Lue keskustelun säännöt.
Kyllästyin passaamaan perhettä, menin lakkoon
21.10.2023 |
Perheessä mies ja kaksi teiniä. Havahduin siihen, että he odottavat itsestäänselvyytenä kaiken tulevan valmiina eteen, eikä mitään tarvitse tehdä itse. Teineille on kyllä opetettu kotityöt, mutta eivät näköjään viitsi tehdä niitä. Olen tehnyt pitkään ns. kaiken edes miettimättä sitä, nyt riittää. Aloitin lakon iltapäivällä, en tee enää yhtään mitään kenenkään muun hyväksi, tehkööt itse.
Ensimmäinen ilta: mies ihmettelee, eikö sauna olekaan lämmin. No ei ole, kun et lämmittänyt. Minähän sanoin, että hoitakaa kaikki itse.
Kommentit (8339)
Kerron lyhyesti oman tarinani.
Tapasimme köyhinä opiskelijoina. Rahat olivat heti yhteen muutettuamme yhteisiä. Toinen oli välillä työtön, toinen opiskelija, mutta ne vähät rahat olivat aina yhteisiä.
Menimme naimisiin. Meille syntyi kaksi lasta. Olimme molemmat vanhempainvapaalla, koska minä (nainen) sain paremman työpaikan sinä aikana. Me kumpikin ymmärsimme haasteet pikkulapsiaikana. Mies ymmärsi nopeasti, että vanhempainvapaa ei todellakaan ole lomaa kahden päiväkoti-ikäisen kanssa.
Eikä varsinkaan silloin, kun molemmat ovat työelämässä.
Lapset kasvoivat. Me veimme heitä harrastuksiin, siivosimme, tiskasimme, pyykkäsimme, kävimme lomamatkoilla, osallistuimme vanhempainiltoihin, tappelimme yhteisrintamana teinien kanssa heidän osuudestaan kotitöihin.
Joka ikisen meistä, nelihenkisestä perheestä, oli osallistuttava kykynsä ja taitonsa mukaan arkeen. Muuten se ei olisi toiminut.
Nyt lapset ovat aikuisia ja omillaan. 23- ja 25-vuotiaat siivoavat, leipovat, kokkaavat, pyykkäävät ja osaavat (toivottavasti) hoitaa kaikki arjen askareet itse.
Jos tämä ei suju yhteistyönä heti, suhteella ei ole mitään toivoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa täällä katkeria naisia.
Millä perusteella luulet täällä jonkun olevan katkera?
Toivon todella, että tuo on sarkasmia.
Ai millä perusteella joku luulee täällä olevan katkeria naisia..jestas. Oletko lukenut näitä viestejä?? Kyllä on miesvihaa niin,että pelottaa.
Kaikki ovat kuitenkin itse kumppanin valinneet. Tuskin kovin monta 'pakkoliittoa' . Käy sääliksi näiden kumppaneita. Pystyynkuolleita,surullisia suhteita.
Minä olen lukenut ja itse kirjoittanut. Täällä on enimmäkseen meitä, jotka emme ole katkeria, kun meillä on puolisot, joiden kanssa eläessä ei katkeroidu.
Olemme varmasti hetkittäin järkyttyneitä (sillai pienesti), et täällä esiintyy jokunen "mies", jonka mielestä naisten tulisi tehdä kotityöt miestenkin puolesta. Eivätkä osaa tätä perustella mitenkään.
Sisällön ymmärrys vaihteeks kateissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa täällä katkeria naisia.
Millä perusteella luulet täällä jonkun olevan katkera?
Toivon todella, että tuo on sarkasmia.
Ai millä perusteella joku luulee täällä olevan katkeria naisia..jestas. Oletko lukenut näitä viestejä?? Kyllä on miesvihaa niin,että pelottaa.
Kaikki ovat kuitenkin itse kumppanin valinneet. Tuskin kovin monta 'pakkoliittoa' . Käy sääliksi näiden kumppaneita. Pystyynkuolleita,surullisia suhteita.
Minua käy sääliksi noin suuri täydellinen ymmärtämättömyys lukemisesi suhteen.
