Lue keskustelun säännöt.
Millaista elämä on psyykkisesti terveellä ihmisellä? Onko kenenkään oikeasti mahdollista saada bdi-kyselystä alle 10 p.?
20.10.2023 |
Tämä on itselleni mysteeri. Tahtoisin oikeasti tietää millaista elämä on kun on ns. terve psyykkisesti? En oleta lainkaan, että se olisi silloinkaan helppoa ja vaivatonta mutta jotain suhdannetta haluaisin ymmärtää.
Itse esimerkiksi saan aina vääjäämättä yli 30 p. kyseisestä testistä ja niin se on ollut aina lääkärin vastaanotolla vaikka varsinaisesti elämäni ei ulkoapäin nyt mitään ihan huonoa ole. Sisäinen maailmani on kuitenkin aika toivoton useimmiten ja resilienssi ikää myöden ollut ainakin tähän asti heikompi.
Tekisi mieli kysyä joskus esimerkiksi psykatrilta, että jos hän on oletetusti terve psyykkisesti niin miten hän kokee ja millaiset pisteet hän saa. Siis onko edes käytännössä mahdollista saada 0-10 p kyselystä.
Tiedän, että nekin on vain suuntaa antavia mutta ymmärrätte varmaan pointin.
Kommentit (111)
Tuossa testissä kysytään aika paljon asioita, jotka liittyvät itsetuntoon, elämän merkityksellisyyteen ja onnistumisen kokemuksiin. Jos pitää itseään todella rumana eikä koe onnistuneensa missään ja on näköalaton, niin totta kai saa jatkuvasti korkeita pisteitä. Se kertoo myös siitä, että ei ehkä elä arvojensa mukaista elämää, arvot ja ihanteet ovat epärealistisia ja niiden mukaan on jostain syystä vaikea elää, elämässä on ollut paljon vastoinkäymisiä eikä korjaavia kokemuksia ole ollut. Omien ihanteiden välillä ja siinä, mitä näkee peilissä, on jatkuva ja piinaava ristiriita. Kaikilla ei ole tätä ongelmaa, mutta suurimmalla osalla tulee elämässään vastaan tilanteita, joissa kokee toistuvia epäonnistumisia ja vastoinkäymisiä. On epärealistista myös olettaa, että tulevaisuus ei koskaan pelottaisi, elämässä ei tulisi vastaan joskus jatkuviakin epäonnistumisia, muut ihmiset kiinnostaisivat aina yhtä paljon kuin yleensäkin jne. Se on osa elämää. Monien voivat pisteet heilahdella rajustikin johtuen ihan pienistäkin muutoksista omassa elämässä ja jo pelkästään mielentilasta. Eivät nuo tuollaiset mittarit mittaa ihmisen kokemuksen sisältöä, vaan pelkästään kokemuksen muutosta suhteessa johonkin määrittämättömään ajanjaksoon ja niiden intensiteettiä ja toistuvuutta. Niiden sisältö on kuitenkin aika tärkeää silloin, kun haluaa muuttaa omaa kokemus- ja tunnemaailmaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on näköjään 5, vaikka vähän hassuja kysymyksiä.
"Väsyn helpommin kuin ennen." No tietysti väsyn, koska olen 50-vuotias. En tiedä miten se liittyy mielialaani.
Itken myös aikaisempaa enemmän. Suvun vanhempien miesten mukaan se on tapahtunut kaikille juuri tässä iässä. Just mietittiin, että tunne on sama ja yhtä vahva kuin nuorempana, mutta jostain syystä tulee tällainen fyysinen juttu kuin kyyneleet mukaan. Liittyisiköhän testojen luonnolliseen laskuun? En tiedä.
Mutta siis hirveän hankala tietysti kuvata omaa olemistaan verrattuna muihin. Tuntuu, että surut ovat suruja kuten muillakin, mutta lähtökohtaisesti on hyvä olla. Jos joku ihminen tulee huoneeseen, tämän kanssa olettaa viihtyvänsä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Sain yhden pisteen eli helposti saa alle kymmenen jos on terve ihminen. Et vain näe sitä kisja itselläsi on vaikeaa ja ajattelet että kaikilla muilla on yhtä vaikeaa.
