Lue keskustelun säännöt.
HS: Keskiluokan statussymbolit listattu. Kuinka signaloida omaa arvoaan hienovaraisti menemättä överiksi?
08.10.2023 |
Mehiläispesä, string-hylly, paimio-tuoli, Aalto-tarjoiluvaunu, Mademoiselle keinutuoli, Karuselli-, tankki- ja Remmi-nojatuolit, PH5-valaisin, simpukka-pöytälamppu, ritiläpenkki, 50-ja 70-lukujen designsenkit. You name it! Tietäjät tietää. Lokki ja Aaltomaljakko nykyään passe', koska niitä myydään Prismassa. Statussymbolilla on sanana epämiellyttävä kaiku, koska ihmiset haluavat tehdä sillä muihin hienovaraisen vaikutuksen. Erityisesti Artek kiinnostaa nousevaa suomalaista keskiluokkaa ja luokkahypyn vaiheessa kipuileva nuoria. Todella varakkaille selkeät statussymbolit kotona voivat olla nolojakin ja niitä vältellään. Mitä statussymboleita sinulla on kodissassasi? Ovatko ne valikoituneet sinne sattumoisin kauneutensa vuoksi vai onko niillä statusarvoa? Tai ehkä olet saanut perinnöksi sattumalta juuri ne? Tai ehkä kestävä design viehättää, kunnes niistä tulee prismatavaraa.
Kommentit (630)
Mä niistän diskreetisti seteleihin (min 50 e). Kertoo muille millä yhteiskunnan askelmalla jäpitän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän huonekalut: Ikea, tori.fi, roskislava, kaverilta ostettu, vepsäläinen. Sänky on uutena hankittu ja oli kallis. Päädyn tein vanhasta vaahtomuovipatjasta. Siinä signalointia. Astiat villeroyn, koska inhoan arabian nykytuotantoa.
Mä taisin ostaa Villeroynit paikanpäältä tehtaanmyymälästä. Sain vähän halvemmalla. Arkiastiat on Pentikkiä.
Lande.
Mulla on massia ja hyvää makua ihan v-tusti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on läjäpäin hopeisia chippendale lusikoita ja hopeiset kynttilänjalat. En jaksa kiillottaa niitä ja siksi ne ovat vain kaapissa.
Ja käsinmaalattu kahviastiastokin mulla on. Alunperin täysi tusina, nyt joku kuppi taitaa olla rikki.Argh, nuo iänikuiset chippendalet! Joita meidänkin suvussa aina annettiin lahjaksi nuorille. On koko täysi aterinsarja kaukkulapioita ym myöten kaiverrettuna omilla nimikirjaimilla. Ei ole vielä kertaakaan tainnut olla käytössä vaikka reilusti yli 20 vuotta ovat kaapissa lojuneet... mitenkähän noista pääsisi helpoiten eroon? Olen monesti manannut noita kaiverruksia niissä, kun ilman niitä olisivat varmaan ihan menekkiä tavaraa kirppareilla. En oo tosin koskaan vielä kokeillut myydä. Hopeisia kynttilänjalkojakaan en osaa itse arvostaa. Turhaa kaapin täytettä nekin.
Mulla oli sama hopeaongelma. Nyt olen keksinyt, että viikonloppuisin leikitään Bridgerstonea ja kaivetaan hopeat pöytään.
Jaetaanko jollekin viikoittain piian vuoro että tulee myös kiillotettua ne hopeat?
Tosin ne ei käytettäessä pääse maustumaan. Piikaleikki voisi olla hauska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on läjäpäin hopeisia chippendale lusikoita ja hopeiset kynttilänjalat. En jaksa kiillottaa niitä ja siksi ne ovat vain kaapissa.
Ja käsinmaalattu kahviastiastokin mulla on. Alunperin täysi tusina, nyt joku kuppi taitaa olla rikki.Argh, nuo iänikuiset chippendalet! Joita meidänkin suvussa aina annettiin lahjaksi nuorille. On koko täysi aterinsarja kaukkulapioita ym myöten kaiverrettuna omilla nimikirjaimilla. Ei ole vielä kertaakaan tainnut olla käytössä vaikka reilusti yli 20 vuotta ovat kaapissa lojuneet... mitenkähän noista pääsisi helpoiten eroon? Olen monesti manannut noita kaiverruksia niissä, kun ilman niitä olisivat varmaan ihan menekkiä tavaraa kirppareilla. En oo tosin koskaan vielä kokeillut myydä. Hopeisia kynttilänjalkojakaan en osaa itse arvostaa. Turhaa kaapin täytettä nekin.
Mulla oli sama hopeaongelma. Nyt olen keksinyt, että viikonloppuisin leikitään Bridgerstonea ja kaivetaan hopeat pöytään.
