Lue keskustelun säännöt.
Väestöliitto: suurin osa isovanhemmista hoitaa lapsenlapsia 1-6 krt vuodessa
07.10.2023 |
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/c646cf13-d250-4fa4-ae00-a01e…
"Suurin osa vuosina 19451950-syntyneisiin suuriin ikäluokkiin kuuluvista isovanhemmista pitää yhteyttä lapsenlapsiinsa lähes viikoittain, selviää Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Sukupolvien ketju -hankkeen seurantatutkimuksesta. Neljä viidestä isovanhemmasta hoitaa lastenlapsiaan ainakin silloin tällöin. Isovanhempien avussa on tutkimuksen mukaan kyse useimmiten satunnaisesta lastenhoitoavusta. Yleisin vastaus tutkimuksessa oli nimittäin, että isovanhemmat hoitavat lastenlapsiaan 16 kertaa vuodessa. Isovanhemmat ovat kuitenkin monelle perheelle tärkein tukiverkosto."
Eli tässä se nähdään, ei isovanhemmat ole usein avuksi! 20 % isovanhemmista ei auta lastenlasten kanssa lainkaan. Lopuista isovanhemmista suurin osa auttaa 1-6 kertaa vuodessa. Onhan se ihan järkyttävän vähän, jos esimerkiksi pikkulapsiperhe saa apua isovanhemmilta kerran pari vuoden aikana! Ja kuten jutussa todetaan, isovanhemmat ovat ne lapsiperheet tärkeimmät tukiverkot. Eli jos apua ei isovanhemmilta (juuri) tule, niin lapsiperhe on aika pitkälti oman onnensa nojassa.
Sitten ihmetellään, miksi vanhemmat ovat väsyneitä, henkisesti vanhemmuuden kanssa yksin ja syntyvyys on pientä. Se olisi jo todella paljon, jos lapsiperhe saisi apua vaikka kerran kuussa niin, että isovanhemmat katsovat lapsen/lasten perään pari tuntia. Aika monilla n. seitsemänkymppisillä isovanhemmilla riittää virtaa harrastuksiin ja matkusteluun, joten virtaa voisi riittää lastenlasten kanssa olemiseen pieninä hetkinä. Ja kun joku tulee nurisemaan, niin jokainen vanhempi kaipaa joskus lepoa. Eikä esimerkiksi varhaiskasvatuksen varaan voi koko elämää laskea. Esimerkiksi vuorotyöläisellä ja juuri koulunsa aloittaneen vanhemmalla olisi varmasti tarvetta isovanhempien avulle.
Kommentit (986)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni on ihan vieras ajatus että edes olettaisin kenenkään muun auttavan lastenhoidossa kuin mahdollisesti ulkopuolisen palkatun hoitajan. Miksi edes hankitaan lapsia jos jo valmiiksi odotetaan että isovanhemmat on mukana kantamassa hoitovastuuta? Omaan äitiin on hyvät välit mutta olen kyllä miettinyt hänen ja tulevan lapsen yhteistä aikaa lähinnä tutustumisen ja suhteen syventämisen kannalta eikä niin että itse saisin taukoa lapsesta.
Ehkä siksi, että muistaa itsekin olleensa lapsena mummolassa jopa yökylässä, niin olettaa sellaisen vain kuuluvan pakettiin? Minulla oli näin. Saatoin olla esim hiihtolomaviikon tai koko pääsiäisen kerrallaan mummolassa / mummilassa.
Omat vanhempani eivät ole tätä perinnettä kuitenkaan jatkaneet, sisarusteni lasten kohdalla (minulla ei ole lapsia). Kyllä mua vähän vierestä katsoen ihmetyttää. Äitini sanoo, ettei hänkään apua saanut. Eihän se ole totta! Vai mitä ihmettä tarkoittaa avun saamisella, että kukaan ei tullut kotiin siivoamaan? No ei ehkä, mutta hän sai kyllä meidät lapset moneksikin yöksi ja monta kertaa vuodessa "pois jaloista".
Vielä oudompaa tästä tekee se, että äitini on oikeasti tosi kiltti ja herttainen. Mutta ei vaan ole lainkaan auttamisenhaluinen. Ei ole koskaan esim lahjoittanut hyväntekeväisyyteen. Mutta ettei auta edes omia lapsiaan, edes joskus, niin mua ihmetyttää todella.