Niin. Ilmeisesti se menee myös toisinpäin. Ihmisen on vaikeaa ymmärtää mikä toisella on kun voi itse hyvin. Helppo kertoa ohjeita ja ihmetellä sivusta.
Juu. On helppo käskeä ryhdistäytymään ja sanoa että kaikillahan on joskus huolia mutta älä välitä niistä, jos on mieleltään terve eikä ymmärrä mille toisesta tuntuu. En minäkään tarkalleen ymmärrä mille masennus tuntuu, mutta ymmärrän ettei se ole niin yksinkertaista. Ja toisaalta ei edes toinen masentunut voi tarkalleen tietää mille toisesta tuntuu, jokainen on siinä mielessä vähän erilainen.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Tein testin ja sain 0p. Ilmeisesti voi saada. Mutta syönkin ihmiselle luontaista ravintoa ja liikun paljon. Nämä kaksi kuntoon ja suurin osa ihmisistä saa aika piankin alle 10p.
Olen minäkin elänyt aikoja kun olen liikkunut runsaasti ja syönyt terveellisesti. Voinut ulkoisesti hyvin mutta silti sisällä on jotain selittämätöntä tukahduttavaa möykkyä, jota en saa ulos ja haluaisin joskus huutaa. Se on jotain sellaista mitä en omin voimin saa kurottua pois ja se vie voimani vaikka yritän taistella.
Mitäs se "terveellinen" ruoka on ollut
Runsaasti kasviksia ja proteiinia. Puhdasta ruokaa, siis itse tehtyä, ei mitään valmis marinadeja. Ihan vain kasviksia, lihaa, munia ja voita, juustoja, marjoja jne. Ei sokereita, ei ylimääräisiä välipaloja. Tuo vaikutti suoliston hyvinvointiin positiivisesti.
Minä olen joskus teettänyt kyselyn miehelleni. Mies valitti, että oli vaikea valita vastaus, tarpeeksi hyviä vaihtoehtoja ei ollut.
Jos minä tunnen voivani aivan erinomaisen hyvin, saan kuitenkin jotain 20 pistettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä te hullut akat kaikki löydättekin tänne palstalle?
Sain 3p.
Sellanen perustyytyväisyys elämään näkyy vain ihan kaikessa. Itse myönnän olevani vähän itsekäs, en tee asioita joista en tykkää. Voi sen ajatella olevan itsearvostustakin. Ja jos aina tekee asioita mistä tykkää, niin miten mikään vois olla huonosti? En myöskään ole kovin kiinnostunut muista ihmisistä tai siitä mitä he ajattelevat minusta. Se taas näkyy siinä etten ole huolestunut muiden ajatuksista ja ei tule vertailtua. Aina löytyy joku joka on kauniimpi, kovakuntoisempi, menestyneempi, taitavampi jne. Silti voi olla tyytyväinen itseensä ja tilanteeseensa.
Ehkä mielenterveyteni salaisuus on terve itsekkyys?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi piste. Ehkä se yksi salaisuus on siinä, että jotkut asiat vaan hyväksytään osaksi elämää (toki niitä vaikka surraan silloin kun ne tapahtuu mutta ei jäädä siihen) emmekä jaappaa tapahtuneita asioita jatkuvasti.
Terve ihminen tuntee kaikkia tunteita tasapuolisesti ja elämään kuuluu itku ja nauru. Ei jatkuva itkuisuus ole mitenkään tervettä. Itken kyllä kun liikutun tai suren, mutta sellainen olo on alle prosentin ajasta.
olen nuorempana ollut itsekin kiva jaappaamaan menneitä, että miksi minä noin sanoin ja mitä jos. Olen tietoisesti opetellut eroon tuosta ja se on kyllä parantanut elämänlaatua. Märehtiminen ja katastrofointi tutkitusti altistavat masennukselle, joten niistä kannattaa opetella eroon. Kaikille tulee toki huoliajatuksiakin, mutta yritän opettaa läheisiäkin niistä katastrofiajatuksista pois jos heillä sellaisia huomaan (oma isäni on niihin joskus taipuvainen).
