Lue keskustelun säännöt.
Mikä saisi sinut käymään kirkossa?
18.10.2023 |
Sunnuntaiaamun jumalanpalveluksissa on paljon tyhjiä penkkejä. Miksi niin harva käy enää nykyään kirkossa? Pitäisikö jumalanpalveluksia uudistaa vai pitäisikö niitä jatkaa kuten ennen ja hyväksyä, ettei ihmisiä vaan kiinnosta?
Mikä saisi sinut käymään kirkossa?
Kommentit (464)
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Jos alkaisin yhtäkkiä usko Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Kirkolla on aika vähän tarjottavaa ihmiselle, jolla ei ole kristillistä uskoa. Usko taas on vähän niin kuin rakkaus. Sitä ei voi pakottaa eikä sitä kannata teeskennellä. Uskon itse ihan eri asioihin, enkä ole niistä luopumassa. Kirkossa käyn uskovaisten perheenjäsenten seurana kahdesti vuodessa: kauneimmissa joululauluissa sekä jouluaattona. Opiskeluaikana kävin myös pääsiäisjumalanpalveluksessa, koska siihen kuului ilmainen ja maittava pääsiäisateria.
Millaisiin asioihin sinä uskot? Kuulutko kirkoon?
Minä en kuulu, sen vuoksi en ole enää käynyt luterilaisissa jumalanpalveluksissa. Joskus täällä minulle sanottiin uskovaisten toimesta etten ole oikeutettu mihinkään palveluksiin kun en maksa ja niinhän se oikestaan on. Eikä minulla ole suurta hinkua sinne muutenkaan ollut. Ei silloinkaan kun maksoin jäsenmaksua. Järjetöntä maksaa kun ei käytä kirkon palveluksia eikä usko luterilaisesti. Mutta skitsofreenista, koska koen kuitenkin olevani kristitty.
Ei kirkollisvero ole jäsenmaksu vaan vero, eikä Jumala vaadi veroa palveluistaan (Jumalanpalvelus) vaan mammonan palvelijat. Matt. 6:24 ja 2. Piet. 2:1 sekä Matt. 23:23
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Jumalanpalvelus voisi olla lyhyempi, esim. 40 min. Iloisempi meininki, esim. gospel-kuoro. Perään kirkkokahvit. Samaan aikaan voisi olla pyhäkoulu pikkulapsille, tavallaan lapsiparkkina.
Kyllä tällaisia seurakuntia on monia, itsekin käyn sellaisessa. Aidosti iloista meininkiä, saa itkeä ja saa nauraa, saa halata. Lapsille omaa, kivaa ohjelmaa. Kannattaa rohkeasti tutustua erilaisiin seurakuntiin, jos tavallinen luterilainen aamujumalanpalvelus on tylsä, niin mene esim. Vapaakirkkoon tai Helluntaiseurakuntaan. Itse käyn luterilaisessa seurakunnassa, mutta meillä on siellä harvinaisen hyvä meininki ja elävää uskoa. Alkukirkon henkeä kannattaa tavoitella kaikkien seurakuntien.
Oletko sinä ap? Minua kiinnostaisi miksi ap on pannut pystyyn tällaisen ketjun? Onko hän luterilaisen kirkon työntekijä?
En ole ap, mutta mietin samaa. Toivottavasti joku luterilaisen kirkon työntekijä lukee nämä toiveet. Luterilainen kirkko kaipaa muutosta. Siellä luterilaisen kirkon sisällä on myös elävää uskoa ja iloista, aitoa ja vuorovaikutuksellista toimintaa, mutta kyllä se taitaa harvinaista olla.
Seurakuntalaisia pitäisi osallistaa toimintaan, eikä vain istuttaa passiivisina aamujumalanpalveluksen kuuntelijoina. Tylsää, jos pappi on ainoa, joka puhuu ja muut istuvat siellä passiivisina hiljaa ja sitten lähtevät kukin koteihinsa vaihtamatta sanaakaan kenenkään kanssa.
Joku himokas lapsenteko iässä oleva sinkku nainen saisi minut tulemaan käymään, tietty olettamalla että homma etenee johonkin.
Jos saisin siitä rahaa, puhtaana käteen verottomana.
Vaikka tonni per käyntikerta.
