Lue keskustelun säännöt.
Väestöliitto: suurin osa isovanhemmista hoitaa lapsenlapsia 1-6 krt vuodessa
07.10.2023 |
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/c646cf13-d250-4fa4-ae00-a01e…
"Suurin osa vuosina 19451950-syntyneisiin suuriin ikäluokkiin kuuluvista isovanhemmista pitää yhteyttä lapsenlapsiinsa lähes viikoittain, selviää Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Sukupolvien ketju -hankkeen seurantatutkimuksesta. Neljä viidestä isovanhemmasta hoitaa lastenlapsiaan ainakin silloin tällöin. Isovanhempien avussa on tutkimuksen mukaan kyse useimmiten satunnaisesta lastenhoitoavusta. Yleisin vastaus tutkimuksessa oli nimittäin, että isovanhemmat hoitavat lastenlapsiaan 16 kertaa vuodessa. Isovanhemmat ovat kuitenkin monelle perheelle tärkein tukiverkosto."
Eli tässä se nähdään, ei isovanhemmat ole usein avuksi! 20 % isovanhemmista ei auta lastenlasten kanssa lainkaan. Lopuista isovanhemmista suurin osa auttaa 1-6 kertaa vuodessa. Onhan se ihan järkyttävän vähän, jos esimerkiksi pikkulapsiperhe saa apua isovanhemmilta kerran pari vuoden aikana! Ja kuten jutussa todetaan, isovanhemmat ovat ne lapsiperheet tärkeimmät tukiverkot. Eli jos apua ei isovanhemmilta (juuri) tule, niin lapsiperhe on aika pitkälti oman onnensa nojassa.
Sitten ihmetellään, miksi vanhemmat ovat väsyneitä, henkisesti vanhemmuuden kanssa yksin ja syntyvyys on pientä. Se olisi jo todella paljon, jos lapsiperhe saisi apua vaikka kerran kuussa niin, että isovanhemmat katsovat lapsen/lasten perään pari tuntia. Aika monilla n. seitsemänkymppisillä isovanhemmilla riittää virtaa harrastuksiin ja matkusteluun, joten virtaa voisi riittää lastenlasten kanssa olemiseen pieninä hetkinä. Ja kun joku tulee nurisemaan, niin jokainen vanhempi kaipaa joskus lepoa. Eikä esimerkiksi varhaiskasvatuksen varaan voi koko elämää laskea. Esimerkiksi vuorotyöläisellä ja juuri koulunsa aloittaneen vanhemmalla olisi varmasti tarvetta isovanhempien avulle.
Kommentit (986)
Eivät kaikki ihmiset välttämättä edes ole erityisen lapsirakkaita, vaikka heillä omia lapsia olisikin. Ovat hankkineet heidät siksi "koska lapsia nyt vain kuuluu hankkia", ilman että ovat aidosti halunneet heitä. Vaikea kuvitella, että tällaisia ihmisiä kiinnostaisi erityisemmin lastenlapsetkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö 40-l syntyneiden lapsenlapset ole jo aikuisia tai aikuistumassa? Ei ainakaan minun opuskelijalapseni enää tafvitse " hoitamista" suuren ikäluokan vanhemmiltani.
Jos jaksaa alapeukuttaa niin voisi myös vaststa? Onko suurten kkäluokkien isovanhemmklla vielä pieniä lapsenlspdia oikeadti?
Jos sukupolven väli sattuu olemaan vaikka 40-45 vuotta, niin voinet laskea itsekin, onko kysymäsi asia mahdollista.
En tiennyt, että tässä haettiin maksimaalista sukupolvien väliä? Onko näin moni saanug lapsensa 40+?
Kysyit, onko suurten ikäluokkien ihmisillä vielä oikeasti pieniä lastenlapsia. Vastaus: kyllä on. Koska suuret sukupolvien välit eivät ole niinkään harvinaisia. 91-vuotiaan anoppini nuorin lapsenlapsi on nyt 7v.
Vierailija kirjoitti:
Eivät kaikki ihmiset välttämättä edes ole erityisen lapsirakkaita, vaikka heillä omia lapsia olisikin. Ovat hankkineet heidät siksi "koska lapsia nyt vain kuuluu hankkia", ilman että ovat aidosti halunneet heitä. Vaikea kuvitella, että tällaisia ihmisiä kiinnostaisi erityisemmin lastenlapsetkaan.
