Absolutistipuolisoni suuttuu joka kerta jos otan alkoholia
Ihan sama otanko kotona vai haluanko lähteä kavereiden kanssa johonkin. Mielestäni tämä on kontrollointia koska en ole luvannut itse alkaa absolutistiksi missään vaiheessa nyt 2 v kestänyttä suhdettamme. En juo liian usein enkä liikaakaan. Mitä tekisitte? Alan ahdistua tästä kovasti ja tuntuu ettei meillä ole muutenkaan paljon yhteistä enää. Ero lienee ainut ratkaisu? Onko muilla ollut vastaavaa?
Kommentit (69)
Mikä onkaan kiihottavampaa kuin itkuinen humalainen!
Vierailija kirjoitti:
Jospa on entinen alkoholisti kun näkee niin punaista?
entinen alkoholisti?
Kuulostaa siltä, että olette toisillenne väärät henkilöt parisuhteeseen.
Meillä mies usein pyytää purskuttelemaan viinaa suussa että henki haisee oikein kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eroat mieluummin puolisosta kuin alkoholista? Eikö tuo kuulosta mielestäsi aika ongemalliselta?
Ei tuossa ole alkoholista kysymys. Jokainen järkevä ihminen eroaa puolisosta, joka yrittää kontrolloida kumppaninsa elämää.
Aijaa, miten niin muka ei ole? Olen itse absolutisti, lähes 15 vuotta ilman pisaraakaan. Kyllä minuakin korpeaisi puolison juominen. Ja kyllä, kyse olisi silloin pelkästään siitä alkoholista.
Sitä tässä ihmettelen, että miksi juova + ei juova on edes pariutunut?
Nämä ovat asioita, mitkä pitää puhua jo suhteen ensimetreillä. Ettei syntyisi ap:n kaltaista tilannetta.
Minä olen absolutisti ja puoliso ei. Puolisoni ei harrasta kännäämistä, mutta saattaa juoda jonkin verran alkoholia olleessaan jossain kavereidensa kanssa. Koska olemme kaikki perheellisiä ihmisiä, niin näitä tapaamisia on 2-4 kertaa vuodessa. Puolison alkoholin käyttö siinä mitassa missä se nyt on ei kuulu minulle mitenkään. Hän ei ole krapulassa tai tule kotiin vahvasti päihtyneenä, joten en minulla ei mielestäni ole oikeutta kieltää häntä juomasta alkoholia, koska hänen juomisensa ei vaikuta minun tai perheemme elämään millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Eivät kaikki absolutistit ole rasittavia. En ainakaan minä. En kyllä jaksa katsoa känniörvellystä mutta sekin olkoon jokaisen oma asia. Voin käydä viihteellä, pitää hauskaa, juoda alkoholitonta. Migreenin takia en pysty juomaan esim punaviiniä ollenkaan, väkeviä en ole koskaan juonutkaan. Voin aivan hyvin olla juomatta kun ei siitä mulle hyvä olo tule.
Kumppanina on ollut kohtuukäyttäjä. Ei ongelmaa kun siitä ei tee ongelmaa.
Itse olen kohtuukäyttäjä ja muutoin samoin kuin sinulla, pl. että väkeviä olen toki maistanut. Ei alkoholi ole mitenkään tarpeellinen päihteenä kuin alkoholismiin sairastuneelle, joten pärjäät loistavasti saaden nautintoa varmasti elämässäsi ilmankin.
Keskustelun aloittaja, oletteko hetero-pari?
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies usein pyytää purskuttelemaan viinaa suussa että henki haisee oikein kunnolla.
Sängyn alla voi olla erikseen seksipullo, jonka mies muka löytää ja sitten suuttuu. Seuraavaksi haukkuu, nimittelee rumasti ja onkin jo päällä nytkyttämässä kasvot vihan vääristäminä.
Jos haluat parisuhteen jatkuvan, niin kannattaa keskustella puolison kanssa asiasta. Häiritseekö häntä se, että nautit silloin tällöin alkoholia? Ja jos häiritsee, niin mistä syystä? Kuuntelet mitä hänellä on sanottavaa ja yrität ymmärtää. Kerrot sitten oman näkemyksesi ja katsot että myös hän yrittää ymmärtää sinua.
Meilläkin alkaa naputus joka lauantai kun saunan jälkeen juon muutaman lonkeron!
M36
Itse olen absolutisti, entinen alkoholisti. Toisen juominen ei haittaa yhtään. Yleensä ihmisistä tulee hauskoja kun he juovat,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi valitsist kumppaniksi absolutistin, ap?
Samaa ohmettelin. Ja miksi absolutisti on ottanut kumppaninseen juovan? Taidatte molemmat olla aikamoisia tossukoita, joilla ei ole oikein elämässä mitään muuta.
Neuvoni ap sinylle, juo niin paljon kuin juotattaa ja sano miehelle, että jos ei miellytä, niin heippa. Ja jos miehen juomattomuus on sinulle iso asia tai ongelma, niin sanot taas miehelle, ette heippa, sinä lähdet. Olette aikuisia ja en ymmärrä miksi tällaisesta asiasta pitää tehdä iso juttu.
Näin, helppo juttu, seuraava kysymys.
Et ymmärrä miksi parisuhteen päättämisestä pitää tehdä "iso juttu"?
