Mitä ruokaa jätät ottamatta joulupöydässä, jos menet vieraaseen pöytään?

Kinkku ja kaikki laatikot. En tykkää perinteisestä joulupöydästä.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

En syö jouluruokia eli sillit, laatikot, rosolli ja italiansalaatti (yleisimpiä joulupöydissä näkemiäni ruokia, kaikkia ei tietenkään kaikissa pöydissä kerralla) jäisi ottamatta. Eli voisin maistaa kinkkua ja lohta (myös useimmissa pöydissä ollut).

Italiansalaattia en ole koskaan nähnyt missään jouluruokatarjoilussa. Sehän tuli kauppoihin vasta 80-luvulla. Ei ole suomalainen perinneruoka. Tämä siis vaan tiedoksi nuoremmalle väelle.

Sinulle tiedoksi, että italiansalaattia on tehty jo aiemmin ihan kotosalla. Aineethan ei ole mitään ihmeellisiä ja niitäkin voi vähän vaihdella. Ja nykyäänkin jos haluan syödä italiansalaattia (jouluna tai milloin vain), niin teen sen itse. Kaupan mössö on pahaa.

Oho, taisin sohaista arkaan paikkaan. Jos te

No jopa löytyi töykeä ihminen!

eri

Kaikki graavit kalat.

"jälkiruokamaljoihin laitettua jotain hyvää. Jokaiselle siis oma n. 2 dl malja, jotka täytetään isosta maljasta."

Ajatella, että ihan omat jälkkiruokakulhot!! Ettette syökään kaikki tarjoiluastiasta, LOL

Vierailija wrote:

Metkaa miten vähän täällä pidetään maksalaatikosta. Itse ostan sitä ihan arkenakin. Hyvää se on.

Ei ole kyse siitä, ettei pitäisi, meillä syödään sitä silloin tällöin, mutta jouluruoka se ei meillä ole.

Maksalaatikko, lipeäkala, graavattu kala ja silli jäisivät ottamatta.

Vierailija wrote:

Juuri keliakia diagnoosin saaneena multa jäis väliin ainakin leivät ja kinkku (jos korppujauhoilla kuorrutettu), tortut ja piparit ja laatikot joissa käytetty lihalientä. Söisin kalaa, rosollia, perunoita, juureksia/kasviksia kiitollisuudella, että olisin saanut kutsun joulupöytään ylipäätään. 

Suvussa myös keliaakikko. Kutsun tämän porukan usein joulupöytään. Ei tulisi mieleenkään kuorruttaa kinkkua normaaleilla korppujauhoilla, sekä tehdä laatikoita vehnäjauhoon. Hyvänen aika, tämähän olisi kiusaamista. Lisäksi huolehdin että hän saa gluteenittomia leivonnaisia kahvin kanssa. 

En osaa edes kuvitella tilannetta jossa kuorrutan kaiken vehnällä (no ehkä poislukien mainitut rosollit ja perunat..) ja kutsun keliaakikon jouluaterialle. Tuohan on todellista kettumaisuutta joka noin tekee. Ei varmasti toista kertaa tule ja voivat välit muutenkin hiukan ns. viiletä. 

Kinkku ei tarvitse välttis korppujauhoa mutta jos sen haluaa laittaa, joka marketista saa gluteenittomat korpparit.

Ilmoitathan kuitenkin uutena keliaakikkona emännälle/isännälle ajoissa diagnoosistasi, eivät he muutoin tiedä varautua. Näin saat muutakin kuin perunat ja rosollit :)

Vierailija wrote:

No vähän riippuu, mitä siellä on tarjolla. Mutta mulle joulupöytäkummajaisia ovat maksalaatikko ja lihaton makaronilaatikko, joten näitä tuskin tulisi otettua. Lipeäkalakaan ei innosta, vaikka muita kaloja syönkin.

Mä taas varmaan ottaisin lihatonta makaronilaatikkoa just siksi, että en ole ikinä semmoista ennen nähnyt (joulupöydässä tai muuallakaan, mutta oon kyllä kuullut tästä perinteestä). Samoin kun meillä on omassa pöydässä hirvipaistia, niin kylässä varmaan ottaisin kinkkua. Se kinkun kastike on tosi hyvää, ainakin näin lapsuudesta muistelen.