Mihin tarvitaan veronmaksajille kalliita ylläpitämiä kunnallista päivähoitoa 0-7v lapsille 9-10h/pv , joka on lähes ilmaista vanhemmille, alakoululaisten iltapäiväkerhoa, pitkää äitiyslomaa 10kk, perhevapaita, kunnes lapsi 3v, lapsille yhteiskunnan tukemia puistoruokailua, palkallista vapaata työelämästä, jos lapsi sairaana, osa-aikatyön mahdollisuutta, valtion tukemia lapsille leirejä ja vapaanajan viettoa jne. jotka ovat tulleet 90-luvun jälkeen, helpottamaan lapsiperheen arkea ja vapauttamaan isovanhemmat ja parantamaan myös vanhusten elämänlaatua.
Ja ihanko oikeasti kuvittelet ennen mummojen hyppineen ilosta, hoitaessaan lastenlapsiaan? Ei, vaan muuta vaihtoehtoa ei ollut ja siksi luotiin 90-luvulla palvelut lapsiperheille, jotta isovanhemmat saisi viettää viimeiset elinvuotensa ihmisarvoista ja inhimillistä elämää.
Kannattaa käydä vanhainkodissa ja jutella näiden vanhusten kanssa, mitä mieltä he ovat asiasta. Moni vanhus kertoo, kuinka hän olisi halunnut lukea jonkun kirjan tai tehdä käsityötä, mutta aikaa ei ollut, kun lastenlapsia hoidettavana ja passattavana ja elämä työntäyteinen, mutta nyt kun aikaa, näkö ja toimintakyky mennyt. Eikä kukaan vanhus muistele, kuinka ihanaa aikaa se oli. Ei kukaan. Päinvastoin, moni vanhus on katkera, kun oma elämä jäi elämättä ja oli muiden palvelija.
Ja tätäkö oikeasti naiset haluavat? Kun kaiholla muistellaan ja ihannoidaan , kuinka vanhusrainaiset ja väsyneet mummot hoitivat lastenlapsiaan, pakon edessä, oman terveytensä ja hyvinvointinsa kustannuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs ne sinkkulapset? Vanhempien elämä ja aika menee lapsiperheiden kanssa, heitä autellessa ja heille lahjoja ja rahaa antaen.
Vierailija kirjoitti:
Miehen äiti valittaa, miten emme pidä tarpeeksi heihin yhteyttä ja näe usein. Ollaan siis miehen kanssa sovittu, että minä hoidan yhteydenpidon omaan sukuuni ja hän omaansa. Minä olen läheinen ja soittelen omien vanhempieni kanssa päivittäin tai lähes päivittäin whatsapp-videopuhelun. Näemme harvoin, koska asumme eri puolilla Suomea. Mies soittelee vanhemmilleen satunnaisesti, joskus voi mennä muutama viikkokin väliä. Miehen vanhemmat eivät itse ota poikaansa yhteyttä. Appivanhempani näkevät lastenlastaan noin kerran kuussa, kun mies menee lapsen kanssa vanhemmilleen tai vanhempansa tulevat meille.
Onpa kiva, kun minun vastuulleni koitetaan kaataa yhteydenpito appivanhempiini. En todellakaan ala heille soittelemaan samaan tahtiin kuin omille vanhemmilleni.
Tämä on erikoinen nykyajan ilmiö, että perheen sisällä tehdään tuollaisia jakoja. En siis tarkoita sitä että kenelläkään olisi mitään erityistä velvollisuutta olla tekemisissä puolison vanhempien kanssa velvollisuudentunnon vuoksi vaan sitä, että miksi välit anopin ja miniän välillä ovat tarkoituksella viileät.
Vierailija kirjoitti:
Entäs ne sinkkulapset? Vanhempien elämä ja aika menee lapsiperheiden kanssa, heitä autellessa ja heille lahjoja ja rahaa antaen.
No miten sen työssäkäyvän sinkkulapsen pitäisi vanhemmiltaan saada?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs ne sinkkulapset? Vanhempien elämä ja aika menee lapsiperheiden kanssa, heitä autellessa ja heille lahjoja ja rahaa antaen.
No miten sen työssäkäyvän sinkkulapsen pitäisi vanhemmiltaan saada?
Miksi sen perheen perustaneen pitää saada apua ja rahaa? Eikö hänkin ole aikuinen ja nainut toivottavasti myös aikuisen puolison.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika tarkalleen osuu tuo kerran vuoteen.
