Miten elämä muuttuu kun täyttää 50?

Ne "vekit" jotka oli nuorempana hameesse on nyt naamassa.

Paras aika tähän mennessä. Nuoruuden epävarmuus ja epätietoisuus tulevasta on vaihtunut hiljaiseen viisauteen, itsetuntemuksen, kykyyn nauttia ja elää hetkessä. Lapset ovat oman aikuisuutensa alussa ja murrosiän kuohut ovat takana. On aikaa ja ehkä hieman vaurauttakin olla puhtaan itsekäs. Muiden mielipide ei hetkauta suuntaan eikä toiseen eikä ketään tarvitse miellyttää. Ainoa tärkeä asia, joka on jokaisen tämän ikäisen naisen muistettava, on hormonikorvaushoito ja itsestään huolehtiminen. Joka väittää ettei omaa oireita valehtelee itselleen. Kärttyisyys vaihtuu henkiseen tasapainoon kun on estrogeenilaastari takapuolessa.

Vierailija kirjoitti:

Vanhuuden vaivat alkavat ilmaantua vähitellen ja sitten tajuaa että tästä ei tilanne enää ainakaan parane.

Paljon pystyy vielä tekemään aktiivisuutta lisäämällä.

Vierailija kirjoitti:

Alamäki alkaa.

No ei ala. Nyt on varaa ihan mihin vaan ja elää itselleen. Ei ole tarve yrittää miellyttää yhtään ketään.

53v kuukautiset loppui ja ennen loistavat seksihalut kuihtui limakalvojen kuivuessa. Se on ärsyttänyt.

Omalla kohdalani elämä alkoi muuttua koko ajan paremmaksi tuossa lähempänä neljäkymmentä.

Lapset, tytär ja poika olivat jo mukavasti oman elämänsä syrjässä kiinni.  Itsellä ura noususuhteinen kun vaihdoin työpaikkaa ja pääsin vaativimpiin tehtäviin ja sitä mukaa mielenkiintosempiin. Vastuu nousi ja vaatimukset mutta olen aina tykännyt haasteista.  Palkka parani.

Olen ollut lasteni yh siitä asti kun nuorempi oli 5-vuotias, ja kun heillekin ikää tuli ja opiskelut ja armeijat yms. oli takana minun elämäni helpottui huomattavasti.   Molemmat nyt omillaan ja pojalla oma poika ja molemmilla vakituinen kumppani, työ- ja asuntoasiat hienosti jne.

Nyt kun ole päälle viiiskymppinen elämä on ihan todella hyvää.  Itsetunto on kohdallaan,  rakastan itseäni enkä vaihtaisi elämääni mihinkään.  On hyvä oma asunto, on hyvä auto, työ, ja ennen kaikkea vapaus!  Omia aikuisia lapsiani rakastan todella paljon ja pojanpoikaa, mutta elämä vapaana ja itsenäisenä on todella ihanaa.

Ei tulisi mieleenkään ottaa tähän ketään sotkemaan, nyt on minun vuoroni nauttia ilman että kukaan kyselee tai rajoittaa.  Elämän saa vain kerran, se pitää elää niin ettei jää katumaan miksi en silloin tajunnut sitä ja tuota.

Täytin viime vuonna 50v. Aloin suunnitella eläkkeellejäämistä. 

Vierailija kirjoitti:

Olet  jo BOOMERI , otan osaa sanois Sanna.

Nykyiset viiskymppiset ovat lähes 900-luvun pienempiä ikäluokkia. Tiedätkö, mikä on boomeri?

Jäin työttömäksi mutta opiskelin uuden alan ja nyt juuri sain vakituisen viran kaupungilta. 

 

Ei sairauksia ja saan yhä spagaatin kuin nuorena. Minua luullaan usein 40 vuotiaaksi, viimeksi naapuri nainen luuli näin. Platiikkakirurgi joka poisti kasvoistani luomen kehui miten kiinteä ihotyyppini on ja sanoi ettei rouvalla ole edes rypyn ryppyä tässä iässä, mikä on harvinaista. 

Vierailija kirjoitti:

Naisilla vanhuus iskee viimeistään 35 ikävuodessa jolloin naama alkaa ryppyyntymään ja eivät saa enää lapsia, mies pystyy lisääntymään missä iässä vain ja paranee kuin viini vanhetessa.

Minä sain toisen lapseni 36 vuotiaana. Tulin raskaaksi kertalaakista.

Tänä päivänäkään ei juurikaan kasvoissa vielä ryppyjä ole, mutta kaulalla ja alempana näkyy iho menevän hienan kurttuun, ei haittaa.

vaihevuosista ei kannata edes mainita, en ressaa. 

Vm-71 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija wrote:

Naisilla vanhuus iskee viimeistään 35 ikävuodessa jolloin naama alkaa ryppyyntymään ja eivät saa enää lapsia, mies pystyy lisääntymään missä iässä vain ja paranee kuin viini vanhetessa.

Kuvittele vain, kyllä se miehen sperman laatu huononee vanhemmiten. Älä ala tekemään vammaisia kakaroita nuoren kuvitteellien vaimosi kanssa. :D

Jaksatko sinäkään 55v pientä hoitaa? Naiset kyllä jaksaa.

