Lue keskustelun säännöt.
Väestöliitto: suurin osa isovanhemmista hoitaa lapsenlapsia 1-6 krt vuodessa
07.10.2023 |
https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/c646cf13-d250-4fa4-ae00-a01e…
"Suurin osa vuosina 19451950-syntyneisiin suuriin ikäluokkiin kuuluvista isovanhemmista pitää yhteyttä lapsenlapsiinsa lähes viikoittain, selviää Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Sukupolvien ketju -hankkeen seurantatutkimuksesta. Neljä viidestä isovanhemmasta hoitaa lastenlapsiaan ainakin silloin tällöin. Isovanhempien avussa on tutkimuksen mukaan kyse useimmiten satunnaisesta lastenhoitoavusta. Yleisin vastaus tutkimuksessa oli nimittäin, että isovanhemmat hoitavat lastenlapsiaan 16 kertaa vuodessa. Isovanhemmat ovat kuitenkin monelle perheelle tärkein tukiverkosto."
Eli tässä se nähdään, ei isovanhemmat ole usein avuksi! 20 % isovanhemmista ei auta lastenlasten kanssa lainkaan. Lopuista isovanhemmista suurin osa auttaa 1-6 kertaa vuodessa. Onhan se ihan järkyttävän vähän, jos esimerkiksi pikkulapsiperhe saa apua isovanhemmilta kerran pari vuoden aikana! Ja kuten jutussa todetaan, isovanhemmat ovat ne lapsiperheet tärkeimmät tukiverkot. Eli jos apua ei isovanhemmilta (juuri) tule, niin lapsiperhe on aika pitkälti oman onnensa nojassa.
Sitten ihmetellään, miksi vanhemmat ovat väsyneitä, henkisesti vanhemmuuden kanssa yksin ja syntyvyys on pientä. Se olisi jo todella paljon, jos lapsiperhe saisi apua vaikka kerran kuussa niin, että isovanhemmat katsovat lapsen/lasten perään pari tuntia. Aika monilla n. seitsemänkymppisillä isovanhemmilla riittää virtaa harrastuksiin ja matkusteluun, joten virtaa voisi riittää lastenlasten kanssa olemiseen pieninä hetkinä. Ja kun joku tulee nurisemaan, niin jokainen vanhempi kaipaa joskus lepoa. Eikä esimerkiksi varhaiskasvatuksen varaan voi koko elämää laskea. Esimerkiksi vuorotyöläisellä ja juuri koulunsa aloittaneen vanhemmalla olisi varmasti tarvetta isovanhempien avulle.
Kommentit (986)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten voisi vielä tehdä tutkimuksen tuon yhdessä vietetyn ajan laadusta. Meillä tuo 1-6 osuu hyvin keskiarvoon vuosina, jolloin lapset olleet alakouluikäisiä. Miehen vanhemmat ovat silloin olleet lähellä asuvia terveitä ja vireitä tuoreita eläkeläisiä. Heiltä saatiin apua, kun lapset sairasti ja töistä ei pystynyt olemaan enempää poissa. Aneltiin ja korvattiin apu pihatöillä, kylpylälahjakorteilla, ikkunanpesulla yms. Eikä tässä mitään, mutta se yhdessäolon laatu... Mummo/pappa katsoo telkkaria, lapsi katsoo omaa ruutua. Lämmittivät valmiiks tehdyn ruoan, paitsi tämänkin lapset teki itse heti kun pystyivät. Surullista.
Meillä miehen vanhemmista laatuaikaa on se, kun tulevat kylään. Lapselle tuodaan aina joku krääsälelu kirpparilta, vaikka on kielletty tuomasta. Katsotaan, kun lapsi leikki lelulla pari minuuttia, sitten istutaan alas ja halutaan kertoa meille vanhemmille omia kuulumisia. Appivanhempiani ei kiinnosta, miten meillä menee, puheenaiheet pyörivät heidän omissa menoissaan ja siinä, mitä kaikkea ovat viime aikoina ostaneet. Etukäteen ennen lapsen syntymää maalailivat, kuinka tulevat sitten olemaan osallistuvia isovanhempia ja paljon apuna.
Niinköhän?
Teit niin tai näin, niin aina väärin päin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009906918.html
Yhteiskunta, opettajat ja isovanhemmat hoitakoot lapsemme.
Meillä ei "vanhempina" ole vastuita eikä velvollisuuksia, emmehän ole itsekään aikuistuneet.