"Seurakuntalaisia pitäisi osallistaa toimintaan, eikä vain istuttaa passiivisina aamujumalanpalveluksen kuuntelijoina. Tylsää, jos pappi on ainoa, joka puhuu ja muut istuvat siellä passiivisina hiljaa ja sitten lähtevät kukin koteihinsa vaihtamatta sanaakaan kenenkään kanssa."
Tässä kiteytyy hyvin se, missä ev.lut. kirkko on epäonnistunut: Moni ei ymmärrä messun sisällöstä juuri mitään. Todellisuudessa seurakuntalaiset ei ole mitään passiivia penkinkuluttajia vaan he osallistuvat messuun oman maallikkoroolinsa mukaisesti rukoilemalla, vastaamalla liturgisiin vuoropuheluihin, pohtimalla saarnaa ym. ja tietysti käymällä ehtoollisella. Olenkin sitä mieltä, että messujen uudistamisen sijaan kirkon tulisi keskittyä opettamaan ihmisiä messun sisällöstä ja merkityksestä.
Se on tietysti todellinen ongelma, jos halukkailla ei ole mahdollisuutta tutustua muihin seurakuntalaisiin. Kirkkokahvien pitäisi olla kaikkialla sääntö eikä poikkeus, ja erilaisia toimintapiirejä ja muita vapaa-ajan aktiviteetteja olisi myös hyvä järjestää mahdollisuuksien mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
"Seurakuntalaisia pitäisi osallistaa toimintaan, eikä vain istuttaa passiivisina aamujumalanpalveluksen kuuntelijoina. Tylsää, jos pappi on ainoa, joka puhuu ja muut istuvat siellä passiivisina hiljaa ja sitten lähtevät kukin koteihinsa vaihtamatta sanaakaan kenenkään kanssa."
Tässä kiteytyy hyvin se, missä ev.lut. kirkko on epäonnistunut: Moni ei ymmärrä messun sisällöstä juuri mitään. Todellisuudessa seurakuntalaiset ei ole mitään passiivia penkinkuluttajia vaan he osallistuvat messuun oman maallikkoroolinsa mukaisesti rukoilemalla, vastaamalla liturgisiin vuoropuheluihin, pohtimalla saarnaa ym. ja tietysti käymällä ehtoollisella. Olenkin sitä mieltä, että messujen uudistamisen sijaan kirkon tulisi keskittyä opettamaan ihmisiä messun sisällöstä ja merkityksestä.
Se on tietysti todellinen ongelma, jos halukkailla ei ole mahdollisuutta tutustua muihin seurakuntalaisiin. Kirkkokahvien pitäisi olla kaikkialla sääntö eikä poikk
Aika ikävää aliarviointia, etten ymmärtäisi messun sisällöstä mitään. Kaipaan vaan vähän elävämpää menoa kuin liturgisten vuoropuhelujen toistelut. Ei mua nekään haittaa, mutta pitää olla myös aitoa vuorovaikutusta, todistuksia ja mielekkäitä vastuutehtäviä seurakuntalaisille (muutakin kuin kahvinkeitto ja kolehdinkeräys, vaikka nekin tärkeitä).
Ehkä luterilainen srk noin keskimäärin onkin väärä paikka itselleni, liian kaavamaista. Ihmisiä ei kannusteta eteenpäin uskon vaelluksessa, vaan istutetaan vuositolkulla siellä penkeissä. Opetuslapseuttaminen ei toimi tai se ei ole riittävää. Meidän kuuluisi seurata Jeesusta, eikä vain kuluttaa sitä kirkon penkkiä.
Mutta on luterilaisessa kirkossakin sunnuntain aamumessujen lisäksi elävää uskoa erilaisissa pienyhteisöissä. Ne toimivat paremmin kuin sunnuntaiaamun jumikset. Eli on paljon hyvääkin ja edelleen aion jatkaa luterilaisen kirkon jäsenenä.
