Te jotka meditoitte, kertokaa mitä ihmettä minulle tapahtui?
Tänään meditoidessani yhtäkkiä ympäristö alkoi "väreillä" eri väreissä? Tai se väreily jotenkin leijaili ympäristössä, näin siis kyllä kaiken, mutta kaikkea peitti sellainen läpikuultava värikäs väreily, en osaa oikein paremmin selittää. Kokemus oli aika pysäyttävä ja odottamaton, en ole koskaan kokenut mitään vastaavaa. En tiedä kauan tuota kesti, mutta kuitenkin jonkin aikaa. Olin ihan tietoinen itsestäni ja ympäristöstäni koko ajan, enkä oikein tiedä mihin tuo sitten loppui, mutta uudestaan en tuollaiseen tilaan enää päässyt, kun "havahduin", tai miten sitä nyt kuvailisikaan. Tämän jälkeen tuli niin kylmä, että yhtäkkiä tärisin, voi toki johtua jonkinasteisesta säikähdyksestä/järkytyksestä.
En varsinaisesti meditoi usein, mutta teen suht paljon kaikenlaisia rentoutumis ja tietoisen läsnäolon harjoituksia. En siis kuitenkaan ole mikään meditointiguru, enkä käytä mitään tajuntaa laajentavia aineitakaan. Mitä ihmettä tapahtui ja onko tuo ihan tavallista heille jotka meditoivat usein? Mielenterveyteni on oletettavasti ihan kunnossa, enkä käytä mitään tajuntaa laajentavia aineitakaan, näitä kun varmasti ensimmäisenä tullaan ehdottamaan 😁
Kommentit (25)
Se voi olla että sulla on ns kyky nähdä erilaisia energioita, vaali sitä ja meditoi enemmän. Yleensä se vaihe tulee eteen vasta sitten kun ihminen on pidemmän aikaa kulkenu omaa henkistä polkuaan
Eikö se niin mene että kaikki meidän ympärillä on värähtelyä ja energiaa, sie alat olee enemmän tietonen ympäristöstäsi Ap mikä on hieno asia, sie alat näkemään sen verhon taakke mikä meidän silmien edessä on
Vierailija wrote:
Näit auroja.
Kiitos vastauksesta! Googletin mitä aurat ovat ja voisi hyvinkin vastata näkemääni, hämmentävää.
Kuulostaa samalta kuin orastava migreenikohtaus itselläni. Näköhäiriöitä, joskus etenee "salamoinniksi" ja/tai jostain kohtaa näkökenttää menee näkö.
Täytyy ilmeisesti alkaa meditoimaan enemmän, olen tehnyt sitä hyvin vähäisesti. Muunlaisia harjoituksia olen tehnyt enemmän, lähinnä siksi, että elämäni on aika stressaavaa ja nuo auttavat nukahtamisessa ja hetkessä olemisessa. En ole koskaan ajatellut, että mitään rauhoittumista mullistavampaa tällaisesta seuraisi. Olen ollut ihan tyytyväinen siihen, että saan esimerkiksi työasiat pois mielestä ja pystyn nukkumaan kunnolla, kun illalla teen rentoutusharjoituksen. Oikeastaan unettomuusongelmasta näiden harjoitusten tekeminen minulla taisi alkaakin ja sittemmin olen käyttänyt niitä myös siihen, että pystyn olemaan paremmin henkisesti länsä esimerkiksi lasten kanssa, aiemmin kärsin pahasta unettomuudesta, enkä osannut pysähtyä hetkeen ja nauttia siitä.
Vähän häpeissäni myönnän, että jos eilen joku olisi tullut minulle vakavalla ilmeellä kertomaan näkevänsä energiakenttiä, olisin pitänyt tyyppiä vähintäänkin huomionhakuisena ja mahdollisesti jopa tärähtäneenä. Täytyy sanoa, että tämän kokemukseni jälkeen saatan suhtautua hieman eri tavalla.🙄
Kiinnostus kyllä aihetta kohtaan heräsi tämän kokemuksen myötä, olisiko jollain heittää jotain kirjavinkkiä, vai onko kirjoista edes tässä mitään hyötyä? Vai onko niin, että omaa "henkistä polkua" on parempi kulkea ihan itse siten, kuin hyvältä tuntuu ja katsoa mihin se johtaa?
Vierailija wrote:
Kuulostaa samalta kuin orastava migreenikohtaus itselläni. Näköhäiriöitä, joskus etenee "salamoinniksi" ja/tai jostain kohtaa näkökenttää menee näkö.
