Lue keskustelun säännöt.
ADHD:n lisääntymistä ei voi enää pistää sen piikkiin, että asioista vain puhuttaisiin enemmän
08.10.2023 |
Juttelin pitkään uraa tehneen opettajan kanssa. Hän sanoi, että 90-luvulla luokassaan oli pari sellaista, jotka olivat jälkeen päin selvästi ADHD-lapsia. Nyt hänen luokallaan seitsemällä lapsella on diagnosoitu ADHD
Kommentit (377)
Vierailija kirjoitti:
Ilman ADHD meillä ei olisi supertaiteilijoita, yritysjohtajia, urheilijoita jne. koska se voi olla myös suuri luovuuden lähde ja voimavara, vaikka jotkut sen näkevät pahana ja negatiivisenä, kun ei sovi normimuottiin.
Ei ole sattumaa, että esim. Jean Sibelius muistetaan vielä sadan vuoden jälkeen tai edelleen Matti Nykänen on maailman paras mäkihyppääjä ja teki loistavan urheilijauran, tai Kirsti Manninen on Suomen tuottavin kirjailija ja tv käsikirjoittaja jne .jne. Ja he kaikki ovat ADHD tapauksia.
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/nakokulmat/adhd-ndash-vaikeudesta-va…
Katsos kun ne joilla tuo on supervoima menestykseen on ehkä se yks tuhannesta, ne loput 999 kärsii jokapäivä ja elämä pilalla vaikka kuinka yrittäs tehdä kaiken mahdollisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nro 117: nimenomaan se on halpamaista ja samaan lokeroon sullovaa, että päätät Sibeliuksen aivojen toimineen samalla tavalla kuin omiesi. Hän oli nero, taatusti omanlaisensa eikä missään tapauksessa samanlainen kuin sinä tai minä. Hänen diagnosoimisensa palvelee korkeintaan sinun tarkoituksiasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ADHD aivot toimii vain erilailla, kuin meillä muilla, eikä se vaikuta älykkyyteen ja se voi olla myös super voimavara ja siksi ihmettelen nykyistä ilmiötä, kun se on niin paheksuttavaa ja negatiivistä. "
Nykyään noita ADHD-diagnooseja suorastaan kerjätään lääkäreiltä. Niin ei ollut ennen.
Jospa ADHD onkin nykyään alettu katsoa hyväksi voimavaraksi? Voiko ihmisestä tulla esim. hyvää taiteilijaa, jos hänellä ei ole ADHD? Katsotaanko ADHD luovuuden ja energisyyden edellytykseksi?
ADHD on edelleen este esimerkiksi lentäjän ammatissa toimimiselle. Joten ehkä kannattaa ensin katsoa haluaako lapsi lopulta taiteilijaksi vai lentäjäksi ennen kuin alkaa kuormittaa terveydenhuoltoa.
Osalla taiteilijoista on adhd, mutta eiköhän taiteilijankin tie menestykseen ole helpompi, jos sitä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ADHD aivot toimii vain erilailla, kuin meillä muilla, eikä se vaikuta älykkyyteen ja se voi olla myös super voimavara ja siksi ihmettelen nykyistä ilmiötä, kun se on niin paheksuttavaa ja negatiivistä. "
Nykyään noita ADHD-diagnooseja suorastaan kerjätään lääkäreiltä. Niin ei ollut ennen.
Se kuuluu Suomen systeemiin, kaikkeen tarvitaan lääkärintodistus, jos tarvitaan tukea tai jotakin muuta normin ulkopuolelta, oli kysymys sitten ADHD, allergiasta, liikunta- tai näkörajoitteisuudesta, koulumatkasta, kotioloista jne. kun puhutaan päiväkodista, koulusta, harrastuksista jne. Eikä tämä koske vain lapsia ja nuoria, vaan yhtälailla kaikkia, jotka käyttävät yhteiskunnan palveluita, kuten vanhuksia, vammaisia jne. Jopa auton ajo-oijeuteen yli 70v viiden vuoden välein.
Suomen systeemi on tässä mielessä muuttunut. Vielä 10-15 vuotta sitten ADHD-diagnoosi ei ollut yleinen eikä varsinkaan tavoiteltava asia.
