"Heidän ympärillään tuntuu kuin kaikki energia imettäisiin pois" uusperhe...

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Minä kiinnitin huomiota siihen, että Laura valittaa sitä, ettei saa kiitosta yhteisistä tekemisistä. Ei minun omat lapsenikaan sellaista tehneet. Jossain vaiheessa lopetin ulkomaan reissutjuuri sen vuoksi. Eli olisiko ongelma se, että hän yrittää ja yrittää, mutta ei saa yrittämisestäön palkintoa. No, wrf hän sitten yrittää mitään? Antaisi kaikkien elääomaa elämäänsä ja keskittyisi siihen , että itsellä on kivaa.

Mitä ihmeen palkintoa odotat lapsiltasi? Ne lapsetko sen reissun päättivät ja varasivat? Tuskin. Mä teen noita asioita sen takia, että minä haluan ja toivon, että lapsilalkin on kivaa, mutta ei siitä kiittää tarvitse. Ihan hämmennyin, kun kesälomareissun jälkeen tänä kesänä 18v totesi, että "kiitos, isä ja äiti, oli tosi kiva viikko". En tosiaan sitä sen kiitoksen takia järjestänyt.

odotan lapsiltani sitä palkintoa, että he tekisivät lomalla jotain muuta kuin makaisivat kännykällä. Odotan, että jos vuoraan auton, että lähtevät ennemmin mukaan kuin valitsevat kännykän. Näin esimerkiksi. 

 

tuo esimerkki oli toisen lapseni yhdestä elämänvaiheesta, kun oli 14 v. Seuraavan kerran vein ulkomaille, kun oli 17 v. Dokasi niin, että oksensi sänkyynsä. Eipä ole viety sen jälkeen. Toinen lapsi on päässyt enemmän reissuun.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Samaistun.

Valitettavasti mieheni lapsi muistuttaa valtavasti äitiään, joka ei ikävä kyllä ole millään tavalla miellyttävä persoona. Olivat eronneet 6v aiemmin kun miehen kanssa tapasimme. Tämä ex haukkui minun lapset äpäröiksi kun muutimme miehen luokse ja sitä en ole antanut vieläkään anteeksi, vaikka lapseni ovat jo aikuisia ja vuosia asuneet omillaan. Hänen ”kultamussukkansa” taasen varastelee meillä ollessaan tavaroitani. Ahmii ruuat jääkaapista ja salakuljettaa kaikki kasaan raapimansa herkut huoneeseensa. Lapsessa ei sinänsä ole vikaa, mutta surkeasti kasvatettu ja arkea elää huonoissa oloissa. En silti ole valmis pitämään tästä osastani uusperheellisenä. Varmaan kohta lähden.

Joo, tämä onkin tosi loogista.. kun joku aikuinen käyttäytyy huonosti, inhoat hänen lastaan. Jonka vielä tiedät olevan kaltoin kohdeltu. Eihän sun sille äidille mitään ante

Tuo kommentoija kirjoitti että on katkera sille miehen exälle joka haukkui tämän lapsia ja on opettanut omasta lapsestaan itsekkään pikkuroiston. Ei sille lapselle. 

Noi uusperhe kuviot ovat vaikeita. Siskollani ja miesystävällään molemilla lapsia aikasemmista liitoista. Miehen lapset ovat just näitä kultamussukoita. Siskoni taas ei toivottuja heillä aikoinaan. Sivustaseuraajana mulla tuli tunne että jos miehensä olisi kyennyt niin heidän perhe olisi ollut hän, siskoni ja miehen lapset. Onneksi siskoni sitten järjesti oman asunnon. Tapaa lapsiaan ilman miesystäväänsä. Kaikki lapset ovat jo aikuisia. Mutta tapaa edelleen miehen lapsia. Jotenkin loppukuvioissa mies kuitenkin tavallaan voitti. Ei tartte hänen enää tavata siskoni lapsia.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Minä kiinnitin huomiota siihen, että Laura valittaa sitä, ettei saa kiitosta yhteisistä tekemisistä. Ei minun omat lapsenikaan sellaista tehneet. Jossain vaiheessa lopetin ulkomaan reissutjuuri sen vuoksi. Eli olisiko ongelma se, että hän yrittää ja yrittää, mutta ei saa yrittämisestäön palkintoa. No, wrf hän sitten yrittää mitään? Antaisi kaikkien elääomaa elämäänsä ja keskittyisi siihen , että itsellä on kivaa.