Avaa vähän, miksi se on mielestäsi miesvihaa, kun miehen täytyy osallistua omiin hommiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa täällä katkeria naisia.
Millä perusteella luulet täällä jonkun olevan katkera?
Toivon todella, että tuo on sarkasmia.
Ai millä perusteella joku luulee täällä olevan katkeria naisia..jestas. Oletko lukenut näitä viestejä?? Kyllä on miesvihaa niin,että pelottaa.
Kaikki ovat kuitenkin itse kumppanin valinneet. Tuskin kovin monta 'pakkoliittoa' . Käy sääliksi näiden kumppaneita. Pystyynkuolleita,surullisia suhteita.
On, se on selvää #miesvihaa, jos mies ei saa elää lapsimiehenä äitivaimon passatessa.
Vierailija kirjoitti:
"Nainen koordinoi, järjestää ja organisoi kotitöiden kulkua silloinkin, kun itse työtehtävät jaetaan tasaisesti. Nainen arvioi, milloin jokin työ pitäisi tehdä."
Meillä menee aika lailla näin. Mies selviää oikein hyvin päivittäisistä ja viikottaisista samanlaisista rutiineista ja tekee niitä oma-aloitteisesti, mutta hän on sellainen samperin putkiaivo, ettei osaa suunnitella asioita jos jotain muuttuu. Tai jotkut harvemmin tehtävät työt vaatii etukäteissuunnittelua, siitä ei tule yhtään mitään, vaikka kyse olisi niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin katsoa sääennustetta, että kannattaako piha haravoida viikonloppuna vai jo tänään. Mikään vapaamatkustaja hän ei ole, mutta organisointiin hän ei vaan jostain syystä kykene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nainen koordinoi, järjestää ja organisoi kotitöiden kulkua silloinkin, kun itse työtehtävät jaetaan tasaisesti. Nainen arvioi, milloin jokin työ pitäisi tehdä."
Meillä menee aika lailla näin. Mies selviää oikein hyvin päivittäisistä ja viikottaisista samanlaisista rutiineista ja tekee niitä oma-aloitteisesti, mutta hän on sellainen samperin putkiaivo, ettei osaa suunnitella asioita jos jotain muuttuu. Tai jotkut harvemmin tehtävät työt vaatii etukäteissuunnittelua, siitä ei tule yhtään mitään, vaikka kyse olisi niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin katsoa sääennustetta, että kannattaako piha haravoida viikonloppuna vai jo tänään. Mikään vapaamatkustaja hän ei ole, mutta organisointiin hän ei vaan jostain syystä kykene.
No mutta kannattaako kaikkea organisoida ja miettiä etukäteenkään? Joskus voisi ottaa miesten asenteen ja murehtia tulevia sitten, kun se on ajankohtaista. Miehillä on omat biologiset ajatuskulkunsa, joita voi itse asiassa hyödyntää. Kuten "otetaan katastrofi kun se tulee, eikä murehdita sitä juuri nyt". Se on monien miesten ajattelutapa, enkä sanoisi sitä välttämättä huonoksi. Pikkulapsiperheeseen ei kyllä päde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nainen koordinoi, järjestää ja organisoi kotitöiden kulkua silloinkin, kun itse työtehtävät jaetaan tasaisesti. Nainen arvioi, milloin jokin työ pitäisi tehdä."
Meillä menee aika lailla näin. Mies selviää oikein hyvin päivittäisistä ja viikottaisista samanlaisista rutiineista ja tekee niitä oma-aloitteisesti, mutta hän on sellainen samperin putkiaivo, ettei osaa suunnitella asioita jos jotain muuttuu. Tai jotkut harvemmin tehtävät työt vaatii etukäteissuunnittelua, siitä ei tule yhtään mitään, vaikka kyse olisi niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin katsoa sääennustetta, että kannattaako piha haravoida viikonloppuna vai jo tänään. Mikään vapaamatkustaja hän ei ole, mutta organisointiin hän ei vaan jostain syystä kykene.
