuteen ja integriteetin puutteeseen, ja pahimmillaan tarkoitushakuiseen totuuden vääristelyyn tai peittelyyn.
Sitten kun Törhösellä on tämä osio kunnossa, on aika kirjoittaa omat vastaperustelut sille miksi vain koulutettu ohjaaja tulisi ottaa vakavasti. Ja jokaiseen perusteluun totta kai taas omat lähdeviitteensä, silloin kun niihin sisältyy muiden tekemiin tutkimuksiin perustuvia väittämiä eikä pelkkää Laurin yksityisajattelua. Hyvässä työssä on riittävä määrä noita molempia.
Mutta kun hän ei edes kerro mitä kysymystä/aihetta hänen työnsä käsittelee, saati että viittaisi lähteisiin, niin työn arvioiminen tieteellisestä näkökulmasta on mahdotonta = se ei ole tieteellinen työ. Tieteellisen työn ensimmäinen perusedellytys on juuri se, että sitä voidaan arvioida yhteisesti sovituilla kriteereillä. Työ voi hyvinkin olla arvokas vaikkapa oppikirjana tai muistelmateoksena. Mutta väitöskirjana se on arvoton eikä sitä tule tällaisenaan hyväksyä.
Lauri Törhösestä tulee mieleen aina se hänen mestariteoksensa dialogi, missä repliikki menee näin:
"Rakastatsä mun munaa?"
Kyllä Larelle pitää tohtorin natsat jo tuolla elokuvaklassikon kohtauksella irrota.
Väitöskirjat ja tieteeksi väitetyt tutkimukset eivät vanhene koskaan. Vilppi tieteessä on ja pysyy. Olisi syytä kaivaa joitakin Lapin yliopiston törkytutkimuksia uudelleen käsiteltäviksi.
Vierailija kirjoitti:
Väitöskirjat ja tieteeksi väitetyt tutkimukset eivät vanhene koskaan. Vilppi tieteessä on ja pysyy. Olisi syytä kaivaa joitakin Lapin yliopiston törkytutkimuksia uudelleen käsiteltäviksi.
Onko Suomessa mitään tahoa joka voisi auditoida jälkikäteen tehtyjä töitä? Kun valtion määrärahat on sidottu ainoastaan tutkintomääriin eikä lainkaan laatuun, niin laatu tulee sitten varmistaa jollain toisella keinolla. Selostakaa te palstan akateemiset jos tunnette Suomen systeemiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väitöskirjat ja tieteeksi väitetyt tutkimukset eivät vanhene koskaan. Vilppi tieteessä on ja pysyy. Olisi syytä kaivaa joitakin Lapin yliopiston törkytutkimuksia uudelleen käsiteltäviksi.
Onko Suomessa mitään tahoa joka voisi auditoida jälkikäteen tehtyjä töitä? Kun valtion määrärahat on sidottu ainoastaan tutkintomääriin eikä lainkaan laatuun, niin laatu tulee sitten varmistaa jollain toisella keinolla. Selostakaa te palstan akateemiset jos tunnette Suomen systeemiä.
No tuskin siihen paljoa rahaa voidaan laittaa että ruvetaan jälkikäteen kaikkea käymään läpi. Mutta jos ruvettaisiin, niin varmasti kaikista oppilaitoksista löytyisi ne rimaa-hipoen -keíssinsä. Toisaalta ylivoimaisesti suurin osa töistä on vähintään ihan asiallisia. Ei mitään tiettyä yliopistoa ole syytä nimitellä millään törkynimityksillä joidenkin tökeröiden tapausten takia. .
Tietoinen vilppi tutkimuksissa on eri asia kuin "rimaa hipoen läpi".
Oma kandini oli niin surkea, että hävettää edelleen, mutta tuon tekeleen rinnalla se vaikuttaa mestariteokselta.
Vierailija kirjoitti:
Edellinen kirjoittaja kuvasi hyvin, miksi lähteitä ja selkeää viittaamista niihin vaaditaan. Tämän lisäksi vaaditaan, että tutkimuskysymys on määritelty työssä ymmärrettävästi.
Esim. Törhönen esittää väitteen, että vain koulutettu elokuvaohjaaja on "oikea" ohjaaja tjsp. Työstä ei käy ilmi onko tämä hänen tutkimusaiheensa, mutta oletetaan esimerkin vuoksi niin.
Sen sijaan että tuon väitteen vain suoltaa paperille, Törhösen tulisi ensin kertoa kuka tai ketkä alan tutkijat ovat esittäneet päinvastaista. Jossakin tekstissä ehkä väitetään, että myös itseoppinut ohjaaja voi tuottaa yhteiskunnallisesti arvokasta elokuvataidetta. Törhösen kuuluisi nyt kertoa, kuka näin on väittänyt, ja sitten lisätä tekstiin viite kyseiseen teokseen, ja millä teoksen sivulla väittämä esiintyy. Näin lukija saa mahdollisuuden:
i) käydä tarkistamassa onko kyseinen henkilö tosiaan esittänyt kyseisen väitteen ja referoiko Tö
Ehkä tarkoitus olla vain piikki T. Koivusalolle ja vastaaville. Vaikuttaa huonoitsetuntoisen pörhistelyltä koko väitöskirja. "Taideyliopisto", hah.
Vierailija kirjoitti:
Tietoinen vilppi tutkimuksissa on eri asia kuin "rimaa hipoen läpi".