Mitä ihmeen palkintoa odotat lapsiltasi? Ne lapsetko sen reissun päättivät ja varasivat? Tuskin. Mä teen noita asioita sen takia, että minä haluan ja toivon, että lapsilalkin on kivaa, mutta ei siitä kiittää tarvitse. Ihan hämmennyin, kun kesälomareissun jälkeen tänä kesänä 18v totesi, että "kiitos, isä ja äiti, oli tosi kiva viikko". En tosiaan sitä sen kiitoksen takia järjestänyt.

OK, eli eihän tuo nyt liity kiitollisuuteen mitenkään vaan sun kasvatukseesi. Tosiaan oltiin kesällä 15 ja 18v ikäisten kanssa reissussa ja oltiin toki puhelimellakin, mutta oltiin niin paljon muutakin, eikä sitä tarvinnut mitenkään edes vaatia tai kiukutella. Kun lähdettiin, lähdettiin ja puhelimet joskus lähti mukaan, joskus jäi hotelliin. Ja joo, meilläkin pikkuveli älytti isomman yksi ilta juomaan niin, että tuli oksu, mutta siinähän oppi. Meillä muilla oli vaan paljon kuittailtavaa koko seuraava päivä.

Vihdoin näistä tabuista aletaan puhua ääneen. En ensinkään voi käsittää miksi aihe edes on tabu. Missä ja kuka on ollut se ensimmäinen joka on kuvitellut, että rakkaus mieheen tai naiseen tuo mukanaan rakkautta myös hänen lapsiaan kohtaan? Tai edes kiintymystä?

Ei niistä lapsista tule omia vaikka kuinka seukkailisi niiden vanhemman kanssa. Ei kenenkään toisen lapsia tarvitse rakastaa tai niistä edes tykätä. Miksi se on niin kova pala purtavaksi monille? Ei perhe synny tyhjästä, eikä aina edes niistä ihmisistä jotka asuvat saman katon alla kahden ihmisen päätöksen takia.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Samaistun.

Valitettavasti mieheni lapsi muistuttaa valtavasti äitiään, joka ei ikävä kyllä ole millään tavalla miellyttävä persoona. Olivat eronneet 6v aiemmin kun miehen kanssa tapasimme. Tämä ex haukkui minun lapset äpäröiksi kun muutimme miehen luokse ja sitä en ole antanut vieläkään anteeksi, vaikka lapseni ovat jo aikuisia ja vuosia asuneet omillaan. Hänen ”kultamussukkansa” taasen varastelee meillä ollessaan tavaroitani. Ahmii ruuat jääkaapista ja salakuljettaa kaikki kasaan raapimansa herkut huoneeseensa. Lapsessa ei sinänsä ole vikaa, mutta surkeasti kasvatettu ja arkea elää huonoissa oloissa. En silti ole valmis pitämään tästä osastani uusperheellisenä. Varmaan kohta lähden.

Joo, tämä onkin tosi loogista.. kun joku aikuinen käyttäytyy huonosti, inhoat hänen lastaan. Jonka vielä tiedät olevan kaltoin k

Roiston? Kun lapsi hakee tuokaa kaapista, jonka kuvittelee olevan omassa kodissaan? Toivottavasti et ikinä saa lapsia. Itsellä viime vuodet ollut 3 teinipoikaa kämpässä ja ihan jokainen ruuanmurunen minkä ostan katoaa jonnekkin, usein ennen kuin ehdin valmistaa siitä edes suunnittelemaani ruokaa tälle porukalle. Ei ole mielestäni varastamista, jos nälkäänsä kaapista ruokaa syö OMASSA KODISSAAN.