Eivät he ole lastenkasvattajia, minutkin enimmäkseen kasvattivat isovanhemmat.
TÄMÄ.
Siinä syy, miksi osa tämän päivän isovanhemmista ei lapsenlapsiaan hoida. Eihän ne ole omiaankaan viitsineet.
Ei hyvää päivää, tätä ajatuksen juoksua. Se historian tuntemus.
Eipä juuri ollut muuta vaihtoehtoa, jos äiti oli työelämässä, kuin isovanhemmat tai teini-ikäiset kotiapulaiset, jotka hoitivat lapsia. Kunnallinen päivähoito tuli asteittain voimaan 90-luvulla ja sitä ennen päiväkodit olivat työnantajien tai paikan sai köyhät ja ongelmatapaukset.
Lapsena minua hoiti 83v mummi, joka liikkui kepin turvin tai voisi sanoa, minä hoidin mummia. Ja mummi kuoli, kun olin 5v niin jäin yksin kotiin, kun vanhemmat töissä, kun ei ollut päivähoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni on ihan vieras ajatus että edes olettaisin kenenkään muun auttavan lastenhoidossa kuin mahdollisesti ulkopuolisen palkatun hoitajan. Miksi edes hankitaan lapsia jos jo valmiiksi odotetaan että isovanhemmat on mukana kantamassa hoitovastuuta? Omaan äitiin on hyvät välit mutta olen kyllä miettinyt hänen ja tulevan lapsen yhteistä aikaa lähinnä tutustumisen ja suhteen syventämisen kannalta eikä niin että itse saisin taukoa lapsesta.
Ehkä siksi, että muistaa itsekin olleensa lapsena mummolassa jopa yökylässä, niin olettaa sellaisen vain kuuluvan pakettiin? Minulla oli näin. Saatoin olla esim hiihtolomaviikon tai koko pääsiäisen kerrallaan mummolassa / mummilassa.
Omat vanhempani eivät ole tätä perinnettä kuitenkaan jatkaneet, sisarusteni lasten kohdalla (minulla ei ole lapsia). Kyllä mua vähän vierestä katsoen ihmetyttää. Äitini sanoo, ettei hänkään apua saanut. Eihän se ole totta! Vai mitä ihmettä tarkoittaa avun saamisella, että kukaan ei tullut kotiin siivoamaan? No ei ehkä, mutta hän sai kyllä meidät lapset moneksikin yöksi ja monta kertaa vuodessa "pois jaloista".
Vielä oudompaa tästä tekee se, että äitini on oikeasti tosi kiltti ja herttainen. Mutta ei vaan ole lainkaan auttamisenhaluinen. Ei ole koskaan esim lahjoittanut hyväntekeväisyyteen. Mutta ettei auta edes omia lapsiaan, edes joskus, niin mua ihmetyttää todella.
Mihin tarvitaan veronmaksajille kalliita ylläpitämiä kunnallista päivähoitoa 0-7v lapsille 9-10h/pv , joka on lähes ilmaista vanhemmille, alakoululaisten iltapäiväkerhoa, pitkää äitiyslomaa 10kk, perhevapaita, kunnes lapsi 3v, lapsille yhteiskunnan tukemia puistoruokailua, palkallista vapaata työelämästä, jos lapsi sairaana, osa-aikatyön mahdollisuutta, valtion tukemia lapsille leirejä ja vapaanajan viettoa jne. jotka ovat tulleet 90-luvun jälkeen, helpottamaan lapsiperheen arkea ja vapauttamaan isovanhemmat ja parantamaan myös vanhusten elämänlaatua.
Ja ihanko oikeasti kuvittelet ennen mummojen hyppineen ilosta, hoitaessaan lastenlapsiaan? Ei, vaan muuta vaihtoehtoa ei ollut ja siksi luotiin 90-luvulla palvelut lapsiperheille, jotta isovanhemmat saisi viettää viimeiset elinvuotensa ihmisarvoista ja inhimillistä elämää.
Kannattaa käydä vanhainkodissa ja jutella näiden vanhusten kanssa, mitä mieltä he ovat asiasta. Moni vanhus kertoo, kuinka hän olisi halunnut lukea jonkun kirjan tai tehdä käsityötä, mutta aikaa ei ollut, kun lastenlapsia hoidettavana ja passattavana ja elämä työntäyteinen, mutta nyt kun aikaa, näkö ja toimintakyky mennyt. Eikä kukaan vanhus muistele, kuinka ihanaa aikaa se oli. Ei kukaan. Päinvastoin, moni vanhus on katkera, kun oma elämä jäi elämättä ja oli muiden palvelija.
