Ostin ensimmäistä kertaa kitkarenkaat, enkä aio enää koskaan siirtyä nastoihin.

”Fakta on, että nastat pitävät kovempaa melua, ovat epämukavammat ajaa, kuluttavat teitä enemmän, lisäävät päästöjä ja tulee vaihtaa täsmällisemmin mitä kitkat.”

Jep. Mutta yksikään yllämainituista ei täytä sitä itselleni tärkeintä renkaan ominaisuutta: turvallisuutta. Ja siksi nastat.

Ostin ensimmäiset kitkat nyt kun vaihdoin sähköautoon. On kyllä renkaat kehittyneet huimasti siitä kun viimeksi kitkoilla ajoin. Näiden arvostelijoiden kannattaisi kokeilla että tietäsivät mistä puhuvat. Kehitys kehittyy ja kaikki ei ole aina kuten ennen. Hienosti toimii kitkat sähköauton alla kun on painoakin yli 2300 kg. Huomattavasti mukavammat kuin kakkosautossa olevat nastarenkaat. Sopii hyvin muutenkin hiljaiseen sähköautoon.

tälle nosto, olen itse useamman vuoden ajellut kitkoilla mutta nyt alkutalvesta 25000km ajetut Contit tuntuu todella liukkailta. Voiko menettää ominaisuudet kahdessa talvessa. Ajan rauhallisesti eli en revittele turhaan.

https://kustomcars.fi/parhaat-kitkarenkaat-testi/

 

itse ostin tuon vertailun perusteella nuo toisena olevat hankoon kitkat, enkä aio enään vaihtaa nastoihin

Meillä maalla saasttaa tiet edelleen talvisin olla ihan peilikirkkaassa jäässä, joten kitkat eivät ole vaihtoehto. Vain nastoilla pysyy tiellä.

En osta kitkoja, niin kauan kuin niistä joutuu maksamaan saman hinnan, kuin nastarenkaasta.

Kuitenkin per rengas satoja nastoja joudutaan laittamaan ja se maksaa, joten kitkoissa pitäisi olla alempi hinta.

Valitettavasti näin vain ei ole.

oletkos jotenkin saanut kolhun aivoihin? kitkat on huonoin valinta.

Vierailija kirjoitti:

En osta kitkoja, niin kauan kuin niistä joutuu maksamaan saman hinnan, kuin nastarenkaasta.

Kuitenkin per rengas satoja nastoja joudutaan laittamaan ja se maksaa, joten kitkoissa pitäisi olla alempi hinta.

Valitettavasti näin vain ei ole.

Nastarenkaita joudutaan myymään lähes tappiolla, koska niiden myynti ei vedä.

Jos on ajanut kitkarenkailla viimeksi yli viisi vuotta sitten, kannattaa kokeilla näitä nykyajan Continentalin kitkarenkaita. Mahtava ajaa ja pitoa riittää kaikilla pinnoilla.

Vierailija kirjoitti:

Jos on ajanut kitkarenkailla viimeksi yli viisi vuotta sitten, kannattaa kokeilla näitä nykyajan Continentalin kitkarenkaita. Mahtava ajaa ja pitoa riittää kaikilla pinnoilla.

No porukka ostaa kuitenkin jotain paskoja nastarenkaita tyyliin triangle tms. Niissä ei paljoa nastat auta. 

Vierailija kirjoitti:

Tietyissä keliolosuhteissa huomattavasti huonommat kuin nastarenkaat. Huomaat kyllä sitten.

Ja tietyissä olosuhteissa paremmat. Niitä tuntuu olevan enemmän.

Vierailija kirjoitti:

tälle nosto, olen itse useamman vuoden ajellut kitkoilla mutta nyt alkutalvesta 25000km ajetut Contit tuntuu todella liukkailta. Voiko menettää ominaisuudet kahdessa talvessa. Ajan rauhallisesti eli en revittele turhaan.

 

Kyllähän se kumi menettää kimmoisuuttaan ajan mittaan. Itsellä ei kyllä ihan kahdessa talvessa. Pintahan niistä ei helpolla kulu loppuun vaan juuri sen kumiseoksen vanhentunisen takia joutuu vaihtamaan.

Tein saman valinnan vuonna 2001. Ei ole tullut tarvetta palata vanhaan tekniikkaan.

Vaikka nastaheebot laatii pitkiä luetteloita ja opaskarttoja siitä, missä kelissä, missä osassa maata ja minkälaisilla alustoilla kuuluu milläkin renkaalla ajaa.

Olen kotihoidossa töissä maaseudulla ja päivittäin kilometrejä kertyy sadan molemmin puolin.

Kitkoilla ajan kelillä kun kelillä ilman ongelmia.

Pitää osata ajaa.

Kitkoilla menty jyväskylässä jo 12 vuotta, ihan parhaat renkaat.

