1980-luvulla peruskoulua käyneet, miten teille puhuttiin koulussa Neuvostoliitosta?
Kommentit (183)
Vierailija wrote:
Amerikkalaisuus alkoi olla kasarilla hyvässä huudossa, koska Reagan, avaruussukkula, mäkkärin hampurilaiset, jne. Lisäksi televiosta tuli Dallasta ja Dynastiaa, jossa elettiin upeaa ja raharikasta elämää. Jos töllöstä tuli jotain venäläistä, niin se oli yleensä äärimmäisen surumielinen, itsarin partaalle ajava ja 1950-luvun tekniikalla toteutettu nukkeanimaatio.
Muistan että ainakin kerran yle järjesti nliiton kanssa jonkin Telesilta-nimisen gaalan missä Suomen kansa saattoi seurana nliittolaista viihdettä suoraan Moskovasta. Olivat ylellä ihan täpinöissään. Ohjelmasta en muista muuta kuin että joku tantti hytkyi valkoisessa halaatissa ja esitti jotain dramaattista diskoiskelmää.
Ihmiset olivat 1970-luvulla niin sopuisia. Ei ollut aavistustakaan, mitä mieltä kukin olin mistäkin ja se oli hienoa, näin jälkiviisaasti todettuna. Poliittiset kannat eivät ole millään lailla olennaisia sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Nyt kaikki hehkuttavat netissä kaikille, mitä mieltä ovat mistäkin.
Jos nykyihmiset palaisivat aikakoneella 70-luvulle, niin se hiljaa oleminen, spuisuuden opettelu ottaisi aikansa.
Vastaat kaikkeen, että toisaalta, mutta toisaalta juu, voihan se olla noinkin toki, mutta toisaalta.
Sitä kaipaa siitä ajasta.
Vierailija wrote:
Klassisen musiikin isoja nimiä loikkasi länteen ja kaikkia ei uskallettu edes päästää länteen.
Muistan viktoria mullovan joka loikkasi ruotsiin kun oli kiertueelle Suomessa. Seura taisi haastatella naista Tukholmassa ja jutun sävy oli tyyliin "säikähtänyt nuori nainen miettii mitä on tullut tehneeksi.."
Vierailija wrote:
Musiikkitunnilla laulettiin Suuri ja Mahtava. Se oli peruskoulun laulukirjan ensimmäinen laulu. Aloitin koulun 1978. Koulun opettajat olivat joko kommunisteja tai sotaveteraaneja, joskus kumpiakin yhtaikaa.
90-luvulla alkoi sitten tämä ryssäviha uudelleen, ei sitä silloin ollut ja jos olikin piilossa jossain, niin ihmiset olivat silloin erityyppisiä, hiljaisia ja sopuisia noin yleisesti. Kaikki välttivät ottamasta jyrkästi kantaa mihinkään keskusteluissa.
Nykyäänhän hyvesignalointi on normi. Kaikki kailottavat kaikille millä puolella ovat missäkin.
No eikä ollut . Ikinä ei laulettu Suurta ja mahtavaa. Siellä se oli muiden kansallislaulujen joukossa eikä ensimmäisenä. Toki se Venäjällä varmaan oli toisin.
Toisin kuin väität ryssävihaa ja syvää epäluuloa niitä kohtaan on ollut aina. Siitä vaan ei sopinut julkisesti puhua. Kaikkihan kuitenkin tiesi mikä kansalaisiaan sortava paskamaa se oikeasti oli.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Pitkälle vaiettiin suomettuneessa hengessä. Talvisodat ja isovihat kuitattiin oppikirjoissa likimain yhdellä virkkeellä.
Tämä on kyllä täyttä roskaa ja jonkinlaista jälkikäteen keksittyä viisastelua agendalla. Isoviha käsiteltiin hyvinkin tarkasti läpi, samoin toinen maailmansota johon talvisotakin kuului. Sinä tuskin olet oppikirjoja tuolloin lukenut, kunhan tulit sieltä hommalta/ylilaudalta sössöttämään näitä äärioikeiston päästä keksimiä stooreja.
Sekopääöyhöt yrittävät kirjoittaa omaa versiotaan suomettumisesta. Käytännössähän se ei 70-luvulla syntyneillä näkynyt oikein mitenkään. UKK kuoli kasarin alussa ja jäi minun ikäluokalle aika etäiseksi historian hahmoksi. Voin kyllä uskoa, että jatkosodan jälkeen ja ennen syntymääni pelko on ollut maassa pitkään kouriintuntuva.