Ja tätäkö oikeasti naiset haluavat? Kun kaiholla muistellaan ja ihannoidaan , kuinka vanhusrainaiset ja väsyneet mummot hoitivat lastenlapsiaan, pakon edessä, oman terveytensä ja hyvinvointinsa kustannuksella.
Naapurin 85 v pappa katsoi usein, muistisairaan puolisonsa ohella, pojanpoikansa taaperoita. Pojanpojan perhe narkkiksia, pojan äiti alkoholisti, isä ties missä.
Toinen naapuri totesi minulle: vanhat pitää käyttää tarkkaan tuossa suvussA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika tarkalleen osuu tuo kerran vuoteen.
Eivät he ole lastenkasvattajia, minutkin enimmäkseen kasvattivat isovanhemmat.
TÄMÄ.
Siinä syy, miksi osa tämän päivän isovanhemmista ei lapsenlapsiaan hoida. Eihän ne ole omiaankaan viitsineet.
Ei hyvää päivää, tätä ajatuksen juoksua. Se historian tuntemus.
Eipä juuri ollut muuta vaihtoehtoa, jos äiti oli työelämässä, kuin isovanhemmat tai teini-ikäiset kotiapulaiset, jotka hoitivat lapsia. Kunnallinen päivähoito tuli asteittain voimaan 90-luvulla ja sitä ennen päiväkodit olivat työnantajien tai paikan sai köyhät ja ongelmatapaukset.
Lapsena minua hoiti 83v mummi, joka liikkui kepin turvin tai voisi sanoa, minä hoidin mummia. Ja mummi kuoli, kun olin 5v niin jäin yksin kotiin, kun vanhemmat töissä, kun ei ollut päivähoitoa.
Äiti voi jäädä kotiin. Ihan yleinen hyväksytty malli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs ne sinkkulapset? Vanhempien elämä ja aika menee lapsiperheiden kanssa, heitä autellessa ja heille lahjoja ja rahaa antaen.
No miten sen työssäkäyvän sinkkulapsen pitäisi vanhemmiltaan saada?
Miksi sen perheen perustaneen pitää saada apua ja rahaa? Eikö hänkin ole aikuinen ja nainut toivottavasti myös aikuisen puolison.
Kysymyshän on ihan siitä, että mille on tarvetta. 99% isovanhemmista ottaa erittäin mielellään lapsenlapset hoitoon. He tekevät sen siksi koska haluavat viettää aikaa heidän kanssaan. Ei se aikuinen sinkku toivottavasti tarvitse vanhempiensa hoitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika tarkalleen osuu tuo kerran vuoteen.
Eivät he ole lastenkasvattajia, minutkin enimmäkseen kasvattivat isovanhemmat.
TÄMÄ.
Siinä syy, miksi osa tämän päivän isovanhemmista ei lapsenlapsiaan hoida. Eihän ne ole omiaankaan viitsineet.
Ei hyvää päivää, tätä ajatuksen juoksua. Se historian tuntemus.
Eipä juuri ollut muuta vaihtoehtoa, jos äiti oli työelämässä, kuin isovanhemmat tai teini-ikäiset kotiapulaiset, jotka hoitivat lapsia. Kunnallinen päivähoito tuli asteittain voimaan 90-luvulla ja sitä ennen päiväkodit olivat työnantajien tai paikan sai köyhät ja ongelmatapaukset.
Lapsena minua hoiti 83v mummi, joka liikkui kepin turvin tai voisi sanoa, minä hoidin mummia. Ja mummi kuoli, kun olin 5v niin jäin yksin kotiin, kun vanhemmat töissä, kun ei ollut päivähoitoa.
Mikai vanhempasi eivät laittaneet si ua yksityiseen hoitoon? Nuukia tai holvasivat rahansa. Kyllä meillä raatsittiin lapset hoidattaa hyvillä päivähoitajilla.
Tuo on ollut vanhuksen hyväksikäyttöä ja väsyttämistä tyyliin vanha pitää kuluttaa loppuun.
