Lue keskustelun säännöt.
ADHD:n lisääntymistä ei voi enää pistää sen piikkiin, että asioista vain puhuttaisiin enemmän
08.10.2023 |
Juttelin pitkään uraa tehneen opettajan kanssa. Hän sanoi, että 90-luvulla luokassaan oli pari sellaista, jotka olivat jälkeen päin selvästi ADHD-lapsia. Nyt hänen luokallaan seitsemällä lapsella on diagnosoitu ADHD
Kommentit (377)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija wrote: ADT oireilee ihan samalla tavalla kuin ADHD ja voi olla myös lapsilla, koska lapset käyttävät nykyään paljon kännyköitä, tietokoneita ja pelaavat pelejä. Uskon, että yli puolet näistä tapauksista on ADT tapauksia, eikä ADHD tapauksia. Olen kuullut ihmisten sanovan, että ysin ja kympin oppilaatkin ovat mukamas saaneet ADHD diagnoosin... Kuulkaas, jos saatte noin hyviä arvosanoja, niin ei teillä todellakaan ole ADHD tai edes ADD
ADHD ei vaikuta älykkyyteen. Et vain itse ymmärrä, mistä on kyse. Lapsi kävi psykologin, lastenlääkärin ja psykiatrin tutkimuksissa, kaikki olivat yksimielisiä siitä, että diagnoosi on ADHD. Mitä älykkäämpi lapsi sitä pidempään hän pystyy kompensoimaan oireitaan.
-ohis
Itse pystyin kompensoimaan 45 vuotta, sitten korttitalo romahti. Oli hyvät arvosanat, koulutukset, urat...mutta kaikki meni aina päin peetä. Aina kun menin(viimeiset 20 vuotta) epäilemään, että minulla voisi olla ainakin ADD, koin todella pahaa vähättelyä. Toivottavasti kovin moni ei joudu kokemaan samaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totuus on se, että opettajat eivät tunnista ADHD oireilua. Lapsella diagnoosi vasta peruskoulun jälkeen. Peruskoulun päättötodistus ka 9,5 ja käytös 9.
Mihin lapsi tarvitsee diagnoosin, jos hän pärjää koulussa? Opettajan tehtävänä on seurata niitä oireita jotka vaikeuttaa oppimista.
Vierailija kirjoitti:
"Nykyisin on paljon vanhempia, jotka eivät osaa kasvattaa lapsiaan. ADHD-diagnoosilla he vapautuvat vastuusta. Lasten huono käytös myös tarttuu toisiin lapsiin, kun leikki- ja kouluikäiset näkevät, että joku saa mölytä ja riehua vapaasti. Näin heistäkin voi tulla virallisesti ADHD-lapsia"
Todella kurjaa tämä vanhempien leimaaminen ja ihmisten tietämyys, kun vielä nykyisin ADD on sama kuin ADHD, kun heillä ongelmana hitaus ja oma-aloitteisuuden puute.
Ja kaikki ADHD leimataan huonosti kasvatetuksi häiriköksi ja koulussa huonosti menestyväksi, vaikka todellisuudessa lähes puolet ADHD tapauksistä käyttäytyvät hyvin ja ovat kympin oppilaita ja menestyvät koulussa, mutta haasteet ovat muissa asioissa.
Ja tutkimuksiin on vaikea päästä, kun kouluterveydenhoitajan tietämys aiheesta on tasoa
"ei tällaisella todistuksella voi olla ADHD". No kyllä oli ja hoito viivästyi vuosia.
Muodostetaanko luokat nykyään yhdistämällä aktiivisuudeltaan samankaltaisia? Mikä oli tilanne rinnnakkaisluokissa?
Vierailija kirjoitti:
Yleensä ADHD-epäily tule ensimmäisenä esiin, kun taapero on vilkas eikä jaksa rauhoittua pitkäksi aikaa. Esimerkiksi kaupassakäynti voi olla ADHD-piirteisen taaperon kanssa vaikeaa, kun lapsi on koko ajan juoksemassa karkuun ja sörkkimässä tavaroita.