Urkki kuoli 1986 eli samana vuonna kuin Tsernobylin onnettomuus. Ei kasarin alussa.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Musiikkitunnilla laulettiin Suuri ja Mahtava. Se oli peruskoulun laulukirjan ensimmäinen laulu. Aloitin koulun 1978. Koulun opettajat olivat joko kommunisteja tai sotaveteraaneja, joskus kumpiakin yhtaikaa.
90-luvulla alkoi sitten tämä ryssäviha uudelleen, ei sitä silloin ollut ja jos olikin piilossa jossain, niin ihmiset olivat silloin erityyppisiä, hiljaisia ja sopuisia noin yleisesti. Kaikki välttivät ottamasta jyrkästi kantaa mihinkään keskusteluissa.
Nykyäänhän hyvesignalointi on normi. Kaikki kailottavat kaikille millä puolella ovat missäkin.
No eikä ollut . Ikinä ei laulettu Suurta ja mahtavaa. Siellä se oli muiden kansallislaulujen joukossa eikä ensimmäisenä. Toki se Venäjällä varmaan oli toisin.
Toisin kuin väität ryssävihaa ja syvää epäluuloa niitä kohtaan on ollut aina. Siitä vaan ei sopinut julkisesti puhua. Kaikkihan kuitenkin tiesi mik
Kaikki tosiaan tiesi, että Neuvostoliitto on rappiota ja valhetta. Siitä vain ei sopinut huudella. Tiedettiin myös ,että siellä varastetaan kaikki. Kuparit käämeistä ja ylipäätään kaikki mikä irti lähtee.
Neuvostoliittoa käsiteltiin historian ja yhteiskuntaopin tunneilla oppimateriaalin edellyttämin tavoin. Normaalikoulusta olen oppini saanut. Siellä oli ammattitaitoiset, asialliset opettajat.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Musiikkitunnilla laulettiin Suuri ja Mahtava. Se oli peruskoulun laulukirjan ensimmäinen laulu. Aloitin koulun 1978. Koulun opettajat olivat joko kommunisteja tai sotaveteraaneja, joskus kumpiakin yhtaikaa.
90-luvulla alkoi sitten tämä ryssäviha uudelleen, ei sitä silloin ollut ja jos olikin piilossa jossain, niin ihmiset olivat silloin erityyppisiä, hiljaisia ja sopuisia noin yleisesti. Kaikki välttivät ottamasta jyrkästi kantaa mihinkään keskusteluissa.
Nykyäänhän hyvesignalointi on normi. Kaikki kailottavat kaikille millä puolella ovat missäkin.
No eikä ollut . Ikinä ei laulettu Suurta ja mahtavaa. Siellä se oli muiden kansallislaulujen joukossa eikä ensimmäisenä. Toki se Venäjällä varmaan oli toisin.
Toisin kuin väität ryssävihaa ja syvää epäluuloa niitä kohtaan on ollut aina. Siitä vaan ei sopinut julkisesti puhua. Kaikkihan kuitenkin tiesi mik
poliittinen eliitti eli ylellisyydessä ja dollarikaupoista saivat mitä tahansa. Politrukin oenskst sai automaattisesti virat. Tavallinen kansa jonotteli ruplakaupoissa leipää.
Vierailija wrote:
No ei siitä puhuttu juuri mitään, siis siitä yhteiskunnasta. Maantiedossa puhuttiin lähinnä maan valtavasta koosta. Ei se ollut mitenkään kiinnostava aihe, se oli iso naapuri eikä ihmiset sitä sen enempää miettineet. Jokaisen isoisä oli ollut sodassa, joten sen perimmäinen luonne oli selvillä, mutta ei niistä jaksettu sen enempää jauhaa.
Ala-asteen maantiedossa puhuttiin samaan sävyyn kuin muistakin maista, maantieteestä ja luonnonvaroista.
Yläasteella historian ja yhteiskuntaopin tunneilla tuli myös esille (ehkä hieman varovasti) kommunistimaiden yhteiskunnan nurjat puolet. Opetussuunnitelmaan kuului esitellä kapitalistista ja kommunistista yhteiskuntajärjestelmää.