Nykyisin on paljon vanhempia, jotka eivät osaa kasvattaa lapsiaan. ADHD-diagnoosilla he vapautuvat vastuusta. Lasten huono käytös myös tarttuu toisiin lapsiin, kun leikki- ja kouluikäiset näkevät, että joku saa mölytä ja riehua vapaasti. Näin heistäkin voi tulla virallisesti ADHD-lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilman ADHD meillä ei olisi supertaiteilijoita, yritysjohtajia, urheilijoita jne. koska se voi olla myös suuri luovuuden lähde ja voimavara, vaikka jotkut sen näkevät pahana ja negatiivisenä, kun ei sovi normimuottiin.
Ei ole sattumaa, että esim. Jean Sibelius muistetaan vielä sadan vuoden jälkeen tai edelleen Matti Nykänen on maailman paras mäkihyppääjä ja teki loistavan urheilijauran, tai Kirsti Manninen on Suomen tuottavin kirjailija ja tv käsikirjoittaja jne .jne. Ja he kaikki ovat ADHD tapauksia.
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/nakokulmat/adhd-ndash-vaikeudesta-va…
Katsos kun ne joilla tuo on supervoima menestykseen on ehkä se yks tuhannesta, ne loput 999 kärsii jokapäivä ja elämä pilalla vaikka kuinka yrittäs tehdä kaiken mahdoll
Puhumattakaan siitä että onhna noita supertaitelijoita, yritysjohtajia, urheiljoita ilmankin ADHD:ta, vaikka sekaan niitäkin mahtuu joilla ADHD on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat hoitaa niille lapsilleen, joilla on alhainen ÄO, näitä diagnooseja. On sitten joku lääketieteellinen selitys, miksi lapsi ei pärjää.
Just näin.
Sivu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat hoitaa niille lapsilleen, joilla on alhainen ÄO, näitä diagnooseja. On sitten joku lääketieteellinen selitys, miksi lapsi ei pärjää.
Just näin.
Sivu
ADHD ei vaikuta lapsen älykkyyteen. Älykäs kompensoi oireita pitkään, kunnes tulee liian suuri kuormitus. Monella diagnoosi tulee vasta lukiossa tai yliopistossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heikkolahjaiset saa syyn selitellä, miksi ei ole sitä ja tätä saanut/pystynyt toteuttaa elämässä.
"Nykyisin on paljon vanhempia, jotka eivät osaa kasvattaa lapsiaan. ADHD-diagnoosilla he vapautuvat vastuusta. Lasten huono käytös myös tarttuu toisiin lapsiin, kun leikki- ja kouluikäiset näkevät, että joku saa mölytä ja riehua vapaasti. Näin heistäkin voi tulla virallisesti ADHD-lapsia"
Todella kurjaa tämä vanhempien leimaaminen ja ihmisten tietämyys, kun vielä nykyisin ADD on sama kuin ADHD, kun heillä ongelmana hitaus ja oma-aloitteisuuden puute.
Ja kaikki ADHD leimataan huonosti kasvatetuksi häiriköksi ja koulussa huonosti menestyväksi, vaikka todellisuudessa lähes puolet ADHD tapauksistä käyttäytyvät hyvin ja ovat kympin oppilaita ja menestyvät koulussa, mutta haasteet ovat muissa asioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat hoitaa niille lapsilleen, joilla on alhainen ÄO, näitä diagnooseja. On sitten joku lääketieteellinen selitys, miksi lapsi ei pärjää.
Just näin.
Sivu
ADHD ei vaikuta lapsen älykkyyteen. Älykäs kompensoi oireita pitkään, kunnes tulee liian suuri kuormitus. Monella diagnoosi tulee vasta lukiossa tai yliopistossa.
Juuri näin ja ADHD jää huomaamatta, kun lapsi menestyy koulussa ja osaa käyttäytyä hyvin, moni on kympin oppilas. Ongelmat tulevat siinä vaiheessa kun itse pitäisi pyörittää arkea, eikä ole aikuista, joka tulee esille juuri lukiossa tai yliopistossa, kun samaan aikaan ylisuoritetaan ja vaatimukset kovat.
Todellisuudessa, 90% huonosti käyttäytyvistä lapsilla ei ole diagnisoitu ADHD tai muutakaan, niin turha ottaa tikun nokkaan ADHD lasten vanhempia.
Vai mikä on pointtisi?
Suomessa ADHD diagnoosia ei saa edes hepposin perustein, vaan vaatii jopa vuosien tutkimuksen. Ja jos toisin, silloin Suomessa lääkärin ammattitaito olisi heikko, samoin lääkärien koulutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat hoitaa niille lapsilleen, joilla on alhainen ÄO, näitä diagnooseja. On sitten joku lääketieteellinen selitys, miksi lapsi ei pärjää.
Just näin.
