Kiitos hallitus, eipä kannata hakea taaskaan töitä
Ehdin äsken jo ilahtua huomattuani kivan työpaikkailmoituksen, paikka olisi kuin minulle tehty. Se tosin on vain osa-aikainen ja toisella paikkakunnalla kuin missä asun avopuolisoni kanssa. Rupesin kuitenkin tarkistamaan saisinko jotain tukia tai vähennyksiä koska joutuisin vuokraamaan asunnon tuolta toiselta paikkakunnalta jos tulisin valituksi.
Ensin tuli pettymys verottajan sivuilla, avopuolisoja ilman lapsia ei katsota perheeksi enkä saisi vähennyksiä, mitä siitä että yhdessä on oltu parikymmentä vuotta, eikä erossa asuminen ole sen helpompaa kuin naimisissa oleville. Sitten tarkistin asumistuen. Tällä hetkellä saisin sitä, mutta ensi vuonna kun hallituksen muutokset tulevat voimaan, en saisi enää sitäkään. Eli käteen ei jäisi yhtään enempää kuin nytkään, eli minimi työttömyystuki, ja lisäksi saisin asua viikot erossa puolisostani ja käyttää ison osan viikonlopuista matkustamiseen kotiin ja työpaikkakunnalle.
Työ olisi ollut tosi kiinnostava, ja sen kautta olisin voinut jatkossa saada parempia hommia, mutta eihän nyt ole mitään järkeä lähteä itseään masentamaan ja asumaan yksin kauas kotoa.
Jo aiemminkin katselin osa-aikatöitä lähempää, josko niiden kautta saisi jalkaa ovenrakoon ja kokoaikatöitä sitten myöhemmin, mutta koska 300 euron suojaosa työttömiltä poistetaan, monissa hommissa minulle jäisi vähemmän käteen kuin nyt. Joutuisin ostamaan seutulipun ja palkka pienentäisi työttömyystukea, eli muutamia tunteja tarjoavia osa-aikatöitä ei kannata enää tehdä. Passivoidaan työttömiä siis vaan lisää.
Kommentit (110)
Eikö mahdollisuus saada jatkossa parempia hommia ole aika painava syy hakea tuota työtä?
Vierailija wrote:
Eikö mahdollisuus saada jatkossa parempia hommia ole aika painava syy hakea tuota työtä?
Jos kyseessä olisi parin kuukauden pätkä niin ehkä, nyt kyseessä niin pitkä määräaikaisuus, että luultavasti stressiä tulisi liikaa matkustamisesta ja erossa olosta.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Eikö mahdollisuus saada jatkossa parempia hommia ole aika painava syy hakea tuota työtä?
Jos kyseessä olisi parin kuukauden pätkä niin ehkä, nyt kyseessä niin pitkä määräaikaisuus, että luultavasti stressiä tulisi liikaa matkustamisesta ja erossa olosta.
Ei jessus näitä selityksi :DD. "Luultavasti tulisi stressiä". Eikä näitä selityksiä voisi viedä hallitukselle, että osaisivat mitoittaa leikkaukset oikein. Onhan tämä nyt ihan älytyöntä, että työssäkäyvät huolehtivat, että nämä tulevat toimeen asumuksessaan, jonka työssäkäyvät maksavat ja lisäksi valtionvelan korot, jota pitää näiden hyysäämiseen ottaa. Sitten vielä jää jälkipolville maksettavaksi itse näiden jättämät velat itsessään.
Siis pitäisikö lakeja muuttaa niin että ne jotka ovat nyt avoliitossa, olisivatkin virallisesti yhdessä, mutta eivät avioliitossa? Mikä sen liiton nimi sitten olisi? Aviotonliitto? Eikö se olisi ihan sama kuin avioliitto, jos pariskunnan oikeudet olisivat sen jälkeen samat kuin naimisissa olevilla? 😂 Mikä järki tuossa siis olisi? Ei tarvitsisi käydä puolison kanssa sitä hankalaa keskustelua että ollaanko tässä nyt ihan vakavissaan, kun Kela päättäisi teidän puolesta? Tämähän se vasta romantiikan multihuipentuma olisikin. 😅 Melkein se pakkoavioliitto taloudellisesta syystäkin on minusta kyllä romanttisempaa. Siinä kuitenkin toinen lämpenee edes sen verran että haluaa taata toiselle tietyt oikeudet ja etuudet. Ihana tuollainen liitto missä kumpikaan ei halua sitoutua toiseen, mutta Kela päättää teidän puolesta että kyllä te nyt olette yhdessä. 🫶
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Eikö mahdollisuus saada jatkossa parempia hommia ole aika painava syy hakea tuota työtä?
