Lue keskustelun säännöt.
Rivitalossa asuvat, vastaisitteko?
08.10.2023 |
Harkitsen rivitaloasunnon ostamista mikäli sopiva löytyy. Asun vuokralla, mutta olisi käsiraha ostaa itselle ja lapsille oma. Pihasta haaveilen ja muutenkin tykkään tehdä käsillä mutta ok-taloon ei yksin rahkeita, joten olisi toive ostaa rivitaloasunto. Kertoisitteko mitä tulee huomioida? Mitä kannattaa välttää? Onko tietyn vuosiluvun talot mitä kannattaa välttää? Tuleeko asuminen kalliiksi vs. kerrostalo- tai omakotaloasuminen? Lähinnä että minkä verran voi "yllätys"remonttikuluja odottaa.
Kiitos.
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloyhtiömme valmistui v. 2000, pari vuotta sitten piti jo tehdä kaikkiin kylppäreihin kosteusremontti, koska rakennusaikana kosteuseristys ei ollut pakollinen, lattialämmitys oli onneksi tässä talossa. Kuivatus kesti jokaisella 1,5 viikkoa, kaikki kaapit, laatat ja vesikalusteet vaihdettiin, saunoista lattialaatat.
Ja kyllä, rakennuttaja teki konkurssin muutama vuosi talomme valmistumisen jälkeen. Halvalla ei saanut hyvää.
Vanhemmista taloista ostaessani valitsisin asunnon, jossa kylppäriremontti olisi jo tehty/ jossa kosteuseristys on olemassa.
Kylpyhuoneet uusitaan noin 30-40 vuoden välein koska se on vesieristeiden käyttöikä.
Minun mielestä on outoa että teillä noin äkkiä kylppärit uusittiin, nyt uusitaan noin 80-90 luvun kylppäreitä.
Kuinka usein muuten kosteusmittaus tehdään?
Niin meistäkin oli outoa, että kosteutta löytyi näin pian. Eräs asukas teki remontin jo aiemmin, kun jokunen laatta alkoi irrota suihkun kohdalta.
Talonrakennuttaja teki huonoa työtä alunperin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloyhtiömme valmistui v. 2000, pari vuotta sitten piti jo tehdä kaikkiin kylppäreihin kosteusremontti, koska rakennusaikana kosteuseristys ei ollut pakollinen, lattialämmitys oli onneksi tässä talossa. Kuivatus kesti jokaisella 1,5 viikkoa, kaikki kaapit, laatat ja vesikalusteet vaihdettiin, saunoista lattialaatat.
Ja kyllä, rakennuttaja teki konkurssin muutama vuosi talomme valmistumisen jälkeen. Halvalla ei saanut hyvää.
Vanhemmista taloista ostaessani valitsisin asunnon, jossa kylppäriremontti olisi jo tehty/ jossa kosteuseristys on olemassa.
Kylpyhuoneet uusitaan noin 30-40 vuoden välein koska se on vesieristeiden käyttöikä.
Minun mielestä on outoa että teillä noin äkkiä kylppärit uusittiin, nyt uusitaan noin 80-90 luvun kylppäreitä.
Kuinka usein muuten kosteusmittaus tehdään?Niin meistäkin oli outoa, että kosteutta löytyi näin pian. Eräs asukas teki remontin jo aiemmin, kun jokunen laatta alkoi irrota suihkun kohdalta.
Talonrakennuttaja teki huonoa työtä alunperin.
Huonot saumausket ollu varmaankin siellä sitten.
Asun rivitalossa.
On huoltoyhtiö ja rakennettu betonista ja tiilesrä, ei puusta 1960-luvullaasunnot 180 m2, joten ei ainakaan toistaiseksi ainuttakaan häirikköä. (Siis juhlijaa.) Ongelmana on punkit heti takapihalla ovesta ulos astuessa. Ei tosin liity asumismuotoon, mutta tykkään, että toisella puolella on parveke, kun en halua olla punkkinurmikolla.
Päätyasuntojen ongelmia: voi olla kylmä, jos jonnekin viemärit tulvii, niin päätyyn, jos päädyssä tikkaat, niin katto kuluu ja voi vuotaa. En itse asu päädyssä, mutta näitä olen huomannut.
