Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Menisitkö itse asumaan soluun tuntemattomien ihmisten kanssa?
07.10.2023 |
Kun sanotaan että opiskelijoiden pitää suostua asumaan yhdessä tuntemattomien kanssa soluasunnossa, jakaa vessa/kylppäri, keittiö jne.
Suostuisitko sinä? Jos olisi esim. tilanne että työnantaja laittaa sinut toiselle paikkakunnalle töihin ja ainoa tarjolla oleva asunto on tuollainen?
Kommentit (550)
En olisi valmis työn takia tuollaisiin myönnnytyksiin ja uhrauksiin, todellakaan. Enkä haluaisi solussa asua muutenkaan. Joten en suostuisi. Mieluummin lopettaisin työn kuin asuisin solussa. Miten edes voisin elää perhe-elämää soluhuoneessa asuen kahden teini-ikäisen kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset nykynuoret ovat hemmoteltuja lumihiutaleita jotka eivät kestä normaaliin elämään kuuluvia epämukavia asioita.
Muissakin maissa opiskelijat asuvat dormeissa tai vanhempien luona. En halua maksaa veroja siitä että lumihiutaleet saavat leikkiä aikuista.
Suomessa ei ole jenkkityyppisiä dorm-asuntoloita paitsi joillakin ammattikouluilla, mutta ne ovat amiksessa opiskeleville alaikäisille. Vanhempien luona on vähän paha asua, jos pääsee yliopistoon muutaman sadan kilometrin päähän. Itselläkin olisi tullut toistasataa kilsaa koulumatkaa.
En minäkään muuten halua maksaa veroja että sinä pääset nauttimaan mm. ilmaisesta terveydenhuollosta, tieverkostosta, kirjastolaitoksesta, kulttuuritapahtumista.
Kasarilla yksi suuri motiivi asua solussa opiskelijana oli hinta. Se oli lähes ilmaista, jäi rahaa muuhun.
Ei haittaa jos opiskelijoille on yksiöitä, mutta niitä ei voi missään nimessä vaatia vaan ovat luksus josta tulisi olla kiitollinen. Olemassaolevat soluasunnot ennen kaikkea täytettävä opiskelijoilla, yksiöt jätettävä ennen kaikkea muuhun käyttöön. Jos yksiöitä jää yli, ihan kiva antaa sellainen jollekin onnekkaalle.
Itse asuin tosin mieluummin kunnon asunnossa muiden kanssa kuin pienen pienessä yksiössä. Sosiaaliset taidot löytyy joten niiden avulla ratkaistiin ristiriitatilanteet, ennen kaikkea soluasuminen oli kuitenkin hyvä kokemus. Kokemusta on lukuisista kämppiksistä jotka olivat erittäin laidasta laitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, sehän oli 90 luvulla oikeastaan ainoa mahdollisuus pienituloisen perheen lapselle kun lähdettiin viereiseen kaupunkiin opiskelemaan. Ei silloin ollut oikeesti mitään mahdollisuutta vuokrata yksiötä jossa olisi ollut tuplavuokra soluasuntoon nähden.
Opiskelijaelämä soluasunnossa oli tosi cool siihen aikaan. Olin silloin vielä sen verran extrovertti että se oli kivaa, sai heti uusia kavereita ja että meillä oli hauskaakin. Tosin joskus kun oli tosi iso solu 8 asuntoo, niin oli vähän levotonta.Myöhemmin sitten oli solussa 2 tai 3 huonetta.
Joskus oli sellainen solukämppä jossa jokaisella oli oma kylppäri (6 huonetta) mut yhteinen keittiö, se oli ihan jees ja meillä oli hauskaa porukkaa, miehiä ja naisia sekaisin samalla käytävällä.Kyllä sitä kuitenkin sitten jo kun seurustelin mutta vielä opiskelin, piti hankkia oma pikku yksiö jossa oli oma rauha ja oma elämä.
Nykyisin elintaso on jo niin paljon korkeampi että vanhemmat pystuu kustantamaan jälkikasvulleen omat kämpät ja vaatimustaso kasvaa, ei ole enää cool asia opiskelijasoluissa kuten ennen (ja syödä näkkäriä ja tonnikalaa).
