Lue keskustelun säännöt.
Millaista elämä on psyykkisesti terveellä ihmisellä? Onko kenenkään oikeasti mahdollista saada bdi-kyselystä alle 10 p.?
20.10.2023 |
Tämä on itselleni mysteeri. Tahtoisin oikeasti tietää millaista elämä on kun on ns. terve psyykkisesti? En oleta lainkaan, että se olisi silloinkaan helppoa ja vaivatonta mutta jotain suhdannetta haluaisin ymmärtää.
Itse esimerkiksi saan aina vääjäämättä yli 30 p. kyseisestä testistä ja niin se on ollut aina lääkärin vastaanotolla vaikka varsinaisesti elämäni ei ulkoapäin nyt mitään ihan huonoa ole. Sisäinen maailmani on kuitenkin aika toivoton useimmiten ja resilienssi ikää myöden ollut ainakin tähän asti heikompi.
Tekisi mieli kysyä joskus esimerkiksi psykatrilta, että jos hän on oletetusti terve psyykkisesti niin miten hän kokee ja millaiset pisteet hän saa. Siis onko edes käytännössä mahdollista saada 0-10 p kyselystä.
Tiedän, että nekin on vain suuntaa antavia mutta ymmärrätte varmaan pointin.
Kommentit (111)
Sain 25 pistettä mutta olipa jotenkin typeriä kysymyksiä. Arki sujuu ihan ok, pääasiassa kaikki ketuttaa mutta en silti koe olevani masentunut. Uneton kyllä ja työkyvytön, ruma ja vanha, kipeä ja kettuuntunut sairastamiseen. Ihmisten seura ei kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Kaveri sai myös vaan pari pistettä. Kuulosti ihan utopistiselta. (Että kyllä elämä jollain vaan on helppoa! 🙁)
Tämä on ero siinä ajatusmaailmassa. Elämä ei ole kenelläkään helppoa. Mutta mieleltään terveihminen ei ajattele vastoinkäymisissäkään olevansa kelvoton tai ole itsetuhoinen. Terve, tasapainoinen ihminen ymmärtää, että vaikeudet kuuluvat elämään ja löytää silloinkin asioita, joista saa voimaa.
Usko pois, minulla ja monella muulla testistä vähän pisteitä saavalla on suuria vaikeuksia elämässä. Olen ollut nuorena vakavasti masentunut joten tiedänmyös sen eron sairaan ja terveen mielenvälillä.
Se, mikä ärsyttää on juuri tuo kuvitelma siitä, kuinka toisilla on helppoa. Myrkytät tuolla vain oman mielesi ja ryvet syvemmällä itsesäälissä.
Itseä tämä ketju on masentanut omalta kohdalta koska näyttää että onnellisuuteen "vaaditaan" ns. peruspaketti perhe-elämää ja vakiduunia, jotka on itselle joko mahdottomuus tai epätodennäköistä. (En halua lapsia eikä ole jaksamista kumppanin etsintään, vakiduunia ei mun omalla alalla juuri ole olemassa enkä halua tehdä vara-alaani kokoaikaisena hautaan saakka.)
Olen kuitenkin iloinen teidän muiden vastaajien puolesta, oikeasti kiva nähdä ihmisten positiivisia juttuja. Erityisesti teidän jotka on masennuskesta parantuneet!
Sain 14 pistettä, tiedän kuitenkin että en ole masentunut, vaan keski-ikäinen nainen jolla juuri nyt PMS
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Asenne ja tapa ajatella ratkaisee. Rypeminen itsesäälissä ei ole kenellekkään hyväksi.
Okei. Mietihän jos sinä olisit elänyt päihdeperheessä, sinua olisi lapsena käytetty seksuaalisesti hyväksi, ollut väkivaltaa ja lisäksi olet ollut altis vielä vanhempana huonolle kohtelulle koska et ymmärrä omaa arvoasi ja rajoja ei ole muodostunut. Uskoisitko, että sinulla olisi yhtä hyvät lähtökohdat hyvälle asenteelle elämässäsi?