Me asutaan rivarissa ja viihdytään oikein hyvin. Hyvät naapurit on ihan a ja o, meillä onneksi sellaiset on. Ja vaikka naapurit ovat vaihtuneet, mukavia on tullut tilallekin. Mutta naapurit on myös asuntoa arvioidessa sellainen asia, josta on hirveän vaikea saada tietoa etukäteen. Kun katseltiin asuntoja, niin yksi potentiaalinen jätettiin ostamatta ihan vain siksi, että seinänaapurissa joku mentaalipuolen ongelmaisen näköinen ukko tuijotti meitä lähes nenä kiinni ikkunassa.
Meillä on 106 neliön 2-kerroksinen rivitalo. Oma tontti, päätyasunto ja taloyhtiössä on huoltoyhtiö, joka on talvella tosi hyvä, ettei tarvitse osallistua lumitöihin talkoilla. Rivitalossa on sekin hyvä, että on oma ovi. Yhtiövastike on 530 euroa. Ei muuteta mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on vanhempi talo eli 1970 ja 1980 luku, niin kannattaa tsekata ettei ole valesokkelia. Se on yksi isoimpia riskirakenteita.
Muuten päätyasuntoa ainakin itse katsoisin. Se on kummasti mukavampi, kun se naapuri onkin vain toisella puolella ja tyypillisesti ikkunoita on kolmella seinällä. Tämän lisäksi ihan taloyhtiön ikään liittyen, mitä rempattu, mitä remppoja tulossa. Jos hiemankin ikää, niin menneet rempat ja huollot kertoo, onko asukkaat olleet kuinka kiinnostuneita pitämään kiinteistöä kunnossa.
Sitten tietty perusjutut, lämmitysmuoto, miten taloyhtiön huolto on hoidettu. Jälkimmäinen vaikuttaa vastikkeeseen. Pienissä yhtiöissä saatetaan lumityöt ja nurmikot hoitaa itse ja sillä voi saada edullisempaa asumista.
Tämä. Meillä on 70-luvun rivarista päätyasunto. Putki- ja kattorempat hoidettu, joten ei mitään isoja remppoja tulossa. Tämä kannattaa tarkistaa aina taloyhtiön kirjoista ja samoin tilinpäätökset sun muut kun asuntoa taloyhtiöstä harkitsee. Meillä oli kaikki kunnossa. Halvalla ostettiin ja halvalla asutaan. Kaukolämpö ja kiinteä vesimaksu/hlö. Koska kaikki hoidetaan talkooperiaatteella, asumiskulut on tosi pienet. 96 neliön kolmiossa vastike reilut 250e/kk, joka sisältää lämmön + ne kiinteät vesimaksut.
Huono puoli sitten se, että koska kiinteistöhuoltoa ei ole, se kolaa ja hiekoittaa yleiset alueet talvella kuka viitsii ja jokainen hoitaa omat pihansa. Ja vaikka kyseessä on ns. oma piha, perästä kuuluu jos on nurmikko liian pitkä (etupuolella), lumia ei ole luotu jne. Onneksi ollaan hyvissä väleissä sen taloyhtiön "päällepäsmärin" kanssa, joten voidaan sopia ihan asiallisesti näistä ilman että naapurisopu vaarantuu, mutta kaikilla ei varmasti ole sellaisia naapureita, joille ei tartte lähetellä vihaisia heippalappuja vaan voi käydä ovella sanomassa jos on jotain sanottavaa.
Vuokralla olin rivarissa jossa jokainen huolehti oman takapihansa. Karmeaa katseltavaa rehottavat nurmikot.
Nyt oma jossa kiinteistöyhtiö hoitaa kaikki pihatyöt , vain oma rappunen ja 3m polku talvella itse puhdistettava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pieni perehtyminen asunto-osakeyhtiölakiin olisi hyväksi kaikille, jotka eivät ole ennen omistaneet. Ehkä myös vastuunjakotaulukkoa kannattaisi vilkaista.
Suosittelen 1-tasoista rivitaloasuntoa, jos mahdollista. Esim. jos tulee jalkavammoja tai vanhuuden raihnaisuutta. Maan tasalla lattiat ovat helposti kylmemmät kuin kerrostalon ylemmissä kerroksissa eli tossut käyttöön sisällä.
Ilman huoltoyhtiötä yhtiövastike on halvempi, mutta joutuu tekemään itse enemmän, yhteisillä alueilla mm. lumityöt, nurmikonleikkuu, lehtien haravointi, vesirännien puhdistus lehdistä syksyisin, lipunnostot ja -laskut, ikkunapokien maalaus ym. ellei tilata ulkopuoliselta. Huoltoyhtiö helpottaa elämää mutta nostaa yhtiövastiketta.