Ne omat lapsetkin voivat olla vahinkoja tai ainakin perheen esikoinen.
Joo, on huomattu.
Eläkeläiset ovat huolissaan vain omista asioistaan ja vaativat kyllä kernaasti nuorempiaan pitämään heistä huolta sitten kun aika koittaa, mutta lapsenlapsiin ei välitetä edes luoda kunnollista sidettä. Monella tapaa nuo suuret ikäluokat ovatkin kuin isoja lapsia itse.
Eipä ole isovanhempia paljon kiinnostanut, kun lapset oli pieniä. Lasten eläminen ja oleminen isovanhempien mielestä aiheuttaa vain meteliä, sotkua ja vaivaa. Lastenlapset on parhaimmillaan kun ovat näkymättömiä ja hiljaisia eli kehystettynä valokuvana kirjahyllyssä.
Mutta nyt, nyt kun lapset on isompia, heistä koituu isovanhemmille hyötyä. Pyydetään kyllä kylään, tosin siihen liittyy aina vaatimus pikkupalveluksille; käyppä kaupassa, haeppa posti, ulkoilutappa koira, leikkaappa ruoho, kolaappa lumi ja kaikkea muita lukuisia kodin pikkuaskaretta toimitettavana, joiden varjolla lapsenlapset kelpaavat kylään.
Sitten ihmetellään, kun teinit ja koululaiset ei halua mummolaan kylään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo, on huomattu.
Eläkeläiset ovat huolissaan vain omista asioistaan ja vaativat kyllä kernaasti nuorempiaan pitämään heistä huolta sitten kun aika koittaa, mutta lapsenlapsiin ei välitetä edes luoda kunnollista sidettä. Monella tapaa nuo suuret ikäluokat ovatkin kuin isoja lapsia itse.
Niin monet, kai puolet, suurista ikäluokista on jo kuollut. Ja osa sairaana tai muistisairaana.
Kuolleet eivät ole enää kenenkään haittana, sairaista ei ole ikkunanpesuun tai lastenhoitoapuun.
Esim. Lähipiiristä poistunut 4 suuriin ikäluokkiin kuulunutta, kaksi jäljellä, me molemmat leskiä. Kummastakaan pienten lasten vahdiksi, itsellä paha liikuntavamma, toisella sydänvika ja huimaus. Kumpikin vielä 10 vuotta sitten pystyimme ja autoimme tahoillamme paljon. ( Valokuvia enkä kännykkäkuvia ota. )
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole isovanhempia paljon kiinnostanut, kun lapset oli pieniä. Lasten eläminen ja oleminen isovanhempien mielestä aiheuttaa vain meteliä, sotkua ja vaivaa. Lastenlapset on parhaimmillaan kun ovat näkymättömiä ja hiljaisia eli kehystettynä valokuvana kirjahyllyssä.
Mutta nyt, nyt kun lapset on isompia, heistä koituu isovanhemmille hyötyä. Pyydetään kyllä kylään, tosin siihen liittyy aina vaatimus pikkupalveluksille; käyppä kaupassa, haeppa posti, ulkoilutappa koira, leikkaappa ruoho, kolaappa lumi ja kaikkea muita lukuisia kodin pikkuaskaretta toimitettavana, joiden varjolla lapsenlapset kelpaavat kylään.
Sitten ihmetellään, kun teinit ja koululaiset ei halua mummolaan kylään.
Eikö se ole juuri sitä touhismisen antamista isoille lapsille, tehdä pikku hommia.
Unohdit varmaan mainita että isovanhemmat myös sujauttavat rahaa noita palveluksista?
Mutta kun lapsilta ei kotonakaan vaadita askareita vaan ne pelit ja chattailu.
Vanhemmatkin västy ajatuksesta että teini kävisi postilaatikolla tai koiran kanssa kävelyllä.
Tai kun on tyksistynrrn näköinen kävisi lähikaupassa hakemassa maitopurkin, cokistölkin, sipsejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle lapset tehdään ja itse ne hoidetaan. Melkoista uusavuttomuutta täällä monella vanhemmalla.
Ei voi pakottaa nuorempia pitämään autoa tai ostamaan linja-auto lippua.
Eli eläkeläiset hoitaa itse itsensä, kun sairastuvat.