No mutta kannattaako kaikkea organisoida ja miettiä etukäteenkään? Jos
Naisen ajattelutavalla katastrofi voi jäädä tulematta. Ei kaikessa tietenkään tarvitse pingottaa, mutta on asioita mitkä pitää hoitaa ajoissa ja järkevästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisen ajattelutavalla katastrofi voi jäädä tulematta. Ei kaikessa tietenkään tarvitse pingottaa, mutta on asioita mitkä pitää hoitaa ajoissa ja järkevästi.
Ei välttämättä ole kyse miehen tai naisen ajattelutavasta - olen eronnut yli 20v sitten ja nyttemmin uudessa liitossa - kumpikin miehistä voi huomauttaa samasta asiasta, vaikka olisin jo huolehtinut siitä - viimeisin: ensi talven polttopuut. Kumpikin miehistä on tottunut suunnittelemaan omaa työtään viikkojakin etukäteen, samaten kuin minä työssäni.
Suunnittelemattomuutta näen työssäni - hoivakodissamme osastot on kyseisen osaston hoitajan vastuulla, minä ehdin omani aina ja jos tiedän, että toisella osastolla on hoitaja, joka ei ehdi, huomaan suunnittelevani oman osastoni niin, että tarvittaessa ehdimme auttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nainen koordinoi, järjestää ja organisoi kotitöiden kulkua silloinkin, kun itse työtehtävät jaetaan tasaisesti. Nainen arvioi, milloin jokin työ pitäisi tehdä."
Meillä menee aika lailla näin. Mies selviää oikein hyvin päivittäisistä ja viikottaisista samanlaisista rutiineista ja tekee niitä oma-aloitteisesti, mutta hän on sellainen samperin putkiaivo, ettei osaa suunnitella asioita jos jotain muuttuu. Tai jotkut harvemmin tehtävät työt vaatii etukäteissuunnittelua, siitä ei tule yhtään mitään, vaikka kyse olisi niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin katsoa sääennustetta, että kannattaako piha haravoida viikonloppuna vai jo tänään. Mikään vapaamatkustaja hän ei ole, mutta organisointiin hän ei vaan jostain syystä kykene.
No mutta kannattaako k
Älykäs selviää vaikeuksista, joihin viisas ei edes joudu.
Tietenkään aina ei tartte pingottaa. Mut missä menee aina ja ei koskaan raja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen mies, joka osaa myös organisoida. Itseasiassa vaimoni antaa minulle "lähes" vapaat kädet järjestellä matkamme ja mm. sisustuksemme. Vaimo tykkää pitää kotimme siistinä, tosin itse siivoan mm. oman vessan ja imuroin tai luutuan vaikeimmat eli ahtaimmat paikat. Korjaamme yhdessä taloa, mm. maalaamalla. Teen aina välillä ruokaa, mm. erinomaista uunipataa jja kalaa. Vaimo leipoo mielellään jo siksikin, etten osaa sitä. Olen opettanut häntä vaihtamaan renkaan autoon, jos yksin ajaessa tien päällä jotain sattuisi. Puutarhaa hoidamme yhdessä. En kertakaikkiaan ymmärrä miehiä, jotka pitävät vaimoaan kotiorjana, hävetkää !
Ja muistakaa kehua puolisoanne säännöllisin välein 😊
Vierailija kirjoitti:
Olen mies, joka osaa myös organisoida. Itseasiassa vaimoni antaa minulle "lähes" vapaat kädet järjestellä matkamme ja mm. sisustuksemme. Vaimo tykkää pitää kotimme siistinä, tosin itse siivoan mm. oman vessan ja imuroin tai luutuan vaikeimmat eli ahtaimmat paikat. Korjaamme yhdessä taloa, mm. maalaamalla. Teen aina välillä ruokaa, mm. erinomaista uunipataa jja kalaa. Vaimo leipoo mielellään jo siksikin, etten osaa sitä. Olen opettanut häntä vaihtamaan renkaan autoon, jos yksin ajaessa tien päällä jotain sattuisi. Puutarhaa hoidamme yhdessä. En kertakaikkiaan ymmärrä miehiä, jotka pitävät vaimoaan kotiorjana, hävetkää !