Jaetaanko jollekin viikoittain piian vuoro että tulee myös kiillotettua ne hopeat?
Tosin ne ei käytettäessä pääse maustumaan. Piikaleikki voisi olla hauska.
Löytyisiköhän täältä sopivaa orjapoikaa dominalle?
Keskiluokkaisuudessa ei ole mitään ylpeyden aihetta. Ja vielä vähemmän on syytä korostaa sitä hankkimalla jotain "statussymboleita".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkea yleistys oman ikäluokkani mieltymyksistä:
Greige on hyvin suosittu värinä. Sen lisäksi värimaailmaa hallitsevat valkoinen, beige ja musta. Väripilkkuna toimivat Marimekon tyynyt, jotka koristavat Hakolan sohvaa (tai vaihtoehtoisesti Ikean söderhamnia.) Seinällä on kotikaupungin kartasta tehty mustavalkoinen taulu, jossa lukee kartan alla kyseisen kaupungin nimi.
Haaveillaan juurikin tarjoiluvaunusta, ja sen ulkomuotoa kritisoivat soraäänet vaimennetaan kateellisten katkerana ulinana, mehiläispesä-valaisimista sekä Marimekon Uurna-maljakosta. Finarten matot saavat aikaan ihastuneita huokauksia.
Villeimmissä kodeissa komeilevat viidakon lailla erilaiset huonekasvit ja string-hyllyt, jotka notkuvat kirjoja ja koriste-esineitä. Tämä tyylisuuntaus on kuitenkin suurimmalle osalle aivan liian bohoa.
Usein taas parjataan lokkivalaisimia, deseniosta ostettuja geneerisiä julisteita sekä pampaheiniä. Jyskiä ja Ikeaa pidetään alemman luokan ostospaikkoina (pl. lähes kulttimaineeseen kohonnut söderhamn-sohva) ja kanavalla tavoitellaan selvästi kaikkea kalliimpia brändejä.
Kaiken pitäisi olla tosi omalaatuista ja autenttista, mutta silti 90% kodeista muistuttavat toisiaan.
N29 - havainnot Jodelin sisustuskanavalta
Lisättäköön tuohon rehevään huonekasvien runsauteen se, että ne ostetaan Plantagenista ja kuolevat muutamassa kuukaudessa jolloin käydään ostamassa uudet tilalle. Koska 1. Kasvit ovat kertakäyttötavaraa 2. Kasvit ostetaan ulkonäön takia, eikä sen perusteella millaiseen ympäristöön ne sopivat. Valoisan paikan kasvit sijoitetaan esteettisesti huoneen pimeimpään nurkkaan jne. Mitään ei kasvateta itse siemenestä tai pistokkaasta. Kasvit itsessään eivät kiinnosta vaan se millaisen esteettisen vaikutelman niillä voi luoda.
Oi voi. Itse yritän elvyyttää kuolevia kasveja vaihtelevalla menestyksellä.
Löytyy näitä passe- symboleita: Lokki-valaisin, Artekin huonekaluja, Kalevalan pöytähopeita, Mariskooleja, Aurinkopullo, Iittalaa ja Arabiaa moneen lähtöön vuosilta 2000-2020. Marimekon kodintekstiileja.
Löytyy myös aidot itämaiset villamatot ja kotimaista taidetta, näitä ei ihan joka kodista löydy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän huonekalut: Ikea, tori.fi, roskislava, kaverilta ostettu, vepsäläinen. Sänky on uutena hankittu ja oli kallis. Päädyn tein vanhasta vaahtomuovipatjasta. Siinä signalointia. Astiat villeroyn, koska inhoan arabian nykytuotantoa.
Mä taisin ostaa Villeroynit paikanpäältä tehtaanmyymälästä. Sain vähän halvemmalla. Arkiastiat on Pentikkiä.
Mulla samat. Kesäisin kaivat ikivanhat painavat sinireunaiset arabiat uusille perunoille ja grilliruoalle.
Astiastot kuuluu vaihtaa aina talvi- ja kesäaikaan siirryttäessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen googlannut nämä kaikki tuotteet, jotka on mainittu ketjussa. Joku sanoi osuvasti, että ne ovat julkisten tilojen tyyliä. Niin ovatkin, juuri (puoli)julkisissa virallisissa edustustiloissa on tuollaista, kun halutaan viestiä suomalaista muotoilua ulkomaalaisille vieraille. Kun kävimme 80-luvulla yhden työmarkkinajärjestön Rukan-mökillä laskettelemassa, siellä oli juuri tuota Aalto-Artek-tyyliä. Sitä on ollut myös virastojen edustustiloissa yms.