Jos kyseessä olisi parin kuukauden pätkä niin ehkä, nyt kyseessä niin pitkä määräaikaisuus, että luultavasti stressiä tulisi liikaa matkustamisesta ja erossa olosta.
Ei jessus näitä selityksi :DD. "Luultavasti tulisi stressiä". Eikä näitä selityksiä voisi viedä hallitukselle, että osaisivat mitoittaa leikkaukset oikein. Onhan tämä nyt ihan älytyöntä, että työssäkäyvät huolehtivat, että nämä tulevat toimeen asumuksessaan, jonka työssäkäyvät maksavat ja lisäksi valtionvelan korot, jota pitää näiden hyysäämiseen ottaa. Sitten vielä jää jälkipolville maksettavaksi itse näiden jättämät velat itsessään.
Ole hyvä ja muuta itse pariksi vuodeksi toiselle puolen Suomea minimipalkalla ja osa-aikaisilla tunneilla. Mitäs jos ihmiset on erilaisia, toiset kestää jotakin enemmän ja vastaavasti taas jotain muuta vähemmän. Siinä ei auta tukien leikkaukset, ihmiset eivät koskaan tule olemaan samanlaisia ja jaksamaan yhtä paljon kuin joku parhain esimerkkitapaus.
Väännetään vielä rautalangasta että työkkäri, tai laki, ei pakota hakemaan noin kaukaa osa-aikaista työtä. Silti olisin ollut siihen valmis jos siitä jäisi jotain käteen. Se, että käteen jää sama kuin nyt tai jopa vähän vähemmän, ei korvaa menetettyä aikaa puolison kanssa, lisäksi kaikki ystävätkin on kotona lähellä. Ja se summa mikä nyt jää käteen, on niin pieni, että mitään ylimääräistä ei ostella. Edes hammaslääkäriin ei ole varaa. Olisi ihan reilua, että työstä saisi sen verran palkkaa, että perustarpeet saa hoidettua.
Kokeile itse, jos kerran kiinnostaa. Minä haluaisin työn, jolla tulee toimeen. Olen hakenut lukemattomia paikkoja, myös vähemmillä tunneilla mutta silloin paikan on pakko olla lähellä että sitä jaksaa tai kannattaa tehdä.
Jos kokeillaan vaikka pienentää sinun palkkaa niin että jäät toimeetulotuen rajalle, et näe perhettäsi etkä ystäviäsi kuin kerran viikossa ja katsotaan sitten parin vuoden päästä kuinka iloinen olet.
Vierailija wrote:
Siis pitäisikö lakeja muuttaa niin että ne jotka ovat nyt avoliitossa, olisivatkin virallisesti yhdessä, mutta eivät avioliitossa? Mikä sen liiton nimi sitten olisi? Aviotonliitto? Eikö se olisi ihan sama kuin avioliitto, jos pariskunnan oikeudet olisivat sen jälkeen samat kuin naimisissa olevilla? 😂 Mikä järki tuossa siis olisi? Ei tarvitsisi käydä puolison kanssa sitä hankalaa keskustelua että ollaanko tässä nyt ihan vakavissaan, kun Kela päättäisi teidän puolesta? Tämähän se vasta romantiikan multihuipentuma olisikin. 😅 Melkein se pakkoavioliitto taloudellisesta syystäkin on minusta kyllä romanttisempaa. Siinä kuitenkin toinen lämpenee edes sen verran että haluaa taata toiselle tietyt oikeudet ja etuudet. Ihana tuollainen liitto missä kumpikaan ei halua sitoutua toiseen, mutta Kela päättää teidän puolesta että kyllä te nyt olette yhdessä. 🫶
Mitä jos ei olisi erikseen avoliittoa ja avioliittoa, olisi vain liitto. Lapsellisille, eli niille joilla on lapsia voisi olla lapsien suhteen omat pykälät ja muille samat. Mikä siinä ajatuksessa on niin naurettavaa? Esim. toimeentulotuessa ja joissakin muissakin otetaan avopuolisonkin tulot huomioon, vaikka elatusvelvollisuutta ei ole. Työttömuustuessa onneksi ei enää. Miksi luulet, että avoliitossa ihmiset ei halua sitoutua? Minusta siinä on paljon enemmän sitoutumista, koska yhdessä ollaan vaikka mikään ei estä lähtemästä, avioliitosta lähtiessä joutuu näkemään kuitenkin vähän vaivaa ja joskus se voi omaisuuden jakamisen takia olla hankalaakin.
