Miten sinua kohdeltiin työpaikalla huonosti, kun olit nuori tai nuori aikuinen? -peukutusketju

Isäni ikäinen työkaverimies ah disteli, mutta siitä ei koitunut työpaikalla mitään seuraamuksia. Olin siis vienyt asian esimiehelle eteenpäin. Lopulta vaihdoin paikkaa, kun en kävi niin ahdistavaksi.

Kesätyöpaikkakokemus 2000-luvun alusta. Meitä kesätyöläisiä, nuoria tyttöjä ja poikia, oli ulkotöissä monta. Perjantaina työviikon päätteeksi tyttöjen tehtävä oli siivota sosiaalitilat sekä miesten sosiaalitilat. Arvaatte varmaan, odotettiinko pojilta samaa?

Nykyään tuosta nousisi meteli.

Kutsuttiin tytöksi (olin 25 v) 

Olematon perehdytys.

En tiedä, lasketaanko kolmekymppistä enää nuoreksi aikuiseksi.

Täytin 30 ja vein sen kunniaksi työpaikan palaveriin tarjottavaa. Eräs työpaikkamme esihenkilöistä naureskeli ivallisesti muutaman työtoverini kanssa, miksi kuvittelen, että tällaista lukemaa kannattaisi työpaikalla mitenkään juhlistaa. Esihenkilö oli sattunut tuomaan samaan palaveriin suklaarasian. Kirjoitti sitten suklaarasian kanteen "Tsemppiä töihin! T. Kati", jotta ihmiset varmasti erottaisivat, mikä oli hänen tuomansa tarjottava. Tuntui kyllä pikkumaiselta tuo ikääni liittynyt kommentointi. Meillä oli siis tapana, että 50 v ja 60 v täyttäville työnantaja osti lahjan. Nuorempia ei muistettu mitenkään.

Aloitin uudessa työpaikassa, takana oli jo vuosien työkokemus alalta. Pienen tiimin esimies ja hänen kaksi alaistaan ottivat minut rankasti silmätikuksi. Meitä oli siis tiimissä me neljä. En saanut kutsuja palavereihin, en palaverimuistioita tai tietoa tärkeistä asioista. En voinut hoitaa kunnolla työtäni, kun en saanut työhöni liittyviä tietoja. Puhuivat minusta pashaa selän takana ja kasvotusten vinoilivat. Kun vein nämä asiat ylemmälle johdolle, niin kokonaan kiistivät kiusaavansa "ei me mitään olla tehty" ja "en muista sanoneeni ikävästi, niin sitä ei ole tapahtunut" -mentaliteetilla. Onneksi pääsin tuosta tiimistä lopulta pois, minulla olisi mennyt mielenterveys.

N. 35-40 v naiset sulkivat minut ulos porukasta, kun tulin 25 v iässä taloon. Olivat vain keskenään. Vetosivat siihen, että minulla on niin erilainen tilanne yksinelävänä ihmisenä kuin heillä pienten lasten äiteinä. Noh, kun aikaa kului ja minä menin naimisiin ja sain lapsen, niin vetosivat sitten siihen, ettei heitä kiinnosta puhua pikkulapsiarjesta, kun omat lapset ovat jo isompia. Työpaikallamme oli siis tapana, että puhuttiin arkisista asioista ja monet viettivät vapaallakin aikaa yhdessä.

Olin sisälähettinä. Vein eräälle henkilölle lentoliput hänen työhuoneensa pöydälle. Yleensä posti jaettiin lokeroihin. Jonkun ajan päästä pomo soittaa. Huutaa ja kyselee lippujen perään. Kuulemma otetaan lippuraha mun palkasta. Löytyihän ne liput. Matkalle lähtijä oli laittanut ne työpöydän laatikkoon ja unohtanut asian. Eipä kuulunut mitään anteeksipyyntöjä pomolta. Se puhelu oli todella törkeää syyttelyä ja huutamista. Oli muutenkin tosi ikävää käytöstä aina. Suuttui siitäkin, kun ilmoitin saaneeni uuden työn ja irtisanouduin.