Vierailija wrote:

Aika usein se kyllä menee niin että bio-äiti on siellä taustalla vaikuttamassa siihen miten lapset suhtautuvat äitipuoleen. Näin se vaan on, selittäkää toki mitä haluatte.

Ja aivan yhtä usein se bonusäiti on mustasukkainen miehen exästä ja siitä, että miehellä on ollut elämää jo ennen häntä. Tämän bonusäiti kaataa lapsiin.

Vierailija wrote:

Olen täällä monesti kertonut oman teesini, joka tietty on kärjistys: uusperheet hajoavat siihen, kun miehet eivät kanna hoito-, kasvatus- ekä viihdytysvastuuta omista lapsistaan, vaan sysäävät tämän äitipuolen harteille, ja äitipuoli uupuu. Kuten Laurakin kertoo, että energia häviää.

Voiko tuota enää paremmin sanoa. Luin sellaisestakin kuviosta että miehet tuntevat usein syyllisyyttä erosta ja eivät sen takia uskalla laittaa lapsilleen rajoja. Huhhuh.

Just katselin ruotsinlaivalla yhtä seuruetta, jossa oli isä, hänen kolme pientä lastaan ja bonusnainen. Tämä asetelma oli selkeästi nähtävillä. Bonusnaisella oli nahkaiset minishortsit ja irtoripset ja muutenkin sellainen habitus että harva alle kouluikäisten äiti jaksaisi sellaista ylläpitää. Lapset kutsuivat naista etunimellä ja tämä hymyili väkinäisesti kun muksut vinkuivat taxfreessä karkkia ja krääsää. Ilmeestä näki, että olisi tehnyt mieli toivottaa lapset hemmettiin. Oli varmaan unelmien syysloma.

Mammat heti haukkumassa ja syyllistämässä tuota naista, kuinka yllättävää :D 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Olen täällä monesti kertonut oman teesini, joka tietty on kärjistys: uusperheet hajoavat siihen, kun miehet eivät kanna hoito-, kasvatus- ekä viihdytysvastuuta omista lapsistaan, vaan sysäävät tämän äitipuolen harteille, ja äitipuoli uupuu. Kuten Laurakin kertoo, että energia häviää.

Voiko tuota enää paremmin sanoa. Luin sellaisestakin kuviosta että miehet tuntevat usein syyllisyyttä erosta ja eivät sen takia uskalla laittaa lapsilleen rajoja. Huhhuh.

Onkohan tässä osasyy sille että monen lapsen käytös on nykyään niin rajatonta? Valtavasti kun on lapsia joiden vanhemmat eronneet (ja varmasti äiditkin voivat tehdä tuota samaa, siis olla laittamatta rajoja ja paapoa liikaa.) 

Vierailija wrote:

Mammat heti haukkumassa ja syyllistämässä tuota naista, kuinka yllättävää :D 

Itsehän tuo Laura haukkui ja syyllisti miestä, miehen exää ja miehen lapsia.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Samaistun.

Valitettavasti mieheni lapsi muistuttaa valtavasti äitiään, joka ei ikävä kyllä ole millään tavalla miellyttävä persoona. Olivat eronneet 6v aiemmin kun miehen kanssa tapasimme. Tämä ex haukkui minun lapset äpäröiksi kun muutimme miehen luokse ja sitä en ole antanut vieläkään anteeksi, vaikka lapseni ovat jo aikuisia ja vuosia asuneet omillaan. Hänen ”kultamussukkansa” taasen varastelee meillä ollessaan tavaroitani. Ahmii ruuat jääkaapista ja salakuljettaa kaikki kasaan raapimansa herkut huoneeseensa. Lapsessa ei sinänsä ole vikaa, mutta surkeasti kasvatettu ja arkea elää huonoissa oloissa. En silti ole valmis pitämään tästä osastani uusperheellisenä. Varmaan kohta lähden.