Kyseessä on siis huonosti kasvatettu lapsi, jolle löperöt ja laiskat vanhemmat ei osaa asettaa rajoja. Haetaan mieluummin diagnoosi, niin ei tarvitse yrittääkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuus on se, että opettajat eivät tunnista ADHD oireilua. Lapsella diagnoosi vasta peruskoulun jälkeen. Peruskoulun päättötodistus ka 9,5 ja käytös 9.
Mihin lapsi tarvitsee diagnoosin, jos hän pärjää koulussa? Opettajan tehtävänä on seurata niitä oireita jotka vaikeuttaa oppimista.
Suomalainen peruskoulu on äärimmäisen helppo. Kuormituksen kasvaessa vaikeuksia tulee. Olisi äärimmäisen tärkeää, että ADHD tunnistettaisiin ajoissa. Ettei tarvitsi lukea vuosikymmenten masennuslääkityksistä, jotka eivät auta, kun oikeasti taustalla onkin diagnosoimaton ADHD.
Suomi on köyhtynyt huomattavan paljon, ja köyhtyminen jatkuu. Äideillä ei varaa olla lastensa kanssa, koska isät eivät pysty yksin tarjoamaan haluttua elintasoa. Tästä seuraa, että vaikka äidit olisivatkin kotona, he eivät enää pysty hoitamaan tehtäviään tavalla, jolla perhe pysyisi onnellisena - koko perheen käsite on häiriintynyt. Syy on tosiaan poliittinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä ADHD-epäily tule ensimmäisenä esiin, kun taapero on vilkas eikä jaksa rauhoittua pitkäksi aikaa. Esimerkiksi kaupassakäynti voi olla ADHD-piirteisen taaperon kanssa vaikeaa, kun lapsi on koko ajan juoksemassa karkuun ja sörkkimässä tavaroita.
Kyseessä on siis huonosti kasvatettu lapsi, jolle löperöt ja laiskat vanhemmat ei osaa asettaa rajoja. Haetaan mieluummin diagnoosi, niin ei tarvitse yrittääkään.
Myös ADD on nykyään ADHD ja käytös onkin 9. Siinäpä pohdittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Ympäröivä maailma muuttuu ja viimeisten 20 vuoden aikana muutos on kiihtynyt kiihtymistään. Teen töitä lasten parissa ja olen ollut ha olen edelleen aitiopaikalla seuraamassa lapsissa näkyvää muutosta. Muutos on suuri. Se näkyy keskittymiskyvyn puutteessa ja muistin alueen ongelmien lisääntymisenä.
Uskon, että varhaislapsuus on tärkeää aikaa. Uskon, että on aivojen kehityymiselle huonoksi, kun alle 5-vuotias
- käyttää älykännykkää
- katsoo nopeatempoista ohjelmaa ylisuurelta ruudulta
- viettää liikaa aikaa (=yli tunnin/vrk) ruudun äärellä
- keskustelee liian vähän vanhempansa kanssa
- syö ravintoköyhää ruokaa (ranskikset, nakit, nuudelit, einespizzat ja -burgerit..)
- liikkuu liian vähän arjessa
- nukkuu liian vähän
- leikkii ja käyttää omaa mielikuvitustaan liian vähän
Keskittymiskyvyttömyys ja ruuturiippuvuus näkyvät myös nuorissa aikuisissa, kun he tulevat yliopistoihin opiskelemaan. Tenttikirjan lukeminen ei välttämättä onnistu eikä osata tehdä muistiinpanoja luennolla. Kirjoittaminen voi olla todella vaikeaa, ainakin oikeakielinen kirjoittaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te, joilla on nyt pieniä lapsia, koittakaapa seuraavanlaista yksinkertaista kasvatusreseptiä lapsiinne ja tulkaa sitten 7 vuoden kuluttua kertomaan, ovatko lapsenne poikkeuksellisen vilkkaita.
Kasvatusresepti:
- syökää itsetehtyä perusruokaa (perunaa, porkkanaa, lihaa/kanaa/kalaa, puuroa, leipää, marjoja...)