Ketjun aiheena on tuore tutkimus joka kertoo etteivät isovanhemmat hoida lastenlapsiaan.
Päinvastoin
Isovanhemmat tarjoavat lapsiperheille merkittävää apua. Suurin osa vuosina 1945–1950-syntyneisiin suuriin ikäluokkiin kuuluvista isovanhemmista pitää yhteyttä lapsenlapsiinsa lähes viikoittain, selviää Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Sukupolvien ketju -hankkeen seurantatutkimuksesta.
Yhteyden pitäminenhän ei tarkoita hoitamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten voisi vielä tehdä tutkimuksen tuon yhdessä vietetyn ajan laadusta. Meillä tuo 1-6 osuu hyvin keskiarvoon vuosina, jolloin lapset olleet alakouluikäisiä. Miehen vanhemmat ovat silloin olleet lähellä asuvia terveitä ja vireitä tuoreita eläkeläisiä. Heiltä saatiin apua, kun lapset sairasti ja töistä ei pystynyt olemaan enempää poissa. Aneltiin ja korvattiin apu pihatöillä, kylpylälahjakorteilla, ikkunanpesulla yms. Eikä tässä mitään, mutta se yhdessäolon laatu... Mummo/pappa katsoo telkkaria, lapsi katsoo omaa ruutua. Lämmittivät valmiiks tehdyn ruoan, paitsi tämänkin lapset teki itse heti kun pystyivät. Surullista.
Meillä miehen vanhemmista laatuaikaa on se, kun tulevat kylään. Lapselle tuodaan aina joku krääsälelu kirpparilta, vaikka on kielletty tuomasta. Katsotaan, kun lapsi leikki lelulla pari minuuttia, sitten istutaan alas ja halutaan kertoa meille vanhemmille omia kuulumisia. Appivanhempiani ei kiinnosta, miten meillä menee, puheenaiheet pyörivät heidän omissa menoissaan ja siinä, mitä kaikkea ovat viime aikoina ostaneet. Etukäteen ennen lapsen syntymää maalailivat, kuinka tulevat sitten olemaan osallistuvia isovanhempia ja paljon apuna.
Kaikkia nyt ei vaan kiinnosta pyöriä sen lapsen ympärillä ja ehdoilla,
Ja mikä sinuakin estää ihan oma-aloitteisesti kertomasta vastaavasti omista menoistasi ja arjestasi.
Uskaltaisko joju kysyä miniältä mitä teille aikuisille kuuluu?
Kyllä se on parempi pysyö vaan lapsissa ja small talkissa. Löydettiin hyvin mustikoita ja käytiin mirkulla kouvolassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009906918.html
Yhteiskunta, opettajat ja isovanhemmat hoitakoot lapsemme.
Meillä ei "vanhempina" ole vastuita eikä velvollisuuksia, emmehän ole itsekään aikuistuneet.
Ketjun aiheena on tuore tutkimus joka kertoo etteivät isovanhemmat hoida lastenlapsiaan.
Päinvastoin
Isovanhemmat tarjoavat lapsiperheille merkittävää apua. Suurin osa vuosina 1945–1950-syntyneisiin suuriin ikäluokkiin kuuluvista isovanhemmista pitää yhteyttä lapsenlapsiinsa lähes viikoittain, selviää Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Sukupolvien ketju -hankkeen seurantatutkimuksesta.Yhteyden pitäminenhän ei tarkoita hoitamista.
Miksi pitäisikään, eivät he ole työvoimaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten voisi vielä tehdä tutkimuksen tuon yhdessä vietetyn ajan laadusta. Meillä tuo 1-6 osuu hyvin keskiarvoon vuosina, jolloin lapset olleet alakouluikäisiä. Miehen vanhemmat ovat silloin olleet lähellä asuvia terveitä ja vireitä tuoreita eläkeläisiä. Heiltä saatiin apua, kun lapset sairasti ja töistä ei pystynyt olemaan enempää poissa. Aneltiin ja korvattiin apu pihatöillä, kylpylälahjakorteilla, ikkunanpesulla yms. Eikä tässä mitään, mutta se yhdessäolon laatu... Mummo/pappa katsoo telkkaria, lapsi katsoo omaa ruutua. Lämmittivät valmiiks tehdyn ruoan, paitsi tämänkin lapset teki itse heti kun pystyivät. Surullista.
