Lue keskustelun säännöt.
1980-luvulla peruskoulua käyneet, miten teille puhuttiin koulussa Neuvostoliitosta?
Kommentit (183)
Vierailija wrote:
En kyllä muista, että Neuvostoliitosta olisi puhuttu yhtään mitään. Historiassa käytiin läpi Lenin, vallankumous ja Stalin vainoineen.
Kaikkihan tiesi kovimpia kommateita lukuunottamatta että koko systeemi oli silmänlumetta ja että ihmiset elivät siellä puutteessa ja kurjuudessa. Kerrottiin vitsiä jäniksestä, joka käy kysymässä joka päivä kauppiaalta onko kaupassa porkkanoita.Ei ollut. Lopulta eräänä päivänä kauppias sanoo että kysypä vielä kerran niitä porkkanoita niin ammun sinut. Seuraavana päivänä jänis tulee kauppaan ja kysyy , että onko panoksia. Kauppias vastaa ettei ole ja jänis kysyy, että onko sitten niitä porkkanoita.
Kaikki tiesi myös sen etteivät venäläiset saaneet vapaasti matkustaa. Myös vankileireistä , jonne joutui mielipiteiden vuoksi tiedettiin
Matkailijat veivät sukkahousuja ja muuta pientä länsirihkamaa mukanaan ja myivät ne ja elivät luksuselämää saamillaan raho
Meilläkin pappa oli vieraillut Venäjällä ja haavoittui niin että makasi jo ruumisrivissä. Omasta kylästä kotoisin oleva lääkintämies sentään tarkisti, että on hengissä ja antoi ensiapua niin että pysyi hengissä kenttäsairaalaan. Menetti jalkansa mutta säilyi hengissä, meni naimisiin ja sai kolme lasten, joista yksi on isäni. Lääkintämies sai kranaatinsirpaleen otsaansa ja siitä aivovamman.
Äidin serkku joutui 18 v rintamalle ja traumatisoitui pahasti . Kertoi tarinaa miten jossain paikassa he oli hyvissä asemissa , mutta pakko oli perääntyä kun vaikka ammuttiin se minkä kerättiin niin koko ajan tuli uutta ukkoa ammuttavaksi. Hän hoiti traumaa ryyppäämällä itsensä hengiltä.
Lapsuudessani naapureina oli myös siirtokarjalaisia Salmin kylästä. Eipä niistä r y s z sitä kovin myönteistä kuvaa tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
En kyllä muista, että Neuvostoliitosta olisi puhuttu yhtään mitään. Historiassa käytiin läpi Lenin, vallankumous ja Stalin vainoineen.
Kaikkihan tiesi kovimpia kommateita lukuunottamatta että koko systeemi oli silmänlumetta ja että ihmiset elivät siellä puutteessa ja kurjuudessa. Kerrottiin vitsiä jäniksestä, joka käy kysymässä joka päivä kauppiaalta onko kaupassa porkkanoita.Ei ollut. Lopulta eräänä päivänä kauppias sanoo että kysypä vielä kerran niitä porkkanoita niin ammun sinut. Seuraavana päivänä jänis tulee kauppaan ja kysyy , että onko panoksia. Kauppias vastaa ettei ole ja jänis kysyy, että onko sitten niitä porkkanoita.
Kaikki tiesi myös sen etteivät venäläiset saaneet vapaasti matkustaa. Myös vankileireistä , jonne joutui mielipiteiden vuoksi tiedettiin
Matkailijat veivät sukkahousuja ja muuta pientä länsirihkamaa mukanaan ja myivät ne ja elivät luksuselämää saamillaan raho
Hah hah, hauska jänes ja porkkana -vitsi, en ollut kuullutkaan. Me ratkaistiin Viron -reissulla 1987 tuo ruplaongelma, että koko bussillinen laittoi loput rahansa muovikassiin ja se pussi onnettiin sitten oppaalle.
Nyt kun mietin, niin musiikkitunneilla laulettiin Suuren ja mahtavan lisäksi todella paljon venäläisiä lauluja ja lastenlauluja suomennettuna, esimerkiksi Uralin pihlaja, Miska soutaa joella, Huopikkaat, Karjalan Katjuusa, Oi niitä aikoja, jne.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Neutraalisti, ja aihe oli hyvin epäkiinnostava. Varmaan on aikuiset puhuneet vaikka ja mitä keskenään, mutta kyllä alakoulussa saatiin olla ihan lapsia. Maantiedossa tykättiin silloin opetella kauheasti eri maiden lippuja, pääkaupunkeja, jokia, vuoristoja ja tällaisia. Sinne on työkirjaan Uralit ja Volgat väritelty, mutta kyllähän lapsen mielestä melkein kaikki muut maat olivat kiinnostavampia. 😀 Nuo vilja-aitat kuulostaa myös tutuilta opetuksilta leikkuupuimureineen.