- huolehtikaa lapsenne ajoissa nukkumaan
- älkää käyttäkö älylaitteita
- antakaa lastenne katsoa televisiosta vain laadukkaita lastenohjelmia
- kun ohjelma loppuu, telkkari laitetaan kiinni
- noudattakaa suositusikärajoja
- lukekaa lapsillenne päivittäin kirjaa/kirjoja
- jutelkaa kirjojen kuvista
- tarjotkaa lapsillenne tekemiseksi palapelejä, rakennussarjoja, palikoita, palloja, kirjoja, värityskirjoja
- jutelkaa lastenne kanssa ruokailutilanteissa jne.
- ulkoilkaa lastenne kanssa
- älkää viekö lastanne päiväkotipäivän jälkeen ohjattuihin harrastuksiin
- älkää viihdyttäkö lapsianne jatkuvasti
Vierailija kirjoitti:
Suomi on köyhtynyt huomattavan paljon, ja köyhtyminen jatkuu. Äideillä ei varaa olla lastensa kanssa, koska isät eivät pysty yksin tarjoamaan haluttua elintasoa. Tästä seuraa, että vaikka äidit olisivatkin kotona, he eivät enää pysty hoitamaan tehtäviään tavalla, jolla perhe pysyisi onnellisena - koko perheen käsite on häiriintynyt. Syy on tosiaan poliittinen.
Eikä kouluissa opettajilla ole auktoriteettia eikä valtaakaan ylläpitää kuria ja järjestystä. Lapset ovat aika lailla oman onnensa nojassa ruutulaitteiden äärellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokaiselle häirikkö lapselle pitää nykyään saada diagnoosi. Sitten on helpompi elää kun voi uskotella itselleen ja ympäristölleen että häiriköinti ei suinkaan johdu rajattomasta kasvatuksesta, vaan lapsi on uhri, erityislapsi jolla neurologinen uhmakkuushäiriö tai what ever. Myös opettajia voidaan syyttää kun ovat pilanneet lapsen. Vika ei koskaan ole vanhemmissa!
Uskon, että suurimman osan ylivilkkausoireita pystytään vähentämään päivittäisiä rutiineja muuttamalla. Osa lapsista ja aikuisista tarvitsee lääkityksen rutiinien muutoksesta huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rutiinit on avainsana näissä asioissa ja ne on monessa perheessä ja ihan vaan aikuisillakin hukassa. Ennen vanhaan ADHD tyypit on pärjänneet ihan hyvin varmaan renkeinä yms. koska elämässä oli selkeät raamit ja rytmit ja oli joku joka vähän ohjasi sitä toimintaa. Nykyään taas kaikki tuntuu elävän ihan pellossa.
En ymmärrä, miksi kukaan oikeasti haluaisi ADHD-diagnoosia vain sen takia, että voi "kehua" sillä. Voin sanoa 52 vuoden kokemuksella, että (oikeasti) ADHD-elämä ei ole mitään herkkua, ei missään muodossa. Ehkä jonkun mielestä se loputon "spontaanisuus" ja elämäntilanteiden vaihtuminen oli mielenkiintoista ja hienoa. Ei ollut. Eikä se, että et oikeasti pystynyt koulussa olemaan viittä minuuttia enempää paikallasi, saati myöhempien jatko-opiskelujen vaikeus jo pelkästään impulsiivisuuden vuoksi. Samoin jatkuva "miksi teet noin, mikset tee näin" saarnaus monien ihmisten taholta.
Eikä lääkkeet ole oikotie onneen, itse lopetin Concertat ja Elvanset, kun niiden haittavaikutukset olivat pidemmän päälle hyvin suuret, käytin useamman vuoden. Nyt menen miltei natuna, syön ainoastaan Voxraa, joka pitää minut juuri ja juuri raiteilla.
Eli ehkä ulkopuolisen silmin jännittävää elämää, mutta itse kun katsoo tätä ADHD:n vinkkelistä...ei ole ollut. Vaan hyvin vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Mamulapsia suurin osa, nää valitettavasti oireilee todella paljon ja ovat jo pienenä aggressiivisia muita lapsia kohtaan ja oppiminen on vaikeaa, kotona ei välttämättä puhuta edes suomea ja sopeutuminen yhteiskuntaan on vanhemmillekin vaikeaa..
Näissä perheissä käytetään edelleen fyysistä kuritusta usein ja lapsia ei oikein valmenneta ikätasoisiin taitoihin, oon nähnyt että pienet koululaiset saattaa vielä kotona juoda esim tuttipullosta.