Joo, tämä onkin tosi loogista.. kun joku aikuinen käyttäytyy huonosti, inhoat häne

Nämä "roistot" on sellaisia, ettei niille kelpaa normaali ruoka, mutta kun silmä välttää, käyvät tyhjentämässä kaapeista kaikki vähänkään herkkuja muistuttavat ja valehtelevat perään ettei hän ole käynyt kaappeja tyhjentämässä. Itsestään vaan kaikkien viikonloppukarkit katosivat. Ihan lähipiiriin kuuluu tällaisia lapsia. Kyllä näitä on. 

Täällä taas ihmiset kommentoi, jotka eivät ole päivääkään eläneet uusperhekuvioissa. Jos sanotaan, että lapsi muistuttaa ikävällä tavalla exää, niin se tarkoittaa yleensä sitä, että jos eksä manipuloi, valehtelee ja käyttää muita törkeästi hyväksi, niin nämä käyttäytymismallit monesti valitettavasti periytyvät lapsille. Eli lapsi valehtelee, manipuloi, varastaa. Aikuinen kyllä ymmärtää, että vika ei ole lapsen, vaan hänen vanhempansa, mutta ei se yhteeiselosta yhtään sen helpompaa tai lapsesta helpompaa tee.

Ja ei se ihan niinkään mene, että uuden kumppanin pitää mukisematta hyväksyä kaikki vanhat toimintavat ja säännöt, maksaa puolet kuluista ja yleensä kantaa suurin osa hoitovastuusta ei biologisista lapsista. Että mikään ei saisi lasten elämässä muuttua, vaan uuden kumppanin tulee olla hajuton, mauton, hoitaa kaikki ja maksaa kaikki hiljaa. Kuka arvostelijoista ihan oikeasti suostuisi itse elämään sellaista perhe-elämää? Vieraana omassa talossa, jopa koiralla on enemmän vaikutusvaltaa? Tottakai aina kun kuvioon tulee uusia ihmisiä, koko kokonaisuus muuttuu, väkisinkin. Uudet ihmiset muuttavat asioita ja sen myötä tilalle syntyy jotain uutta. Ihan sama kuvio tapahtuu perus parisuhteissa: ei voi elää omaa sinkkuelämää ja olla parisuhteessa ja olettaa, että mikään ei muutu. Ydinperheessäkin uuden perheenjäsenen syntymä muuttaa arkea ja asioita, ei voida elää niinkuin sitä uutta tulokasta ei olisi olemassakaan.

Oma perheeni on uusioperhe, en vihaa bonuslapsiani, vaan rakastan heitä ja lapset rakastavat minua. Mutta meillä miehen eksä ei ole sekopää, vaan täysjärkinen aikuinen ihminen. Lapset ovat hyvin kasvatettuja ja heillä on säännöt molemmissa kodeissa. Heitä on helppo rakastaa, koska ovat normaaleja, tasapainoisia lapsia. Miehen kanssa olen joutunut kyllä keskustelemaan monet kerrat vastuiden ja vapauksien jakautumisesta, hän olisi mielellään ottanut niin sanotusti rusinat pullasta.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Samaistun.

Valitettavasti mieheni lapsi muistuttaa valtavasti äitiään, joka ei ikävä kyllä ole millään tavalla miellyttävä persoona. Olivat eronneet 6v aiemmin kun miehen kanssa tapasimme. Tämä ex haukkui minun lapset äpäröiksi kun muutimme miehen luokse ja sitä en ole antanut vieläkään anteeksi, vaikka lapseni ovat jo aikuisia ja vuosia asuneet omillaan. Hänen ”kultamussukkansa” taasen varastelee meillä ollessaan tavaroitani. Ahmii ruuat jääkaapista ja salakuljettaa kaikki kasaan raapimansa herkut huoneeseensa. Lapsessa ei sinänsä ole vikaa, mutta surkeasti kasvatettu ja arkea elää huonoissa oloissa. En silti ole valmis pitämään tästä osastani uusperheellisenä. Varmaan kohta lähden.