Alakoulussa muistaakseni historia alkoi viidennellä luokalla, ja silloin aloitettiin opetus puhumalla esihistoriasta, rautakaudesta ja tällaisista, ja sitten opeteltiin Antiikin Kreikan ja Rooman valtakunnan asioita ja puhuttiin miten Suomessa on ennen eletty ja ylipäätään ihmislajin historia alkunsa saanut. Muistaakseni näitä Suomen sotahistorioita opetettiin vasta yläkoulun loppupuolella eli alakoulussa oli vähän enemmän tällaist
80-luvulla alakoulussa käytiin kirkossa jouluna ja keväällä, se oli pakollinen ja opettaja vahti vieressä että istuttiin nätisti. Kalevalasta puhuttiin, samoin laulettiin Siniristilippua ja muistaakseni opettaja rukoilikin meille varjelusta tulevaan elämään tms. Meininki oli sillä tavalla aika perinteinen. Neuvostoliittoa käsiteltiin todellakin neutraalisti; maan koko ja ne valtavat viljapellot jäi minunkin mieleen. Ja se, että ne oli jotenkin tylsiä aiheita. Ei noita juttuja hirveästi jaksanut koulun ulkopuolella miettiä.
Kaikki myös tiesi, ettei venäjällä osata valmistasa mitään kunnolla. Kun Suomen myymistä tuotteista piti tehdä vastakauppaa niin tänne tuli kaikkea paskaa tavaraa. Esim. pyörän sisäkumeja, joissa on poikkisauma liitoskohfdassa. Huopikkaat, jotka on paksua huopaa ja niin littanat, ettei jalkaa saa sisään. Stanan raskaita peräkärryjä, joissa on ryssänrenkaat. Puhumattakaan autoista moskovitch, Volga ja Lada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Koulussa puhuttiin Neuvostoliitosta neutraaliin sävyyn, mutta määrällisesti paljon enemmän kuin mistään muusta naapurimaasta. YYA-sopimukset piti tietää ja ulkopolitiikkamme nimeltä rauhanomainen rinnakkaiselo, sitä taottiin päähän. Baltian maiden historiaa ei avattu, vasta aikuisena se on minullekin auennut, että menettivät itsenäisyytensä toisessa maailmansodassa.
No sitten olet kyllä lukenut historiankirjasi huonosti. Baltian kohtalo, samoin kuin muidenkin Neuvostoliiton vasallien kohtalo, oli kyllä tiedossa. Puolakin oli näennäisesti itsenäinen, mutta kaikki tiesi että sitä samaa, harmaata kommunismin alaista aluetta se oli. Virossa pystyi käymään jo 80-luvulla, Georg Ots-laiva vei tuosta lahden yli ja sama Neukkula se tietysti oli. Mutta kyllähän Viron itsenäisyys ja sen menettäminen oli hyvin tiedossa.
Ei me lapset Neuvostoliitosta paljoa puhuttu, mutta ihmeteltiin NL:n jääkiekkojoukkueen ällistyttävää dominointia. Mutta sitten joku sanoi, että niiden on pakko voittaa, koska muuten joutuvat suolakaivoksille pakkotyöhön, mikä kuulosti tuolloin ihan loogiselle (olen tosissani).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tšekkoslovakian miehityksen aikaan 1967 pelättiin ,että NL hyökkää myös Suomeen. Kuopion lentokentällä ajettiin lentokoneet kiitoradalle, jottei vapauttavat pääse laskeutumaan kentälle.
Muisteloita:
- Sleepy Sleepers ainoita joka uskalsi vitsailla NL:n kustannuksella
- Georg C. Ehrnrooth eduskunnan rehellisin mies
- venäläisillä karvahatut kesät talvet :)
- amerikkalaisuus hyvää, koska vastakohta NL/kommarimeiningille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Kaikki myös tiesi, ettei venäjällä osata valmistasa mitään kunnolla. Kun Suomen myymistä tuotteista piti tehdä vastakauppaa niin tänne tuli kaikkea paskaa tavaraa. Esim. pyörän sisäkumeja, joissa on poikkisauma liitoskohfdassa. Huopikkaat, jotka on paksua huopaa ja niin littanat, ettei jalkaa saa sisään. Stanan raskaita peräkärryjä, joissa on ryssänrenkaat. Puhumattakaan autoista moskovitch, Volga ja Lada.
Tiedätkö miksi ne peräkärryt oli niin raskaita? Tuotanko mitattiin varmasti käytetyn teräksen määrällä ja mitä enemmän terästä käytettiin, sitä suurempia työn sankareita oltiin...
Klassisen musiikin isoja nimiä loikkasi länteen ja kaikkia ei uskallettu edes päästää länteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Kaikki myös tiesi, ettei venäjällä osata valmistasa mitään kunnolla. Kun Suomen myymistä tuotteista piti tehdä vastakauppaa niin tänne tuli kaikkea paskaa tavaraa. Esim. pyörän sisäkumeja, joissa on poikkisauma liitoskohfdassa. Huopikkaat, jotka on paksua huopaa ja niin littanat, ettei jalkaa saa sisään. Stanan raskaita peräkärryjä, joissa on ryssänrenkaat. Puhumattakaan autoista moskovitch, Volga ja Lada.
