Mies käyttää etujansa ja minä maksan itse

Mikä hinku on toisen työpaikkaetuihin? 

Saako mies edes pitää palkkaansa vaan pitää sulle antaa kaikki erotus ylimenevästä osuudesta? 

Mun exä kutsui mut tulemaan työmatkansa päätteeksi sinne maahan missä oli lomailemaan kanssaan. Kun olin ostanut lennot hän halusi että olisin vaihtanut lennot, jotta hän olisi saanut lentonsa työpaikkansa kuluihin, ei viitsinyt kertoa minulle elentoa varatessa että pitäisi tietyltä lentoyhtiöltä varata vaan jälkikäteen alkoi valittamaan vaikka kerroin ajoissa päivän kun olen ostamassa lipun. Lopulta maksoin hotellimme ja hän halusi vielä puolittaa bensakulumme ja ruuat, vaikka oli sanonut että maksaisi reissusta enemmän kuluja koska hänellä paremmat tulot ja hän ei todella maksanut hotelleista. Jätin hänet lopulta, koska emme koskaan saaneet sovittua mitä tämä "enemmän" tarkoittaa ja lopulta olin hänelle vielä velkaa kun hän halusi tehdä asioita joihin minulla ei ollutkaan varaa ja vielä lainasi minulta rahaa kun oma luottokorttinsa ei toiminut. Koko hommasta jäi tyhmä olo. Minusta olisi järkevää, että asioista keskustellaan tai reissut ja kulut suunnitellaan etukäteen jos tulotasot erilaiset. Toinen tosiaan voi näköjään jälkikäteen vaatia kaikenlaista kun itse tekee reissuilla mitä huvittaa ja olettaa toisen toimivan hänen mielensä mukaan vaikka koko ajan toinen on tietoinen että toisella pienemmät tulot ja karkuunkaan en tavallaan päässyt kun olin varannut ja maksanut etukäteen kaikki hotellit ja hän auton puikoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on miehen kanssa yhteiset rahat joten on myös sama elintaso.

Siitäkö yhteinen elintaso huojuu, jos mies pääseekin businessluokkaan jollain työpaikan lentopisteillä. Koko avioliitto horjuu tämän yhden lentomatkan takia? Ai kamalaa, minä olen täällä karjaosastolla ja mieheni on businessluokassa. Haluan eron samantien.

No eihän kyse ole yhdestä lomamatkasta, vaan yleisestä asenteesta. Joka on, minäminäminä, ei tuosta toisesta niin väliä. Tuo lomamatka on vain yksi ilmenemismuoto. Noita kulttuurietuja ei tosiaan saisi toisen nimiin käyttää, mutta kylläpä esim meillä on tehty niin, että toinen maksaa kulttuuriedulla ja toisen sisäänpääsy tms maksetaan yhteisistä rahoista, jos on joku yhteinen meno jonne halutaan mennä nimenomaan yhdessä.

No kyllä on todellinen minäminäminä - asenne, kun välttämättä pitää saada sellaista, johon ei ole mitään osaa ja arpaa. 

Ne edut on henkilökohtaisia! Jos on vaikka 400e vuosi kuten meillä, käytännössä maksan niillä aina. Muuten jäis käyttämättä.

Vierailija kirjoitti:

Ne edut on henkilökohtaisia! Jos on vaikka 400e vuosi kuten meillä, käytännössä maksan niillä aina. Muuten jäis käyttämättä.

Sun pitää antaa sitää 200 euroa kumppanille, ettei hänelle tule nyt vaan paha mieli. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne edut on henkilökohtaisia! Jos on vaikka 400e vuosi kuten meillä, käytännössä maksan niillä aina. Muuten jäis käyttämättä.

Sun pitää antaa sitää 200 euroa kumppanille, ettei hänelle tule nyt vaan paha mieli. 

Itse yritin, kun ostin konserttiliput ja sit, kun jäin kiinni siitä niin menetin kaikki edut. En saa enää ollenkaa ja sain viellä petossyytteen kaupan päälle mistä sain 4000€ sakot :(

Meillä on sen kolkytvuotta ollut yhteiset tulot ja menot. Mies just osti mulle uuden läppärin omalla edullaan ja teinille uuden JBLn kaiuttiminen. Jelppaahan se yhteisissä rahoissa. Tai kun käydään leffassa ja mä ostan omalla edulla leffalipun itselle ja muulle perheelle rahalla. Onhan sekin jelppiä yhteiseen kassaan. Eihän me porukalla tai kaksinkaan ostettais lippuja peräkanaa vaan yksi käy lunastamassa varatut liput.

Sama juttu, kun käydään porukalla syömässä. Yksi maksaa, ehkä on lounareita käytössä ja rahaakin.

Tuo eri luokassa matkustaminen olisi kyllä suht häröä jo. Siitä ehkä joutuisi keskustelemaan, voihan siinä olla ettei esim tilaa ole samalla lennolla muualla. ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne edut on henkilökohtaisia! Jos on vaikka 400e vuosi kuten meillä, käytännössä maksan niillä aina. Muuten jäis käyttämättä.

Sun pitää antaa sitää 200 euroa kumppanille, ettei hänelle tule nyt vaan paha mieli. 

