"Kivaa" olla parikymppinen nyt kun lama on alkamaisillaan...

Vierailija wrote:

Lähde opiskelemaan, niin mä tein 90-luvun laman aikana, aloitin korkeakouluopinnot 1993, valmistuin 1999 ja suoraan koulutusta vastaaviin töihin (tai no duunit alkoi jo -98, mutta paperit sain ulos -99). Tosin oli täysipäiväisessä työssä 90-93, eli ei se lama minuun kolahtanut mitenkään sitä ennenkään. Kun ei ollut liian kranttu siinä, mitä työtä teki, kyllä sitä oli tarjolla silloinkin.  N vm -71

Olitko tarjoilijana topless-baarissa vai puhelintyössä seksilinjalla?

Ihan sama oli itsellä 90-luvulla ja ihan hyvin on elämä mennyt.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Nykynuorilla pitää jo ensimmäinen koti olla hieno, pitää olla astianpesukone, hieno, tyylikäs sisustus jne. Kun vertaa nykyajan nuorten koteja niin ne on kyllä ihan toisesta maailmasta kuin nuorten kodit aiemmin. Nykynuoret on hyvin vaativia ja kaikki pitäisi saada heti. 

 

Vertaa 20 v tytärtäni ja 20 v itseäni. Mä asuin kirpparikamoin sisustetussa kommuunissa, menin pätkäduunista toiseen ja reissasin minkä kerkesin. Keskellä ysärilamaa. Ei haitannut menoa.

Tytär asuu avomiehensä kanssa hyvällä paikalla kolmiossa. Kämppä on rempattu ja sisustettu vimosen mukaan. Opiskelee ja tekee duunia.

Mun vanhemmat 32-vuotiaina: Molemmat pienipalkkaisia amiksen käyneitä kaupungin duunareita. Kaksi lasta, vuonna '93 ottivat lainaa omakotitaloon puolen tunnin päässä Helsingistä. Isälle se oli jo kolmas omistusasunto, omistanut aiemmin yksiöt Helsingissä ja Vantaalla. Auto oli huono, vaatteet kirpparilta ja ulkomaanlomia ei tehty, mutta työttömyyttä ei ollut ja talon maksoivat.

Minä 32-vuotiaana: asun vuokralla, en ole koskaan ollut niin vakaassa JA hyvin palkatussa työssä että olisin voinut saada asuntolainaa. ASP kuitenkin säästetty elämällä säästeliäästi. Olen insinöörikoulutettu. Nyt asunnon hankkiminen ei ole enää ajankohtaista pariin vuoteen, koska kouluttaudun uudelleen työllistyäkseni paremmin ja saadakseni aikuisen elämän. No lapsia en onneksi halua.