Mitä teette, kun alkaa ahdistaa kamalasti?

Syvähengitystä. Syvä sisäänhengitys ja pitkä uloshengitys. Tämä auttaa jopa paniikkikohtauksissa tutkitusti. Rauhoittaa keskushermostoa. Lenkkeily ja venyttely auttaa myös minua ahdistuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija wrote:

Siis miksi ahdistaa ja mitä pitäisi tehdä? Tiedät itse, ole rehellinen. Jos et pysty tosiaan tekemään mitään, sinä podet sen ja teet mitä mieleen juolahtaa. Ihminen toimii aina jotenkin. Kyllä, aina jotenkin etenee. Aina. Ja aina kaikki on tilannekohtaista.

Esimerkiksi maailmalla käynnissä olevat sodat ahdistaa ja erään lähisukulaisen sairastuminen. Ja muutama muu vastaava asia, mihin en millään pysty vaikuttamaan enkä tekemään niiden asioiden suhteen mitään.

ap

Sellaisia aaioita on ihan turha murehtia joille ei voi yhtään mitään. Yritäpä hyvöksyä se.

Meditoin ja teen hengitysharjoituksia.

Ennen ryyppäsin, pyöritin useita miehiä ja tukahdutin tunteita joko syömättömyydellä tai sitten ahmimalla.

Nykyään menen salille, hakkaan siellä vaikka nyrkkeilysäkkiin viimeisetkin voimat. Puran ahdistusta myös kirjoittamalla päiväkirjaan. Soitan kaverille tai siskolle ja valitan. Huudan kotona tyynyyn niin kovaa kun lähtee. Itken jos itkettää. Minulla ei todellakaan toimi mikään meditointi ahdistukseen vaan pitää saada se patoutunut paska liikkeelle. Agressiivinen liikunta toimii mulla parhaiten.

Vierailija kirjoitti:

Mulla auttoi pikkulapsiaikana, että aloin laulamaan lastenlauluja muksulle. Se on aika mekaanista ja lapsi sai siitä iloa, ja ilmeisesti oma hengitys jotenkin meni siitä paniikkimoodista pois. Sininen uni oli erityisen hyvä.

Laulaminen ja hyräily tuottaa mielihyvähormoneja ja estää hengittämästä liian pinnallisesti. Hyvä keino.

Vierailija kirjoitti:

Olen siis pienen lapsen yh-äiti enkä voi ryypätä (en kyllä haluaisikaan, en käytä alkoholia) enkä voi myöskään alkaa koska vain meditoimaan enkä pääse ahdistuksen tullessa lenkille, koska lasta ei voi jättää yksin kotiin enkä voi vaikka kesken iltapalan tai nukkumaanmenon pakottaa lasta mukaan lenkille. 

 

Hyviä neuvoja tullut monta ja esim lenkillä ei ahdista koskaan, mutta kun arki on sitä, että täytyy koko ajan kotona ollessa olla saatavilla lapselle ja lapsi keskeyttää koko ajan kaikki meditointiyritykset, niin alkaa ideat ainakin itsellä olla vähän vähissä. 

 

ap

Ei aina tarvitsekaan päästä lenkille. Laittakaa musiikkia soimaan ja hyppikää musiikin tahtiin laulaen samalla täyttä kurkkua. Tee siitä leikki lapselle. Burpeet on esim aivan kamalia, niillä saa itsensä nopeasti väsytettyä ja ahdistunutta energiaa liikkeelle. Lapsi innostuu varmaan mukaan loikkimaan. Kehon täristely ja ravistelu auttaa myös. Hyppiessä voi pitää kädet rentoina ja ravistella niitä puolelta toiselle. Urheilijoiden näkee usein tekevän tuota omaa vuoroa odottanu. Lievittänee stressiä.

Joskus auttaa ahdistukseen kun ei tee yhtään mitään

Lähden lenkille, kävelemään tai juoksemaan. Aina on sen jälkeen parempi olo. Koetan antaa tunteiden tulla ja olla ja mennä, koetan hyväksyä et nyt on näin ja nyt tuntuu tältä. 

Säännöllinen liikunta.

Aivan, huomasin et oot yh. No, lenkkiä siis ennaltaehkäisevästi. Akuuttiin tilanteeseen palleahengitystä, laulua, pese naama jääkylmällä vedellä tai ota jääpala käteen. Kokeile!