Mitä teette, kun alkaa ahdistaa kamalasti?

Tärkeintä on ajatella, että näistä on selvitty maailman sivu ja tullaan nytkin selviämään.

Toinen, mikä tärkeää, on vatvomisen, tunteissa vellomisen ja märehtimisen lopettaminen. Varsinkin yövalvominen pahentaa oireesi moninkertaisiksi ja näet kummituksia kohta kaikkialla.

Kolmas, vähennä ja mielellään lopeta sokeristen ruokien ja tuotteiden käyttö. Jos sinulla on vähänkin taipumusta diabeetekseen, saat olosi sairaaksi karkeilla, limuilla, kakuilla ja makeilla jälkiruoilla.

Neljäs, lopetat tietysti huonojen uutisten kuuntelemisen ja seuraamisen kuin seinään. Ei ole sinun tehtäväsi, kun kerran voit huonosti. Keskity hyvään, positiiviseen ja itseäsi kannustavaan. Urheile, kuntoile, tee rauhallisessa kodissasi mieleisiä käsitöitä, kirjoita, piirrä, maalaa, kudo, suunnittele uusia asuja vanhoista vatteista tai mitä tahansa, mihin keskityt täysillä turhan murehtimisen sijaan.

Minulla ahdistukset ja masennukset hävisi 90% kun tulin uskoon. Tärkeintä oli se kun opin rukoilemaan ja myös hyvä Raamatun tunteminen monen läpi lukukerran jälkeen. Ylivoimaisesti tehokkain apu :)

Tutustu stoalaisuuteen filosofiana. Niitä asioita, joille ei voi mitään, on turha murehtia - olivat ne mitä tahansa.

Murehtimalla asia, jolle ei voi mitään, ei muutu, joten miksi sitä kannattaisi pohtia.

Mulla auttoi pikkulapsiaikana, että aloin laulamaan lastenlauluja muksulle. Se on aika mekaanista ja lapsi sai siitä iloa, ja ilmeisesti oma hengitys jotenkin meni siitä paniikkimoodista pois. Sininen uni oli erityisen hyvä.

Tulin juuri ulkoa, siirtelin lumia ensimmäisen kerran tänä talvena - siis talvena, vaikka syyskuukausia eletäänkin; on ollut niin kylmää ja nyt tuo lumikin jo maassa - ja täytyy sanoa että parempaa ahdistuksen lievittäjää en tiedä kuin että lähden ulos liikkumaan. Hyötyliikunnan vaikutus on valtava ja raitis ilma on kuin näkymätöntä lääkettä keuhkoille, aivoille ja koko  keholle. Tulee askeleitakin samalla, ilman että tarvitsee lähteä erikseen lenkille niitä keräämään. 

Oli kirkas kuutamo kun menin, ja aurinko teki nousuaan sillä aikaa kun taluttelin kolaa pitkin pihan pintaa. Kuutamo teki kaikesta tosi kaunista, taianomainen tunnelma muodostui lumesta, kuusta ja hiljaisuudesta. Piti oikein pysähtyä ja nostaa katseensa kohti hyväntahtoista taivasta ja kuuta joka sieltä seurasi puuhiani. Kaikki oli rauhallista, ja itse sain osan tuosta rauhasta mieleeni, joka on viime aikoina ollut ahdistunut ja monien taakkojen alla. 

Huoliajatukset vaihtuivat positiiviseen näkymään: ''Asiat tulevat vielä järjestymään kaikkien parhaaksi, usko vain.''

Tuli mieleen, että ehkä meditaatiota voi harjoittaa myös tällä tapaa.

Laitan 'Pokka Pitää' dvd:n pyörimään. Tämä on tehonnut jo vuosia kun ahdistuskohtaus yllättää. Makaan ja keskityn vain siihen. Sama pyörii myös iltaisin, että saan murheet mielestä. Nukun olkkarissa tv:tä vastapäätä, niin onnistuu. 

Jokainen voi valita oman komediasarjan tai elokuvan, joka on tuttu ja turvallinen. 

