Lue keskustelun säännöt.
Panetuksen tunne - kiva vai ei?
05.07.2020 |
Kertokaapas, nautitteko panetuksen tunteesta? Itse pidän siitä, tykkään ylläpitää sellaista kutinaa pitkin päivää ja "tunnustella" sitä panetusoloa ja kiihottumista. Vien itseäni lähelle orgasmia, mutta en anna tulla, koska se lopettaisi kiihottuneisuuden siihen paikkaan. Säästelen tunnetta iltaa ja panosessiota varten.
Vaimo taas sitten sanoo, että ei ollenkaan välittäisi kiihottua, jos ei ole odotettavissa saman tien sitä panoakin, menee ajatukset sekaisin ja sellaista. Itse taas en tätä oikein ymmärrä.
Mites muilla, haluatko panetusta vain lisää, vai onko se olo josta pitää päästä eroon heti kun mahdollista?
Kommentit (7)
Se on kivaa jos on tiedossa että siitä pääsee eroon jossain vaiheessa (tyyliin muutaman vuorokauden aikana). Mun liitossa ollut vuosia tilanne että sitä helpotusta on ihan turha odottaa, sen seurauksena panetuksesta on tullut todella ikävä asia, oikea tuhoava voima, elämässäni. Haluaisin siitä kokonaan eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tulee vain tukala olo ja alkaa kurkkua kuristaa... Sitten kun muija nukahtaakin, kun on koko päivän miettinyt panojuttuja, niin onhan se pieni pettymys siinä vieressä sitten runkkailla.
...toisekseen, jos muija ei nukahdakaan, ja on koko päivän kiristänyt itseään panojutuilla, niin ei tarvi kun peppua vähän nuuhkasta, niin melkein on jo lakanoilla...
Minä kyllä tykkään. Minulla on kyllä ehkä fetissi siihen, että laukeaminen kielletään. Kun panettaa ja tietää, että laukeaminen on kielletty, alkaa panettaa kahta kauheammin, kivikova seisokki vaan sykkii ja haluais niin laueta... Pirullisen ihana kierre. Olen harkinnut siveysvyön hankkimista ihan itseäni kurittaakseni (ja nauttiakseni).
Heti kun laukean, menetän kaiken kiinostuksen seksiin. Ja se kiinostus lakkaa täsmälleen sillä sekunnilla kun orgasmi on ohi. Siksi minä yritän estää itseäni laukeamasta aina kun mahdollista, jotta minulla olisi edes jonkinlaista mielenkiintoa olemassa.
Pääsääntöisesti panetus on mieltä hivelevää ja joskus riipivää. Mulla oli pari vuotta sitten ilmeisesti ressiä ja siten seisokkiongelmia kestävyyden kanssa. Hain sinisiä pillereitä ja nokareenkin jälkeen panetuksen tunteen palaaminen oli taivaallista. Sen jälkeen ressikin on helpottanut ja panetus aamuseisokkeineen palannut ilman nappiakin.
Panetukset vaihtelee, joskus melkein heti seuraavana päivänä uudestaan, toisinaan menee joku päivä. Nykyisin oppinut kuin Pavlovin koira panettamaan kerran viikossa, kun menty vaimon mukaan. Joskus tuntuu että hän vedättää päivällä tai parilla tahallaan saadakseen mun panetuksen ja halut tappiin. Toisinaan tuo vtuttaa, toisinaan asiaan jaksaa suhtautua järkevämmin ja nauttia täydestä panetuksesta. Kaikista järkyttävintä on, jos ei paneta ollenkaan. Siksi aina kun pussit on täynnä ja keulii herkästi on mieli korkealla ja tuntee olevansa elossa. Jos seksiväli menee paljon yli viikon vie vtutus panetuksen väkisinkin. Testot pursuu korvista ja pakottaa päätä enemmän kuin munia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mukava tunnehan se on jos ois joku jonka kanssa vois panna mutta näin sinkulla ei aina onnistu... Onneksi on omat sormet ja leluja.
Tulee vain tukala olo ja alkaa kurkkua kuristaa... Sitten kun muija nukahtaakin, kun on koko päivän miettinyt panojuttuja, niin onhan se pieni pettymys siinä vieressä sitten runkkailla.