Lue keskustelun säännöt.
Miehen käytös
19.10.2023 |
Hei
Kuulisin mielelläni naisten ajatuksia. Olen suhteessa josta lähdin lapsen kanssa moninaisen henkisen väkivallan takia. Pääsyttiin takaisin yhteen, koska kuvittelin miehen muuttuvan. Asutaan eri osoitteissa. Mies käyttäytyy ajoittain kunnolla, ja on hyvä kumppani. Ajoittain on kuin eri ihminen.
Tällä hetkellä lähinnä mietin, odotanko itse liikaa parisuhteelta. Huolehdin yhteisestä alle 2 v. lapsesta (lähivanhemmuus) ja käyn täysiaikaisesti töissä. Mies sanoo auttavan, mutta käytännössä jotain menee aina pieleen. En ole n. Vuoteen paljon apua pyytänytkään, koska tuntuu pahemmalta pyytää, tapella ja pettyä, kuin selvitä yksin. Olen luonteeltani pärjääjä, ja jos pyydän apua, tarvitsen sitä todella.
Nyt siis tilanne tää. Olen ollut kipeän lapsen kanssa koko viikon, mies reissutöissä. Olen ollut monta päivää lievässä flunssassa ja pääsäryssä, ja eilen pääsärky äityi kovaksi. Samalla tieten oli kaikki tarpeellinen loppu, ja pakko lähtä kauppaan. En voi viedä lasta minnekkään, perhe ja ystävät eri paikkakunnalla. Tsemppasin ja tein lähtöä kauppaan, kunnes nousi seinä eteen. Vastaavia tilanteita paljon, ja tottunu selviämään yli omien voimavarojen. Nyt vaan oli liikaa. Tiesin että meidän tulisi vain levätä, mutta tsemppasin ja pääsärky yltyi. Lapsen nukuttaminen pinnasängystä uuteen sänkyyn vienyt voimat monta viikkoa, ja nyt tämä tilanne. Lapsen kanssa kaupassa käynti ollut viime ajat raskasta, kun ei pysy missään paikallaan, ja nuohoo hyllyjenaluset etsien karkkeja.
Laitoin miehelle viestin, että hätä. Mies tiesi että ollaan kipeenä. Soitti ja kysyi tuleeko kotiin illalla. Sanoin että ei illalla enää auta, kun kauppaan pakko mennä kun vaipat loppuu. Kysyi uudelleen tarvinko apuu, johon vastasin että en muuten laittais viestiä et hätä. Mies tojas "älä sössötä siellä ku sano tuunko" sanoin että sillä asenteella ei tarvi. Sanoin pyytäväni äitini toiselta paikkakuntaa, koska tulee varmaan nopeampaa.
Ei oo eka kerta, kun loukkaa juuri kun oon haavoittuva, eikä se niin suuresti enää liikuta, koska pitänh kovettaa ittee
Mutta nyt tilanne siis se, että mies ei oo kysyny mun ja lapsen kuulumisia puhelun jälkeen. Ymmärtäisin ehkä, jos olisin draamaqueen ja ylireagoisin kaikkeen vastoinkäymiseen. Luulen että mies ärsyyntynyt kun en sano tuu kotiin, tarvin apua. Tätä vaatinut ennen. Mies ei ole auttanut vaikka tiennyt mulla olevan vaikee tilanne, vaan vaatii pyytään, vaikka moni muu lähtis tulemaan pelkästään kuullessa tilanteen. Olin vuosi sitten viikon kipeenä kipeän lapsen kanssa ilman mitään apuu. Mies tiesi.
Mulle iso kynnys pyytää reissutöistä kotiin. Kun mies kokee että en toimi oikein, ignooraa. Nyt tarvin oikeesti apuu, kun muuten hoidan kaiken itse. Nyt siis äitini oli lapsen kanssa, ja kävin hoitamassa ison kauppa,- ja pyykkitupareissun 2,5 h:ssa, kun lapsen kanssa olisi vienyt hermot ja tuplat aikaa.
Mitä te tykkäisitte siitä, että mies ei edes kysy mikä tilanne. On tulossa tänään reissutöistä, eikä tarjoa apuakaan. En jaa kokemuksia juuri, ja varmaan tottunutki. Nyt kaipaisin naisten näkökulmaa. Ajattelematon mulkku vai tosimulkku?