Niin? Kyllä meidän suvussa vanhukset osaavat hoitaa asioitaan taksilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole isovanhempia paljon kiinnostanut, kun lapset oli pieniä. Lasten eläminen ja oleminen isovanhempien mielestä aiheuttaa vain meteliä, sotkua ja vaivaa. Lastenlapset on parhaimmillaan kun ovat näkymättömiä ja hiljaisia eli kehystettynä valokuvana kirjahyllyssä.
Mutta nyt, nyt kun lapset on isompia, heistä koituu isovanhemmille hyötyä. Pyydetään kyllä kylään, tosin siihen liittyy aina vaatimus pikkupalveluksille; käyppä kaupassa, haeppa posti, ulkoilutappa koira, leikkaappa ruoho, kolaappa lumi ja kaikkea muita lukuisia kodin pikkuaskaretta toimitettavana, joiden varjolla lapsenlapset kelpaavat kylään.
Sitten ihmetellään, kun teinit ja koululaiset ei halua mummolaan kylään.
Eikö se ole juuri sitä touhismisen antamista isoille lapsille, tehdä pikku hommia.
Unohdit varmaan mainita että isovanhemmat myös sujauttavat rahaa noita palveluksista?Mutta kun lapsilta ei kotonakaan vaadita askareita vaan ne pelit ja chattailu.
Vanhemmatkin västy ajatuksesta että teini kävisi postilaatikolla tai koiran kanssa kävelyllä.
Tai kun on tyksistynrrn näköinen kävisi lähikaupassa hakemassa maitopurkin, cokistölkin, sipsejä.
Ei ole. Ei ne lapset ole mitään palveluskuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole isovanhempia paljon kiinnostanut, kun lapset oli pieniä. Lasten eläminen ja oleminen isovanhempien mielestä aiheuttaa vain meteliä, sotkua ja vaivaa. Lastenlapset on parhaimmillaan kun ovat näkymättömiä ja hiljaisia eli kehystettynä valokuvana kirjahyllyssä.
Mutta nyt, nyt kun lapset on isompia, heistä koituu isovanhemmille hyötyä. Pyydetään kyllä kylään, tosin siihen liittyy aina vaatimus pikkupalveluksille; käyppä kaupassa, haeppa posti, ulkoilutappa koira, leikkaappa ruoho, kolaappa lumi ja kaikkea muita lukuisia kodin pikkuaskaretta toimitettavana, joiden varjolla lapsenlapset kelpaavat kylään.
Sitten ihmetellään, kun teinit ja koululaiset ei halua mummolaan kylään.
Eikö se ole juuri sitä touhismisen antamista isoille lapsille, tehdä pikku hommia.
Unohdit varmaan mainita että isovanhemmat myös sujauttavat rahaa noita palveluksista?Mutta kun lapsilta ei kotonakaan vaadita askareita vaan ne pelit ja chattailu.
Vanhemmatkin västy ajatuksesta että teini kävisi postilaatikolla tai koiran kanssa kävelyllä.
Tai kun on tyksistynrrn näköinen kävisi lähikaupassa hakemassa maitopurkin, cokistölkin, sipsejä.Ei ole. Ei ne lapset ole mitään palveluskuntaa.
Passaat lapsesi kuin palveluskunta? Täyslaiskat lapset. Mun lapset opastaa teinejään, kun meet mummulle, autat sitten mummua.
(Ja mummu antaa joitain kymppejä lähtiessä, mieleisiä ruokia laitettuaan sen 2-3 päivää.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole isovanhempia paljon kiinnostanut, kun lapset oli pieniä. Lasten eläminen ja oleminen isovanhempien mielestä aiheuttaa vain meteliä, sotkua ja vaivaa. Lastenlapset on parhaimmillaan kun ovat näkymättömiä ja hiljaisia eli kehystettynä valokuvana kirjahyllyssä.
Mutta nyt, nyt kun lapset on isompia, heistä koituu isovanhemmille hyötyä. Pyydetään kyllä kylään, tosin siihen liittyy aina vaatimus pikkupalveluksille; käyppä kaupassa, haeppa posti, ulkoilutappa koira, leikkaappa ruoho, kolaappa lumi ja kaikkea muita lukuisia kodin pikkuaskaretta toimitettavana, joiden varjolla lapsenlapset kelpaavat kylään.
Sitten ihmetellään, kun teinit ja koululaiset ei halua mummolaan kylään.
Eikö se ole juuri sitä touhismisen antamista isoille lapsille, tehdä pikku hommia.