Minulla on toisessa sähkärissä ne Contin kitkat. Tämä on niiden kolmas talvi.

Marraskuussa hankkimaani sähkäriin ostin Nokialaiset nastoilla. Ihan siksi, että pääkallokelin sattuessa vaimo pääsee turvallisesti 50 km työmatkan.

Tämän talven pakkasilla ne ikääntyneetkin kitkat ovat pelanneet kyllä hyvin. Mutta on niiden uusien nastarenkaiden pito lumella ja etenkin jäällä kuitenkin ihan toista luokkaa.

Toisaalta ne kitkat voi pitää keväällä vähän pidempään alla odottamassa sitä jokakeväistä takatalvea. Puolensa siis molemmilla.

Kitkat on uutena hyvät pois lukien pääkallokelit. Muutoin oma kokemus on, että viisi vuotta vanhat nastarenkaat on rutosti paremmat, kuin kolme vuotta vanhat kitkat, tämän todennu jo muutamaan otteeseen. Ei nastoillakaan tosin aja paljoa 5v kauempaa, alkaa niistäkin pito ja pinta loppumaan ajallaan. 

Meillä erehdyttiin vaihtamaan nastat kitkoihin jaseuraavat olikin on taas nastat. Se kun ajatetelässä, kehällä klo 4-5 kitkoilla jäisen vesisateen jälkeen rampeilla ja mäissä, niin muuttaa mielen kummasti. Teitä suolataan, sataa lunta/vettä, se laimentaa suolan ja tiet ovat peilikirkkaassa jäässä. Ei enää koskaan kitkoja. 

Ai: ”kummat etelä-suomessa, pääkaupunkiseutu?”

Nastarenkaat

Pito jäällä: Tarjoavat ylivoimaisen pidon puhtaalla jäällä, jäisissä risteyksissä ja mustalla jäällä metallinastojen ansiosta. Esimerkiksi VTT:n testien mukaan 50 km/h nopeudesta jarrutusmatka jäällä on nastoilla noin 43 metriä (verrattuna pohjoismaiseen kitkaan noin 60 metriä). 

Turva vaikeissa oloissa: Sopivat parhaiten "pääkallokeleille", lumisille sivuteille tai tilanteisiin, joissa autoa on pakko käyttää säästä riippumatta. 

Miinukset: Isompi melutaso, suurempi tien kuluminen ja hieman korkeampi polttoaineenkulutus. 

Kitkarenkaat (pohjoismaiset)

Pito lumella ja sulalla: Toimivat erinomaisesti lumella, loskassa, kuivalla ja märällä asfaltilla. Pehmeä kumiseos ja tiheä lamellointi tarttuvat hyvin kylmään tiehen. 

Ajomukavuus: Huomattavasti hiljaisemmat ja tasaisemmat ajaa. 

Joustava vaihtoaika: Voidaan asentaa syksyllä aikaisemmin ja pitää keväällä pidempään ilman nastojen ropinata tai lakirajoitusten tuomaa kiirettä. 

Miinukset: Vaativat jäällä ja nollakelin liukkailla ennakointia ja pidempiä turvavälejä. [

Kumpi valita pääkaupunkiseudulle?

Valitse kitkat, jos: Ajat pääosin hyvin hoidetuilla ja suolatuilla pääteillä, pystyt jättämään auton tarvittaessa kotiin pahimmilla jäätiköille ja arvostat hiljaisuutta sekä joustavuutta. 

Valitse nastat, jos: Liikut paljon aamuisin ennen kuin teitä on ehditty hiekoittaa tai aurata. 

Nastarenkaat Helsingissä (Etuveto)

Äärimmäinen turva: Helsinki kärsii usein meren läheisyyden vuoksi nopeista lämpötilan vaihteluista. Kun vesisade jäätyy hetkessä asfaltille (musta jää), nasta antaa etuvetoiseen autoon parhaan mahdollisen jarrutus- ja ohjauspidon.

Mäet ja risteykset: Helsingin mäkiset pikkukadut (esim. pientaloalueilla tai kantakaupungissa) voivat kiillotua peilijääksi. Nastat antavat etuvedolle varmuutta nousta mäkiä ylös myös silloin, kun katuja ei ole vielä ehditty hiekoittaa.

Kitkarenkaat Helsingissä (Etuveto)

Kaupunkiolosuhteet: Helsingin kadut ovat talvella usein paljasta asfalttia tai soseista loskaa. Kitkarengas toimii näillä alustoilla paremmin ja on huomattavasti hiljaisempi kuin nasta.

Joustavuus: Voit vaihtaa renkaat alle hyvissä ajoin syksyllä ilman huolta asfalttimelusta tai renkaiden kulumisesta.

Taloudellisuus: Kitkarenkaat rullaavat kevyemmin, mikä laskee polttoaineen- tai sähkönkulutusta kaupunkiajon jatkuvissa kiihdytyksissä.