Edellinen jatkaa vielä, että myös papit pitävät nykyään sunnuntaijumiksia vähemmän tärkeinä:
https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kirkon-jumalanpalvelusbarometri…
"Usein tuntuu siltä, että ihmiset tulevat katsomaan tai kuuntelemaan jotain esitystä. Se tuntuu ikävältä. Seurakuntalaisetkin saattavat pohtia osaavatko he seistä oikeissa kohdissa ja toimia oikein. Toivon, että ihmiset osaisivat ottaa rennomman asenteen ja että he ajattelisivat, että messua tehdään yhdessä", sanoo pappi Emiliana Skoog
Ja samaa toivon minäkin, seurakuntalaisena. Messua pitäisi tehdä yhdessä, eikä mennä vaan seuraamaan papin ja kanttorin esitystä. Toki pitää olla mahdollisuus myös passiiviselle osallistumiselle, mutta elävää seurakuntaa rakentamassa pitäisi olla myös muun seurakunnan, se ei ole pelkästään papin tehtävä. Koko seurakunta mukaan, siis ainakin pitää tarjota siihen mahdollisuuksia halukkaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
"Seurakuntalaisia pitäisi osallistaa toimintaan, eikä vain istuttaa passiivisina aamujumalanpalveluksen kuuntelijoina. Tylsää, jos pappi on ainoa, joka puhuu ja muut istuvat siellä passiivisina hiljaa ja sitten lähtevät kukin koteihinsa vaihtamatta sanaakaan kenenkään kanssa."
Tässä kiteytyy hyvin se, missä ev.lut. kirkko on epäonnistunut: Moni ei ymmärrä messun sisällöstä juuri mitään. Todellisuudessa seurakuntalaiset ei ole mitään passiivia penkinkuluttajia vaan he osallistuvat messuun oman maallikkoroolinsa mukaisesti rukoilemalla, vastaamalla liturgisiin vuoropuheluihin, pohtimalla saarnaa ym. ja tietysti käymällä ehtoollisella. Olenkin sitä mieltä, että messujen uudistamisen sijaan kirkon tulisi keskittyä opettamaan ihmisiä messun sisällöstä ja merkityksestä.
Se on tietysti todellinen ongelma, jos halukkailla ei ole mahdollisuutta tutustua muihin seurakuntalaisiin. Kirkkokahvie
On melko tavallista aliarvioida niitä, jotka eivät innostu luterilaisesta kirkosta. He eivät ymmärrä juuri mitään ja ovat maallistuneita...
Osallisruin joskus aiemmin täällä ketjuun missä kysyttiin miksi erosit kirkosta. Siinä toistuivat nuo väitteet ja se, että jokunen kirjoittaja epäili, että käymme kuitenkin kauneimmat joululaulut tilaisuuksissa ja haluamme luterilaiset hautajaiset. Kuvastanee kirjoittajan pientä maailmaa sikäli että luterilaisuus on yksi pienimpiä kirkkokuntia maailmassa. Moni suomalainen ei ole ymmärtänyt sitä lainkaan, mikä on tavallaan liikuttavaa. Ikään kuin olisi kova tuska siitä, ettei luterilainen pappi tulekaan siunaamaan hautaan.
Yhtenäiskulttuurin kaikuja jostain kaukaa tai joltain hyvin pieneltä uskonnolliselta paikkakunnalta? Sen ymmärrän tavallaan että tahdotaan kieltää vapaamatkustajius, mutta eihän se kovin kristillistä ole.
Vierailija wrote:
Edellinen jatkaa vielä, että myös papit pitävät nykyään sunnuntaijumiksia vähemmän tärkeinä:
https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kirkon-jumalanpalvelusbarometri…
"Usein tuntuu siltä, että ihmiset tulevat katsomaan tai kuuntelemaan jotain esitystä. Se tuntuu ikävältä. Seurakuntalaisetkin saattavat pohtia osaavatko he seistä oikeissa kohdissa ja toimia oikein. Toivon, että ihmiset osaisivat ottaa rennomman asenteen ja että he ajattelisivat, että messua tehdään yhdessä", sanoo pappi Emiliana Skoog
Ja samaa toivon minäkin, seurakuntalaisena. Messua pitäisi tehdä yhdessä, eikä mennä vaan seuraamaan papin ja kanttorin esitystä. Toki pitää olla mahdollisuus myös passiiviselle osallistumiselle, mutta elävää seurakuntaa rakentamassa pitäisi olla myös muun seurakunnan, se ei ole pelkästään papin tehtävä. Koko seurakunta mukaan, siis ainaki
Ei osata istua ja seistä oikeissa kohdin eikä toimintatapoja koska jumalanplvelusta uudistetaan vähän väliä. Hyvin vaikea käsittää tuota järjetöömyyttä! Niitä ei saisi muutella lainkaan niin että jokainen voisi liittyä Mukaan vaikka edelliskerrasta olisi 30 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Saarnahan oli Lutherin näkemyksissä keskeinen. Hän korosti voimakkaasti saarnan merkitystä, sen vuoksi sillä on tärkeä asema luterilaisessa kirkossa.