Totta kai. En ymmärtänyt tuosta aiemmasta "törky"-kommentista, että kyse oli jostain vilppitapauksista. Lapin yliopistoa on tässä viime päivinä parjattu myös aivan ylimalkaisesti.
En tiedä, onko esim.TENKin valituksilla jotain aikarajaa.
Ehkä tarkoitus olla vain piikki T. Koivusalolle ja vastaaville. Vaikuttaa huonoitsetuntoisen pörhistelyltä koko väitöskirja. "Taideyliopisto", hah.
Ei tämä Taideyliopiston syytä ole.
Vierailija kirjoitti:
Lauri Törhösestä tulee mieleen aina se hänen mestariteoksensa dialogi, missä repliikki menee näin:
"Rakastatsä mun munaa?"
Kyllä Larelle pitää tohtorin natsat jo tuolla elokuvaklassikon kohtauksella irrota.
Jos Ossi Elstelä olisi ollut hyvä ohjaaja, hän olisi liittänyt nämä vuorosanat elokuvaansa Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Leif Fager kuiskaa Regina Linnanheimolle: "Rakastatsä mun munaa?" Kun tästä on kuitenkin kysymys, miksei sitä voi suoraan sanoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lauri Törhösestä tulee mieleen aina se hänen mestariteoksensa dialogi, missä repliikki menee näin:
"Rakastatsä mun munaa?"
Kyllä Larelle pitää tohtorin natsat jo tuolla elokuvaklassikon kohtauksella irrota.
Jos Ossi Elstelä olisi ollut hyvä ohjaaja, hän olisi liittänyt nämä vuorosanat elokuvaansa Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Leif Fager kuiskaa Regina Linnanheimolle: "Rakastatsä mun munaa?" Kun tästä on kuitenkin kysymys, miksei sitä voi suoraan sanoa?
Korjaus: Leif Wager.
"Dekaani Satu Miettinen halusi poistaa haastattelustaan arvioita siitä, että väitösprosessi oli asianmukainen."
Mielenkiintoista, mutta harmi, kun uutinen on maksumuurin takana.
https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/dekaani-halusi-peraantya-lauri-torho…
Vierailija kirjoitti:
Lauri Törhösestä tulee mieleen aina se hänen mestariteoksensa dialogi, missä repliikki menee näin:
"Rakastatsä mun munaa?"
Kyllä Larelle pitää tohtorin natsat jo tuolla elokuvaklassikon kohtauksella irrota.
Törhönen taitaa itse rakastaa Törhösen munaa.
Mutta oli mulla asiaakin: mulla ois paljon kerrottavaa mun elämästä ja kaikista jutuista mitä on tapahtunut ja missä oon hyvä. Keneen otan yhteyttä Lapin yliopistossa, jos haluan tehdä väikkärin mun omista jutuista?
Vierailija kirjoitti:
"Dekaani Satu Miettinen halusi poistaa haastattelustaan arvioita siitä, että väitösprosessi oli asianmukainen."
Mielenkiintoista, mutta harmi, kun uutinen on maksumuurin takana.
https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/dekaani-halusi-peraantya-lauri-torho…
Voisiko joku Kuivalehden tilaaja referoida artikkelin pääkohdat?
Miehellä hoitamaton alkoholismi, lääkitsemätön vaihdevuosioireisto, dementia, urpous. Pissapäisyys myös. Jeesusmismi, Im The best. Almost God. DogStar.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Dekaani Satu Miettinen halusi poistaa haastattelustaan arvioita siitä, että väitösprosessi oli asianmukainen."
Mielenkiintoista, mutta harmi, kun uutinen on maksumuurin takana.
https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/dekaani-halusi-peraantya-lauri-torho…
Voisiko joku Kuivalehden tilaaja referoida artikkelin pääkohdat?
Määttä on toinen ohjaajista, joka on tullut kyllä ohjaajaksi ihan viime tipassa, vasta viime keväänä.
Hän sanoo, että tieteelliset kriteerit eivät täyty (no eivät niin). Hän sanoo myös, että ei ole pätevä arvioimaan sitä, täyttyvätkö taiteellisen tutkimuksen kriteerit (eivät).
Määttä ei kuitenkaan ole pysäyttänyt työn lähettämistä esitarkastukseen, vaikka on kertomansa mukaan ollut näin tietämätön siitä, onko se riittävä. Minusta vaikuttaa sitä, että hän haluaa siirtää kaiken vastuun toiselle ohjaajalle. En saa selvää, mikä hänen panoksensa ohjauksessa on ollenkaan ollut, miksi hän on edes ollut ohjaaja.
Sinä et selvästi ymmärrä tieteellisen kirjoittamisen luonnetta tai sitten vaan provoilet lämpimiksesi. Voin kertoa, että yksikään artikkeli ei läpäise vertaisarviointia, se ei edes pääse sinne asti vaan palautuu editorin pöydältä kirjoittajalle, jos tekstistä puuttuu teoriaosuus ja aikaisempi tutkimus. Opinnäytetöistä, joka väikkärikin on, nyt puhumattakaan. Ne lähdeviitteet ja -luettelo liittyvät tähän eli niihin viitataan omassa tekstissä omin sanoin, niitä muiden tekstejä ei copypastata siihen. Tämä on nyt selitetty tässä ketjussa jo melko monesti, ei ole mitenkään vaikea asia ymmärtää.