Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kuka muistaa markka-ajan hyvinvoinnin ja ostovoiman? Silloin pystyi ostamaan omakotitalon, vaikka vain toinen vanhemmista kävi töissä.

Vierailija
25.10.2023 |

Omistusasunnon tai omakotitalon osto ei ollut silloin mikään ihme vaan ihan tavallista ja siihen riitti yhden duunariaikuisen tulot. Moni äiti oli silloin kotiäitinä. Myös uusien autojen kauppa kävi silloin kovaa.

 

Kuka muistaa markka-ajan hyvä vuodet?

Kommentit (192)

Vierailija
41/192 |
25.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Jep. Isäni oli bussikuski ja äiti kotiäiti. Rakensi ison talon yhteen Suomen suurimmista kaupungeista. 

Halpaa on täytynyt olla sielläkin koska olen itse kahden akateemisen vanhemman lapsi pääkaupunkiseudulla ja me saimme juuri ja juuri ostettua sen erillistalon kun olin lukioikäinen vaikka molemmat vanhemmat olivat töissä. SItä ennen oli varaa vain aika pieneen rivarikämppään.

 

Tämä tapahtui Turussa 60-luvulla. 

Vierailija
42/192 |
25.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Minun vanhempani eivät koskaan ostaneet omaa asuntoa, asuttiin koko nuoruuteni työsuhdeasunnoissa.

Nykyäänhän ei työsuhdeasuntoja edes ole. Sentään jossain ennen oli paremmin.

Eivät työsuhdeasunnot mitään erikoisia olleet. Talonmiehet asuivat esim. sellaisisissa kerrostaloissa. Kouluissa oli vahtimestari ja talonmies, asunnot kaupunkikouluissa pieniä (olen nähnyt). Jos vaihdoit työpaikkaa samalla oli muutettava siitä työsuhdeasunnosta pois. Maaseudulla opet asuivat kouluissa, johonkin koulutalon siipeen oli väsätty vetoinen asunto opelle ja sen perheelle. Palkka oli tietysti pienempi kun asunnosta ei tarvinnut vuokraa maksaa. Nykyään on toisenlaisia etuja, Kela ja muut työpaikoista saatavat edut, huomattavasti paremmat kuin koskaan ennen. En silti sano, etteikö tuo työsuhdeasunto aikoinaan ollut ihan hyvä etu, kun

Oma kotipaikkakunnalla oli iso tehdas, joka rakennutti työntekijöilleen kerrostaloja kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Ne myytiin muille 90-luvun laman jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/192 |
25.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Syötiin perunaa, perunaa, perunaa, yhtenä päivänä viikossa pottuja ettei kyllästy. Muista elintaso eroista nykypäivään puhumattakaan. 

Vierailija
44/192 |
25.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Jep. Isäni oli bussikuski ja äiti kotiäiti. Rakensi ison talon yhteen Suomen suurimmista kaupungeista. 

Halpaa on täytynyt olla sielläkin koska olen itse kahden akateemisen vanhemman lapsi pääkaupunkiseudulla ja me saimme juuri ja juuri ostettua sen erillistalon kun olin lukioikäinen vaikka molemmat vanhemmat olivat töissä. SItä ennen oli varaa vain aika pieneen rivarikämppään.

 

Nämä ”akateemiset” kun eivät osaa mitään muuta kuin käännellä papereita. Kun talon RAKENTAA itse siihen käyttää paljon omaa työvoimaansa ja osaamistaan. 

Vierailija
45/192 |
25.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija wrote:

Syötiin perunaa, perunaa, perunaa, yhtenä päivänä viikossa pottuja ettei kyllästy. Muista elintaso eroista nykypäivään puhumattakaan. 

Perunoiden kanssa todellakin oli 70-luvulla jauhelihaa, kotletteja, silakoita, seitä ym. 

Vierailija
46/192 |
25.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä aloitus on vähän liioiteltu, mutta kyllä siinä paljon silti tottakin on. Ostovoima heikkenee hitaasti mutta varmasti kokoajan.

Oma isäni oli duunari ja hänen palkallaan elettiin silloin paremmin kuin minun nykyisellä insinööri palkalla. Ajattelisin että äitini palkka, silloin kaupan kassana vastaa elintasossa samaa,kuin oma nykyinen palkkani.

Tämäkin on tietysti vain mutuilua, mutta suunta on tälläinen, siitä olen varma.