Minä muistan lapsuudesta, että äitini tykkäsi juoda gruusialaista irtoteetä. Se myytiin pienessä vihertävänharmaassa paperipaketissa, johon oli liimattu joku koristeellinen kuvio. Kerran sitten teen joukossa oli torakka, eikä meille enää sitä sitten ostettu
Vierailija wrote:
Tšekkoslovakian miehityksen aikaan 1967 pelättiin ,että NL hyökkää myös Suomeen. Kuopion lentokentällä ajettiin lentokoneet kiitoradalle, jottei vapauttavat pääse laskeutumaan kentälle.
Muistat vuodella väärin, 1968, mutta tuo lentokone -juttu voi olla tottakin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylmä sota Neuvostoliiton ja USA:n välillä herätti pelkoa, ydinkokeet jne. joita uutisissa näytettiin.
Kuitenkin koulussa puhuttiin mielestäni neutraalisti, toki käytiin samat sota-asiat ja sotakorvausasiat läpi historian näkökulmasta, mitkä nykyäänkin opetetaan.
Epäluulo venäläisiä kohtaan on kuitenkin synnynnäistä, sillä vaarini oli sodassa jo 16-vuotiaasta ja haavoittui rintamalla. Eipä siinä kovin lämpimiä fiiliksiä ollut koskaan ja vain kerran olen Viipurissa käynyt. Se riitti kyllä.
Tässä 2010-luvulla en kyllä voinut mitenkään ymmärtää tätä hyppäämistä venäläisen rahan perässä. Tzar, Stockmann, Itä-Suomen kylpylät jne. ovat täysin haltioissaan palvelleet venäläisiä. Harkimo möi hallin ja Jokerit heille. On ihmetyttänyt tämä meno.
Pirkalan paperi. Tiedätte siis likimain asuinkuntani.
Musiikkitunnilla laulettiin Suuri ja Mahtava. Se oli peruskoulun laulukirjan ensimmäinen laulu. Aloitin koulun 1978. Koulun opettajat olivat joko kommunisteja tai sotaveteraaneja, joskus kumpiakin yhtaikaa.
90-luvulla alkoi sitten tämä ryssäviha uudelleen, ei sitä silloin ollut ja jos olikin piilossa jossain, niin ihmiset olivat silloin erityyppisiä, hiljaisia ja sopuisia noin yleisesti. Kaikki välttivät ottamasta jyrkästi kantaa mihinkään keskusteluissa.
Nykyäänhän hyvesignalointi on normi. Kaikki kailottavat kaikille millä puolella ovat missäkin.
Amerikkalaisuus alkoi olla kasarilla hyvässä huudossa, koska Reagan, avaruussukkula, mäkkärin hampurilaiset, jne. Lisäksi televiosta tuli Dallasta ja Dynastiaa, jossa elettiin upeaa ja raharikasta elämää. Jos töllöstä tuli jotain venäläistä, niin se oli yleensä äärimmäisen surumielinen, itsarin partaalle ajava ja 1950-luvun tekniikalla toteutettu nukkeanimaatio.
Vierailija wrote:
Kylmä sota Neuvostoliiton ja USA:n välillä herätti pelkoa, ydinkokeet jne. joita uutisissa näytettiin.
Kuitenkin koulussa puhuttiin mielestäni neutraalisti, toki käytiin samat sota-asiat ja sotakorvausasiat läpi historian näkökulmasta, mitkä nykyäänkin opetetaan.
Epäluulo venäläisiä kohtaan on kuitenkin synnynnäistä, sillä vaarini oli sodassa jo 16-vuotiaasta ja haavoittui rintamalla. Eipä siinä kovin lämpimiä fiiliksiä ollut koskaan ja vain kerran olen Viipurissa käynyt. Se riitti kyllä.
Tässä 2010-luvulla en kyllä voinut mitenkään ymmärtää tätä hyppäämistä venäläisen rahan perässä. Tzar, Stockmann, Itä-Suomen kylpylät jne. ovat täysin haltioissaan palvelleet venäläisiä. Harkimo möi hallin ja Jokerit heille. On ihmetyttänyt tämä meno.
Vaarisi ei ole ollut 16-vuotiaana rintamalla.
Kylillä missä asuin ja kävin koulua oli suht paljon karjalaisevakkoja ja heidän jälkeläisiään. Jo se määritti koulun henkeä.
Tämä on kyllä täyttä roskaa ja jonkinlaista jälkikäteen keksittyä viisastelua agendalla. Isoviha käsiteltiin hyvinkin tarkasti läpi, samoin toinen maailmansota johon talvisotakin kuului. Sinä tuskin olet oppikirjoja tuolloin lukenut, kunhan tulit sieltä hommalta/ylilaudalta sössöttämään näitä äärioikeiston päästä keksimiä stooreja.