Unohdit varmaan mainita että isovanhemmat myös sujauttavat rahaa noita palveluksista?Mutta kun lapsilta ei kotonakaan vaadita askareita vaan ne pelit ja chattailu.
Vanhemmatkin västy ajatuksesta että teini kävisi postilaatikolla tai koiran kanssa kävelyllä.
Tai kun on tyksistynrrn näköinen kävisi lähikaupassa hakemassa maitopurkin, cokistölkin, sipsejä.Ei ole. Ei ne lapset ole mitään palveluskuntaa.
Passaat lapsesi kuin palveluskunta? Täyslaiskat lapset. Mun lapset opastaa teinejään, kun meet mummulle, autat sitten mummua.
(Ja mummu antaa joitain kymppejä lähtiessä, mieleisiä ruokia laitettuaan sen 2-3 päivää.)
Lapset eivät ole palveluskuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle lapset tehdään ja itse ne hoidetaan. Melkoista uusavuttomuutta täällä monella vanhemmalla.
Ei voi pakottaa nuorempia pitämään autoa tai ostamaan linja-auto lippua.
Eli eläkeläiset hoitaa itse itsensä, kun sairastuvat.Niin? Kyllä meidän suvussa vanhukset osaavat hoitaa asioitaan taksilla.
Ite käytän palvelubussia. Hakee kotiovelta ja sit tuo työajan puitteissa takaisinkin. Lähiliikenteen hinta.
Tai menen tavallisella bussilla, pysäkille tosin matkaa, mutta rollan kanssa ei tarvitse maksaa.
Mistä syntynyt ajatus ettei vanhukset osaa ja pärjää? Tuttu 93 v asuu seinänaapurissa, sinkku, maksamansa siivooja käy pari kertaa kuussa, muuten hoitaa asiansa.
En tällä hetkellä tiedä ketään jonka tarvitsisi lapsiaan vaivata. Muistisairaus tietysti yksi syy ja vaihe kun voi tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Itselleni on ihan vieras ajatus että edes olettaisin kenenkään muun auttavan lastenhoidossa kuin mahdollisesti ulkopuolisen palkatun hoitajan. Miksi edes hankitaan lapsia jos jo valmiiksi odotetaan että isovanhemmat on mukana kantamassa hoitovastuuta? Omaan äitiin on hyvät välit mutta olen kyllä miettinyt hänen ja tulevan lapsen yhteistä aikaa lähinnä tutustumisen ja suhteen syventämisen kannalta eikä niin että itse saisin taukoa lapsesta.
Ehkä siksi, että muistaa itsekin olleensa lapsena mummolassa jopa yökylässä, niin olettaa sellaisen vain kuuluvan pakettiin? Minulla oli näin. Saatoin olla esim hiihtolomaviikon tai koko pääsiäisen kerrallaan mummolassa / mummilassa.
Omat vanhempani eivät ole tätä perinnettä kuitenkaan jatkaneet, sisarusteni lasten kohdalla (minulla ei ole lapsia). Kyllä mua vähän vierestä katsoen ihmetyttää. Äitini sanoo, ettei hänkään apua saanut. Eihän se ole totta! Vai mitä ihmettä tarkoittaa avun saamisella, että kukaan ei tullut kotiin siivoamaan? No ei ehkä, mutta hän sai kyllä meidät lapset moneksikin yöksi ja monta kertaa vuodessa "pois jaloista".
Vielä oudompaa tästä tekee se, että äitini on oikeasti tosi kiltti ja herttainen. Mutta ei vaan ole lainkaan auttamisenhaluinen. Ei ole koskaan esim lahjoittanut hyväntekeväisyyteen. Mutta ettei auta edes omia lapsiaan, edes joskus, niin mua ihmetyttää todella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole isovanhempia paljon kiinnostanut, kun lapset oli pieniä. Lasten eläminen ja oleminen isovanhempien mielestä aiheuttaa vain meteliä, sotkua ja vaivaa. Lastenlapset on parhaimmillaan kun ovat näkymättömiä ja hiljaisia eli kehystettynä valokuvana kirjahyllyssä.
Mutta nyt, nyt kun lapset on isompia, heistä koituu isovanhemmille hyötyä. Pyydetään kyllä kylään, tosin siihen liittyy aina vaatimus pikkupalveluksille; käyppä kaupassa, haeppa posti, ulkoilutappa koira, leikkaappa ruoho, kolaappa lumi ja kaikkea muita lukuisia kodin pikkuaskaretta toimitettavana, joiden varjolla lapsenlapset kelpaavat kylään.