Ja olen myös pähkäillyt mistä tämä johtuu. Minun yksinkertaisella rahamaailman tajullani kaikki on seurausta kapitalismista, jota en sinänsä pidä pahana asiana, sillä on saatu paljon hyvääkin. Tietyn pisteen jälkeen se vain alkaa edellekäyvissä maissa heikentämään keskiluokan elintasoa ja ostovoimaa väkisin. Kaikki koska suuret yritykset vaativat kokoajan suurempia voittoja jotta osakekurssit näyttävät hyvältä. Suurista yrityksistä on tullut suurempia talouden ohjaajia, kuin valtiot. Pörssi on ongelman ytimessä.

Näin ajattelen, joku voi kertoa minulle miksi näin ei ole. Olen valmis muuttamaan ajatusta jos ymmärrän jotain nyt väärin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/192 |
25.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija wrote:

Ihmettelen ihmisten muistikuvaa että 70- luvulla naiset olivat muka kotiäiteinä.

Itse en kyllä tuntenut, joku saattoi  ottaa lopputilin ( hoitovapaata ei ollut)  mutta palasi töihin ompelijaksi  kun vauva oli vuoden tai kaks, olin henkilöstöosastolla töissä, itsellä lapsia kuten työkavereillakin.

Tosin asuin teollisuuskaupungissa, meitä "pönttövuoren tunnelista"  tulleita oli työpaikat täynnä , vuokra-asuntotalojen rakennus oli kovasti käynnissä.

Minä menin kouluun 1972, äiti meni töihin saman vuoden keväällä. Lapsille ei ollut hoitopaikkoja ja yksityinen hoitaja olisi ollut niin kallis, että se olisi maksanut enemmän mitä kouluttamaton nainen sai palkkaa. Se äidin kotiäitijakso oli 7 vuoden mittainen.

Vierailija
48/192 |
25.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jokainen voi laittaa paperille ylös kaikki maksulliset palvelut, joita vanhemmilla oli ja joita itsellä on. Siinä on helppo vertailla mihin raha meni ennen ja mihin raha menee nyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/192 |
25.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Löysin isäni jäämistöstä kirjeen joka oli kirjoitettu isälleni 80-luvulla. Siinä joku kertoi olleensa kioskilla töissä ja saaneensa rahat kokoon kaksion ostoon Tampereella. Olin ihan ällikällä lyöty😯

Vierailija
50/192 |
25.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija wrote:

Ehkä aloitus on vähän liioiteltu, mutta kyllä siinä paljon silti tottakin on. Ostovoima heikkenee hitaasti mutta varmasti kokoajan.

Oma isäni oli duunari ja hänen palkallaan elettiin silloin paremmin kuin minun nykyisellä insinööri palkalla. Ajattelisin että äitini palkka, silloin kaupan kassana vastaa elintasossa samaa,kuin oma nykyinen palkkani.

Tämäkin on tietysti vain mutuilua, mutta suunta on tälläinen, siitä olen varma.

Ja olen myös pähkäillyt mistä tämä johtuu. Minun yksinkertaisella rahamaailman tajullani kaikki on seurausta kapitalismista, jota en sinänsä pidä pahana asiana, sillä on saatu paljon hyvääkin. Tietyn pisteen jälkeen se vain alkaa edellekäyvissä maissa heikentämään keskiluokan elintasoa ja ostovoimaa väkisin. Kaikki koska suuret yritykset vaativat kokoajan suurempia voittoja jotta osakekurssit näyttävät hyvältä. Suurista yrityksistä on tullut suurempia talouden ohjaajia, kuin valtiot. Pörss

Ostovoima on noussut koko ajan. Aiemmin ihmisten kaikki rahat kuluivat ruokaan ja asumiseen. Nykyään ruokaan kuluu suhteessa hyvin vähän. Asumiseen enemmän. Nykyään vaan niitä rahareikiä on niin paljon enemmän.

Nämä asiat on siis faktoja. Ei insinöörin mutuilua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/192 |
25.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija wrote:

Höpö höpö! Kyllä markka-aikana oli paljon tiukempaa. Silloin ei ostettu mitään ja rahat oli kaikki, nythän ostetaan mielin määrin kaikkea mitä mieli tekee, porukka ajaa uusilla autoilla ja rakentaa uusia koteja. Vastaa yksi taksikuski puhui että on nykyään nuorisolla rahaa, joka viikonloppu ajetaan taksilla baarista kotiin, ei tarvinnut markka-aikana haaveilla taksikyydeistä. Myöskin pitää muistaa että me ei eletä normaalia aikaa, ei enää moneen vuoteen olla eletty sitä normaalia vakaata aikaa mitä ihmisen elämä 95% ajasta on.