Länsimaisista yhteiskunnista, käytettiin nimitystä puitetalous, jossa sosialistiset elementit asettavat puitteet, joissa kapitalismi voi toimia.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
No ei siitä puhuttu juuri mitään, siis siitä yhteiskunnasta. Maantiedossa puhuttiin lähinnä maan valtavasta koosta. Ei se ollut mitenkään kiinnostava aihe, se oli iso naapuri eikä ihmiset sitä sen enempää miettineet. Jokaisen isoisä oli ollut sodassa, joten sen perimmäinen luonne oli selvillä, mutta ei niistä jaksettu sen enempää jauhaa.
Ala-asteen maantiedossa puhuttiin samaan sävyyn kuin muistakin maista, maantieteestä ja luonnonvaroista.
Yläasteella historian ja yhteiskuntaopin tunneilla tuli myös esille (ehkä hieman varovasti) kommunistimaiden yhteiskunnan nurjat puolet. Opetussuunnitelmaan kuului esitellä kapitalistista ja kommunistista yhteiskuntajärjestelmää.
Länsimaisista yhteiskunnista, käytettiin nimitystä puitetalous, jossa sosialistiset elementit asettavat puitteet, joissa kapitalismi voi toimia.
Puitetalous ja suunnitelmatalous... aijai aikoja :D
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Klassisen musiikin isoja nimiä loikkasi länteen ja kaikkia ei uskallettu edes päästää länteen.
Muistan viktoria mullovan joka loikkasi ruotsiin kun oli kiertueelle Suomessa. Seura taisi haastatella naista Tukholmassa ja jutun sävy oli tyyliin "säikähtänyt nuori nainen miettii mitä on tullut tehneeksi.."
Se on niin kuvaavaa että _Suomeen_ ei loikattu. Ilmeisesti juuri tämän mullova-keissin johdosta joku brittiläinen tv-toimittaja teki reportaasin josta oltiin täällä käärmeissään. Reportaasista näytettiin pätkä missä mies seisoi Lapissa Norjan rajalla ja sanoi että vasta nyt voi sanoa "terve Norja, terve vapaus".
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Pitkälle vaiettiin suomettuneessa hengessä. Talvisodat ja isovihat kuitattiin oppikirjoissa likimain yhdellä virkkeellä.
Tämä on kyllä täyttä roskaa ja jonkinlaista jälkikäteen keksittyä viisastelua agendalla. Isoviha käsiteltiin hyvinkin tarkasti läpi, samoin toinen maailmansota johon talvisotakin kuului. Sinä tuskin olet oppikirjoja tuolloin lukenut, kunhan tulit sieltä hommalta/ylilaudalta sössöttämään näitä äärioikeiston päästä keksimiä stooreja.
Sekopääöyhöt yrittävät kirjoittaa omaa versiotaan suomettumisesta. Käytännössähän se ei 70-luvulla syntyneillä näkynyt oikein mitenkään. UKK kuoli kasarin alussa ja jäi minun ikäluokalle aika etäiseksi historian hahmoksi. Voin kyllä uskoa, että jatkosodan jälkeen ja ennen syntymääni pelko on ollut maassa pitkään kouriintuntuva.
Kyllä isoviha ja talvisota käytiin läpi, myös se, että NL aloitti talvisodan ja Mainilan laukausten olleen Neuvostoliiton oma tekonen.
Suomettumista kyllä muistan, Neuvostoliiton loikkareiden palautus ja Koiviston kiertelevät ja kaartelevat lausunnot, mm. Viron itsenäistymispyrkimyksiä ei uskallettu tukea.
Jollain voi olla voimakkaammat kokemukset, jos koulun henkilökunta oli kovin punaista. Varsin usein rehtori oli oikeistokonservatiivi, joka piti vasemmistoradikaalilehtorit aisoissa.
T: nimim. Assburger, s.1971
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Amerikkalaisuus alkoi olla kasarilla hyvässä huudossa, koska Reagan, avaruussukkula, mäkkärin hampurilaiset, jne. Lisäksi televiosta tuli Dallasta ja Dynastiaa, jossa elettiin upeaa ja raharikasta elämää. Jos töllöstä tuli jotain venäläistä, niin se oli yleensä äärimmäisen surumielinen, itsarin partaalle ajava ja 1950-luvun tekniikalla toteutettu nukkeanimaatio.
Muistan että ainakin kerran yle järjesti nliiton kanssa jonkin Telesilta-nimisen gaalan missä Suomen kansa saattoi seurana nliittolaista viihdettä suoraan Moskovasta. Olivat ylellä ihan täpinöissään. Ohjelmasta en muista muuta kuin että joku tantti hytkyi valkoisessa halaatissa ja esitti jotain dramaattista diskoiskelmää.