Onko koskaan tullut mieleesi etteivät kaikki menetelleet noin kuin teillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs ne sinkkulapset? Vanhempien elämä ja aika menee lapsiperheiden kanssa, heitä autellessa ja heille lahjoja ja rahaa antaen.
No miten sen työssäkäyvän sinkkulapsen pitäisi vanhemmiltaan saada?
Miksi sen perheen perustaneen pitää saada apua ja rahaa? Eikö hänkin ole aikuinen ja nainut toivottavasti myös aikuisen puolison.
Kysymyshän on ihan siitä, että mille on tarvetta. 99% isovanhemmista ottaa erittäin mielellään lapsenlapset hoitoon. He tekevät sen siksi koska haluavat viettää aikaa heidän kanssaan. Ei se aikuinen sinkku toivottavasti tarvitse vanhempiensa hoitoa.
Nämä samat isovanhemmat valittavat selän takana, kun eivät jaksaisi/haluaisi hoitaa ja eivät saa omaa aikaa. Tätä valitusta olen kuullut paljon. Vanhemmat vain tyytyväisenä raahaavat jälkikasvunsa vanhemmilleen kun "isovanhemmat niiiin tykkäävät hoitaa lapsia"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs ne sinkkulapset? Vanhempien elämä ja aika menee lapsiperheiden kanssa, heitä autellessa ja heille lahjoja ja rahaa antaen.
No miten sen työssäkäyvän sinkkulapsen pitäisi vanhemmiltaan saada?
Miksi sen perheen perustaneen pitää saada apua ja rahaa? Eikö hänkin ole aikuinen ja nainut toivottavasti myös aikuisen puolison.
Kysymyshän on ihan siitä, että mille on tarvetta. 99% isovanhemmista ottaa erittäin mielellään lapsenlapset hoitoon. He tekevät sen siksi koska haluavat viettää aikaa heidän kanssaan. Ei se aikuinen sinkku toivottavasti tarvitse vanhempiensa hoitoa.
Täällähän vaaditaan ja haukutaan isovanhemmat joilla on muutakin elämää kuin lastenlapset.
Jotkut jopa kirjoittavat että kyllä se yli 80 v jaksaa katsoa lomalla lapset, eihän ne tarvitse kuin että ruokaa laittaa ja katsoo perään.
Otettiinko tuossa huomioon esim. välimatka. Vaikea hoitaa jatkuvasti jos asuu monen sadan kilometrin päässä. Tai se, minkä ikäisiä isovanhemmat ovat. Itse olen töissä varhaiskasvatuksessa ja työpäivän jälkeen aivan kuollut. Kaksi teiniäkin asuu vielä kotona. En vain jaksa hoitaa yksivuotiasta kaiket viikonloput. Lapsi on meillä kerran kuukaudessa tai kahdessa. Toisaalta jotkut isovanhemmat ovat itse jo tosi huonossa kunnossa, eikä aina kyse ole tahdosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs ne sinkkulapset? Vanhempien elämä ja aika menee lapsiperheiden kanssa, heitä autellessa ja heille lahjoja ja rahaa antaen.
No miten sen työssäkäyvän sinkkulapsen pitäisi vanhemmiltaan saada?
Miksi sen perheen perustaneen pitää saada apua ja rahaa? Eikö hänkin ole aikuinen ja nainut toivottavasti myös aikuisen puolison.
Kysymyshän on ihan siitä, että mille on tarvetta. 99% isovanhemmista ottaa erittäin mielellään lapsenlapset hoitoon. He tekevät sen siksi koska haluavat viettää aikaa heidän kanssaan. Ei se aikuinen sinkku toivottavasti tarvitse vanhempiensa hoitoa.
Nämä samat isovanhemmat valittavat selän takana, kun eivät jaksaisi/haluaisi hoitaa ja eivät saa omaa aikaa. Tätä valitusta olen kuullut paljon. Vanhemmat vain tyytyväisenä raahaavat jälkikasvunsa vanhemmilleen kun "isovanhemmat niiiin tykkäävät hoitaa lapsia"
On erittäin tavallista että sinne vanhemmille se isovanhempi on kinuamassa lasta hoitoon tai hoitaa äärimmäisen vähän ja sitten ystävättärille, naapureille ja sukulaisille marisee ja valittaa.
Minunkin äitini oli naapureille ja enoni vaimolle sössöttänyt miten hän aina hoitaa ja miten me ei osata mitään jne.