Oikeasti. Kuvasit juuri minun lapsuuteni, nuoruuteni ja elämäni. Silti en saa tuosta testistä korkeitapisteitä. Tiedän ,mitä masennus on, olin nuorena vakavasti masentunut. Olen kärsinyt erikaisista sairauksista,työttömyydestä, rahahuolista jamuusta, mitä elämään kuuluu. Edes pahasti uupuneena en saa tuosta testistä korkeita pisteitä, koska en pidä itseöni arvottomana tai koe epäonnistuneeni. Olen myös tehnyt tilanteeni ja ajatusmaailmani, koko miele terveyteni eteen paljon töitä. En halua antaa menneisyyden määritellä nykyisyyttäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain kolme pistettä. Luulin olevani masentunut mutta nyt kun tein testin niin huomasin, etten ole olenkaan. Olen vain väsynyt, ylikuormitettuja ja kärsin jatkuvasti ihmisten typeryydestä, jonka oireena on vitutus. Itseäni hoidan tuijottelemalla ikkunasta kaunista maisemaa, syömällä pihvejä ja liikkumalla metsässä koiran kanssa. Rupesin myös käyttämään villavaatteita, mikä vähensi ulkoilun kurjuutta huomattavasti. Välillä iskee kamala ahdistus tai saan paniikkikohtauksia kun tajuan että tehtyäni täysillä viikon töitä sain aikaiseksi lähinnä vain sen että tekemättömien töiden kuorma kasvoi kahdella viikolla. Siihen kuitenkin auttaa kun muistaa että ketään ei oikeasti kiinnosta eikä niitä kukaan kysele enää ensivuonna, naiset puhuu siitä armeliaisuutena itselle, mutta välinpitämätöntä sluibailua se oikeasti on ja kaikki sitä tekee. Muutenkin oman kurjuuden määrittely riippuu hyvin paljon siitä miten sitä mittaa ja mitä tavoitteita asettaa. Jos omat voimavarat ja mikäkuva eivät kohtaa on varmasti aina pettynyt itseensä.
Vastaus otsikkoon: kivaa se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Kyllä terve ihminen saa helposti alle 10 pistettä. Ei ole normaalia itkeskellä, tuntea itseään jatkuvasti huonoksi, toivottomaksi ja ahdistuneeksi.
Tämä. Kaikki nämä oireet helpotti kahden rautainfuusion jälkeen. Eli nämä oireet ei myöskään aina johdu korvien välistä.
Sain 5 pistettä. Lääkitys ahdistuneisuushäiriööni on näköjään kohdillaan. Stressin aiheuttajat olen karsinut elämästäni niin hyvin kuin mahdollista ja lisäksi saan hyvää oloa liikunnasta ja luonnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiennytkään tällaisen testin olemassaolosta ja tein testin ihan mielenkiinnosta, tulos 0 pistettä. Olen oikein tyytyväinen olooni ja elämääni, nukun, syön ja ulkoilen hyvin.
Mun mies varmaan saisi helposti 0- max 5 pistettä. Hän on sellainen Hannu Hanhi, joka aina tipahtaa jaloilleen kaikesta. En tiedä mikä se oikein on, mutta veikkaan sitä elämän peruspohjaa, hyvä luottamus siihen, että on ok tyyppi ja kaikki menee hyvin.
Minulla taas elämän alku on ollut huono, murehdin helposti, olen äärettömän herkkä kaikelle, menetän yöunet ja siitä helposti kärsii myös kroppa. Rentoutumiseen täytyy käyttää paljon aikaa ja murehtimisen vähentämiseen myös. Kärsin toistuvasti masennuskausista. Olisi niin ihanaa olla toisenlainen ihminen, mutta se on tosi haastavaa. Opettelen silti.