Voisikohan meditointi aiheuttaa migreeniä?Eikö migreeniin liity myös aika olennaisesti päänsärky ja kohtaukset ovat aika pitkäkestoisia? Minulla ei ole koskaan ollut mitään migreeniin viittaavaa, yleensä se kai puhkeaa jo nuoruudessa. Mutta pidän tämän kyllä mielessä, jos tällaisia "tiloja" tulee useammin.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Kuulostaa samalta kuin orastava migreenikohtaus itselläni. Näköhäiriöitä, joskus etenee "salamoinniksi" ja/tai jostain kohtaa näkökenttää menee näkö.
Voisikohan meditointi aiheuttaa migreeniä?Eikö migreeniin liity myös aika olennaisesti päänsärky ja kohtaukset ovat aika pitkäkestoisia? Minulla ei ole koskaan ollut mitään migreeniin viittaavaa, yleensä se kai puhkeaa jo nuoruudessa. Mutta pidän tämän kyllä mielessä, jos tällaisia "tiloja" tulee useammin.
Ei ole migreeniä, värien näkeminen meditoidessa on normaalia jos on syvässä meditoivassa tilassa. Itse olen nähnyt myös erilaisia visioita, vähän kuin elokuvaa katseli mielessään.
Onneksi olkoon, tuo on juuri se tila mihin meditoidessa on tarkoitus päästä.
Minä näen aina värejä kun rentoudun tai meditoin.
Ei merkitse mitään.
Zenperinteessä on tästä hyvä tarina. Oppilas näkee milloin mitäkin ja innoissaan juoksee kertomaan senseille. ja joka kerta sensei vastaa että jatka meditointia, se menee ohi.
Humpuukkia tällaset meditointit. Ap on vaan tulossa hulluksi.
Vierailija wrote:
Se voi olla että sulla on ns kyky nähdä erilaisia energioita, vaali sitä ja meditoi enemmän. Yleensä se vaihe tulee eteen vasta sitten kun ihminen on pidemmän aikaa kulkenu omaa henkistä polkuaan
Kaikilla on samat kyvyt. Tiedän tuon saman, käytännössä ilman kutsutaan väreilevän. Mökillä rentoutuessa voi huomata olevansa aivan läsnä ja se tuntuu mukavalta sekä rentouttavalta. En halua vähätellä hänenkään kokemusta, mutta olkaa läsnä elämässänne ja elämänlaatunne parantuu. Keskittykää itsenne, perheeseenne sekä arkeenne. Siinä on läsnäolon voima, rakkaudessa. Ympäristössämme on myös energiaa ja hiljentyminen auttaa monesti tulemaan rennoksi läsnäolevaksi ja saattaa kuulla ääniä tai aistia eri tavoin energiaa. Luonnollistahan sekin on.
Vierailija wrote:
Eikö se niin mene että kaikki meidän ympärillä on värähtelyä ja energiaa, sie alat olee enemmän tietonen ympäristöstäsi Ap mikä on hieno asia, sie alat näkemään sen verhon taakke mikä meidän silmien edessä on
Mitä tarkoitat verhon taakse? Ei se meditoiminen avaa mitään verhoja, aistiherkkyyttä voi parantaa läsnäolemisella elämässä sekä olemalla aidosti hyvä ja onnellinen itsessään sekä elämässään. Kokemuksia voi saada kaikenlaisia, ne ovat kyllä mielenkiintoisia.
Kaikenlaisia kokemuksia voi tulla meditoidessa. Älä jää niihin kiinni, vaan anna niiden tulla ja mennä. Nekin ovat lopulta vain ulkoisia häiriötekijöitä, jotka estävät varsinaista meditaation tilan kokemista.
Vierailija wrote:
Onneksi olkoon, tuo on juuri se tila mihin meditoidessa on tarkoitus päästä.
Ei ole.
Vierailija wrote:
Paholaisen henkivallat asialla. Meditointi avaa ihmisessä kanavan pahan voimille ja meditointi on itämaista eksytystä. Rukoilen että pääset ap irti eksytyksestä
Tutkimukset ovat osoittaneet, että meditaatiolla on lukuisia positiivisia vaikutuksia terveyteen, mukaan lukien stressin väheneminen, ahdistuksen ja vihan hallinta ja parempi mielenterveys ja keskittymiskyky. Se voi myös auttaa ihmisiä saavuttamaan syvempiä itsetuntemuksen tasoja ja edistää henkistä hyvinvointia. Mielestäni nämä kuulostaa sellaisilta asioilta mitä Jumala haluaa ihmisille eikä niinkään paholainen.