Tai sitten voisi olla edelleen avoliitto, ja avioliitto, mutta tietty edut ja velvollisuudet muutettaisiin vain yhteneväiseksi. On nimittäin hieman epäreilua, että esim. tuota elatusvelvollisuutta ei ole mutta silti toisen tulot huomioidaan, muitakin epäkohtia on. Isyyden vahvistaminen taitaa olla myös sellainen, avoliitossa joutuu tekemään, avioliitossa ei vaikka isä voi olla ihan kuka vaan eikä se aviomies.
Vierailija wrote:
Haet kokoaikaisen työn. Loisiminen minun rahoilla loppuu Nyt.
Sinähän voisit palkata hänet vaikka kannattelemaan kusta täynnä olevaa päätäsi.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Mun mielestä tuet kuuluisi ensisijaisesti niille, jotka ei pysty syystä tai toisesta tekemään töitä. Ärsyttää tää "saisin saman verran rahaa kuin nyt niin enpäs tee töitä kun en viitsi."
Itsekään en kuitenkaan lähtisi kauas töihin ja olen samaa mieltä siitä, että pätkätöitä ei Suomessa "kannata" tehdä, mikä on kurjaa.
Toivottavasti löytäisit ap jotain kiinnostavaa työtä läheltä, josta saisit tarpeeksi rahaa, että kannattaisi. Sinuna katselisin vielä enkä kokonaan luovuttaisi.
Voisin tehdä työtä josta jää saman verran rahaa, jos ei tarvitsisi muuttaa. Mielestäni on kohtuutonta vaatia muuttamaan useiden satojen kilometrien päähän kotoa, kauas puolisosta osa-aikatyön perässä. Jos tuo työ olisi tässä lähellä, niin hakisin heti. Tai jos saisin saman verovähennyksen kuin naimisissa olevat, niin hakisin, koska silloin jäisi jotain k
Ymmärrän kyllä sua, ap, mutta sit toisaalta... Olette olleet 20 v yhdessä, siis vähintäänkin olette nelikymppisiä, lisäksi teillä ei ole lapsia. Olisko se nyt oikeasti aivan kamalaa tuossa elämäntilanteessa (väliaikaisesti) olla viikot erossa puolisosta, kun kuitenkin viikonloput olisitte yhdessä? Yhteyttä voi pitää vaikka monta kertaa päivässä ja toisen naamankin pääsee halutessaan näkemään. Eihän siinä nyt käytännössä ole muuta eroa, kuin että samaan sänkyyn ei pääse nukkumaan. Aikuinen pitkässä suhteessa varmaan selviää siitä?
Näemmä selityksiä piisaa enemmän kuin selkärankaa.
Vierailija wrote:
Näemmä selityksiä piisaa enemmän kuin selkärankaa.
Jos töitä olisi enemmän niin selityksiä olisi vähemmän.
Siis miksi ihmiset olisi avoliitossa jos haluaisivat sitoutua? Eihän siinä ole mitään ideaa. Ja eiköhän meillä pidä edelleen olla vaihtoehto, missä ihmiset saa kokeilla kevyemmästi yhdessä asumista, ilman että heidät pakotetaan virallisesti yhteen ja esimerkiksi eron sattuessa riitelemään omaisuudestaan.
Olen itse ollut naimisissa ja eronnut, seurustellut ja asunut yhdessä kevyemmässäkin parisuhteessa kokeilumielellä. Niille kaikille on paikkansa. Nyt kun olen kertaalleen eronnut, en todellakaan mene uudelleen naimisiin helposti, koska eroprosessi kaikkine taloudellisine kiemuroineen oli raskas, hidas ja kallis. Se nyt olisi aivan vihon viimeinen temppu yhteiskunnalta, että en saisi itse edes sopia kenen kanssa tuollaisen sopimuksen teen, vaan Kela päättäisi että minulla on joku diili jonkun miehen kanssa, jonka kanssa haluan jonkin aikaa heilastella.