80-luvulla miesvaltaisella työpaikalla nuorena ujona tyttönä aloitin toimistotyössä. Kaikki miehet ihastuivat minuun, vaikken ollut missi ja kurkkuun saakka vaatetettu. 

Olin hieman yli 20-vuotias ja n.50-vuotias yrittäjä alkoi pommittamaan viesteillä heti kun aloin työskentelemään firmassa. Ensimmäinen viesti oli muotoiltu että haluaisi keskustella työasioista, ravintolassa illallisella. Vastasin että voimme keskustella työpaikalla, työaikana. Keskustelua ei ikinä tapahtunut. Viestit jatkuivat ja aina ne tulivat illalla ja viikonloppuisin. Yritti houkutella ravintoloihin syömään ja juomaan. Usein mainitsi että hän voisi järjestää minulle parempia työtehtäviä. Muutaman kerran vastasin kohteliaasti kiitos ei mutta viestittely vaan jatkui vaikka en enää vastaillut hänelle.

Lopulta oli pakko näyttää viestit lähiesimiehelleni ja pyysin häneltä neuvoa. Hänen vastaus että ei vaan kannata välittää. Viestittely loppui kun etsin uuden työpaikan ja irtisanouduin.

Koin paljon seksuaalista häirintää. Jouduin osallistumaan myyntikokouksiin ja siellä oli pikku pakko osallistua illanviettoohin. Se oli ahdistavaa, humalaiset edustajat ja jotkut pikkupomot yritti lääppiä, vonkasivat seksiä jne. Olin sitten tyhmä ja nipo kun en suostunut.

Parikymppisenä vastavalmistuneena ravintolakokkina kohdeltiin kuin roskaa vähättelyä ja kiusaamista,se sai minut sitten vaihtamaan alaa muutaman vuoden jälkeen vaikka ruuan laittoa edelleenkin rakastan.Toivottavasti ala on muuttunut noista ajoista siinä miten uusia alalle tulijoita kohdellaan.M43.

Nuorempana tyttönä olin kesätöissä hautausmaalla. Naisten tehtävä oli aina ennen taukoa mennä keittämään koko porukalle kahvit valmiiksi ja laittamaan tarjottavat esille. Tauon jälkeen naisten kuului siistiä keittiö. Seinällä oli lista keittiövuoroista. Asiasta nousi pieni meteli, joten yhtenä viikkona oli miesten vuoro hoitaa kahvinkeitto. Minun hommiini kuului myös siivoustehtäviä ulkotöiden ohella, eli myös miesten pukuhuoneen ja WC:n siivous. Tuolla en kyllä tuntenut oloani arvostetuksi.

Ei viitti ees kertoo 60- luvun alun työpaikkakohtelua kun meni 15- vuotiaana maalaistyttönä töihin.  Seksuaalinen ahdistelu  70- luvun loppupuolelle ome tavanomaista.   Ja keski-ikäisten naisten ilkeys nuorille tytöille 

Entisessä työpaikassani kurjimmat työvuorot jaettiin nuorimmille työntekijöille. Juhlapyhien osalta oli tapana, että jokainen sai jonkun vuoron, mutta muuten sai jonkun pyhäpäivän vapaaksi. Aloitin tuossa uudessa työpaikassa joulukuun alussa. Minulla oli työvuorot jouluaattoyönä, tapaninpäivänä, uudenvuodenaattona ja uudenvuodenpäivän aamuna. Asuin kaukana vanhemmistani. Jäi tuona vuonna joulunvietto ja uuden vuoden juhlistaminen sattuneesta syystä väliin. Vanhemmat kollegat nautiskelivat, kun saivat viettää tavallista rennommat pyhät.

90-luvulla olin ensimmäisessä kesätyöpaikassa 17-vuotiaana. Toimiston vanhat tädit heittivät todella rasvaisia juttuja, joita nuorena poikana kuuntelin korvat punaisina.