Ei ole tainnut kenenkään ihmisen elämä olla 95% vakaata normaalia aikaa, ellei ole sitten ollut tosi lyhyt elämä. Noin niinkuin maailmanpoliittisella tasolla jos asiaa katsoo. Aivan kaikkien elinaikaan on kyllä mahtunut taantumaa/lamaa, maailmansodan uhkaa ja muita katastrofeja. 

Vierailija
52/192 |
25.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä muistan markka-ajan hyvinvoinnin ja yltäkylläisyyden. Vanhempani ostivat silloin jämäkän, hyvin rakennetun omakotitalon ja se maksoi markka-aikaan naurettavan vähän. He myivät sen kaksi vuotta sitten ja kuittasivat muhkean summan euroja, joista osan käyttivät pienemmän senioriasunnon ostamiseen ja loput laittoivat sijoituksiin. Omakotitalon reaaliarvo oli noussut tosi paljon, koska alue on nykyään arvostettua aluetta ja palvelut ja kulkuyhteydet tosi hyvät.

Ei silloin markka-ajan yltäkylläisinä aikoina työssä käyvät olleet ulosotossa ja leipäjonoissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/192 |
25.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija wrote:

Ehkä aloitus on vähän liioiteltu, mutta kyllä siinä paljon silti tottakin on. Ostovoima heikkenee hitaasti mutta varmasti kokoajan.

Oma isäni oli duunari ja hänen palkallaan elettiin silloin paremmin kuin minun nykyisellä insinööri palkalla. Ajattelisin että äitini palkka, silloin kaupan kassana vastaa elintasossa samaa,kuin oma nykyinen palkkani.

Tämäkin on tietysti vain mutuilua, mutta suunta on tälläinen, siitä olen varma.

Ja olen myös pähkäillyt mistä tämä johtuu. Minun yksinkertaisella rahamaailman tajullani kaikki on seurausta kapitalismista, jota en sinänsä pidä pahana asiana, sillä on saatu paljon hyvääkin. Tietyn pisteen jälkeen se vain alkaa edellekäyvissä maissa heikentämään keskiluokan elintasoa ja ostovoimaa väkisin. Kaikki koska suuret yritykset vaativat kokoajan suurempia voittoja jotta osakekurssit näyttävät hyvältä. Suurista yrityksistä on tullut suurempia talouden ohjaajia, kuin valtiot. Pörss

Esikoinen valmistui opistoinsinööriksi 90- luvulla.  Hänen alkupalkkansa oli suurempi kuin duunari-isänsä tehtaan kolmivuorotöissä, palkkaus liki paperimiesten vaikka eri ala.

Sittemmin poika opiskeli dippi-inssiksi, palkkaus nousi luultavasti vielä.

Olin palkanlaskija, kyllä aina inssien ja pomojen palkat olivat suurempia kuin parhaankaan duunarin  (siis 60- luvun lopusta 90- luvun lopulle).

Niin kyllä oli että duunarien palkat, olipa metalliala tai ompelutehdas, olivat parempia hyvillä tekijöillä kuin toimistoalan palkkaus.  Mutta olihan meillä korkokengät ja hame 

Vierailija
54/192 |
25.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Jep. Isäni oli bussikuski ja äiti kotiäiti. Rakensi ison talon yhteen Suomen suurimmista kaupungeista. 

Halpaa on täytynyt olla sielläkin koska olen itse kahden akateemisen vanhemman lapsi pääkaupunkiseudulla ja me saimme juuri ja juuri ostettua sen erillistalon kun olin lukioikäinen vaikka molemmat vanhemmat olivat töissä. SItä ennen oli varaa vain aika pieneen rivarikämppään.

 

Nämä ”akateemiset” kun eivät osaa mitään muuta kuin käännellä papereita. Kun talon RAKENTAA itse siihen käyttää paljon omaa työvoimaansa ja osaamistaan. 