Eipä näihin varmaan yksiselitteisiä vastauksia ole, mutta toivottavasti tästä oli jollekin jotain apua. Joku jo heitti ketjuun liikunnan ja terveellisen ruokavalion. Ne toki auttavat ylläpitämään parempaa mielialaa, mutta kyllä ne avaimet onnelliseen ja hyvään elämään löytyvät mentaaliselta puolelta. Toki fyysisestä hyvinvoinnista kannattaa myös huolehtia. 🌺
Vierailija wrote:
Jos ajatellaan miten terveenä koen asiat, niin tunnistan itsestäni paljon puutteita ja ongelmia, mutta ne eivät vaivaa mitenkään. Hyväksyn vain itseni ja myös ulkopuoliset asiat sellaisina kuin ne ovat.
Vau. Minä olen ilmeisesti sitten ollut vauvasta saakka viallinen. En muista aikaa, jolloin en olisi tuntenut huolta ja ahdistusta.
Olen elänyt lapsesta saakka jonkinasteisessa pelossa ja huolessa, ihan koko ajan, vaikka minulla oli perushyvä ja turvallinen lapsuus keskiluokkaisessa perheessä 80-luvulla. Myös syyllisyydentunteet on aina olleet todella voimakkaat.
Ja syön terveellisesti ja liikun runsaasti. Ei auta, kun on synnynnäinen vika.
Ei muuten auttaneet lääkkeetkään, yli 15 yhdistelmää kokeiltu. Eikä terapia. Eikä jooga. Eikä meditaatio. Eikä mikään.
Että repikää siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Eipä ole ollut tarvetta testille, joten en tiedä mitkä pisteet saisin. Ei ole kukaan lääkäri koskaan ehdottanut, en ole koskaan hakenut sairaslomaa psyykkisistä syistä.
Jatkan tekstiäni. Tein tuon linkin testin ja sain 8 pistettä. Eli mieleltäni terve. Olen tavallinen perheellinen työssäkäyvä nainen. Harrastan kävelylenkkejä ja lasten kanssa puuhailua. Minulla on uusi omakotitalo, asun pienellä paikkakunnalla, on keskipalkkainen vakityö. Samoin puolisollani. Meillä on hyvä s eksielämä ja rakkautta edelleen. On joitakin ystäviä ja sukulaisia joita tavataan. Eletään helppoa ja yksinkertaista elämää. Ei stressata liikaa. Nautin pienistä asioista, enkä välitä liikaa muista ihmisistä ja muiden asioista. En käytä somea. Siinä kai ne syyt siihen että olen terve mieleltäni ja myös fyysisesti.
Se on helppo brassailla kun asiat on hyvin. Entä kun lapset muuttavat pois, puoliso haluaa erota, ei ole läheisyyttä/hellyytta, kukaan ei vuosikausiin huuda sulle "moi" kun tulet kotio.
Kavereiden kanssa elämäntilanteet muuttuvat eikä niitä tule nähdyksi kuin tooosi harvoin. Lisäksi oma sairastuminen + pari läheisen kuolemaa kaupan päälle, niin veikkaan ettei pienistä asioista nauttiminen enää riitä, vaan kyllä ne sinunkin pisteet lähtisivät hiljalleen nousuun, veikkaan
Elämä ei aina kohtele silkkihansikkain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain 3 pistettä. Olen kaikin puolin tyytyväinen elämääni. On hyvä parisuhde, lapset jo maailmalla ja pärjäävät hyvin. Hyvä työpaikka, raha-asiat ok. Terveys ihan ok, mitä nyt reuma vähän vaivaa silloin tällöin. Mikäs tässä on ollessa.
Vierailija wrote:
Kaveri sai myös vaan pari pistettä. Kuulosti ihan utopistiselta. (Että kyllä elämä jollain vaan on helppoa! 🙁)
Ei se elämä välttämättä ole sen helpompaa, vähän pisteitä saavilla ei vain ole sairauteen liittyviä ajatusvääristymiä. Bdi:ssä ei kysytä, miten asiat oikeasti ovat, vaan miten ne kokee. Terve ihminen ei esim. koe epäonnistuessaan tai surua tai menetyksiä kohdatessaan, että elämä on lopullisesti pilalla, että on täysin epäonnistunut ihminen tms.