Maksalaatikko sen sijaan voisi jäädä väliin, tai ehkä maistaisin vähän, jos se olisi itse tehtyä. Muita laatikoita ja graavikaloja teen itsekin, niin että ne olisi sitten jaksamisen mukaan lautasella, todennäköisesti ekana jättäisin pois porkkanalaatikon. 

Lipeakalaa en ole kanssa ikinä kohdannut ja paljon olen siitä pahaa kuulut, mutta pitäisi sitäkin varmaan maistaa.

Tykkäämme jouluruuista, niin että jos aattona olisimme jonkun muun pöydässä, niin varmaan silti tehtäisiin jollekin toiselle päivälle ne omat perinneherkut.

En ota mitään.

Minkä palkinnon nyt saan?

Suomalainen ruokakulttuuri on maailman ankeimpia.

Vierailija wrote:

Siis kuka laittaa edes joulupöytään jotain maksa- ja makaroonilaatikkoa? 

Köyhät

Vierailija wrote:

Kaikki hokee lipeäkalaa, jota en ole kuusikymmentä luvun jälkeen nähnyt yhdessäkään joulupöydässä, en kenenkään kotona, enkä ravintoloissa, en missään.

Kuinkahan moni on sitä ikinä edes maistanut?

Vaikka mitä joulumenuja tässä on tullut nähdyksi ja syödyksi, laivoilla, maalaiskartanoiden tarjoamissa joulunvietoissa, työpaikan järjestämissä pikkujoulujuhlissa sen seitsemässä eri paikoissa, ei ikinä ole tullut lipeäkalaa vastaan.

Juu, en minäkään ota sianpääsylttyä enkä naurishauvikasta enkä hernehuttua.  

Mä sain ekan kerran lipeäkalaa pitkälle yli kolmikymppisenä, joskus 90-luvulla. Äidin silloinen mies sitä halusi tehdä kun ensin oltiin monena vuonna joulupöydässä siitä vain puhuttu. Ei kyllä halunnut itsekään enää sen kerran jälkeen. Taisi aika kullata muistot jaä äitinsä pöperöt :)

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

No jos on sellaisia notkuvia joulupöytiä kuin täällä puhutaan, niin varmaan suurinta osaa en ota. Omaan kuuluu vain kinkku, lanttulaatikko ja rosolli. Toki graavilohi maistuisi leivän päällä.

Ei sillä ettei moni muukin saattaisi maistua, mutta en kaipaa samalle aterialle miljoonaa eri lajia. 

Meillä on kolme lautasta jokaisella päällekäin eli pienin päällimmäisenä seuraavaksi hieman isompi sen alla ja alimpana iso ruokalautanen. Ruokapöytään ei siis laiteta kaikkea yhtäaikaa tarjolle. Ruoka tarjoillaan kolmessa osassa rauhassa keskustellen ja nauttien hyvistä mauista.

Jälkiruokaa varten sulatellaan hieman ja emännän avuksi kieltelystä huolimatta tyhjennetään naiset yhdessä ruokapöytä rasioihin jääkaappiin emännän ohjeiden mukaan, jollei hän aja meitä pois valtakunnastaan. Jälkiruoaksi kahvi, kahvileipää ja keksejä sekä jälkiruokamaljoihin lait

Teidän on pakko olla eteläpohjalaisia. Naiset hääräävät, miehet istua mähöttävät ja emäntä kursailee.

Aika vähän ihmisten jouluruuissa on sellaisia joista oikeasti pidän, joten mieluummin olen aaton kotona ja syön niitä omia suosikkeja. Yllättävän monet on luopuneet perinteisistä laatikoista, rosollista ja kinkusta, vaan tuunaavaat niistä jotain ihme sotkuja ilman kermaa ja voita. Joulu on perinteiden aikaa.

Kaikki kypsentämätöntä eläinperäinen. 

Jos olisi graavikalaa tai rare-nautaa tai ostereita, niin ei. 

Mutta en ole tuollaisiin jouluna törmännyt, joten kaikkea otan. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Metkaa miten vähän täällä pidetään maksalaatikosta. Itse ostan sitä ihan arkenakin. Hyvää se on.

 

Ei ole kyse siitä, ettei pitäisi, meillä syödään sitä silloin tällöin, mutta jouluruoka se ei meillä ole.