Alkuperäisessä kirkossa eli katolisessa kirkossa on hetkipalvelukset tähänkin "ongelmaan".
Katolinen kirkko ei ole alkuperäinen.
Heh. Mikä sitten on?
Myös ortodoksisella kirkolla on erittäin hyvät perusteet pitää itseään alkuperäisenä kirkkona, onhan sen patriarkat suoraan alkuperäisten apostolien seuraajia. Ortodoksien mukaan Rooman patriarkalla (josta tuli katolisen kirkon paavi) ei koskaan ollut mitään auktoriteettia ylitse muiden, vaan hän oli pelkästään ensimmäinen vertaistensa joukossa - vähän kuin isoveli, jota perheen nuoremmat lapset katsoi ihaille
Koko väittely siitä, että kuka saa olla alkuperäinen kirkko, on jotenkin lapsellinen. Kirkkokunnat on ihan ihmisten tekemiä, ei niissä mitään alkuperäistä ole.
Kristinusko oli yksi juutaisuuden lahkoista, eikä missään kohtaa raamattua ohjeisteta perustamaan byrokraattisia hallintohimmeleitä organisaatioineen johtamaan yksittäisten ihmisten uskoa. Vallan- ja rahanhimosta siinä on ollut kysymys.
"Kristinusko oli yksi juutaisuuden lahkoista, eikä missään kohtaa raamattua ohjeisteta perustamaan byrokraattisia hallintohimmeleitä organisaatioineen johtamaan yksittäisten ihmisten uskoa."
Sanotaanko jossain kohtaa Raamattua, että kaikki tämäntyyppiset asiat on voitava perustella Raamatulla?
"Yksin Raamattu" on siinä mielessä erikoinen oppi, että sitä ei voi perustella yksin Raamatulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirkkoon minut on saanut monikin asia, mutta messu ei kuulu niihin. Olen ollut mukana harrastustoiminnassa ja ruokailuissa ja toivoisin enemmän asukastalo -tyyppistä toimintaa. Katson olevani tapakristitty, vaikka olenkin eronnut kirkosta, kun otti päähän oman seurakuntani tapa hoitaa asioita, miten ihmisiä siellä kohdeltiin ja seurakunnan lyhytjänteinen ja osaamaton rahan käyttö.
Yuotubesta myös voi katsella erilasia kirkonmenoja . Soihtu srk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskonnot on ihan täyttä passkaa, saaatana..hah hah
Jos tehtäisiin sellainen uudistus että kirkko sanoutuisi irti Taroteista, joogasta ja muusta hörhöilyista, alkaisi saarnata synnistä, parannuksen teosta ja Jeesuksen tulemisen odottamisesta.
Jonkinlainen aivovamma siihen kai tarvittaisiin, että alkaisin uskomaan paimentolaisten satuihin.
Tutun tai sukulaiset häät, hautajaiset tai muu sellainen. Tuskin muu.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Saarnahan oli Lutherin näkemyksissä keskeinen. Hän korosti voimakkaasti saarnan merkitystä, sen vuoksi sillä on tärkeä asema luterilaisessa kirkossa.
Alkuperäisessä kirkossa eli katolisessa kirkossa on hetkipalvelukset tähänkin "ongelmaan".
Katolinen kirkko ei ole alkuperäinen.
Heh. Mikä sitten on?
Myös ortodoksisella kirkolla on erittäin hyvät perusteet pitää itseään alkuperäisenä kirkkona, onhan sen patriarkat suoraan alkuperäisten apostolien seuraajia. Ortodoksien mukaan Rooman patriarkalla (josta tuli katolisen kirkon paavi) ei koskaan ollut mitään auktoriteettia ylitse muiden, vaan hän oli pelkästään ensimmäinen vertaistensa joukossa - vähän kuin isove
Kristillisyys ei ole osa juutalaisuutta. Paavali teki nimenomaan jeesustelusta hitin avaamalla sen ovaet myös ei -juutalaisille.
Raha ja valta vetävät puoleensa pahoja ihmisiä. Myös niitä jotka tahtovat vahingoittaa lapsia.
Kirkolla on myös hyvin väkivaltainen menneisyys. Aiemmin kirkon ajateltiin olevan ikään kuin Jumalan armeija. Mm. tykistön kehitys on kirkon rahoittama innovaatio. Pasifismi tuli vasta renessanssissa mulaan vähitellen kirkon opetuksiin.