Joo, tämä onkin tosi loogista.. kun joku aikuinen käyttäytyy huonosti, inhoat hänen lastaan. Jonka vielä tiedät olevan kaltoin k

Ja miehesikin mielestä lapsi on teillä vain kylässä? Pitäisikö sun, aikuisena ihmisenä, yrittää löytää syy tuolle mättämiselle ja puuttua siihen? Ei tietenkään, sule riittää, kun halveksit sitä lasta vielä vähän lisää, suoraan päin naamaa, tilanteessa, josta se lapsi ei pääse edes pois. Uskomaton narttu olet kyllä. 

Vierailija wrote:

Täällä taas ihmiset kommentoi, jotka eivät ole päivääkään eläneet uusperhekuvioissa. Jos sanotaan, että lapsi muistuttaa ikävällä tavalla exää, niin se tarkoittaa yleensä sitä, että jos eksä manipuloi, valehtelee ja käyttää muita törkeästi hyväksi, niin nämä käyttäytymismallit monesti valitettavasti periytyvät lapsille. Eli lapsi valehtelee, manipuloi, varastaa. Aikuinen kyllä ymmärtää, että vika ei ole lapsen, vaan hänen vanhempansa, mutta ei se yhteeiselosta yhtään sen helpompaa tai lapsesta helpompaa tee.

Ja ei se ihan niinkään mene, että uuden kumppanin pitää mukisematta hyväksyä kaikki vanhat toimintavat ja säännöt, maksaa puolet kuluista ja yleensä kantaa suurin osa hoitovastuusta ei biologisista lapsista. Että mikään ei saisi lasten elämässä muuttua, vaan uuden kumppanin tulee olla hajuton, mauton, hoitaa kaikki ja maksaa kaikki hiljaa. Kuka arvostelijoista ihan oikeasti suostuisi itse elämään sellaista perh

Mä oon yksi noista, jotka on kyseenalaistaneet tuon kirjoituksen ja nämä puolustavat kommentit, Ja olen elänyt uusperhekuviossa. Sinä lapsena. Voin sanoa, että en vaan pysty ymmärtämään näitä ämmiä, joista se on ihan OK vihata sitä lasta. Itse he ovat ihan tietoisesti sille miehelle haaransa avanneet, tietäen että niitä lapsia siellä kuviossa jo on. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Täällä taas ihmiset kommentoi, jotka eivät ole päivääkään eläneet uusperhekuvioissa. Jos sanotaan, että lapsi muistuttaa ikävällä tavalla exää, niin se tarkoittaa yleensä sitä, että jos eksä manipuloi, valehtelee ja käyttää muita törkeästi hyväksi, niin nämä käyttäytymismallit monesti valitettavasti periytyvät lapsille. Eli lapsi valehtelee, manipuloi, varastaa. Aikuinen kyllä ymmärtää, että vika ei ole lapsen, vaan hänen vanhempansa, mutta ei se yhteeiselosta yhtään sen helpompaa tai lapsesta helpompaa tee.

Ja ei se ihan niinkään mene, että uuden kumppanin pitää mukisematta hyväksyä kaikki vanhat toimintavat ja säännöt, maksaa puolet kuluista ja yleensä kantaa suurin osa hoitovastuusta ei biologisista lapsista. Että mikään ei saisi lasten elämässä muuttua, vaan uuden kumppanin tulee olla hajuton, mauton, hoitaa kaikki ja maksaa kaikki hiljaa. Kuka arvostelijoista ihan o

Olen minäkin elänyt sekä lapsena että uusperheen aikuisena. Vasta oma kokemukseni sai tajuamaan sen miten paljon oman isäni käytös vaikutti lapsuudessani äitipuoleni käytökseen minua kohtaan. Vasta oman molemminpuoleisen kokemuksen myötä tajusin, että asia ei ole niin yksinkertainen, että niitä lapsia nyt vain pitää rakastaa ja piste. Ei tarvitse eikä sitä voi edes vaatia, asiallista käyttäytymistä voi. Mutta se biovanhempi, tai tarkemmin sanottuna molemmat biovanhemmat vaikuttavat aivan älyttömästi uusperheen sisäisiin suhteisiin ja kiintymykseen.