Itse yritin, kun ostin konserttiliput ja sit, kun jäin kiinni siitä niin menetin kaikki edut. En saa enää ollenkaa ja sain viellä petossyytteen kaupan päälle mistä sain 4000€ sakot :(

Onneks puoliso suostui niistä sakoista maksamaan puolet.

Meillä on yhteiset rahat. Miehellä on isompi palkka mutta on ollut pariin kertaan työttömänä. (Asutaan maassa missä ei ole yhtä hyviä työttömyysetuja kuin Suomessa.) Mulla on palkka ja pääomatuloja. Me ei olla koskaan laskettu ja verrattu tulojamme. Miehellä on kortti mun suomalaiselle pankkitilille ja käyttää sitä kun on Suomessa ta muussa EU-maassa. Meille toimii hyvin tämä yhteistalous. Kymmallakin on sama elintaso ja kumpikaan ei kärsi köyhyydestä työttömyyden tms iskiessä.

Aika outoa kyllä että ei halua etujaan lainkaan jakaa. Miehen aatokset näkee parhaiten kalenterin ja lompakon käytöstä. Et ole prioriteetti.

Vierailija kirjoitti:

Ne edut on henkilökohtaisia! Jos on vaikka 400e vuosi kuten meillä, käytännössä maksan niillä aina. Muuten jäis käyttämättä.

Jos ostat kaksi konserttilippua, voit käyttää toiseen etua ja toiseen rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Aika outoa kyllä että ei halua etujaan lainkaan jakaa. Miehen aatokset näkee parhaiten kalenterin ja lompakon käytöstä. Et ole prioriteetti.

Miksi joku haluaa päästä toisen etuihin kiinni ja olettaa niiden olevan yhteiskäytössä noin vain? 

Se on kuitenkin sen toisen työetu. 

Vierailija kirjoitti:

Aika outoa kyllä että ei halua etujaan lainkaan jakaa. Miehen aatokset näkee parhaiten kalenterin ja lompakon käytöstä. Et ole prioriteetti.

Vielä oudompaa haluta toisen etuja. 

Kylläpä hälle on etuja paljon tarjolla, noin haittaa elämää.

Vaihda vaikka työttömään välillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika outoa kyllä että ei halua etujaan lainkaan jakaa. Miehen aatokset näkee parhaiten kalenterin ja lompakon käytöstä. Et ole prioriteetti.

Miksi joku haluaa päästä toisen etuihin kiinni ja olettaa niiden olevan yhteiskäytössä noin vain? 

Se on kuitenkin sen toisen työetu. 

Meillä ainakin muutenkin suhteessa tapana jakaa omastaan toiselle. Olen minäkin saanut mukavia juttuja ja jakanut. Esim. lahjaksisaatuja leffalippuja käytän aina niin että annan toisen sille kenet pyydän mukaan elokuviin, jopa ihan kavereiden enkä vai puolison kohdalla. Ankea suhde tuollainen jossa ei mietitä toista ja haluta jakaa hyvää. Varmaan jääkaapissakin omat hyllyt molemmille jne.

Upgreidaa itsesi miehen yläpuolelle. Lopeta valittaminen ja hanki rahaa sen verran, että voit esim. Lennellä omalla bisneskoneellasi. 😘

Aika härskiä ostaa itselle paikka bisnes puolella ja vaimo kulkee rahvaan kanssa :D

Pistä sitten mies maksamaan kaikki, kerta hän saa leffaliputkin etujen puolesta ilmaiseksi, niin sinunkin tulisi saada. Pistä siis mies maksamaan sinun lippusi, kun hänkin saa ilmaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on miehen kanssa yhteiset rahat joten on myös sama elintaso.

Siitäkö yhteinen elintaso huojuu, jos mies pääseekin businessluokkaan jollain työpaikan lentopisteillä. Koko avioliitto horjuu tämän yhden lentomatkan takia? Ai kamalaa, minä olen täällä karjaosastolla ja mieheni on businessluokassa. Haluan eron samantien.

Miten täällä ei ollenkaan ymmärretä, että tämä on silloin ok, jos toinen edes tarjoutuu maksamaan myös puolison sinne businessluokkaan? On kyse huomaavaisuudesta. Mutta jos toinen itsekkäänä röhisten ilman mitään omantunnontuskia matkustaa paremmin kuin puoliso, niin onhan se nyt pikkasen eri. Itsekin varmasti kieltäytyisin, että ei turhia tuhlailla, mutta mieheni kyllä myös vaatisi saada maksaa myös minut sinne businessluokkaan. Se tässä on se pointti, huomaavaisuus.

Mun miehellä on kolme kertaa parempi palkka kuin mulla ja hän loukkaantuisi verisesti jos ei saisi maksaa meidän lomareissuja ja muita yhteisiä menoja. Maksaisi kaikki asumismenot myös mutta pakotan hänet ottamaan mun osuuden kuluista. Muistuttaa myös aina että onhan mulla rahaa omiin juttuihini myös. On mulla ja laitan säästöönkin, jos vaikka tulevaisuudessa hommataan jotain isompaa yhdessä, haluan maksaa osan. Ollaan lapsettomia ja mun mies on kaikessa muussakin huomaavainen ja ystävällinen. Ihana, eikä mikään pennien perään kyselijä.