Kommentit (74)
Vierailija wrote:
Yritän vielä mahdollisimman selkeästi.
Kun koin, että pyytäessäni harvoin apua, se johti riitaan, kysyin enää yhtä asiaa. "Hae lapsi hoidosta joka toinen perjantai, jotta pääsen kauppaan suoraan töistä" ei ole hakenut koskaan
Sen jälkeen en ole pyytänyt mitään. Nyt voimat loppui, ilmaisin avun kelpaavan. Kun puhuttiin, ja oli vielä epäselvää miten pääsee, olin asiallinen, mollasi mua. Eli se on ok? Kyllä, olisin itsekkin voinut sanoa muuta kuin että ei tarvi tolla asenteella. Mies sanoi pääsevänsä aikaisintaan illalla. Totesin neutraalisti, että pyydän äitiä, koska pääsee nopeempaa.
En suuttunut
Nyt kaipaan näkökulmia onko käytös ok, että ei pyydä anteeksi, eikä kysy miten voidaan, koska olen paljon hiljaa asiasta.
Ei ole eka kerta. Ollut paljon pahempaa.
Eli:sinä haluaisit miehen pyytävän anteeksi ja kysyvän miten voitte. Se on sun tarve ja saat ihan vapaasti tahtoa sitä. Miksi sinä kyselet täällä ventovierailta lupaa odottaa oarisuhteeltasi noita asioita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote: Kyllä miehen pitäisi jo lapsien tultua oppia toimimaan ennen kuin sinä käskytät häntä kuin joku äiti. Tuo usein johtaa aina sellaiseen asetelmaan, jossa naisen on aina käskytettävä mies ja sitten mies valittaa, että nainen vaan nalkuttaa ja vaatii... Tällä tavalla naista voi sitten mustamaalata ympäri kyliä. Ihmettelen syvästi miten useasti tälläisissä tilanteissa aina odotetaan, että naisen pitäisi osata aina olla täydellinen ja osata aina kommunikoida ja puhua oikein, sitä ei koskaan odoteta miehiltä.
Kyse on erillään asuvasta pariskunnasta, ap lähivanhempi. Ja haluaa itse olla reipas ja pärjäävä ja omia vastuut itselleen.
Se on ihan sama asutaanko erillään vai ei.
Minusta tuo miehen tokaisu sössötyksestä viesti (lapsellisella) tavalla hänen turhautumisensa siihen, ettet sano tarkkaan, mitä oikein haluat.
Sellaista heteromiestä et tule löytämään, joka haluaa naisten tavoin vain vatvoa ja velloa asioita sen sijaan, että yrittäisi löytää niihin ratkaisun. Miehet ja naiset ovat tässä asiassa erilaisia. Naiset haluavat avautua ja vuodattaa, he haluavat empatiaa ja sympatiaa ihan kuten sinäkin tällä keskustelulla, miehet haluavat suoraviivaisemmin ratkaista ongelmia.
Sä tarttisit nyt kyl neuvoja lapsen hoitoon, etkä tota ukkoa. Annan neuvoja pyytämättä eli lapsi pinnasänkyyn, kaupassa kärryihin tai omissa rattaissa. Tilaat ruuan kotiin, jos vain mahdollista. Pyydät kylään sun omia läheisiä. Hanki apua omien rajojen etsimiseen.
Minusta on tässä kohtaa hyvä muistuttaa, että riitaan tarvitaan aina kaksi. Kukaan ei yksin riitele. Mitäpä jos vain soittaisit miehelle, juttelisit asiasta ja selvittäisit tilanteen? Molemmat voitte pyytää toisiltanne anteeksi stressaantuneena suustanne päässeitä sammakoita. Mieti ennen puhelua, mitä häneltä haluat ja odotat nyt tässä tilanteessa ja kokeile sanoa se hänelle suoraan. Käytä neutraalia ja suoraviivaista puhetapaa, älä sano ”kun sinä et koskaan” tai ”kun sinä aina”. Kerro sitten miten meni!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Oon aika hämmentyny. Eli on ok alkaa moittia hädässä olevaa? En ollut puhelussa vaativa. Tiedustelin miten pääsis. Ei minusta oo kiva ottaa vastaan apua, kun toinen huutaa "mitä sää sössötät siellä" jo puhelun alussa
Sellaista, joka pyytää apua 2x/ vuosi, omaa kumppania?