Ja muistakaa kehua puolisoanne säännöllisin välein 😊
Pidän ajattelutavastasi. Kumpikin tekee sitä, mitä osaa. Opetella voi ja opettaa voi. Silloin se yhteiselo toimii. Kukaan ei ole hyvä kaikessa, eikä kaikkia töitä voi jakaa 50/50. Kyse ei olekaan siitä, vaan yhteen hiileen puhaltamisesta, kukin taitojensa mukaan.
Kumppani ei ole palvelija, eikä oman mukavuutesi mahdollistaja. Hän on kumppani. Googlettakkaa sana, jos ette tajua mikä se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nainen koordinoi, järjestää ja organisoi kotitöiden kulkua silloinkin, kun itse työtehtävät jaetaan tasaisesti. Nainen arvioi, milloin jokin työ pitäisi tehdä."
Meillä menee aika lailla näin. Mies selviää oikein hyvin päivittäisistä ja viikottaisista samanlaisista rutiineista ja tekee niitä oma-aloitteisesti, mutta hän on sellainen samperin putkiaivo, ettei osaa suunnitella asioita jos jotain muuttuu. Tai jotkut harvemmin tehtävät työt vaatii etukäteissuunnittelua,
No mutta kannattaako kaikkea organisoida ja miettiä etukäteenkään? Joskus voisi ottaa miesten asenteen ja murehtia tulevia sitten, kun se on ajankohtaista. Miehillä on omat biologiset ajatuskulkunsa, joita voi itse asiassa hyödyntää. Kuten "otetaan katastrofi kun se tulee, eikä murehdita sitä juuri nyt". Se on monien miesten ajattelutapa, enkä sanoisi sitä välttämättä huonoksi. Pikkulapsiperheeseen ei kyllä päde.
Niin että elämä olis pääosin katastrofista toiseen ajautumista ja vaurioiden paikkailua? No mikäs siinä jos sellaisesta tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nainen koordinoi, järjestää ja organisoi kotitöiden kulkua silloinkin, kun itse työtehtävät jaetaan tasaisesti. Nainen arvioi, milloin jokin työ pitäisi tehdä."
Meillä menee aika lailla näin. Mies selviää oikein hyvin päivittäisistä ja viikottaisista samanlaisista rutiineista ja tekee niitä oma-aloitteisesti, mutta hän on sellainen samperin putkiaivo, ettei osaa suunnitella asioita jos jotain muuttuu. Tai jotkut harvemmin tehtävät työt vaatii etukäteissuunnittelua, siitä ei tule yhtään mitään, vaikka kyse olisi niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin katsoa sääennustetta, että kannattaako piha haravoida viikonloppuna vai jo tänään. Mikään vapaamatkustaja hän ei ole, mutta organisointiin hän ei vaan jostain syystä kykene.
No mutta kannattaako kaikkea organisoida ja miettiä etukäteenkään? Jos
Hah, mieheni ei ilmoittanut vuokratulojaan ajoissa ja nyt raivoaa ja rääkyy kolmatta päivää, kun on niin vaivalloista ottaa yhteyttä verottajaan. En jaksaisi kuunnella.
Hän ei saanut aikaiseksi tunnustaa lasta (ei meidän yhteistä) omakseen ja sittenpä oli ongelmia, kun lapsi ei saanut henkkareita, eikä pankkitiliä avattua, kun äidistään ei apua ollut.
Näitä ja pienempiä tulipaloja sitten sammutellaan koko ajan. Nuukalle miehelle muistutuslaskuista koituva ylimääräinen kulu on myrkkyä, mutta ei saa laskujaan silti maksettua ajoissa ja taas ruikutetaan.
No, kohta saa hoitaa katastrofinsa ihan itse. Ero on tulossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nainen koordinoi, järjestää ja organisoi kotitöiden kulkua silloinkin, kun itse työtehtävät jaetaan tasaisesti. Nainen arvioi, milloin jokin työ pitäisi tehdä."