Alla Pugatšova
Vierailija wrote:
Ihmiset olivat 1970-luvulla niin sopuisia. Ei ollut aavistustakaan, mitä mieltä kukin olin mistäkin ja se oli hienoa, näin jälkiviisaasti todettuna. Poliittiset kannat eivät ole millään lailla olennaisia sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Nyt kaikki hehkuttavat netissä kaikille, mitä mieltä ovat mistäkin.
Jos nykyihmiset palaisivat aikakoneella 70-luvulle, niin se hiljaa oleminen, spuisuuden opettelu ottaisi aikansa.
Vastaat kaikkeen, että toisaalta, mutta toisaalta juu, voihan se olla noinkin toki, mutta toisaalta.
Sitä kaipaa siitä ajasta.
Nakkikopilla ja asematunnelissa tosin saattoi tulla turpaan.
Vierailija wrote:
Tunnistitko venäläiset turistit Helsingin katukuvissa?
Juu. Ainakin talvivaatteet oli sellaisia kuin Suomessa 50-60-luvulla. Kaupustelivat kadulla vodkaa tai shampanjaa, jotta saisivat markkoja
Turpaan tosin lyötiin ja saatiin ihan sovussa, ei oikeuteen ketään haastettu, lyötiin takaisin kun tilaisuus tuli.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Kylmä sota Neuvostoliiton ja USA:n välillä herätti pelkoa, ydinkokeet jne. joita uutisissa näytettiin.
Kuitenkin koulussa puhuttiin mielestäni neutraalisti, toki käytiin samat sota-asiat ja sotakorvausasiat läpi historian näkökulmasta, mitkä nykyäänkin opetetaan.
Epäluulo venäläisiä kohtaan on kuitenkin synnynnäistä, sillä vaarini oli sodassa jo 16-vuotiaasta ja haavoittui rintamalla. Eipä siinä kovin lämpimiä fiiliksiä ollut koskaan ja vain kerran olen Viipurissa käynyt. Se riitti kyllä.
Tässä 2010-luvulla en kyllä voinut mitenkään ymmärtää tätä hyppäämistä venäläisen rahan perässä. Tzar, Stockmann, Itä-Suomen kylpylät jne. ovat täysin haltioissaan palvelleet venäläisiä. Harkimo möi hallin ja Jokerit heille. On ihmetyttänyt tämä meno.
Vaarisi ei ole ollut 16-vuotiaana rintamalla.
Rintamalla on kyllä ollut vieläkin nuorempia, jopa 12-vuotiaita.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Pitkälle vaiettiin suomettuneessa hengessä. Talvisodat ja isovihat kuitattiin oppikirjoissa likimain yhdellä virkkeellä.
Tämä on kyllä täyttä roskaa ja jonkinlaista jälkikäteen keksittyä viisastelua agendalla. Isoviha käsiteltiin hyvinkin tarkasti läpi, samoin toinen maailmansota johon talvisotakin kuului. Sinä tuskin olet oppikirjoja tuolloin lukenut, kunhan tulit sieltä hommalta/ylilaudalta sössöttämään näitä äärioikeiston päästä keksimiä stooreja.
Sekopääöyhöt yrittävät kirjoittaa omaa versiotaan suomettumisesta. Käytännössähän se ei 70-luvulla syntyneillä näkynyt oikein mitenkään. UKK kuoli kasarin alussa ja jäi minun ikäluokalle aika etäiseksi historian hahmoksi. Voin kyllä uskoa, että jatkosodan jälkeen ja ennen syntymääni pelko
Urkki oli puolikuollut pitkään, Manu tuli jo 82 tilalle. Koivisto piti kyllä matalaa profiilia, mistä häntä pilkattiinkin(sketseihin ja poliittisiin pilttalauluihin päätyi)
"Paina turpasi turvaan turpeeseen, pidä matala profiili...)
Marxilaisuus perustuu valheeseen, johon kaikkien on uskottava. Harva opettaja oli tuohon aikaan vasemmistolainen, demareita oli jonkun verran, valehtelun taso riippui opettajasta.
Sekopääöyhöt yrittävät kirjoittaa omaa versiotaan suomettumisesta. Käytännössähän se ei 70-luvulla syntyneillä näkynyt oikein mitenkään. UKK kuoli kasarin alussa ja jäi minun ikäluokalle aika etäiseksi historian hahmoksi. Voin kyllä uskoa, että jatkosodan jälkeen ja ennen syntymääni pelko on ollut maassa pitkään kouriintuntuva.