No jos heillä on tuollaisesta jutustakin rähinää ja sihdetta on takana pari hassua vuotta, niin ei se nyt iso juttu ole laittaa poikki ja lähteä etsimään paremmin itselleen sopivaa puoliskoa. Voihanbsiinä mennä kuukausi etoamisen jälkeen toista miettiessä, mutta enpä usko, että paljoa sen kauempaa, kun kerran rähinää on.
Jos lopetat parin vuoden suhteen noin kylmästi ja ilman harkintaa, siitä vain. Mutta ei sellainen tunteettomuus ja impulsiivisuus ole normaalia. Paitsi tietysti palstalla, missä erokehotus tulee nappia painamalla. Ja jokainen neuvoja luulee olevansa nero.
Okei, eli jos sinulla on kahden vuoden suhde, jossa on riitaa vähän kaikesta ja koko ajan sekä täysin erilaiset katsontokannat, niin se on sinun mielestäsi ihan hyvä suhde? Miksi pitäisi tyytyä huonoon? Etkö arvosta itseäsi ollenkaan? Samat kysymykset ap:lle. Jos sukset menevät ristiin jo tuollaisesta asiasta ja sitten väitellään siitä, onko toinen suuttunut vai ei, niin eipä kuulosta viisaalta...
Minä en tyytynyt edes nuorena. Olin yhden tyypin kanssa lähes kaksi vuotta ja kun hän keksi alkaa käyttämään kavereidensa kanssa huumeita, niin se juttu oli siinä. Ehkä olin tunteeton, mutta tunsin itseni. Olin sanonut hänelle muutamankin kerran, että en ole huumehepun kanssa, eli jos hän valitsee huumeet, niin minä poistun maisemista lopullisesti. Ja poistuin myös. Eikä ole harmittanut kertaakaan.
Bazooka kirjoitti:
Itse olen absolutisti, entinen alkoholisti. Toisen juominen ei haittaa yhtään. Yleensä ihmisistä tulee hauskoja kun he juovat,
Minun mielestä ei tule, vaan heistä tulee pellejä ja en jaksa katsoa tai kuunnella pellejen kovaäänistä ölinää, typerä naurun rätkätystä ja todella huonoja juttuja.
Olen mielummin omassa seurassani, käyn koiran kanssa lenkillä, lueskelen ja teen vaikka hyvää ruokaa kuin käytän vapaa-aikaani humalaisten ihmisten kuunteluun.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluat parisuhteen jatkuvan, niin kannattaa keskustella puolison kanssa asiasta. Häiritseekö häntä se, että nautit silloin tällöin alkoholia? Ja jos häiritsee, niin mistä syystä? Kuuntelet mitä hänellä on sanottavaa ja yrität ymmärtää. Kerrot sitten oman näkemyksesi ja katsot että myös hän yrittää ymmärtää sinua.
Miksi pitää valita niin erilainen kumppani?
Onko sillä ollut lasinen lapsuus ja siksi alkoholi ahdistaa? Jos ei niin ihme nipo ja vaihtoon
Vierailija kirjoitti:
Mikä onkaan kiihottavampaa kuin itkuinen humalainen!
Kiukkuinen laskuhumalainen, joka ryhtyy nillittämään jostain typerästä itse keksimästään jutusta ihan vaan saadakseen riidellä ja päteä.
Valehtelee huomanneensa mustan valkoiseksi ja sinun kuuluisi nyt olla samaa mieltä ja, jos yrität olla, ettet ole huomaavinasi manipulointiyritystään loukkaantuu siitä, ettet usko hänen teorioitaan etkä siten kunnioita häntä.
Mikään ei ole tosiaankaan kiihottavampaa. (Avuttomaan raivoon). Grr
Jättäydu sika, miehesi ansaitsee parempaa
Kuulostaa tosi pahalta. Tapanne ja arvonne ei sovi yhteen. Sinun itsemääräämisoikeutta ei nyt kunnioiteta. Ehdotan eroa
T. Absolutisti, joka ei ikinä määräilisi muita vaan etsii muuta seuraa jos meno ei miellytä.
Vierailija kirjoitti:
Onko sillä ollut lasinen lapsuus ja siksi alkoholi ahdistaa? Jos ei niin ihme nipo ja vaihtoon
Ehkä ap ei ole niin viehättävä kuin uskoo olevansa humalassa?
En ottaisi absolutistina alkoholia nauttivaa kumppania.
Onneksi tein asian erittäin selväksi miehelleni heti tutustumisvaiheessa.
Hän totesi, että kanssani on niin hauskaa ettei alkoholia tarvita. Jätti tupakan samalla..
Nyt 10vuotta naimisissa ilman päihteitä onnellisesti ja sanoo ettei kaipaa yhtään päihteitä.
Kannattaa lähtökohtaisesta etsiä samaa arvot omaavaa puolisoa, kaikki on helpompaa, tai just se, että toista ei sitten haittaa muuttaa näitä asioita.
Absolutistin pitää olla kyllä toiselle täysin rehellinen, jos juominen ei ole ok, se pitää sanoa eikä haukkua toista jos tämä juo tietämättään, ettei se ole ok.
Ap:n kannattaa keskustella kumppanin kanssa ja kysyä suoraan, toivooko tämä että alkoholi jää pois kuvioista, jos ja kun näin todnäk asia on, teidän pitää käydä vakava keskustelu toimiiko suhteenne vai onko tämä liian iso ongelma.
Itsellä syynä väkivaltainen lapsuus, jossa oli päihteet syynä, joten siksi en kestä juomista lähelläni.