 

Juu se on liian arkista joulupöytään minunkin mielestäni. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kaikki hokee lipeäkalaa, jota en ole kuusikymmentä luvun jälkeen nähnyt yhdessäkään joulupöydässä, en kenenkään kotona, enkä ravintoloissa, en missään.

Kuinkahan moni on sitä ikinä edes maistanut?

Vaikka mitä joulumenuja tässä on tullut nähdyksi ja syödyksi, laivoilla, maalaiskartanoiden tarjoamissa joulunvietoissa, työpaikan järjestämissä pikkujoulujuhlissa sen seitsemässä eri paikoissa, ei ikinä ole tullut lipeäkalaa vastaan.

Juu, en minäkään ota sianpääsylttyä enkä naurishauvikasta enkä hernehuttua.  

Mä sain ekan kerran lipeäkalaa pitkälle yli kolmikymppisenä, joskus 90-luvulla. Äidin silloinen mies sitä halusi tehdä kun ensin oltiin monena vuonna joulupöydässä siitä vain puhuttu. Ei kyllä halunnut itsekään enää sen kerran jälkeen. Taisi aika kullata muistot jaä äitinsä pöperöt :)

Hänen äitinsä  armaan valmisti sen paremmin. 

Oleellista maukas kastike. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Juuri keliakia diagnoosin saaneena multa jäis väliin ainakin leivät ja kinkku (jos korppujauhoilla kuorrutettu), tortut ja piparit ja laatikot joissa käytetty lihalientä. Söisin kalaa, rosollia, perunoita, juureksia/kasviksia kiitollisuudella, että olisin saanut kutsun joulupöytään ylipäätään. 

 

 

Suvussa myös keliaakikko. Kutsun tämän porukan usein joulupöytään. Ei tulisi mieleenkään kuorruttaa kinkkua normaaleilla korppujauhoilla, sekä tehdä laatikoita vehnäjauhoon. Hyvänen aika, tämähän olisi kiusaamista. Lisäksi huolehdin että hän saa gluteenittomia leivonnaisia kahvin kanssa. 

En osaa edes kuvitella tilannetta jossa kuorrutan kaiken vehnällä (no ehkä poislukien mainitut rosollit ja perunat..) ja kutsun keliaakikon jouluaterialle. Tuohan on todellista kettumaisuutta joka noin tekee. Ei varmasti toista kertaa tule ja voivat

On muuten aika raskasta, kun joudun tekemään vehnä- ja maitoallergikkona itselleni oman version lähes kaikista ruuista, ja myös yksin syömään ne kaikki. 😄 Käydään jouluna syömässä sukulaisilla, ja eivät ne vanhat sukulaiset osaa ottaa näitä allergioita huomioon. Enkä vaadikaan. Kaupan laatikoissakin on kaikissa vehnää ja/tai maitoa. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kaikki hokee lipeäkalaa, jota en ole kuusikymmentä luvun jälkeen nähnyt yhdessäkään joulupöydässä, en kenenkään kotona, enkä ravintoloissa, en missään.

Kuinkahan moni on sitä ikinä edes maistanut?

Vaikka mitä joulumenuja tässä on tullut nähdyksi ja syödyksi, laivoilla, maalaiskartanoiden tarjoamissa joulunvietoissa, työpaikan järjestämissä pikkujoulujuhlissa sen seitsemässä eri paikoissa, ei ikinä ole tullut lipeäkalaa vastaan.

Juu, en minäkään ota sianpääsylttyä enkä naurishauvikasta enkä hernehuttua.  

Mä sain ekan kerran lipeäkalaa pitkälle yli kolmikymppisenä, joskus 90-luvulla. Äidin silloinen mies sitä halusi tehdä kun ensin oltiin monena vuonna joulupöydässä siitä vain puhuttu. Ei kyllä halunnut itsekään enää sen kerran jälkeen. Taisi aika kullata muistot jaä äi

Ei, kyl jotkut perinneruuat vois vaan jättää historiaan. Kuten läskisoosi. 

Sienisalaatti, mäti ja maksapasteija ainakin jäisi ottamatta, jos sellaisia olisi tarjolla. En ole oikeastaan koskaan välittänyt rosollistakaan.