Up

Luen jotain "hömppäkirjaa" missä turvallinen ympäristö ja kirjan tapahtumissa ei kauheasti yllätyksiä. Lisäksi ajattelen että aina olen kaikesta selvinnyt, miksi en tästäkin.

Pakotan ajatukset ja mielenkiinnon muihin asioihin, laitan vaikka telkkariin jonkun ohjelman tai etsin googlesta jotain. 

Alkoi tänään naurattaa kauheasti sen Jarmo kosketti väärin pasteijoita artikkelin kommenttiosio. Siinä käytiin läpi kaikki väärät ja oikeat tavat, myös varoittavat asiat. Ehkä lopulta pitää laittaa hihaan tuorekelmukääre ennen kuin ottaa voisarven.

Annan joskus tunteen vain tulla. Huomannut kun antaa joskus ahdistuksen vain tulla, se yltyy tiettyyn pisteeseen ja sen jälkeen helpottaa itsestään. Joskus sen takaa löytyy jotakin tunteita mitä on jäänyt käsittelemättä.

Mä lasken jääkylmää vettä ranteille. Avantokin vois auttaa

Ajattele: Tämäkin menee ohi.

Riippuu vähän onko se psyykkistä vai onko koko elimistö myös fyysisesti sekaisin.

Joskus se ahdistus on sellaista että ei pysty syömään mitään koska oksettaa, ei pysty nukahtamaan eikä keskittymään mihinkään, tuntuu että mikään auta. Silloin ei pidä jäädä yksin vaan yrittää puhua kaverille tai jollekin sukulaiselle, hätätilassa terveydenhuoltoon yhteys. Se elimistön hälytystila pitää saada purettua jollain konstilla.

Jos se on vain sellaista asioiden vatvomista joka ei mene ohi, niin joku tv-ohjelma tai pelin pelaaminen auttaa harhauttamaan ajatuksia. Liikunta toimii myös.

Kuuntelen musiikkia tai siivoan

Lakkaan salakuljettamasta kamaa.

Katson silloin eläinvideoita.

Lähden liikkumaan tai teen jotain.

Mulla ahdistus paheni vuosien varrella lapsuuden perheen ongelmien takia ja viimein kamelin selkä katkesi eräiden tapahtumien seurauksena niin työterveyden kautta psykoterapiaan (diagnoosina mm. keskivaikea-ahdistus). Itse olin vieraantunut niin paljon omista tunteistani, että ahdistus ilmeni mm. palana kurkussa ilman, että itselläni oli mitään hajua mistä se johtui. Siellä terapiassa sitten opettelin tunnistamaan tunteitani vartalossani ja opettelin näyttämään niitä myös muille. 

Vaikka tajusin älyllisesti, mistä oloni johtui, niin kyllä ne ahdistavat asiat ennenkaikkea täytyy tunnetasolla käydä läpi. Itsellänikin oli pieni lapsi kun aloitin terapian ja olin aiemmin paennut ahdistustani tyttöjen iltoihin ja liikuntaan. Mies tosin  itselläni hoiti lapsen kun kävin terapiassa. Olisiko sinulla ketään, joka voisi hoitaa lasta kun kävisit keskustelemassa ja hakemassa apua ammattilaiselta? 

Suosittelen kyllä sitkeästi terapiaan hakeutumista, jos ahdistus on päivittäistä. 

Vierailija kirjoitti:

1. Kirjoita murehtimasi asia paperille. Ole rehellinen, miltä sinusta tuntuu.

2. Kirjoita asiaa liittyvä tehtävälista paperille. Erittele kaikki asiat, vaikka tuntuisi, että kyllähän nuo nyt muistaa muutenkin.

3. Kirjoita milloin hoidat tietyn asian tai milloin murehdit sitä (eli yritä rajata turhaa murehtimista).

Kaikki ei valitettavasti riipu aina itsestä. Olisihan se helppoa tehdä lista ja hoitaa asiat.