Enkä oo mikään herkkis. Saanu kestää mieheltä vaikka ja mitä.
Voin hyvin olla väärässä, mutta oon aatellu, että haavoittunutta ei haavoiteta. En nää mitäön syytä, miksi pitää loukata ja olla kysymättä kuulumisia
Toivon lisää näkökulmia siihen, mitäbitseasiassa kysyin. Pahoittelut sekavasta viestistä
Miksi sä anelet apua sua jo satuttaneelta ihmiseltä? Unohda hänet ja pyydä apua omilta läheisiltäsi. Jos roikkuu väkivaltaisessa miehessä, niin ei se väkivalta sillä lopu. Jatkuu ja pahenee vain. Jopa mua ärsyttää sun vaatimukset ja itsesi sabotoiminen.
Vaikka sä AP saisitkin täältä hyväksynnän siitä, että mies käyttäytyy sinua kohtaan huonosti, niin ei se muuta miehen käyttäytymistä sinua kohtaan.
Sanot, että mies on kohdellut sinua vielä huonommin.. Miksi pysyt suhteessa, jossa olet onneton?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten tässä niin monen vastaajan mielestä on kyse jostain APn kommunikointityylistä? Itse sanon vaan että kyllä, mies on kamala jos kerran käyttää "moninaista henkistä väkivaltaa" ja APn kannattaisi todella jo uskoa ettei se tuosta paremmaksi muutu ja jättää se tyyppi lopullisesti. Ei todellakaan ole liikoja odotettu parisuhteelta että saisi elää ilman rumasti puhumista, väkivaltaa tai muuta hirveää käytostä. Ei itseään tarvitse "kovettaa" sellaista sietämään! Tsemppiä miehen jättämiseen ja parempaan elämään, AP.
Jos haluat apua niin pyydä apua, muuten saat sympatiaa. Jos alat säksättää siitäkin, niin totta kai sinulle suututaan.
Ei aikuiset jaksa pelata "Täällä hätä", "mikä hätä", "paha hätä", "voinko auttaa", "voit", "mitäs", "kiire on jo", "miten haluat että autetaan", "vaipat on loppu", "jaa", "sulla on huono asenne, anna olla", "aha" -pelejä.
Jos tarviit vaippoja niin laita whatsappiin kuva vaippapaketista ja pyydä tuomaan niitä vaippoja. Älä tee ongelmaa yksinkertaisista asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herranjumala. Kaikki miehet ei TODELLAKAAN toimi noin. En ole koskaan seurustellut kusipään kanssa. Ei voisi vähempää kiinnostaa olla kenenkään vähättelevän tai itsekkään lähellä. Mieluummin sitten yksin. Mitä olenkin ajoittain ollut. Mutta myös ihania suhteita ollut.
Eli ei ole normaali, terve parisuhde. Sun on parasta olla yksin ja lukea ihmissuhteista ja terveistä rajoista ja itsetunnosta jotain, tai mennä terapiaan. Olet selvästi tottunut totaaliseen paskaan suhteissa ja alkanut pitää sitä normaalina. Sori suorasukainen kielenkäyttö. Mutta haluan että heräät tuosta unesta, että muuta ei olisi tarjolla.
Lue vaikkapa kiintymyssuhdemalleista, se voi avat sitä miksi valitset huonoja kumppaneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Miten tässä niin monen vastaajan mielestä on kyse jostain APn kommunikointityylistä? Itse sanon vaan että kyllä, mies on kamala jos kerran käyttää "moninaista henkistä väkivaltaa" ja APn kannattaisi todella jo uskoa ettei se tuosta paremmaksi muutu ja jättää se tyyppi lopullisesti. Ei todellakaan ole liikoja odotettu parisuhteelta että saisi elää ilman rumasti puhumista, väkivaltaa tai muuta hirveää käytostä. Ei itseään tarvitse "kovettaa" sellaista sietämään! Tsemppiä miehen jättämiseen ja parempaan elämään, AP.