Meillä menee aika lailla näin. Mies selviää oikein hyvin päivittäisistä ja viikottaisista samanlaisista rutiineista ja tekee niitä oma-aloitteisesti, mutta hän on sellainen samperin putkiaivo, ettei osaa suunnitella asioita jos jotain muuttuu. Tai jotkut harvemmin tehtävät työt vaatii etukäteissuunnittelua, siitä ei tule yhtään mitään, vaikka kyse olisi niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin katsoa sääennustetta, että kannattaako piha haravoida viikonloppuna vai jo tänään. Mikään vapaamatkustaja hän ei ole, mutta organisointiin hän ei vaan jostain syystä kykene.
No mutta kannattaako kaikkea organisoida ja miettiä etukäteenkään? Jos
En tiedä kannattaako, mutta tunnen muutaman miehen, jotka suunnittelee ja organisoi ryyppäjäisensä kuukausia etukäteen, mutta mitään muuta ei - talvirenkaiden vaihto yllättää, lasten hiihtoloma yllättää, mutta reissu kaveriporukalla Leville ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillähän siis mies vietti paljonkin aikaa lasten kanssa, kävi kaupassa ja ulkoili, mikä oli tosi hyvä juttu, koska mitään muuta hän ei sitten tehnytkään. Ja sai siitä kyllä ylistystä sekä tutuilta, että tuntemattomilta. Myöhemmin tytär sanoi, että olisi halunnut, että olisin ollut enemmän heidän (lasten) kanssaan vaikka ulkona tms.. Niin, kyllähän mä olisin, jos kotona olisi sitten odottanut siivottu koti ja valmis ruoka pöydässä, näin ei kuitenkaan ollut ikinä. Kyllä mäkin mieluummin olisin chillaillut lasten kanssa pihalla.
Tuota nyt täytyy hieman ihmetellä, että todellako laitoit kodin siisteyden lasten kanssa vietetyn ajan edelle? Onko sen kodin pakko olla aina siisti vai voisiko joskus relata ja mennä tosiaan ulos peuhaamaan ja todeta, että hei siivotaan vaikka huomenna. Ruokakin valmistuu nykypäivänä kuin itsestään, jos niin haluaa. Ei ole pakko tehdä lasagne
Voi kuule, kyllä siinä ihan yhdelle tekemistä on, kun hoitaa kaiken yksin kaupassa käyntiä lukuun ottamatta. Ja kyllä, olin myös lasten kanssa ulkona, hoidin heidän terapiat, vasu- keskustelut, opetin nuoremman lukemaan ja pyöräilemään, vanhemmalle kynäotteen (ensin tietenkin selvitin miten se opetellaan), hoidin aamu- sekä iltatoimet, luin iltasadut, keksin ja valmistin naamiaisasut ja mitä ikinä lasten kanssa nyt tarvitsee tehdä. Hoidin lääkärireissut, lääkkeet, erikoisruokavaliot ja niin edelleen ja niin edelleen. Plus tavanomaiset kotityöt, kilpailutukset, laskujen maksamisen jne.. Se, että sain edes siivota rauhassa tuntui silloin luksukselta.
Ihme ruikutusta kun olette itse valinneet miehenne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nainen koordinoi, järjestää ja organisoi kotitöiden kulkua silloinkin, kun itse työtehtävät jaetaan tasaisesti. Nainen arvioi, milloin jokin työ pitäisi tehdä."
Meillä menee aika lailla näin. Mies selviää oikein hyvin päivittäisistä ja viikottaisista samanlaisista rutiineista ja tekee niitä oma-aloitteisesti, mutta hän on sellainen samperin putkiaivo, ettei osaa suunnitella asioita jos jotain muuttuu. Tai jotkut harvemmin tehtävät työt vaatii etukäteissuunnittelua, siitä ei tule yhtään mitään, vaikka kyse olisi niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin katsoa sääennustetta, että kannattaako piha haravoida viikonloppuna vai jo tänään. Mikään vapaamatkustaja hän ei ole, mutta organisointiin hän ei vaan jostain syystä kykene.