Yksi lapsi kerran ollut sairaalareissun takia viisivuotiaana yökylässä kun ei muutakaan apua saatu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lasten isovanhemmat hoitavat vaan osaa lapsenlapsistaan. Meidän lapsiin eivät ole pitäneet mitään yhteyttä useampaan vuoteen. Koska sanoimme suoraan, että emme kuuntele tai katsele heidän huonoa käytöstä (rajattomuutta, ylikävelemistä). Nyt sitten marttyyrina ja katkerana eivät pidä meidän kouluikäisiin lapsiin edes mitään yhteyttä. Valehtelevat jopa että olemme kieltäneet sen ja haukkuvat meitä selän takana. Oikeasti haluavat vaan kostaa lapselleen ja lapsenlapsilleen. Muutenkin ovat todella itsekkäitä ja narsistisia. Omaisuutta on vaikka kuinka paljon, mutta mitään eivät ole koskaan lapsenlapsillekaan antaneet.
Siis te sanoitte, että tuollaista käytöstä emme katsele ja sitten kun isovanhemmat toimivat toivotusti, niin pidätte sitä narsismina? Tuskin nuo isovanhemmat ovat marttyyreja tai katkeria, kunhan elävät kuin ihmiset yleensä eli viettävät aikaa mukavien lasten ja lastenlasten kanssa.
Millä tavalla toivotusti? Olemme sanoneet että voivat pitää lapsiimme yhteyttä, ovat jo isoja ja heillä omat puhelimet. Sen kun soittaisivat ja kysyisivät mitä kuuluu, kuten normaalit isovanhemmat, mutta ei koska kostavat nyt sen meidän lapsille että asetimme heille rajoja.
Narsistista on se, että kuvittelevat että voivat käyttäytyä ihan miten vaan, sanoa ihan mitä vaan, haukkua selän takana ja puhua valheita, mutta sitten kun se ei ole ok, niin siitä loukkaannutaan ja kostetaan tämä kaikin mahdollisin keinoin. Ja kyllä ovat todella katkeria ja marttyyrejä, nyt kieriskelevät itsesäälissä väittävät että olemme kieltäneet heitä pitämästä yhteyttä, joka on ihan suoranainen valhe. Haluavat kuitenkin pitää kiinni tästä, koska tarvitsevat syyn mustamaalata ja haukkua heitä. Kyllä narsistisia ihmisiä on paljon suurissa ikäluokissa ja sellaisia jotka kuvittelevat että omia lapsiaan voi kohdella ihan miten vaan, ja että heitä ei tarvi kunnioittaa tasavertaisina ihmisinä.
Appiukko jäi juuri eläkkeelle kuluttavasta kolmivuorotyöstä. Hän ilmoitti suoraan, että lastenhoitoapua ei tule ja hän aikoo nyt elää omaa elämäänsä. Tämä oli meille täysin ok. Anoppi ja minun vanhempani ovat edelleen työelämässä. Emme ole edes kysyneet heiltä hoitoapua kun sehän on itsestäänselvyys, että he tarvitsevat vapaa-aikansa palautumiseen.
Minä ja mieheni olimme paljon isovanhemmilla hoidossa, mutta he pääsivätkin reilusti nuorempina eläkkeelle, mitä minun vanhempani ja appivanhemmat ovat nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen äiti valittaa, miten emme pidä tarpeeksi heihin yhteyttä ja näe usein. Ollaan siis miehen kanssa sovittu, että minä hoidan yhteydenpidon omaan sukuuni ja hän omaansa. Minä olen läheinen ja soittelen omien vanhempieni kanssa päivittäin tai lähes päivittäin whatsapp-videopuhelun. Näemme harvoin, koska asumme eri puolilla Suomea. Mies soittelee vanhemmilleen satunnaisesti, joskus voi mennä muutama viikkokin väliä. Miehen vanhemmat eivät itse ota poikaansa yhteyttä. Appivanhempani näkevät lastenlastaan noin kerran kuussa, kun mies menee lapsen kanssa vanhemmilleen tai vanhempansa tulevat meille.
Onpa kiva, kun minun vastuulleni koitetaan kaataa yhteydenpito appivanhempiini. En todellakaan ala heille soittelemaan samaan tahtiin kuin omille vanhemmilleni.
Tämä on erikoinen nykyajan ilmiö, että perheen sisällä tehdään tuollaisia jakoja. En siis tarkoita sitä että kenelläkään olisi mitään erityistä velvollisuutta olla tekemisissä puolison vanhempien kanssa velvollisuudentunnon vuoksi vaan sitä, että miksi välit anopin ja miniän välillä ovat tarkoituksella viileät.