Vierailija kirjoitti:

Naisella pientä häpeäntunnetta jatkuvasti, selittelyä ja iän vähättelyä, yritystä näyttää menevältä ja olla enemmän kuin on.

Miehellä tunne, että parasta ennen- merkki on ylitetty. Kompensointia ja yritystä teeskennellä nuorekasta hinnalla millä hyvänsä.

Molemmat kulttuurin tuotteita! 

Itsetunto kasvaa terapiassa. Ei sitä ikä oo sulta tuhonnu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija wrote:

Naisilla vanhuus iskee viimeistään 35 ikävuodessa jolloin naama alkaa ryppyyntymään ja eivät saa enää lapsia, mies pystyy lisääntymään missä iässä vain ja paranee kuin viini vanhetessa.

Kuvittele vain, kyllä se miehen sperman laatu huononee vanhemmiten. Älä ala tekemään vammaisia kakaroita nuoren kuvitteellien vaimosi kanssa. :D

 

Voi hyvänen aika! Vammaisuus ei ole iän tuomaa. Täytyy sanoa, että ihmisarvoa joko on tai ei iästä riippumatta.

 

Naisille tulee vaihdevuodet, joillekin lievinä, joillekin rajuina. N. 55-58-vuotiaana rauhottuu ja saa totutella uuteen kehoon. Joillakin hiipuu seksihalut, joillakin voimistuu ja seksuaalisuuteen voi tulla uusi hyvä vaihe (minulla ainakin).

Työnantajat alkaa karsastaa, se on aika kauheaa tajuta. Nuoremmat teitittelee ja tädittelee, jotkut kohteliaasti, jotkut piikitellen.

Vierailija kirjoitti:

Kovasti muuttuu..

 

Ensinnäkin lähtee työpaikat ja sitten lähtee paljolti harrastus mahdollisuudet ja ulkona käyminen loppuu viimeistään viisikymppisenä..

 

Viisikymppisenä enintään könnätäännkotina usein rahattomana ja työttömänä..

Kukaan ei kutsu mihinkään eikä missään edes huvita enää käydä . Essolla käydään täyttämässä lottokuponki ja kirjastossa käytyä ja jossain kansanopiston kurssilla pitsinnypläystä kouluttautumissa..

Olen vireä, ystäviä on, vakityö, okt, osa lapsista vielä kotona, osa omillaan. Mikä parasta olen mummu. 

 

vm-71

Vierailija kirjoitti:

Paras aika tähän mennessä. Nuoruuden epävarmuus ja epätietoisuus tulevasta on vaihtunut hiljaiseen viisauteen, itsetuntemuksen, kykyyn nauttia ja elää hetkessä. Lapset ovat oman aikuisuutensa alussa ja murrosiän kuohut ovat takana. On aikaa ja ehkä hieman vaurauttakin olla puhtaan itsekäs. Muiden mielipide ei hetkauta suuntaan eikä toiseen eikä ketään tarvitse miellyttää. Ainoa tärkeä asia, joka on jokaisen tämän ikäisen naisen muistettava, on hormonikorvaushoito ja itsestään huolehtiminen. Joka väittää ettei omaa oireita valehtelee itselleen. Kärttyisyys vaihtuu henkiseen tasapainoon kun on estrogeenilaastari takapuolessa.

Kaikki ei voi käyttää estrogeenilisää. Mutta hekin voi etsiä muita keinoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kovasti muuttuu..

 

Ensinnäkin lähtee työpaikat ja sitten lähtee paljolti harrastus mahdollisuudet ja ulkona käyminen loppuu viimeistään viisikymppisenä..

 

Viisikymppisenä enintään könnätäännkotina usein rahattomana ja työttömänä..

Kukaan ei kutsu mihinkään eikä missään edes huvita enää käydä . Essolla käydään täyttämässä lottokuponki ja kirjastossa käytyä ja jossain kansanopiston kurssilla pitsinnypläystä kouluttautumissa..

Olen vireä, ystäviä on, vakityö, okt, osa lapsista vielä kotona, osa omillaan. Mikä parasta olen mummu. 

 

vm-71 niin ja jäi mainitsematta, että mieheni kanssa vietetään iltaa, Metallica paukkuu. 

Edellinen sukupolvi on pitkäaikaissairas tai haudassa. Ystäville tulee syöpiä, itsekin saa pelätä tuleeko omalle kohdalle. Ekat lähtee jo.

Silti jotenkin itsensä kanssa on helpompaa, kun tuntee itsensä hyvin.

Vierailija kirjoitti:

53v kuukautiset loppui ja ennen loistavat seksihalut kuihtui limakalvojen kuivuessa. Se on ärsyttänyt.

Tuokin yksilöllistä.

Omassa suvussa katse 1700-luvulle asti, ei yksikään mies ole elänyt yli 55 vuotiaaksi asti.

Olen nyt 47 ja tunnen kuinka kuolema on lähellä.

Yksikään ei edes äidin puolelta ole miehistä kyennyt elämään hyvinvointivaltionkaan aikana yli 55v.

Tämän takia jätin aikoinaan peruskoulut käymättä yms. Kaikki käymättä. Ei kannata suunnitella elämää pidemmälle.