Ilmeisesti me elettiin eri todellisuuksissa sitten. Opiskelin 90-luvulla ja sain jatkuvaa ihmettelyä soluasumisesta. Sitä pidettiin luusereiden juttuna. Vihasin itsekin sitä ja keskittyminen opiskeluun kärsi, koska muut asukkaat oli usein meluisia ja sotkuisia.
Samaa ihmettelin. Aloitin opinnot -94. Vain yksi opiskelukaveri asui solussa ja hänelläkin oli toinen kämppä viikonlopuiksi (poikakaverin kanssa). Kaikilla muilla yksiö tai jopa kaksio.
Omilla opiskelukavereilla ne yksiöt oli vieläpä kalliilla asuinalueilla. Mikään lähiöyksiö ei käynyt. Kyllä siinä huonomaineisessa lähiössä solussa asunut sai pitkiä katseita, kun juteltiin, missä kukakin asuu.
Jännä juttu että viime vuosina opiskelija-asuntosäätiöt ovat muuttaneet tuhansittain soluasuntoja yksiöiksi jos niisä ei kerran 90-luvullakaan kukaan asunut. Niitä kuitenkin oli silloin suurin osa opiskelija-asunnoista ja määrät ovat vähentyneet reilusti vasta viimeisen 10-15 vuoden aikana.
Suurin osa opiskelijoista ei ikinä ole asunut opiskelija-asunnoissa ylipäätään. Että enemmistö opiskelijoista ei mitenkään voinut 90-luvullakaan asua solussa. Tyypillisesti nekin, jotka asuivat, asuivat vain opintojen alkuvaiheessa solussa.
Lähdekin varmaan löytyy väitteelle että suurin osa opiskelijoista ei ikinä ole asunut opiskelija-asunnoissa? Vielä nykyäänkin käsittääkseni noin 40% asuu ainakin opintojensa jossakin vaiheessa opiskelija-asunnossa ja aiemmin se oli vielä paljon yleisempää. 70-luvulla asuttiin paljon niinkin että sisarukset saattoivat jakaa huoneen asuntolassa tai solussa.
Opiskelija-asuntoja ei koskaan ole ollut niin paljon, että enemmistö opiskelijoista edes voisi asua niissä. Suomen ylioppilaskuntien liiton mukaan noin neljäsosa korkeakouluopiskelijoista asuu opiskelija-asunnoissa. Opiskelija-asuntojen käyttöaste on korkea, tyhjillään niitä ei juuri ole.
Neljäsosa on aika paljon, kun ottaa huomioon että moni asuu ensin jonkin aikaa opiskelija-asunnossa ennenkuin muuttaa. 40% ainakin opintojensa jossakin vaiheessa kuulostaa siis varsin oikeansuuntaiseltakin. Vielä nykyäänkin.. Lähdettä ei siis löydy?
Minä olen opiskeluaikana asunut opiskelija-asunnossa, mutta kyseessä ei ollut solu. Asuimme kahdne makuuhuoneen perheasunnossa kumppanin ja kahden lapsen kanssa. Soluasuminen ei olisi missään tapauksessa ollut vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuin ekan opiskeluvuoden ja kämppisten kanssa seuraavat kolme vuotta. Kyllä sitä muutaman vuoden nuorena opiskelijana kestää mutta oman kodin haluaa jo kyllä parin vuoden jälkeen
Ilmeisesti opiskelijoilla on asiat enemmän kuin hyvin jos tällaista voi vaatia. Mukava kuulla että rahaa voi siis syytää toisaalle, jossa on oikeita ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei haittaa jos opiskelijoille on yksiöitä, mutta niitä ei voi missään nimessä vaatia vaan ovat luksus josta tulisi olla kiitollinen. Olemassaolevat soluasunnot ennen kaikkea täytettävä opiskelijoilla, yksiöt jätettävä ennen kaikkea muuhun käyttöön. Jos yksiöitä jää yli, ihan kiva antaa sellainen jollekin onnekkaalle.