Esim. minä olen faktisesti alasuorittanut elämässäni potentiaaliin nähden reilusti, minulla ei ole parisuhdetta tai lapsia ja olen jo keski-ikäinen. Olen ylipainoinen enkä alkujanikaan erityisen viehättävän näköinen. Silti saan vain muutaman pisteen ja nekin lähinnä, koska viime aikoina olen työelämän muutosten vuoksi ollut aika stressaantunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaalea Piste Horisontissa
4 pistettä ja olin todella kriittinen itselleni.
En oo tehnyt testiä, enkä tiedä testistä mitään. Mutta veikkaisin olevani terveitten kirjoilla ja ei masennusta. Kävelen päivittäin, saan hyvin unta 10h päivässä ja syön terveellisesti, myös vitamiinit sekä kalanmaksaöljyt.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Eipä ole ollut tarvetta testille, joten en tiedä mitkä pisteet saisin. Ei ole kukaan lääkäri koskaan ehdottanut, en ole koskaan hakenut sairaslomaa psyykkisistä syistä.
Jatkan tekstiäni. Tein tuon linkin testin ja sain 8 pistettä. Eli mieleltäni terve. Olen tavallinen perheellinen työssäkäyvä nainen. Harrastan kävelylenkkejä ja lasten kanssa puuhailua. Minulla on uusi omakotitalo, asun pienellä paikkakunnalla, on keskipalkkainen vakityö. Samoin puolisollani. Meillä on hyvä s eksielämä ja rakkautta edelleen. On joitakin ystäviä ja sukulaisia joita tavataan. Eletään helppoa ja yksinkertaista elämää. Ei stressata liikaa. Nautin pienistä asioista, enkä välitä liikaa muista ihmisistä ja muiden asioista. En käytä somea. Siinä kai ne syyt siihen että olen terve mieleltäni ja myös fyysisesti.
Se on helppo brassailla kun a
Oikeastihan ihmisen perusonnellisuus palaa täsmälleen samalla tasolle puolen vuoden sisään mistä hyvänsä tragediasta. Tutkittu juttu, toimii jopa jos neliraajahalvaantuu jossain onnettomuudessa.
Sitä perusonnellisuuden tasoa on aika vaikea muutttaa, tutkitusti kuitenkin kliseinen kiitollisuuspäiväkirja auttaa parhaiten.
KAIKILLE ihmisille tapahtuu myös ikäviä asioita, toiset vaan selviää niistä tuhat kertaa paremmin kuin toiset. On tosi lapsellista aloittaa tuollainen "önnönnööö kyllä sullekin vielä tulee lunta tupaan ja miten sitten suu pannaan" -vuodatus. Katkerasta ja kaunaisesta luonteesta kertoo se, eikä se ainakaan lisää onnellisuutta.
Itselläni on ollut vastoinkäymisiä ja toisaalta mennyt hyvinkin, ja olen silti ahdistunut ja masentunut. Joku valuvika, olen ollut tällainen lapsesta saakka. En silti ala syytellä niitä, jotka osaavat olla onnellisia, koska ei heidän onnellisuutensa ole minulta pois.
Tosi ihanaa nähdä, että näin moni palstalaisista voi henkisesti noin hyvin. Onnittelut!
Onhan täällä muitakin terveitä ihmisiä, tai ainakin kovia valehtelijoita? Vaikka vastaukset testin kysymyksiin ovatkin aika pitkälti asenteesta kiinni. Tein testi juuri ja sain 5 pistettä, osan ihan tietoisesti ja tarkoituksen mukaisesti valitsemalla. Asenne ratkaisee elämän laadun.
Asenne ja tapa ajatella ratkaisee. Rypeminen itsesäälissä ei ole kenellekkään hyväksi.
Mitäs se "terveellinen" ruoka on ollut