Ja anopin vastuu? Miniänkö pitäisi vielä äidin ja pojankin yhteyksiä ylläpitää ja tukea? Anna mun kaikki kestää! Itsepähän on pojastaan tuollaisen kasvattanut, toki miehensä kanssa mahdollisesti, mutta eipä taida appiukkokaan osallistua yhdeydenpitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lasten isovanhemmat hoitavat vaan osaa lapsenlapsistaan. Meidän lapsiin eivät ole pitäneet mitään yhteyttä useampaan vuoteen. Koska sanoimme suoraan, että emme kuuntele tai katsele heidän huonoa käytöstä (rajattomuutta, ylikävelemistä). Nyt sitten marttyyrina ja katkerana eivät pidä meidän kouluikäisiin lapsiin edes mitään yhteyttä. Valehtelevat jopa että olemme kieltäneet sen ja haukkuvat meitä selän takana. Oikeasti haluavat vaan kostaa lapselleen ja lapsenlapsilleen. Muutenkin ovat todella itsekkäitä ja narsistisia. Omaisuutta on vaikka kuinka paljon, mutta mitään eivät ole koskaan lapsenlapsillekaan antaneet.
Siis te sanoitte, että tuollaista käytöstä emme katsele ja sitten kun isovanhemmat toimivat toivotusti, niin pidätte sitä narsismina? Tuskin nuo isovanhemmat ovat marttyyreja tai katkeria, kunhan elävät kuin ihmiset yleensä eli viettävät aikaa mukavien lasten ja lastenlasten kanssa.
Millä tavalla toivotusti? Olemme sanoneet että voivat pitää lapsiimme yhteyttä, ovat jo isoja ja heillä omat puhelimet. Sen kun soittaisivat ja kysyisivät mitä kuuluu, kuten normaalit isovanhemmat, mutta ei koska kostavat nyt sen meidän lapsille että asetimme heille rajoja.
Narsistista on se, että kuvittelevat että voivat käyttäytyä ihan miten vaan, sanoa ihan mitä vaan, haukkua selän takana ja puhua valheita, mutta sitten kun se ei ole ok, niin siitä loukkaannutaan ja kostetaan tämä kaikin mahdollisin keinoin. Ja kyllä ovat todella katkeria ja marttyyrejä, nyt kieriskelevät itsesäälissä väittävät että olemme kieltäneet heitä pitämästä yhteyttä, joka on ihan suoranainen valhe. Haluavat kuitenkin pitää kiinni tästä, koska tarvitsevat syyn mustamaalata ja haukkua heitä. Kyllä narsistisia ihmisiä on paljon suurissa ikäluokissa ja sellaisia jotka kuvittelevat että omia lapsiaan voi kohdella ihan miten vaan, ja että heitä ei tarvi kunnioittaa tasavertaisina ihmisinä.
Ei ole normaalia kostaa lapsille ja lapsenlapsilleen. Ns. red flag tuo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs ne sinkkulapset? Vanhempien elämä ja aika menee lapsiperheiden kanssa, heitä autellessa ja heille lahjoja ja rahaa antaen.
No miten sen työssäkäyvän sinkkulapsen pitäisi vanhemmiltaan saada?
Vanhempien pitää kohdella lapsiaan tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. Sitähän täällä toitotetaan.
Jos lapsista saa hoitoapua, niin tietenkin sinkkulapselle annetaan sama tuntimäärä esim. siivousapua. Jos annetaan lastenlapsille rahaa, sama määrä myös sinkkulapselle.
Kuulostaa kyllä hemmetin hankalata joidenkin elämä kun vertaillaan, paljonko isovanhemmat ovat hoitaneet kenenkin lapsia ja katkerana kiukutellaan, ettei varmasti auteta vanhana yms. Eikö tuollainen katkeruus ole itselle älyttömän kuluttavaa?
Minusta on mukava, että isovanhemmat käyvät meillä kylässä, vaikka lapsia eivät halua hoitaa. Ruoka ja kahvit tulevat siinä samassa, kun tehdään perheelle ja tiskit hoitaa tiskikone. Minut ja sisarukseni hoidatettiin mummolassa aikoinaan, mutta en jaksa edes miettiä semmoisia asioita.