Huomioitavaa: Etuvedolla ja kitkoilla pitää nollakelin liukkailla (esim. rampeissa ja risteyksissä) muistaa rauhallinen ajotyyli, sillä etuvedon luistonesto saattaa puuttua peliin herkästi kiihdytyksissä.

Asutaan merenrannalla ja tieosuudet, joissa autoja kulkee harvemmin eikä raskasliikennettä, on aivan peilikirkkaita välillä. Ei kiitos kitkoja, niin kauan kuin kaupunki kylvää suolavettä kadut täyteen, joka aiheuttaa katujen jäätymistä, kun suola laimenee ja pakkaset kovenee. 

Kitkat vaihdan alle, kun loputon suolankylväminen lopetaan: siitä kärsii kaikki myös kevyen liikenteen käyttäjät (kengät ja housut menee pilalle, kastuvat, kun pitää rämpiä auraamattomassa suolamöhjössä) ja esim. koirat (kirvelee tassuja). 

teiden kunnossapito hki vs. espoo (ja vantaa)

Talvikaupunki on paljon muutakin kuin pelkkiä autoja ja ajoratoja, ja jalankulkijan sekä pyöräilijän näkökulmasta Espoon ja Vantaan "valkoisten teiden" malli on usein huomattavasti miellyttävämpi.

Kun lunta ei yritetä väkisin sulattaa kemikaaleilla, talvi tuntuu ja näyttää oikealta talvelta. Tässä on selkeä vertailu siitä, miksi kuntien väliset erot vaikuttavat niin voimakkaasti arjen mukavuuteen, kun liikut ilman autoa:

Espoo ja Vantaa (Kova lumipinta)

Kuivuus ja puhtaus: Kun pakkaslumi aurataan kunnolla ja pohjalle jätetään kova lumipolanne, jalkakäytävät ja pyörätiet pysyvät kuivina ja raikkaina. Vaatteet, lahkeet ja kengät eivät sotkeennu harmaaseen kuravelliin.

Kävelymukavuus: Kovaksi pakkautuneella lumella on helppo kävellä, vetää lastenvaunuja tai vetää perässä vetolaukkuja ja pulkkia, kunhan pinnassa on riittävästi hiekoitusta tai karkeutusta tuomassa pitoa.

Pyöräily pakkasella: Nastarenkailla varustetulla polkupyörällä kuiva ja kova lumipinta on erittäin vakaa ja turvallinen ajaa. Sydäntalvella pyörä pysyy puhtaana, eikä ketjuja tarvitse pestä suolasta jokaisen reissun jälkeen.

Helsinki (Tehostettu suolasohjo)

Ikuinen märkyys: Helsingin käyttämä harjasuolaus ja tehostettu suolan levitys muuttavat pakkaslumenkin välittömästi nollakelin loskaksi. Tämä loska on raskasta kahlata jalan, ja se roiskuu jokaisesta askeleesta tai ohiajavasta autosta suoraan vaatteille.

Kengät ja varusteet: Suolainen märkyys tunkeutuu nopeasti läpi tavallisista kengistä, mikä tekee jaloista kylmät ja märät. Nahkakengät saavat pysyviä suolarantuja ja haurastuvat pilalle yhdessä talvessa.

Pyöräilyn haasteet: Vaikka suolattu pyörätie saadaan hetkellisesti mustaksi ja sulaksi, pyöräily suolasohjossa on raskasta ja epävakaata ilman leveitä renkaita. Lisäksi suolavesi on myrkkyä polkupyörän metalliosille, vaihteistoille ja ketjuille, jotka ruostuvat ja jumittuvat ennätysajassa, jos niitä ei huuhdele päivittäin puhtaalla vedellä.
 

Miksi tähän on vaikea saada muutosta?

Kaupunkiympäristön suunnittelussa elää edelleen vahvasti ajatus siitä, että "sula ja musta asfaltti on aina turvallisin ja paras". Helsingissä on laskettu, että suolaamalla pyörätiet saadaan pidettyä pyöräilyolosuhteet tasaisina läpi talven, mikä houkuttelee enemmän ihmisiä pyöräilemään.

Laskelmista kuitenkin usein unohtuu se hinta, jonka jalankulkijat ja pyöräilijät (lisäys: sekä autoilijat, suolan aiheuttama korroosio. Autojen alustan osat, jarrut ja sähköliitännät kärsivät suolasta jatkuvasti. Myös katujen infrastruktuuri, kuten siltojen betonirakenteet ja katukivetys, rapautuu korroosion vuoksi huomattavasti nopeammin  ) maksavat pilattuina varusteina, jatkuvana märkyytenä ja epämukavuutena – sekä se, kuinka paljon mukavampaa puhtaalla, valkoisella lumella olisi liikkua. Naapurikuntien vertailu osoittaa, että talvi voidaan hoitaa toisellakin tavalla, ja monen mielestä paljon ihmisläheisemmin.