Koska epäsuorat tunne- ja tarveilmaisut ovat yksi valtapelin muoto parisuhteessa ja ne ovat erittäin selvästi tässä näkyvissä. Me emme tiedä tästä loppujen lopuksi kuin aloittajan version. Muuten olen viestistäsi samaa mieltä, jos suhde on huono niin ehkä ei väkisin kannata yrittää. Lupaa täältä tai muualtakaan sen lopettamiseen ei tarvita.
Tässä on kyse paljon muusta kuin vaipoista. Kerroin jo, että iso kynnys pyytää apua reissutöistä, ja puhelun tarkoitus oli kartoittaa milloin pääsee muutenki aikasintaan lähtemään, kun lähtö ei ole koskaan kiveenhakattu.
Minustaki olis nolo kysyy sellasta, ja jos luit kirjoituksiani, olen todellaki joutunu pärjäämään, ja nyt monen asian yhteissummana voimat loppu, ja kysyin apua.
Mielestäni loukkaaminen ei ole oikein, ja ihmettelin että ei kysy vointia. Oli kyse massiivisesta pääsärystä, jonka oireet sopi aivokalvontulehdukseen.
Olisin joo voinu tilata vaipat. En hyödynnä koskaan kotiinkuljetuksia, ja ei tullut mieleen. En tiedä olis jo tulleet nopeampaa ku et odotin apua ja menin itse.
Tuntuu että koko keskustelu syrjähti väärään asiaan.
Nyt tuntuu, et suhteessa loukkaaminen on vallan ok
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Miten tässä niin monen vastaajan mielestä on kyse jostain APn kommunikointityylistä? Itse sanon vaan että kyllä, mies on kamala jos kerran käyttää "moninaista henkistä väkivaltaa" ja APn kannattaisi todella jo uskoa ettei se tuosta paremmaksi muutu ja jättää se tyyppi lopullisesti. Ei todellakaan ole liikoja odotettu parisuhteelta että saisi elää ilman rumasti puhumista, väkivaltaa tai muuta hirveää käytostä. Ei itseään tarvitse "kovettaa" sellaista sietämään! Tsemppiä miehen jättämiseen ja parempaan elämään, AP.
Koska epäsuorat tunne- ja tarveilmaisut ovat yksi valtapelin muoto parisuhteessa ja ne ovat erittäin selvästi tässä näkyvissä. Me emme tiedä tästä loppujen lopuksi kuin aloittajan version. Muuten olen viestistäsi samaa mieltä, jos suhde on huono niin ehkä ei väkisin kannata yrittää. Lupaa täältä tai muualtakaan sen lopettamiseen ei tarvita.&nb
Näin juuri. Ap kertoo miehen. Olleen henkisesti väkivaltainen häntä kohtaan, mutta kertomassaan esimerkissä kuvaa molemminpuolista valtapeliä (ollen sokea omalle toiminnalleen).
Mistä sen siis tietää, millaisia ne muut, pahemmat, tilanteet on olleet?
En hae hyväksyntää tai muutosta. Aloin vain miettiä, mitä teen väärin, ja että eri näkökulmat voisi avata silmiä itseeni ja sille mitä vaikee hyväksyä. Rakastamassasi ihmisessä on kaksi aivan eri puolta, ja olen liian tottunut siihen
Vierailija wrote:
Tässä on kyse paljon muusta kuin vaipoista. Kerroin jo, että iso kynnys pyytää apua reissutöistä, ja puhelun tarkoitus oli kartoittaa milloin pääsee muutenki aikasintaan lähtemään, kun lähtö ei ole koskaan kiveenhakattu.
Minustaki olis nolo kysyy sellasta, ja jos luit kirjoituksiani, olen todellaki joutunu pärjäämään, ja nyt monen asian yhteissummana voimat loppu, ja kysyin apua.
Mielestäni loukkaaminen ei ole oikein, ja ihmettelin että ei kysy vointia. Oli kyse massiivisesta pääsärystä, jonka oireet sopi aivokalvontulehdukseen.
Olisin joo voinu tilata vaipat. En hyödynnä koskaan kotiinkuljetuksia, ja ei tullut mieleen. En tiedä olis jo tulleet nopeampaa ku et odotin apua ja menin itse.