Itse asuin tosin mieluummin kunnon asunnossa muiden kanssa kuin pienen pienessä yksiössä. Sosiaaliset taidot löytyy joten niiden avulla ratkaistiin ristiriitatilanteet, ennen kaikkea soluasuminen oli kuitenkin hyvä kokemus. Kokemusta on lukuisista kämppiksistä jotka olivat erittäin laidasta laitaan.
Puhut nimenomaan soluista eli opiskelija-asuntosäätiön hallinnoimista asunnoista. Eihän niihin edes voi hakea kuin opiskelijastatuksen omaavat henkilöt. Sama pätee säätiön yksiöihin. Ei niitä vuokrata esim. työssäkäyvälle tai eläkeläiselle vaikka yksiöitä olisi vapaana vaikka kuinka. Pitää olla opiskelija, piste.
Onko soluasunnoissa edes lukollista "omaa" huonetta? Entä minne aikuisen ihmisen omaisuus siksi aikaa kun joutuisi asumaan kodittomana solukämpässä opiskelun ajan? En ole koskaan asunut soluasunnossa joten en tiedä siitä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelijat soluihin, solujen hinnat alas ja matala kynnys potkia perseilijät pihalle.
Sokuasumiseen kykenevät palkittakoot, yksiötä vaativat vklptöihin.
Yhteiskunnan rahoja ei saa tuhlata luksukseen vaan asiallisiin vaatimuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Ei haittaa jos opiskelijoille on yksiöitä, mutta niitä ei voi missään nimessä vaatia vaan ovat luksus josta tulisi olla kiitollinen. Olemassaolevat soluasunnot ennen kaikkea täytettävä opiskelijoilla, yksiöt jätettävä ennen kaikkea muuhun käyttöön. Jos yksiöitä jää yli, ihan kiva antaa sellainen jollekin onnekkaalle.
Itse asuin tosin mieluummin kunnon asunnossa muiden kanssa kuin pienen pienessä yksiössä. Sosiaaliset taidot löytyy joten niiden avulla ratkaistiin ristiriitatilanteet, ennen kaikkea soluasuminen oli kuitenkin hyvä kokemus. Kokemusta on lukuisista kämppiksistä jotka olivat erittäin laidasta laitaan.
Minä taas asuisin mieluummin minikokoisessa yksiössä kuin tilavassa solussa. En kaipaa tai tarvitse kokemusta lukuisista kämppiksistä, jotka ovat erittäin laidasta laitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko soluasunnoissa edes lukollista "omaa" huonetta? Entä minne aikuisen ihmisen omaisuus siksi aikaa kun joutuisi asumaan kodittomana solukämpässä opiskelun ajan? En ole koskaan asunut soluasunnossa joten en tiedä siitä mitään.
On. Aikuinen ihminen varmaankin osaa ratkaista asian itse, ei yhteiskunta voi sinulle varastoa tarjota.
Vierailija kirjoitti:
Onko soluasunnoissa edes lukollista "omaa" huonetta? Entä minne aikuisen ihmisen omaisuus siksi aikaa kun joutuisi asumaan kodittomana solukämpässä opiskelun ajan? En ole koskaan asunut soluasunnossa joten en tiedä siitä mitään.
Sen huomaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei haittaa jos opiskelijoille on yksiöitä, mutta niitä ei voi missään nimessä vaatia vaan ovat luksus josta tulisi olla kiitollinen. Olemassaolevat soluasunnot ennen kaikkea täytettävä opiskelijoilla, yksiöt jätettävä ennen kaikkea muuhun käyttöön. Jos yksiöitä jää yli, ihan kiva antaa sellainen jollekin onnekkaalle.
Itse asuin tosin mieluummin kunnon asunnossa muiden kanssa kuin pienen pienessä yksiössä. Sosiaaliset taidot löytyy joten niiden avulla ratkaistiin ristiriitatilanteet, ennen kaikkea soluasuminen oli kuitenkin hyvä kokemus. Kokemusta on lukuisista kämppiksistä jotka olivat erittäin laidasta laitaan.