Sitten ihmetellään, kun teinit ja koululaiset ei halua mummolaan kylään.
Eikö se ole juuri sitä touhismisen antamista isoille lapsille, tehdä pikku hommia.
Unohdit varmaan mainita että isovanhemmat myös sujauttavat rahaa noita palveluksista?Mutta kun lapsilta ei kotonakaan vaadita askareita vaan ne pelit ja chattailu.
Vanhemmatkin västy ajatuksesta että teini kävisi postilaatikolla tai koiran kanssa kävelyllä.
Tai kun on tyksistynrrn näköinen kävisi lähikaupassa hakemassa maitopurkin, cokistölkin, sipsejä.Ei ole. Ei ne lapset ole mitään palveluskuntaa.
Passaat lapsesi kuin palveluskunta? Täyslaiskat lapset. Mun lapset opastaa teinejään, kun meet mummulle, autat sitten mummua.
(Ja mummu antaa joitain kymppejä lähtiessä, mieleisiä ruokia laitettuaan sen 2-3 päivää.)Lapset eivät ole palveluskuntaa.
Anteeksi henkilökohtaisuus muttet varmaan ole mikään mukava tytär tai miniä.
Muista sitten kun veltot lapsesi perustavat perheen, olet heidän palveluskuntaansa. He eivät pysty kotiaan ja lapsiaan hoitamaan ilman jatkuvaa apuasi.
Vierailija kirjoitti:
Aika tarkalleen osuu tuo kerran vuoteen.
Eivät he ole lastenkasvattajia, minutkin enimmäkseen kasvattivat isovanhemmat.
TÄMÄ.
Siinä syy, miksi osa tämän päivän isovanhemmista ei lapsenlapsiaan hoida. Eihän ne ole omiaankaan viitsineet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole isovanhempia paljon kiinnostanut, kun lapset oli pieniä. Lasten eläminen ja oleminen isovanhempien mielestä aiheuttaa vain meteliä, sotkua ja vaivaa. Lastenlapset on parhaimmillaan kun ovat näkymättömiä ja hiljaisia eli kehystettynä valokuvana kirjahyllyssä.
Mutta nyt, nyt kun lapset on isompia, heistä koituu isovanhemmille hyötyä. Pyydetään kyllä kylään, tosin siihen liittyy aina vaatimus pikkupalveluksille; käyppä kaupassa, haeppa posti, ulkoilutappa koira, leikkaappa ruoho, kolaappa lumi ja kaikkea muita lukuisia kodin pikkuaskaretta toimitettavana, joiden varjolla lapsenlapset kelpaavat kylään.
Sitten ihmetellään, kun teinit ja koululaiset ei halua mummolaan kylään.
Eikö se ole juuri sitä touhismisen antamista isoille lapsille, tehdä pikku hommia.
Unohdit varmaan mainita että isovanhemmat myös sujauttavat rahaa noita palveluksista?Mutta kun lapsilta ei kotonakaan vaadita askareita vaan ne pelit ja chattailu.
Vanhemmatkin västy ajatuksesta että teini kävisi postilaatikolla tai koiran kanssa kävelyllä.
Tai kun on tyksistynrrn näköinen kävisi lähikaupassa hakemassa maitopurkin, cokistölkin, sipsejä.Ei ole. Ei ne lapset ole mitään palveluskuntaa.
Passaat lapsesi kuin palveluskunta? Täyslaiskat lapset. Mun lapset opastaa teinejään, kun meet mummulle, autat sitten mummua.
(Ja mummu antaa joitain kymppejä lähtiessä, mieleisiä ruokia laitettuaan sen 2-3 päivää.)Lapset eivät ole palveluskuntaa.
Anteeksi henkilökohtaisuus muttet varmaan ole mikään mukava tytär tai miniä.
Muista sitten kun veltot lapsesi perustavat perheen, olet heidän palveluskuntaansa. He eivät pysty kotiaan ja lapsiaan hoitamaan ilman jatkuvaa apuasi.
Minun lapseni eivät ole mitään palveluskuntaa joilla teetetään hommia joita ei itse viitsitä tehdä.
Minusta se että auttaa 1-6 kertaa vuodessa ei ole jatkuvaa apua.