Korkeimmissa edustuspaikoissa kuten pressa, pääministeri, suurlähetystöt, on paljon myös krumeluuria antiikkia, mutta täydennyksenä vähän sivummalla voi olla tätä suomalaista muotoilua. Minusta se ei ole yhtään mukavaa kotioloissa, vaan koleaa, persoonatonta ja virallista.Sitten niille ulkomaisille ja kotimaisille vieraille tarjotaan muuten niissä virastojen edustustiloissa kahvit Arabian Arctica-, Kesti- tai Koko-kupeista. Taviskuluttajat korvaavat sen vähän kodikkaammalla ja värikkäämmällä Muumi-versiolla.
Ei hitto. Multakin löytyy nuo Arctica-kupit keittiön ylähyllyltä. Sain joskus rippilahjaksi. Eivät ole käytössä, koska kuppikoko on liian pieni kahvikaatoon.
Arcticahan on niin perussarja kuin ikinä vaan voi olla. Meidän suvussa jokaisella tädillä ja enolla oli/on tuota, myös omilla vanhemmillani. En itse ainakaan minään statussymbolina sitä pitäisi kuten ei varmasti suurin osa muistakaan.
Nykyään Iittalan Teema -sarja taitaa korvata tuon yleisimpänä astiastona. Teemaa on itsellänikin, kun pidän sen yksinkertaisesta muotokielestä ja väreistä.Vähän menee mainostamiseksi, mutta Arctica on juuri Tokmannin kanta-asiakastarjouksessa, joten sellainen jatke tosiaan.
Minulla on 40 vuotta vanha Arctica- astiasto. Oli silloin tosi raikas ja kaunis, kun tuttavaperheissä Myrnaa pidettiin hienouden huippuna.
Vierailija kirjoitti:
parturi kampaaja kirjoitti:
Pentikin poro ja seinäkello jossa lukee keskellä taulua London. Live, Love, Laugh tyynyt sohvalla.
Nuo ovat white trashia viimeisen päälle.
Luultavasti kirjoittaja tiesi sen ja oli vain ivallinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän huonekalut: Ikea, tori.fi, roskislava, kaverilta ostettu, vepsäläinen. Sänky on uutena hankittu ja oli kallis. Päädyn tein vanhasta vaahtomuovipatjasta. Siinä signalointia. Astiat villeroyn, koska inhoan arabian nykytuotantoa.
Mä taisin ostaa Villeroynit paikanpäältä tehtaanmyymälästä. Sain vähän halvemmalla. Arkiastiat on Pentikkiä.
Lande.
Jep. Ihan olen peruslande. Maatakin viljellään ja metsää kaadetaan kehäkolmosen ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karkea yleistys oman ikäluokkani mieltymyksistä:
Greige on hyvin suosittu värinä. Sen lisäksi värimaailmaa hallitsevat valkoinen, beige ja musta. Väripilkkuna toimivat Marimekon tyynyt, jotka koristavat Hakolan sohvaa (tai vaihtoehtoisesti Ikean söderhamnia.) Seinällä on kotikaupungin kartasta tehty mustavalkoinen taulu, jossa lukee kartan alla kyseisen kaupungin nimi.
Haaveillaan juurikin tarjoiluvaunusta, ja sen ulkomuotoa kritisoivat soraäänet vaimennetaan kateellisten katkerana ulinana, mehiläispesä-valaisimista sekä Marimekon Uurna-maljakosta. Finarten matot saavat aikaan ihastuneita huokauksia.
Villeimmissä kodeissa komeilevat viidakon lailla erilaiset huonekasvit ja string-hyllyt, jotka notkuvat kirjoja ja koriste-esineitä. Tämä tyylisuuntaus on kuitenkin suurimmalle osalle aivan liian bohoa.
Usein taas parjataan lokkivalaisimia, deseniosta ostettuja geneerisiä julisteita sekä pampaheiniä. Jyskiä ja Ikeaa pidetään alemman luokan ostospaikkoina (pl. lähes kulttimaineeseen kohonnut söderhamn-sohva) ja kanavalla tavoitellaan selvästi kaikkea kalliimpia brändejä.
Kaiken pitäisi olla tosi omalaatuista ja autenttista, mutta silti 90% kodeista muistuttavat toisiaan.
N29 - havainnot Jodelin sisustuskanavalta
Lisättäköön tuohon rehevään huonekasvien runsauteen se, että ne ostetaan Plantagenista ja kuolevat muutamassa kuukaudessa jolloin käydään ostamassa uudet tilalle. Koska 1. Kasvit ovat kertakäyttötavaraa 2. Kasvit ostetaan ulkonäön takia, eikä sen perusteella millaiseen ympäristöön ne sopivat. Valoisan paikan kasvit sijoitetaan esteettisesti huoneen pimeimpään nurkkaan jne. Mitään ei kasvateta itse siemenestä tai pistokkaasta. Kasvit itsessään eivät kiinnosta vaan se millaisen esteettisen vaikutelman niillä voi luoda.