Vierailija wrote:
Täytyy ilmeisesti alkaa meditoimaan enemmän, olen tehnyt sitä hyvin vähäisesti. Muunlaisia harjoituksia olen tehnyt enemmän, lähinnä siksi, että elämäni on aika stressaavaa ja nuo auttavat nukahtamisessa ja hetkessä olemisessa. En ole koskaan ajatellut, että mitään rauhoittumista mullistavampaa tällaisesta seuraisi. Olen ollut ihan tyytyväinen siihen, että saan esimerkiksi työasiat pois mielestä ja pystyn nukkumaan kunnolla, kun illalla teen rentoutusharjoituksen. Oikeastaan unettomuusongelmasta näiden harjoitusten tekeminen minulla taisi alkaakin ja sittemmin olen käyttänyt niitä myös siihen, että pystyn olemaan paremmin henkisesti länsä esimerkiksi lasten kanssa, aiemmin kärsin pahasta unettomuudesta, enkä osannut pysähtyä hetkeen ja nauttia siitä.
Vähän häpeissäni myönnän, että jos eilen joku olisi tullut minulle vakavalla ilmeellä kertomaan näkevänsä energiakenttiä, olisin pitänyt tyyppiä vähintäänkin huomionhakui
Henkinen polku oma sinun oma elämäsi. Läsnäolo arjessa ja tyytyväisyys elämässä. Energia on energiaa ja voihan sitä kutsua auraksi tai energiakentäksi ja kohta joku keksii taas uuden termin energialle jota aistimme. Auraksi on ennen sanottu ihmisen omaa energiaa, energiakenttää jne. Näin keksitään aina uusia myytäviä asioita. Kirjat ovat hyviä sekä mielenkiintoisia jos niitä tykkää lukea, muista kuitenkin realismi. Tosin lukemalla oppii myös ymmärtämään halutessaan enemmän elämästä ja sitäkin kautta saa enemmän itselleen. Energiaahan se kuitenkin "vain" on.
Meditoin säännöllisesti sekä itsenäisesti että Zen Centerissä ja olen käynyt zen-meditointiin kursseja/saanut henkilökohtaista ohjausta zen-opettajalta.
Itselleni tuollaiset kokemukset on tuttuja. Samoin kuin myös kielilläpuhuminen, unikuvien kaltaiset unet valveilla, tunneaistimukset kuten että koko kehoni kihisee energiaa niin että hohdan valoa... Ne on kaikki vain muuntuneen tietoisuudentilan ilmenemismuotoja tietyissä aivojen osissa. Niistä ei saamani opetuksen mukaan tule pyrkiä pääsemään eroon, mutta ei myöskään takertua niihin tai alkaa tavoitella niitä. Ne on ikään kuin harmittomia sivuvaikutuksia, ei olennaisia meditaation syvempien tavoitteiden kannalta.
Sinänä se kokemus ei ole se mitä etsitään, mutta mitä enemmän noita kokemuksia saat sitä syvemmälle meditaation olet päässyt ja sitä paremmin mielesi on rauhoittunut. Toki meditaatio on aina hyväksi ilman noita tilojakin, mutta itse ainakin koen nue tilanteet, joissa näen värejä vielä rentouttavammaksi kuin 'tavallisen' meditointitilan. Tulee sellainen tunne, että olen yhtä universumin kanssa ja unohdan hetkeksi koko muun maailman ja huolet.
Tämä on tosi yksilöllistä. On jopa valaistuneita eri perinteiden mestareita, jotka on meditoineet valtavia määriä, eivätkä ole ikinä kokeneet ensimmäistäkään erikoista kokemusta meditoidessaan. Toiset taas kokee niitä helposti, jotkut siitä väliltä. Ja samalla yksilölläkin siihen vaikuttaa todella moni asia, että miksi joskus näkee ja joskus ei.
En siis epäile, etteikö sinulla olisi kuten oma kokemus sanoo, että sinulla tuollaiset kokemukset on varsin luotettava merkki tietystä meditatiivisen tietoisuudentilan syvyydestä, joka on hyväksi. Mutta sanoin vaan ylläolevan siksi, ettei jotkut ihmiset tunne itseään huonommaksi jos eivät koe koskaan mitään, tai toisaalta ala ajatella että meditaatiosessio ilman kokemuksia oli jotenkin "huono". Tarkoitus on kohdata todellisuus sellaisena kuin se on, ja joskus siihen ei kuulu mitään sen ihmeempää kuin arkikokemukseenkaan.
Näit auroja.