Tuntuu että koko keskustelu syrjähti väärään asiaan.
Nyt tuntuu, et suhteessa loukkaaminen on vallan ok
Kyllä me todellakin nähdään, että kyse on jostain muusta kuin vaipoista.
Suhteessa loukkaaminen ei ole ok, tarpeiden epäsuora viestiminen ei ole ok.
Vitsit, minäkin ärsyynnyn jo pelkästä viestiesi lukemisesta. Harvoin vieras ihminen ärsyttää noin paljon.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Miten tässä niin monen vastaajan mielestä on kyse jostain APn kommunikointityylistä? Itse sanon vaan että kyllä, mies on kamala jos kerran käyttää "moninaista henkistä väkivaltaa" ja APn kannattaisi todella jo uskoa ettei se tuosta paremmaksi muutu ja jättää se tyyppi lopullisesti. Ei todellakaan ole liikoja odotettu parisuhteelta että saisi elää ilman rumasti puhumista, väkivaltaa tai muuta hirveää käytostä. Ei itseään tarvitse "kovettaa" sellaista sietämään! Tsemppiä miehen jättämiseen ja parempaan elämään, AP.
Koska epäsuorat tunne- ja tarveilmaisut ovat yksi valtapelin muoto parisuhteessa ja ne ovat erittäin selvästi tässä näkyvissä. Me emme tiedä tästä loppujen lopuksi kuin aloittajan version. Muuten olen viestistäsi samaa mieltä, jos suhde on huono niin ehkä ei väkisin kannata yrittää. Lupaa täältä
Jep. Tästä ketjusta oppii hyvin, mikä tässä maailmassa on väärin.
Onko epäselvää kysyä "haluan, että haet lapsen joka toinen perjantai hoidosta"
Kukaan ei toimi hädässä selkeästi jo siksi, että keho käy kierroksilla, eikä kognitiot toimi. En ole koskaan ennen mennyt näin hätään. En koskaan. Olen usein ollut jaksamisen äärirajoilla, ja löytänyt ratkaisut, selvinnyt. Kerroin miehelle lyhyesti. Selkeä viesti "hätä". En ole koskaan ennen joutunut sellaista viestiä laittamaan. Silti minun olisi pitänyt toimia kiitettävästi, selkeästi, ja loukkaaminen on ok?
Pyysin tänään mieheltä, kun selvisi että on loukkaantunut mulle: kerro minulle mitä mun olis sun mielestä pitäny tehdä. - Ei halua puhelimessa selvittää. Pyysin: Tarvin sua, haluan että puhut tästä mun kanssa" - Ei apu kelvannu. En jaksa enään tulla sinne
Vierailija wrote:
En hae hyväksyntää tai muutosta. Aloin vain miettiä, mitä teen väärin, ja että eri näkökulmat voisi avata silmiä itseeni ja sille mitä vaikee hyväksyä. Rakastamassasi ihmisessä on kaksi aivan eri puolta, ja olen liian tottunut siihen
Kyllähän kaikki (henkisesti) väkivaltaisetkin ihmiset osaavat joskus olla normaaleja, se nyt ei merkitse mitään. Ei tuossa tilanteessa kannata jäädä vatvomaan mitä itse tekee "väärin" jos toinen on ilmiselvästi hirveä kumppani. Mutta valitettavasti naiset on opetettu syyttämään itseään (ja toisiaan) aivan joka asiasta.
Mitähän miehen työnantaja olis siihen sanonut, jos ois lähtenyt reissutöistä kesken päivän ajamaan kotiin tuomaan vaippoja :D Minusta sinä ylireagoit ja olit kohtuuton. Kommunikaatiosi on epäselvää. Älä vihjaile, vaan tilaa Woltilla/kotiinkuljetuksella/samalla paikkakunnalla olevan tuttusi avustuksella vaipat, jos et pääse itse kauppaan, ja soita miehelle illalla työpäivän jälkeen ja kerro todellisesta tarkoitusperästäsi, eli siitä, että kaipaat häneltä lohtua ja empatiaa kurjassa tilanteessasi varsinkin, kun ei kyseisessä tilanteessa pystynyt tarjoamaan konkreettista apua.