Oletko sinä uskaltanu katsoa omia biovanhempiasi kriittisin silmin, vai oletko syyttänyt pelkästään puolivanhempaasi kaikesta? Tiedätkö mikä isäsi ja äitisi rooli on oikeasti ollut kokonaisuudessa?

Ihan oma syy. Jos ottaa käytetyn miehen, kärsii seuraukset nahoissaan tai lähtee lätkimään seuraavaan uusperheeseen pilaamaan seuraavien lasten elämän. Valintojen maailma, dildoja myydään kyllä netissäkin. Harmi ettei elättäjiä tällaisille loisille.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Täällä taas ihmiset kommentoi, jotka eivät ole päivääkään eläneet uusperhekuvioissa. Jos sanotaan, että lapsi muistuttaa ikävällä tavalla exää, niin se tarkoittaa yleensä sitä, että jos eksä manipuloi, valehtelee ja käyttää muita törkeästi hyväksi, niin nämä käyttäytymismallit monesti valitettavasti periytyvät lapsille. Eli lapsi valehtelee, manipuloi, varastaa. Aikuinen kyllä ymmärtää, että vika ei ole lapsen, vaan hänen vanhempansa, mutta ei se yhteeiselosta yhtään sen helpompaa tai lapsesta helpompaa tee.

Ja ei se ihan niinkään mene, että uuden kumppanin pitää mukisematta hyväksyä kaikki vanhat toimintavat ja säännöt, maksaa puolet kuluista ja yleensä kantaa suurin osa hoitovastuusta ei biologisista lapsista. Että mikään ei saisi lasten elämässä muuttua, vaan uuden kumppanin tulee olla hajuton, mauton, hoitaa kaikki ja m

Kummasti se mieli muuttuu roolien vaihtuessa ja aika kultaa muistot. Kerroitko itse lapsillesi rehellisesti erosta kaiken?

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Samaistun.

Valitettavasti mieheni lapsi muistuttaa valtavasti äitiään, joka ei ikävä kyllä ole millään tavalla miellyttävä persoona. Olivat eronneet 6v aiemmin kun miehen kanssa tapasimme. Tämä ex haukkui minun lapset äpäröiksi kun muutimme miehen luokse ja sitä en ole antanut vieläkään anteeksi, vaikka lapseni ovat jo aikuisia ja vuosia asuneet omillaan. Hänen ”kultamussukkansa” taasen varastelee meillä ollessaan tavaroitani. Ahmii ruuat jääkaapista ja salakuljettaa kaikki kasaan raapimansa herkut huoneeseensa. Lapsessa ei sinänsä ole vikaa, mutta surkeasti kasvatettu ja arkea elää huonoissa oloissa. En silti ole valmis pitämään tästä osastani uusperheellisenä. Varmaan kohta lähden.

Joo, tämä onkin tosi loogista.. kun joku aikuinen käyttäytyy huonosti, inhoat häne

Toimiipa huonosti lainaukset. Yhtäkaikki, olen ollut lapselle pelkästään ystävällinen ja koittanut jutella ja auttaa murheissa. Meillä on sinänsä hyvät välit. Viimeksi jäi kiinni kun oli varastanut kaulakorun, jonka olin saanut tyttäreltäni. Kyseessä ei ole pikkulapsi, vaan teini jolla on ymmärrys kenen tavara mikäkin on. Joten nartuttele rauhassa, ei koske minua.