Sivu
ADHD ei vaikuta lapsen älykkyyteen. Älykäs kompensoi oireita pitkään, kunnes tulee liian suuri kuormitus. Monella diagnoosi tulee vasta lukiossa tai yliopistossa.
Mitä pitemmälle opiskelee, sitä valikoidummassa joukossa on. Jossakin vaiheessa jokainen joutuu toteamaan, että nyt loppuu prosessorista teho. Toisilla se tapahtuu jo prosenttilaskujen kohdalla, toisilla lukion matematiikan tokan vuoden kursseilla, toisilla yliopiston fysiikan luennolla.
Kun yhdistetään heikko resilienssi, vähäiset arjen hallinnan taidot, iso opiskelukuormitus ja liiallinen ruutujen käyttö, alkaa jokaisella surrata päässä. Sanoisin että poikkeusyksilö on nimenomaan se, jolla kaikki menee kuin Strömsössä itsenäistymisen ja korkeakouluopintojen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Totuus on se, että opettajat eivät tunnista ADHD oireilua. Lapsella diagnoosi vasta peruskoulun jälkeen. Peruskoulun päättötodistus ka 9,5 ja käytös 9.
Eikö joku Sanonut, adhd-henkilö voi kiinnostua todella jostakin, kun kiinnostuu(uppoutuu) koulunkäyntiin. miksei ? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko, että kaiken ratkaisee ikä, kenellä se on.
Olen ihmetellyt miten nykyisin monessa perheessä tuntuu olevan nepsy/adhd lapsia. Suurin osa näistä on kolmekymppisten vanhempien perheissä. Itse olen 70-luvulla syntynyt ja omat lapset ovat teini-ikäisiä, en muista että heidän kavereillaan tai koulussa olisi juurikaan ollut nepsyoireilua tai adhd:tä. Yksi pojan luokkakaveri oli alakoulussa vilkas ja oli adhd-tyyppistä oireilua, mutta pojan vanhempien ero osui samaan ajankohtaan oireilun kanssa. Omassa 40-50.v kaveripiirissä ei kenenkään lapsella ole mitään nepsydiagnooseja. 30-40 vuotiailla työkavereilla ainakin viidellä on erityislapsia ja adhd:tä.
Ne lääkkeet, joita voi myydä eteenpäin ja diagnoosi, jonka taakse voi mennä jos ei vaan huvita esim työnteko. Siinä kaksi hyvää syytä.
Yleensä ADHD-epäily tule ensimmäisenä esiin, kun taapero on vilkas eikä jaksa rauhoittua pitkäksi aikaa. Esimerkiksi kaupassakäynti voi olla ADHD-piirteisen taaperon kanssa vaikeaa, kun lapsi on koko ajan juoksemassa karkuun ja sörkkimässä tavaroita.
Vierailija kirjoitti:
Ne lääkkeet, joita voi myydä eteenpäin ja diagnoosi, jonka taakse voi mennä jos ei vaan huvita esim työnteko. Siinä kaksi hyvää syytä.
Ne lääkkeet ei ole kummoisia, jotkut ammattilaiset vetää varmaan kuukauden annoksen päivässä,eikä siltikään saa mitään.
Ja adhd-dg ei anna mitään erityisvapauksia, ihan samanlain TE-toimisto hengittää niskaan yms.
Ympäröivä maailma muuttuu ja viimeisten 20 vuoden aikana muutos on kiihtynyt kiihtymistään. Teen töitä lasten parissa ja olen ollut ha olen edelleen aitiopaikalla seuraamassa lapsissa näkyvää muutosta. Muutos on suuri. Se näkyy keskittymiskyvyn puutteessa ja muistin alueen ongelmien lisääntymisenä.
Uskon, että varhaislapsuus on tärkeää aikaa. Uskon, että on aivojen kehityymiselle huonoksi, kun alle 5-vuotias
- käyttää älykännykkää
- katsoo nopeatempoista ohjelmaa ylisuurelta ruudulta
- viettää liikaa aikaa (=yli tunnin/vrk) ruudun äärellä
- keskustelee liian vähän vanhempansa kanssa
- syö ravintoköyhää ruokaa (ranskikset, nakit, nuudelit, einespizzat ja -burgerit..)
- liikkuu liian vähän arjessa
- nukkuu liian vähän
- leikkii ja käyttää omaa mielikuvitustaan liian vähän
Suomen systeemi on tässä mielessä muuttunut. Vielä 10-15 vuotta sitten ADHD-diagnoosi ei ollut yleinen eikä varsinkaan tavoiteltava asia.