Eiköhän valtaosassa perheitä lapset hoida päivähoito nykyisin kuten suurten ikäluokkienkin lapset?
Joku keskustelusta toiseen vinkuu etteivät suuret ikäluokat hoitaneet itse lapsiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole isovanhempia paljon kiinnostanut, kun lapset oli pieniä. Lasten eläminen ja oleminen isovanhempien mielestä aiheuttaa vain meteliä, sotkua ja vaivaa. Lastenlapset on parhaimmillaan kun ovat näkymättömiä ja hiljaisia eli kehystettynä valokuvana kirjahyllyssä.
Mutta nyt, nyt kun lapset on isompia, heistä koituu isovanhemmille hyötyä. Pyydetään kyllä kylään, tosin siihen liittyy aina vaatimus pikkupalveluksille; käyppä kaupassa, haeppa posti, ulkoilutappa koira, leikkaappa ruoho, kolaappa lumi ja kaikkea muita lukuisia kodin pikkuaskaretta toimitettavana, joiden varjolla lapsenlapset kelpaavat kylään.
Sitten ihmetellään, kun teinit ja koululaiset ei halua mummolaan kylään.
Eikö se ole juuri sitä touhismisen antamista isoille lapsille, tehdä pikku hommia.
Unohdit varmaan mainita että isovanhemmat myös sujauttavat rahaa noita palveluksista?Mutta kun lapsilta ei kotonakaan vaadita askareita vaan ne pelit ja chattailu.
Vanhemmatkin västy ajatuksesta että teini kävisi postilaatikolla tai koiran kanssa kävelyllä.
Tai kun on tyksistynrrn näköinen kävisi lähikaupassa hakemassa maitopurkin, cokistölkin, sipsejä.Ei ole. Ei ne lapset ole mitään palveluskuntaa.
Passaat lapsesi kuin palveluskunta? Täyslaiskat lapset. Mun lapset opastaa teinejään, kun meet mummulle, autat sitten mummua.
(Ja mummu antaa joitain kymppejä lähtiessä, mieleisiä ruokia laitettuaan sen 2-3 päivää.)Lapset eivät ole palveluskuntaa.
Anteeksi henkilökohtaisuus muttet varmaan ole mikään mukava tytär tai miniä.
Muista sitten kun veltot lapsesi perustavat perheen, olet heidän palveluskuntaansa. He eivät pysty kotiaan ja lapsiaan hoitamaan ilman jatkuvaa apuasi.Minun lapseni eivät ole mitään palveluskuntaa joilla teetetään hommia joita ei itse viitsitä tehdä.
Minusta se että auttaa 1-6 kertaa vuodessa ei ole jatkuvaa apua.
Lastesi elintaso niin korkea ettei ne isovanhempien antamat kympit avusta kiinnosta?
Saati että heille olisi opetettu, voit auttaa lähimmäisiäsi.
Meillä on nyt jo teini-ikäiset lapset ja koko heidän elämänsä aikana toiset isovanhemmat ovat hoitaneet heitä kaksi tuntia, vaikka haastavissa elämäntilanteissa apua olisi tarvittu. Innoissaan odottivat lapsenlapsia, mutta ei sitten kiinnostanutkaan. Ei kiinnostanut antaa apua, eikä kiinnosta lapset juuri muutenkaan. Ovat terveitä ja jo vuosia olleet eläkkeellä. Lapset kilttejä ja hyvin käyttäytyviä. Todennäköisesti lähivuosina alkaa isovanhemmillakin ikä kunnolla näkymään ja odottavat silloin sitten aivan varmasti apua ja seuraa itselleen.
Toisilla isovanhemmilla sairautta ja ei sitten ole ollut apua sieltäkään. Lähinnä surullista miten yksin sitä lasten kanssa jäi ja surullista kuinka paljon lapset ja isovanhemmat olisivat voineet rikastuttaa toistensa elämää.
Itselleni on ihan vieras ajatus että edes olettaisin kenenkään muun auttavan lastenhoidossa kuin mahdollisesti ulkopuolisen palkatun hoitajan. Miksi edes hankitaan lapsia jos jo valmiiksi odotetaan että isovanhemmat on mukana kantamassa hoitovastuuta? Omaan äitiin on hyvät välit mutta olen kyllä miettinyt hänen ja tulevan lapsen yhteistä aikaa lähinnä tutustumisen ja suhteen syventämisen kannalta eikä niin että itse saisin taukoa lapsesta.