Kyllä aika moni akateeminenkin on talon rakentanut. Varsinkin näistä suurten ikäluokkien edustajista. Eihän koulutus estä osaamista myös kädentaidoissa, eikä toisaalta kaikilla ei-akateemisillakaan ole kummoisia rakennustaitoja. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/192 |
25.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija wrote:

Silloin se kotiäiti ompeli itse lapsille vaatteita, parsi sukkia, hillosi ja säilöi, teki ruokaa halvoista mutta ravitsevista aineksista ja kantoi lauantai illan kunniaksi saunassa käyneen perheen eteen vadillisen porkkanatikkuja. Lapset saivat ehkä jakaa pikkupullon Jaffaa ja isä joi pullollisen pilsneriä.

Ne yhden hengen palkalla ostetut omakotitalot on maksettu vuosikymmenten köyhäilyllä muussa elämässä.

Silloin tosiaan elettiin vaatimattomammin. Vanhempani pyörittivät perheyritystä ja olimme hyvinkin keskituloisia. Muistan kuitenkin ajan jolloin meillä ei ollut tvtä, puhelinta eikä jääkaappia. 60-70-luvulla Pohjois-Savossa.  Meillä oli kuitenkin sisävessa, koska talo oli uusi. Vaatteita ei ostettu vaan äiti ompeli ja neuloi ne. Olimme paremmin pukeutuvis kuin suurin osa muista, sillä tädilläni oli kangasliike ja sieltä saimme edullisesti kankaita ja pakan loppuja jopa ilmaiseksi . Ruoka oli vaatimatonta kotiruokaa.  Kaikki valmistettiin kotona. Lauantaisin oli karkkipäivä ja lapset saimme 0,33 l limppapullon yhteiseksi ja pikkuaskit hedelmäkarkkeja. Joskus saattoi saada purkkapötkön.

Kuka on valmis elämään noin nyt?

Vierailija
56/192 |
25.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija wrote:

Ehkä aloitus on vähän liioiteltu, mutta kyllä siinä paljon silti tottakin on. Ostovoima heikkenee hitaasti mutta varmasti kokoajan.

Oma isäni oli duunari ja hänen palkallaan elettiin silloin paremmin kuin minun nykyisellä insinööri palkalla. Ajattelisin että äitini palkka, silloin kaupan kassana vastaa elintasossa samaa,kuin oma nykyinen palkkani.

Tämäkin on tietysti vain mutuilua, mutta suunta on tälläinen, siitä olen varma.

Ja olen myös pähkäillyt mistä tämä johtuu. Minun yksinkertaisella rahamaailman tajullani kaikki on seurausta kapitalismista, jota en sinänsä pidä pahana asiana, sillä on saatu paljon hyvääkin. Tietyn pisteen jälkeen se vain alkaa edellekäyvissä maissa heikentämään keskiluokan elintasoa ja ostovoimaa väkisin. Kaikki koska suuret yritykset vaativat kokoajan suurempia voittoja jotta osakekurssit näyttävät hyvältä. Suurista yrityksistä on tullut suurempia talouden ohjaajia, kuin valtiot. Pörss

Tässä insinöörille faktaa. Palkalla saa nykyään enemmän ja parempaa. Toki on liikuttavaa, että oma lapsuus tuntuu muistoissa ihanalta. Aika kultaa muistot.

 

https://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_03_06_hinnat.html

Vierailija
57/192 |
25.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija wrote:

Minä muistan markka-ajan hyvinvoinnin ja yltäkylläisyyden. Vanhempani ostivat silloin jämäkän, hyvin rakennetun omakotitalon ja se maksoi markka-aikaan naurettavan vähän. He myivät sen kaksi vuotta sitten ja kuittasivat muhkean summan euroja, joista osan käyttivät pienemmän senioriasunnon ostamiseen ja loput laittoivat sijoituksiin. Omakotitalon reaaliarvo oli noussut tosi paljon, koska alue on nykyään arvostettua aluetta ja palvelut ja kulkuyhteydet tosi hyvät.

Ei silloin markka-ajan yltäkylläisinä aikoina työssä käyvät olleet ulosotossa ja leipäjonoissa.

Olin palkanlaskija.  Ulosottoja oli aina parilla kolmella työntekijällä.  Joillain elatusmaksuista,  jollain muista veloista, enhän niitä tiennyt jos ei työntekijä itse käynyt nolona selittelemässä ja varmistamassa että pidätyd tehdään oikein.