Et ymmärrä, että kasveillakin on tietoisuus. Erilainen kuin meillä tai eläimilla, mutta on. Eristät itsesi ajattelullasi Luontoäidistä, se tuo kärsimystä mukanaan, ajan oloon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on läjäpäin hopeisia chippendale lusikoita ja hopeiset kynttilänjalat. En jaksa kiillottaa niitä ja siksi ne ovat vain kaapissa.
Ja käsinmaalattu kahviastiastokin mulla on. Alunperin täysi tusina, nyt joku kuppi taitaa olla rikki.Argh, nuo iänikuiset chippendalet! Joita meidänkin suvussa aina annettiin lahjaksi nuorille. On koko täysi aterinsarja kaukkulapioita ym myöten kaiverrettuna omilla nimikirjaimilla. Ei ole vielä kertaakaan tainnut olla käytössä vaikka reilusti yli 20 vuotta ovat kaapissa lojuneet... mitenkähän noista pääsisi helpoiten eroon? Olen monesti manannut noita kaiverruksia niissä, kun ilman niitä olisivat varmaan ihan menekkiä tavaraa kirppareilla. En oo tosin koskaan vielä kokeillut myydä. Hopeisia kynttilänjalkojakaan en osaa itse arvostaa. Turhaa kaapin täytettä nekin.
Mulla ei onneksi ole kaiverruksia. Ne varmaan vähän vähentää jälleenmyyntiarvoa.
Perus Chippendaleilla ei ole jälleenmyyntiarvoa. Romuhopeaksi voi mennä, mutta siitä ei saa kuin muutaman roposen.
Vierailija kirjoitti:
Löytyy näitä passe- symboleita: Lokki-valaisin, Artekin huonekaluja, Kalevalan pöytähopeita, Mariskooleja, Aurinkopullo, Iittalaa ja Arabiaa moneen lähtöön vuosilta 2000-2020. Marimekon kodintekstiileja.
Löytyy myös aidot itämaiset villamatot ja kotimaista taidetta, näitä ei ihan joka kodista löydy.
Multa taitaa löytyä käsinsidotuista silkkimatoista lähtien perintöjä. Tosin nyt olen se kuuluisa työtön, joka ei vaan saa työtä.
98-99% suomalaisista on umpi-rutiköyhien maajussien tai torppareiden jälkeläisiä, joten on loogista ettei täällä vain ole kerroksellista varallisuutta kuten jossain Ruotsissa tai vaikka UK:ssa. Kuten artikkelissakin sanottiin, täällähän vasta 1960-luvulla alkoi työväelläkin olla muuta kuin hellahuone jossa asua. Ei valtaosalla ihmisistä ennen sitä edes ollut huonekaluja, ainoastaan jonkinlainen sänky (moni tosin nukkui olkipedissä).
Ei ole mahdollista, että täällä olisi "hienovaraista makua" tai "vanhoja perintöhuonekaluja" muilla kuin aatelissukuihin kuuluvilla, eikä näitä ole kuin muutama kymmen tuhatta henkeä.
Ota huomioon, että tilanne on vielä karumpi itäisessä naapurimaassa. Siellä köyhiä maaorjia (ei edes itsenäisiä viljelijöitä tai torppareita) on ollut 99,9% ihmisistä. Maanomistajat ovat jopa antaneet vitsillä omaksi viihdykkeekseen orjilleen typeriä sukunimiä kuten Durakov (aasinpoika) tai Nekrasova (rumilus) jotka ovat säilyneet tähän päivään asti.
Ei sielläkään kellään ole mitään arvohuonekaluja tai vanhaa taidetta seinillä. Siihen kun lisätään se että 1918 käytännössä kaikki yksityisomaisuus kansallistettiin tai kaikki arvokkaampi takavarikoitiin museoihin, on selvää ettei siellä muilla kuin oligarkeilla ole kuin Ikeaa tai jotain ränsistynyttä rojua kotona.
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokkaisuudessa ei ole mitään ylpeyden aihetta. Ja vielä vähemmän on syytä korostaa sitä hankkimalla jotain "statussymboleita".
Vähän kun kiertää maailmaa, niin keskiluokkaisuus onkin oikeastaan aika hyvä juttu. Yhtään artekkia ei ole eikä varmaan tulekaan.Leivinuuni on, -50-luvun senkkejä, Sotkan ja Askon bulkkisohvat kirpparilta ostettuna jne. Tavallistakin tavallisempi elämä Suomessa on luksusta maailman mittakaavassa katsottuna.
Saisi tulla toimittelijat tänne katsomaan miten vihjaillaan hienovaraisesti olevansa vähän parempaa väkeä 😂😂😂😂 Eikun vaan ronskisti lista pöytään