Minä taas asuisin mieluummin minikokoisessa yksiössä kuin tilavassa solussa. En kaipaa tai tarvitse kokemusta lukuisista kämppiksistä, jotka ovat erittäin laidasta laitaan.
Tämä tottakai onnistuu kaivamalla kuvetta. Ei yhteiskunta voi maksaa sinulle enemmän koska et osaa olla sosiaalinen.
En enkä menisi jos työnantaja niin sanoisi. Selaiseen työpaikkaan en edes menisi töihin missä on riskinä joutua toiselle paikkakunnalle töihin
Vierailija kirjoitti:
Tämä oli normaalia omina opiskeluaikoina 25 vuotta sitten. Kun asui kahden hengen soluhuoneessa, oli mahdollisuus päästä jonottamaan yhden hengen huonetta. Vuokrat olivat varsin kohtuullisia.
Olen vasta viime aikoina oppinut, etteivät nykyopiskelijat asu yhteishuoneissa ensin. Ilmeisesti olen tullut vanhaksi.
Missä tuollainen systeemi oli käytössä? Muutin vuonna -96 Jyväskylään opiskelemaan ja eka asuntoni oli huone kolmen hengen solussa. Jokaisella asujalla siis oli oma huone, yhteistilat eli keittiö ja kylppäri olivat kolmeen pekkaan.
Ysärillä oli vielä aidosti edullista asua solussa, mutta nykyään Koasin vuokrataso on aivan muuta. Yksiön saa monesta kohteesta halvemmalla kuin solupaikan.
Kannattaa nyt muistaa, että kaikki opiskelijat eivät ole mitään parikymppisiä nuoria, vaan osa on perheellisiä, osa on kolmekymppisiä ensimmäistä lastaan yrittäviä, osa on vuoroviikkovanhempia, osa on yli 40-vuotiaita... Ihan järjetön ajatus, että pelkästään opiskelijastatuksen perusteella ajateltaisiin, että kaikkien pitäisi asua jossain yhteismajoituksessa. Kyllä lähtökohta pitäisi olla se, että opiskelijakin voi laittaa itselleen oman kodin, eikä niin että hnä vain väliaikaisesti majoittuu jossain. Ja sellaista solut nimenomaan ovat, väliaikaismajoitusta.
Mieluimmin souluasuntoon kuin puistonpenkille. Alivuokralaiseksi yksityiselle en menisi. Siitä kokemuksia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei haittaa jos opiskelijoille on yksiöitä, mutta niitä ei voi missään nimessä vaatia vaan ovat luksus josta tulisi olla kiitollinen. Olemassaolevat soluasunnot ennen kaikkea täytettävä opiskelijoilla, yksiöt jätettävä ennen kaikkea muuhun käyttöön. Jos yksiöitä jää yli, ihan kiva antaa sellainen jollekin onnekkaalle.
Itse asuin tosin mieluummin kunnon asunnossa muiden kanssa kuin pienen pienessä yksiössä. Sosiaaliset taidot löytyy joten niiden avulla ratkaistiin ristiriitatilanteet, ennen kaikkea soluasuminen oli kuitenkin hyvä kokemus. Kokemusta on lukuisista kämppiksistä jotka olivat erittäin laidasta laitaan.
Minä taas asuisin mieluummin minikokoisessa yksiössä kuin tilavassa solussa. En kaipaa tai tarvitse kokemusta lukuisista kämppiksistä, jotka ovat erittäin laidasta laitaan.
Ennen ihmiset eivät olleet laidasta laitaan, ja jos olivatkin, niin pitivät omana tietonaan.
Ennen porukka oli enemmänkin haukotuttavan samanlaista.
Alue: Aihe vapaa
No sehän oli lähes ilmaista silloin. Töissä käydessä asuin vielä puoli vuotta solussa 1990, vuokra oli nykyrahassa tyyliin satanen kuussa. Kasarilla solukaverit olivat valkoisia suomalaisia hiljaisia yliopisto-opiskelijamiehiä. Ei ollut ongelmia. Kaikki olivat aamuvirkkuja joka solussa, seitsemältä oli koko solu aina kahvipöydässä viikonloppuisinkin.