Muutama vuosikymmen sitten kaikenlaisissa perheissä käytettiin usein ruumiillista kuritusta, ja ADHD-tapauksia oli paljon vähemmän kuin nykyisin. Eli en usko, että noilla kahdella asialla on yhteyttä ainakaan siinä mielessä, että ruumiillinen kuritus aiheuttaisi ADHD:ta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuus on se, että opettajat eivät tunnista ADHD oireilua. Lapsella diagnoosi vasta peruskoulun jälkeen. Peruskoulun päättötodistus ka 9,5 ja käytös 9.
Mihin lapsi tarvitsee diagnoosin, jos hän pärjää koulussa? Opettajan tehtävänä on seurata niitä oireita jotka vaikeuttaa oppimista.
Että pelkän peruskoulun varassa pitäisi elättää itsensä? Voi onnistua, mutta ihan ei sitten insinööriksi tai lääkäriksi pääse vaikka kuinka olisi ka 9,5. Siinä olisi vielä yksi tutkinto välissä ennen korkeakoulua. Esim.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuus on se, että opettajat eivät tunnista ADHD oireilua. Lapsella diagnoosi vasta peruskoulun jälkeen. Peruskoulun päättötodistus ka 9,5 ja käytös 9.
Mihin lapsi tarvitsee diagnoosin, jos hän pärjää koulussa? Opettajan tehtävänä on seurata niitä oireita jotka vaikeuttaa oppimista.
Suomalainen peruskoulu on äärimmäisen helppo. Kuormituksen kasvaessa vaikeuksia tulee. Olisi äärimmäisen tärkeää, että ADHD tunnistettaisiin ajoissa. Ettei tarvitsi lukea vuosikymmenten masennuslääkityksistä, jotka eivät auta, kun oikeasti taustalla onkin diagnosoimaton ADHD.
Kun diagnoosin voi vasta antaa silloin kun tulee esille ongelmia, ei teidän lapsen kohdalla ole ollut tarvetta aiemmin. Pitää ymmärtää että osa saa diagnoosin lapsena ja osa aikuisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Nykyisin on paljon vanhempia, jotka eivät osaa kasvattaa lapsiaan. ADHD-diagnoosilla he vapautuvat vastuusta. Lasten huono käytös myös tarttuu toisiin lapsiin, kun leikki- ja kouluikäiset näkevät, että joku saa mölytä ja riehua vapaasti. Näin heistäkin voi tulla virallisesti ADHD-lapsia"
Todella kurjaa tämä vanhempien leimaaminen ja ihmisten tietämyys, kun vielä nykyisin ADD on sama kuin ADHD, kun heillä ongelmana hitaus ja oma-aloitteisuuden puute.
Ja kaikki ADHD leimataan huonosti kasvatetuksi häiriköksi ja koulussa huonosti menestyväksi, vaikka todellisuudessa lähes puolet ADHD tapauksistä käyttäytyvät hyvin ja ovat kympin oppilaita ja menestyvät koulussa, mutta haasteet ovat muissa asioissa.
Ja tutkimuksiin on vaikea päästä, kun kouluterveydenhoitajan tietämys aiheesta on tasoa
"ei tällaisella todistuksella voi olla AD
Lääkitystä tuskin annetaan hoidoksi lapselle jonka todistus on 9, vaikka ois kuinka ADHD diagnoosi olemassa. Se lääkitys lapselle on kuitenkin viimeisin vaihtoehto. Yleensä pyritään aloittamaan esim siitä että löytyy kouluun tukitoimia.
Mamulapsia suurin osa, nää valitettavasti oireilee todella paljon ja ovat jo pienenä aggressiivisia muita lapsia kohtaan ja oppiminen on vaikeaa, kotona ei välttämättä puhuta edes suomea ja sopeutuminen yhteiskuntaan on vanhemmillekin vaikeaa..
Näissä perheissä käytetään edelleen fyysistä kuritusta usein ja lapsia ei oikein valmenneta ikätasoisiin taitoihin, oon nähnyt että pienet koululaiset saattaa vielä kotona juoda esim tuttipullosta.