Muutin maakuntaan pätkätyöpaikan perässä. Työpaikallani kukaan ei puhunut sujuvasti ruotsia tai englantia, en minäkään. Silti minulle nakitettiin kaikki vieras.kie.liset asiakkaat, joita pikkupaikkakunnalla tuli harvoin vastaan. Osa näistä asiakastöistä oli jopa jätetty odottamaan sitä varten, että uusi työntekijä saapuu taloon ja hoitaa ne. Kyllä ärsytti sönkätä huonolla englannilla asioita, jotka olivat itselleni työssä aivan uusia. Helpommin olisi sujunut joltain konkarilta, joka olisi osannut nuo työt hyvin, eikä olisi samalla tarvinnut perehtyä töihin.

Kauhulla yhä muistelen ensimmäistä kesätyöpaikkaani ja sen esimiestä. Esimies oli valinnut töihin opiskelijoita ulkonäön perusteella. Valitsi vain vaaleatukkaisia nuoria naisia, vaikka tarjolla olisi ollut muunkin näköisiä opiskelijoita. Mies jauhoi meidän työntekijöiden ja asiakkaiden ulkonäöstä, kertoi seksistisiä juttuja ja oli todella kriittinen tekemämme työn suhteen. Ei perehdyttänyt töihin kunnolla ja naureskeli vieressä, jos mokasimme jotain. Pahinta oli, kun pakotti tekemään työtehtäviä, jotka eivät millään lailla kuuluneet työhömme. Nimimerkillä jouduin erään työpäivän päätteeksi matkustamaan Helsinkiin ja viemään hänen aikuiselle tyttärelleen harrastustarvikkeita. Yritin arkana ja kilttinä kieltäytyä tuosta, mutta esimies vain puuskahti "ja sinähän menet", kärräsi minut bussipysäkille ja varmisti, että nousin harrastusvälineiden kanssa bussiin. Työsuhteen lopuksi haukkui minut pystyyn työpaikalla niin, että kaikki paikalla olleet (myös asiakkaat) kuulivat hänen mielipiteensä minusta.

Ainoa tapaamani ihminen, jonka olen ajatellut olevan narsisti.

Montakin määräaikaista työpaikkaa 1990-luvulla, niin isoilla kuin pienillä yksityisillä ja yksi julkisella. Yhteistä kaikille olematon perehdys. Ison yksityisen esinainen ei itse hallinnut muuta kuin oman pomonsa miellyttämisen myötähäpeään saakka. Yksi kollega alkoi kiusata, kun opin kuitenkin nopsaan ne muutamat hassut työt, jotka pienellä organisoinnilla olisi  voinut helposti jakaa kolmelle muulle. Pienellä yksityisellä firman omistaja (mies) esitti parempaa kuin olikaan. Julkisella puolella esinaisena tehtäväänsä nähden alikoulutettu henkilö, jolla ei ollut esimieheltä vaadittavia ominaisuuksia. Esim. matkalaskut laski kynän ja paperin kanssa, voiko maksaa päivärahat matkalaskun mukaan. Siistijänä oli englantia puhuva nainen, jolle ei osannut sanoa kun bääd kliining. Todella noloa. Siivous oli aamulla ja iltapäivällä iltapäivällä toimiston käytävät kuraisia, kun ulkoa tulijat eivät osanneet pyyhkiä jalkojaan. No, loppu meni vähän ohi. Mutta joo, kautta aikain akat eivät vaan kykene johtamaan naisvaltaista yhteisöä.

Aloitin työt alkuvuodesta. Minua huijattiin käyttämään lomat ja sopimus katkaisitiin hetkeksi ennen lomakauden päättymistä huhtikuussa, jotta en voi pitää kesällä lomia vaan olen koko kesän töissä. Pomo siis poltti lomani. Mitään en mistään ymmärtänyt, mutta uudet työkaverit ihmettelivät pomon toimia. Tämä tietenkin terveydenhuollossa. Nykyisin onneksi eri alalla.