No mutta kannattaako kaikkea organisoida ja miettiä etukäteenkään? Jos
Tietenkin tuo "miesten biologinen ajatuskulku" on todella huono, koska tuollainen välinpitämättömyys aktiivisesti luo katastrofeja. Enkä ole tähän mennessä nähnyt miestä, joka suhtautuisi tyynesti siinä vaiheessa kun katastrofi on päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nainen koordinoi, järjestää ja organisoi kotitöiden kulkua silloinkin, kun itse työtehtävät jaetaan tasaisesti. Nainen arvioi, milloin jokin työ pitäisi tehdä."
Meillä menee aika lailla näin. Mies selviää oikein hyvin päivittäisistä ja viikottaisista samanlaisista rutiineista ja tekee niitä oma-aloitteisesti, mutta hän on sellainen samperin putkiaivo, ettei osaa suunnitella asioita jos jotain muuttuu. Tai jotkut harvemmin tehtävät työt vaatii etukäteissuunnittelua, siitä ei tule yhtään mitään, vaikka kyse olisi niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin katsoa sääennustetta, että kannattaako piha haravoida viikonloppuna vai jo tänään. Mikään vapaamatkustaja hän ei ole, mutta organisointiin hän ei vaan jostain syystä kykene.
No mutta kannattaako k
Niinpä. Kunpa sitten olisi yhtä rauhallinen siinä vaiheessa, kun katastrofi iskee, kuin silloin, kun ei huvita jotain tehdä. Mutta ei, silloin rääytään ja mellastetaan ja hermoillaan. Mä lähden aina menemään, kun se mekastus alkaa. Mulla ja miesystävällä on onneksi omat kämpät, niin ei tarvitse sitä katsella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillähän siis mies vietti paljonkin aikaa lasten kanssa, kävi kaupassa ja ulkoili, mikä oli tosi hyvä juttu, koska mitään muuta hän ei sitten tehnytkään. Ja sai siitä kyllä ylistystä sekä tutuilta, että tuntemattomilta. Myöhemmin tytär sanoi, että olisi halunnut, että olisin ollut enemmän heidän (lasten) kanssaan vaikka ulkona tms.. Niin, kyllähän mä olisin, jos kotona olisi sitten odottanut siivottu koti ja valmis ruoka pöydässä, näin ei kuitenkaan ollut ikinä. Kyllä mäkin mieluummin olisin chillaillut lasten kanssa pihalla.
Tuota nyt täytyy hieman ihmetellä, että todellako laitoit kodin siisteyden lasten kanssa vietetyn ajan edelle? Onko sen kodin pakko olla aina siisti vai voisiko joskus relata ja mennä tosiaan ulos peuhaamaan ja todeta, että hei siivotaan vaikka huomenna. Ruokakin valmistuu nykypäivänä kuin itses
Muistan vieläkin ajan, kun rauhassa imurointi oli luksusta. Ensiksi lapsilta ei saanut rauhaa (toinen pelkäsi imuria tosissaan) ja sitten koirat olivat imurista riehaantumassa.
Hassut asiat muuttuvat merkityksellisiksi. Siivoaminen lasten kera ei todellakaan ollut itsestään selvyys.
Taas yksi lukutaidoton joka ei huomaa, että valtaosa kommentoijista kehuu omaa puolisoaan eikä ole ollenkaan katkera. Ei ole syytä olla. On kerrottu vain mielipide ja perustelut sille, että ap:n mies ja muutama ketjussa kirjoitteleva hyyppä pitää oikeutettuna makoilla laiskana ja teettää kumppanillaan kaikki yhteiset työt. Yksittäisiä yksilöitä kritisoidaan. Ei ole sukupuolikysymys vaan jokunen nainenkin kuuluu kommenttien perusteella tuohon vapaamatkustajien joukkoon.
Mutta tuollaista se on, kun pitää yrittää kaivaa sitä miesvihaa sieltäkin, missä sitä ei ole. (Sen sijaan silkkaa pelkkää raakaa naisvihaa tihkuvat monen monituiset kommentit tässä ketjussa, mutta sitähän et toki myönnä, koska taitavat olla pääosin omia kommenttejasi.)