Markka-aikaan 1970 - 1980.

Leipäjonojahan ei ollut olemassa  ja sossun asiakkaista en tiedä,  varmaan paljon huonommin vielä asiat kuin nykyisillä kelan etuuksia saavilla 

Jokainen meistä tietysti katsoo omadta kapeasta vinkkelistään menneitä aikoja, jo lapsesta keskiluokkaisen maailmankuva on toinen kuin duunareidenkin puolen nähneiden.

Vierailija
58/192 |
25.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija wrote:

Minä muistan markka-ajan hyvinvoinnin ja yltäkylläisyyden. Vanhempani ostivat silloin jämäkän, hyvin rakennetun omakotitalon ja se maksoi markka-aikaan naurettavan vähän. He myivät sen kaksi vuotta sitten ja kuittasivat muhkean summan euroja, joista osan käyttivät pienemmän senioriasunnon ostamiseen ja loput laittoivat sijoituksiin. Omakotitalon reaaliarvo oli noussut tosi paljon, koska alue on nykyään arvostettua aluetta ja palvelut ja kulkuyhteydet tosi hyvät.

Ei silloin markka-ajan yltäkylläisinä aikoina työssä käyvät olleet ulosotossa ja leipäjonoissa.

Aikaa ihana lapsuuden, niin ne muistot kannattelee. 

Vierailija
59/192 |
25.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija wrote:

Ehkä aloitus on vähän liioiteltu, mutta kyllä siinä paljon silti tottakin on. Ostovoima heikkenee hitaasti mutta varmasti kokoajan.

Oma isäni oli duunari ja hänen palkallaan elettiin silloin paremmin kuin minun nykyisellä insinööri palkalla. Ajattelisin että äitini palkka, silloin kaupan kassana vastaa elintasossa samaa,kuin oma nykyinen palkkani.

Tämäkin on tietysti vain mutuilua, mutta suunta on tälläinen, siitä olen varma.

Ja olen myös pähkäillyt mistä tämä johtuu. Minun yksinkertaisella rahamaailman tajullani kaikki on seurausta kapitalismista, jota en sinänsä pidä pahana asiana, sillä on saatu paljon hyvääkin. Tietyn pisteen jälkeen se vain alkaa edellekäyvissä maissa heikentämään keskiluokan elintasoa ja ostovoimaa väkisin. Kaikki koska suuret yritykset vaativat kokoajan suurempia voittoja jotta osakekurssit näyttävät hyvältä. Suurista yrityksistä on tullut suurempia talouden ohjaajia, kuin valtiot. Pörss

Suuret yritykset eivät ole niitä ,jotka vaativat suuria voittoja ja jatkuvaa kasvua vaan sijoittajat, jotka ostavat ja myyvät niiden osakkeita. Kun amerikkalaisten eläkerahoja sijoittava yritys huolestuu ja miettii minne rahat kannattaa sijoittaa niin suomalainen Nokia ja mikä tahansa pörssiyhtiö pistää porukkaa pihalle, jotta taseet näyttää paremmalta.  Ei ole varaa  siihen että pörssinoteeraus laskee  sillä silloin menetetään rahoitusta.

Vierailija
60/192 |
25.10.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija wrote:

Minä muistan markka-ajan hyvinvoinnin ja yltäkylläisyyden. Vanhempani ostivat silloin jämäkän, hyvin rakennetun omakotitalon ja se maksoi markka-aikaan naurettavan vähän. He myivät sen kaksi vuotta sitten ja kuittasivat muhkean summan euroja, joista osan käyttivät pienemmän senioriasunnon ostamiseen ja loput laittoivat sijoituksiin. Omakotitalon reaaliarvo oli noussut tosi paljon, koska alue on nykyään arvostettua aluetta ja palvelut ja kulkuyhteydet tosi hyvät.

Ei silloin markka-ajan yltäkylläisinä aikoina työssä käyvät olleet ulosotossa ja leipäjonoissa.

Ei nykyäänkään ole asiansa hoitavat ihmiset ulosotossa tai leipäjonossa. Markka-aikana kukaan ei ostellut osamaksulla uusia sisustuksia ja vempeleitä, vaan oltiin ilman jos ei rahat riittänyt. Ne luottokortit, osamaksut ja pikavipithän useimpien turmioksi nykypäivänä koituu, liian helppo velkaantua yli varojensa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yhdeksän seitsemän