Jos enemmistö muista osakkaista on remontti-intoisia kohentajia, niin niitä ja siten kustannuksia voi sitten riittää. Toki järkevä kunnossapito on hyödyllistä. Ihan ok asumismuoto. Oma piha-alue on positiivinen asia. Ilman huoltoyhtiötä sopii viitseliäälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asun rivarissa, päätyasunto ja neliöitä on 52.
Katto uusittu pari vuotta sitten ja putkiremontti on se isompi remontti mikä tulee joskus.
Sähköllä lämpiää tämä tönö eli ilmalämpöpumppu lämmittää koko asunnon ja pattereita tarvitsee käyttää vain silloin kun tulee ne tosi kovat pakkaset.
Putkiremontin yhteydessä luultavasti kylppärit uusitaan.
Talonrakennettu vuonna 1988.
Talkoovoimin hommat tehdään, talvisin aura käy auraamassa pihat.
Voin suositella rivitalossa asumista, helpompaa kuin omakotitalossa.
Vastike on 170e/kk johon sisältyy vesi sekä autotallipaikka.
Sähkö kesällä joku maks 50e/kk ja lämmitysaikana maks 150e/kk.
M33
Vierailija kirjoitti:
Päätyasunto,hyvä taloyhtiö. Ei sähkölämmitteinen,oma tontti, uudehko niin ettei edessä ole isoja remppoja,huoltoyhtiö hoitaa lumityöt,ruohonleikkuun yms.
Erittäin hyvin viihdytään,edullista ja huoletonta asumista.
Juurikin nämä kannattaa pitää kriteerinä, päätyasunto, oma tontti jne tuossa edellä luetellut. Lisäksi kannattaa varmistaa että se "oma piha" on yhtiöjärjestyksessä mainittu huoneiston hallintaan kuuluvaksi, eikä yhtiön. Voipi tulla ikäviä yllätyksiä jos haluaa puutarhaa laittaa ja naapuriksi sattuu joku ikävä ihminen.
Ja sitten jos voi valita, niin kannattaa valita mahdollisimman suuri rivariyhtiö. Usein rivaritaloyhtiöt tapaa olla pienehköjä, alle 15 asunnon yhtiöitä ja silloin jos sattuu joku hankala persoona yhtiöön, niin asuminen ja asioiden hoito voi mennä todella hankalaksi. Isommassa taloyhtiössä on enemmän ihmisiä pitämässä ne mahdolliset häiriköt kurissa, sekä enemmän osakkaita jakamassa yhteisiä kuluja. Mitä pienempi yhtiö, niin sitä kalliimpaa siinä on asua. Tai sitten on paljon "talkootyönä" tehtäviä hommia, jotka joko jää tekemättä tai sitten yhdet ja samat joutuu rehkimään toisten lusmutessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1970- luvunkaan rivitaloa ei tarvitse pelätä jos putkiremontit on tehty ja valesokkeli korjattu.
Vierailija kirjoitti:
1970- luvunkaan rivitaloa ei tarvitse pelätä jos putkiremontit on tehty ja valesokkeli korjattu.
Ja katto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rivitaloja on todella paljon erilaisia. Toiset muistuttavat enemmän kerrostaloasumista, toiset omakotiasumista.
Mitä lämmitysmuotoja teillä on ja palko sähkö kk?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1970- luvunkaan rivitaloa ei tarvitse pelätä jos putkiremontit on tehty ja valesokkeli korjattu.
Ja katto.
Ja ovet sekä ikkunat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1970- luvunkaan rivitaloa ei tarvitse pelätä jos putkiremontit on tehty ja valesokkeli korjattu.
Ja katto.
Ja ovet sekä ikkunat.
No nuo on pienempiä juttuja yleensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1970- luvunkaan rivitaloa ei tarvitse pelätä jos putkiremontit on tehty ja valesokkeli korjattu.
Ja katto.
Ja ovet sekä ikkunat.
No nuo on pienempiä juttuja yleensä.
Ei ole.
Se on tonni per ikkuna ja ovet myös tonnin kappale, samaa hintaluokkaa kuin katto tai kylppäriremontti.
Saattaa löytyä, muttet voi tietää, millaisia naapureita myöhemmin saat. Tämän hetkisen tilanteet saat selville kysymällä asukkailta.