Avoliitto on valinta. Avioliitto on valinta. Ymmärtäkää valintanne seuraukset ja kantakaa vastuu omista valinnoistanne, älkääkä kitiskö että juuri teidän mielen oikkuja ei olla osattu huomioida jotenkin automaattisesti.
Keskustelu harhautuu nyt ihan joihinkin lillukanvarsiin. Kun pointti oli se, että nykyisillä säädöksillä tuollaisenkin työn vastaanottaminen olisi ollut kannattavampaa, kuin hallituksen tulevilla säädöksillä. Haluavat kannustaa työntekoon, ja sitten kuitenkin lopputulos on että motivaatio pienenee. Mitä sitten jos saisi asumistukea, jos samalla saisi palkkaa mistä maksaa veroja eikä saisi muita tukia. Eli jos nyt saan n.600 kuukaudessa käteen, niin mikäli asumistuki pysyisi ennallaan ja saisin tuon osa-aikatyön, saisin silloin palkkaa josta menisi arviolta 200-300 veroa ja eläkemaksuja yms. ja lisäksi saisin n. 150 euroa asumistukea.
Sen sijaan että minulle maksettaisiin asumistukea tuo 150 euroa kuukaudessa, minulle maksetaankin edelleen se n.600 euroa kuussa koska en tule tuota paikkaa hakemaan. Ja sitten hallitus sanoo säästäneensä asumistukileikkauksilla ison summan. Jotenkin en ymmärrä tätä matematiikkaa.
Olen samaa mieltä siitä, että suojaosuuden poisto on älytöntä, mutta välillä ihmetyttää (pitkäaikais)työttömien asenne, kun heti pitäisi päästä hyville palkoille. Älyttömän moni meistä on opiskellut pienellä rahalla, tehnyt "paskatöitä", joista on maksettu kympin tunti jne. Mutta se näyttää paremmalta cv:ssä ja on valtava etu työnhaussa. Eli jos itse valitsee sen, ettei tee niitä "paskahommia", kaivaa kuoppaa itselleen. Ei kukaan palkkaa pitkäaikaistyötöntä, jos vaihtoehtona on muuten samalla viivalla oleva mutta työkokemusta on kertynyt. Se kertoo myös ihmisestä.
Miksi et ap hakea vaikka omaehtoiseen koulutukseen, jos nykyinen ala ei työllistä? Monia aloja pystyy opiskelemaan myös etänä.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Mun mielestä tuet kuuluisi ensisijaisesti niille, jotka ei pysty syystä tai toisesta tekemään töitä. Ärsyttää tää "saisin saman verran rahaa kuin nyt niin enpäs tee töitä kun en viitsi."
Itsekään en kuitenkaan lähtisi kauas töihin ja olen samaa mieltä siitä, että pätkätöitä ei Suomessa "kannata" tehdä, mikä on kurjaa.
Toivottavasti löytäisit ap jotain kiinnostavaa työtä läheltä, josta saisit tarpeeksi rahaa, että kannattaisi. Sinuna katselisin vielä enkä kokonaan luovuttaisi.
Voisin tehdä työtä josta jää saman verran rahaa, jos ei tarvitsisi muuttaa. Mielestäni on kohtuutonta vaatia muuttamaan useiden satojen kilometrien päähän kotoa, kauas puolisosta osa-aikatyön perässä. Jos tuo työ olisi tässä lähellä, niin hakisin heti. Tai jos saisin saman verovähennyksen kuin naimisissa olevat, niin hakisin, koska silloin jäisi jotain k
Työttömyystuella ei ole tarkoitus elää elämäänsä vaan selviytyä tilapäisten vaikeuksien yli.
"Ymmärrän kyllä sua, ap, mutta sit toisaalta... Olette olleet 20 v yhdessä, siis vähintäänkin olette nelikymppisiä, lisäksi teillä ei ole lapsia. Olisko se nyt oikeasti aivan kamalaa tuossa elämäntilanteessa (väliaikaisesti) olla viikot erossa puolisosta, kun kuitenkin viikonloput olisitte yhdessä? Yhteyttä voi pitää vaikka monta kertaa päivässä ja toisen naamankin pääsee halutessaan näkemään. Eihän siinä nyt käytännössä ole muuta eroa, kuin että samaan sänkyyn ei pääse nukkumaan. Aikuinen pitkässä suhteessa varmaan selviää siitä? "
Kokeile itse. Olen tätä jo aiemmin kokeillut, ja kyllä siinä eroa on siihen, että joka ilta on yhdessä. Plus että se ei siis rahallisesti kannata. Huonoja puolia tulee liikaa, kun kaikki laskee yhteen. Jonkun huonon asian voi työssä sietää, jos muut on hyvin, mutta tässä olisi minulle sen verran ikävämpi puoli, etten rupea ottamaan riskiä. Yhteyttäkään ei olisi puolison töiden takia niin helppo pitää, ja omassa työssäkään en työaikana voisi kovin usein viestitellä.
Jos omalla paikkakunnalla ei ole vuosikausiin töitä, ei aivan loputtomasti kannattaisi tuhlata ainoaa elämäänsä juuri siellä asumiseen. Minusta jos se miehesi on helpommin työllistyvä, voisi hänkin etsiä töitä muualta ja voisitte muuttaa yhdessä jonnekkin missä sinullakin on mahdollista työllistyä. Jos oikeasti jumii jonnekkin matalan työllisyyden alueelle, töihin ei välttämättä pääse koko elämänsä aikana enää. Tämä on se totuus. Isäni esimerkiksi oli työtön viimeiset 20 vuotta ennen eläkkeelle jäämistä. Ihmisten kannattaisi kohdata tämä totuus ja miettiä sitten sen mukaan mitä elämällään tekevät.
Ihmisen pitää olla hyvin hyvin yksinkertainen jos on vuosia työttömänä eikä sinä aikanakaan kehity saati löydä itselleen työpaikkaa.
Olen 42v mies,enkä ole ollut päivääkään työttömänä,enkä koskaan ole kokenut tarvetta valittaa, ettei minulla ole rahaa siihen tähän tai tuohon.
Milloinkaan en ole saanut taikka hakenut valtiolta minkäänlaista avustusta mihinkään,mutta olenkin mies,enkä mikään tissiposkinen mammanpoika.
Naurettavaa edes laskelmoida,että saa valtiolta lahjoituksena rahaa kuin töitä tekemällä. Henkilökohtaisesti en ikinä suostuisi elämään toisten kustannuksella pummina.
Vierailija wrote:
Olen samaa mieltä siitä, että suojaosuuden poisto on älytöntä, mutta välillä ihmetyttää (pitkäaikais)työttömien asenne, kun heti pitäisi päästä hyville palkoille. Älyttömän moni meistä on opiskellut pienellä rahalla, tehnyt "paskatöitä", joista on maksettu kympin tunti jne. Mutta se näyttää paremmalta cv:ssä ja on valtava etu työnhaussa. Eli jos itse valitsee sen, ettei tee niitä "paskahommia", kaivaa kuoppaa itselleen. Ei kukaan palkkaa pitkäaikaistyötöntä, jos vaihtoehtona on muuten samalla viivalla oleva mutta työkokemusta on kertynyt. Se kertoo myös ihmisestä.
Miksi et ap hakea vaikka omaehtoiseen koulutukseen, jos nykyinen ala ei työllistä? Monia aloja pystyy opiskelemaan myös etänä.
Siis minullehan kelpaisi se huonompikin palkkaa jos tunteja on tarpeeksi. Mutta kympin tunti ja 15-20 tuntia viikossa niin sillä ei elä. Omaehtoiseen koulutukseen ei voi vain mennä, ensinnäkin pitää päästä sinne kouluun ja toiseksi työkkärin hyväksyä se. Olen siis hakenut mutta en päässyt koska minulla on jo kaksi tutkintoa, niin katsoivat ettei kolmas lisäisi työllistymisen mahdollisuuksia.
Lakeja on mahdollista muuttaa. Aiemmin ei sanaa sukupuolta olevat saaneet mennä naimisiin, eivätkö hekään olisi saaneet harmitella tilannettaan? Olisiko heidän vain pitänyt tyytyä siihen koska laki nyt vaan on näin?