Meillä miehen vanhemmista laatuaikaa on se, kun tulevat kylään. Lapselle tuodaan aina joku krääsälelu kirpparilta, vaikka on kielletty tuomasta. Katsotaan, kun lapsi leikki lelulla pari minuuttia, sitten istutaan alas ja halutaan kertoa meille vanhemmille omia kuulumisia. Appivanhempiani ei kiinnosta, miten meillä menee, puheenaiheet pyörivät heidän omissa menoissaan ja siinä, mitä kaikkea ovat viime aikoina ostaneet. Etukäteen ennen lapsen syntymää maalailivat, kuinka tulevat sitten olemaan osallistuvia isovanhempia ja paljon apuna.
Niinköhän?
Teit niin tai näin, niin aina väärin päin!
Turhien lelujen tuominen lapselle sillä verukkeella, että pääsee puhumaan lapsen vanhemmille omista asioistaan, ei ole hoitoapua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009906918.html
Yhteiskunta, opettajat ja isovanhemmat hoitakoot lapsemme.
Meillä ei "vanhempina" ole vastuita eikä velvollisuuksia, emmehän ole itsekään aikuistuneet.
Ketjun aiheena on tuore tutkimus joka kertoo etteivät isovanhemmat hoida lastenlapsiaan.
Päinvastoin
Isovanhemmat tarjoavat lapsiperheille merkittävää apua. Suurin osa vuosina 1945–1950-syntyneisiin suuriin ikäluokkiin kuuluvista isovanhemmista pitää yhteyttä lapsenlapsiinsa lähes viikoittain, selviää Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Sukupolvien ketju -hankkeen seurantatutkimuksesta.Yhteyden pitäminenhän ei tarkoita hoitamista.
Miksi pitäisikään, eivät he ole työvoimaa.
En ole sanonut että pitäisi. Sinähän jatkuvasti väität heidän tekevän jotain mitä eivät tutkitusti tee.
Tutkimus kertoo heidän kyllä sekaantuvan ja päsmäröivän. Vaikka eivät ole mitään johtajiakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma, todella rakas mummoni (äidinäiti) hoiti minua (7-v) aikoinaan 75-vuotiaana suurinpiirtein koko kesän ajan, kun oli remonttia ym kotitalossamme. Minulla ei ollutkaan muita isovanhempia elossa. Haikeana muistelen häntä edelleen...
Meidän lapsilla oli molempien isovanhempien hoitokerrat 0krt/v. Asuttiin 400-500km päässä isovanhemmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirpparitavara - liian halpa. Ei korvaa joku värityskirja edes anopille tarjottua kahvileipää.
Meillä miehen vanhemmat ottaa lapset yökylään n. 4x vuodessa. Mun äiti auttaa enemmän, muutti tuohon lähellekin, osin just siks että voisi olla lähellä ja apuna. Ja toisaalta me autetaan äitiä missä hän tarvitsee apua. Isäni kuuluu taas tuohon 20% joka ei auta koskaan lastenhoidossa, nähdään häntä perheenä. Tuttavapiirin perusteella on kyllä helppo uskoa, että tuo 1-6x vuodessa on se tavallisin, mutta kyllä on niitäkin, jotka on mukana perheen elämässä tosi paljon ja niitä jotka ei juuri ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009906918.html
Yhteiskunta, opettajat ja isovanhemmat hoitakoot lapsemme.
Meillä ei "vanhempina" ole vastuita eikä velvollisuuksia, emmehän ole itsekään aikuistuneet.
Ketjun aiheena on tuore tutkimus joka kertoo etteivät isovanhemmat hoida lastenlapsiaan.
Päinvastoin
Isovanhemmat tarjoavat lapsiperheille merkittävää apua. Suurin osa vuosina 1945–1950-syntyneisiin suuriin ikäluokkiin kuuluvista isovanhemmista pitää yhteyttä lapsenlapsiinsa lähes viikoittain, selviää Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Sukupolvien ketju -hankkeen seurantatutkimuksesta.Yhteyden pitäminenhän ei tarkoita hoitamista.
Miksi pitäisikään, eivät he ole työvoimaa.
Ei tarvitse, mutta yhteyden pitäminen ei ole auttamista. Viikoittainen yhteydenpito ei tarkoita merkittävää apua. Yhteyttä voi pitää vaikka joka päivä auttamatta koskaan ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009906918.html
Yhteiskunta, opettajat ja isovanhemmat hoitakoot lapsemme.
Meillä ei "vanhempina" ole vastuita eikä velvollisuuksia, emmehän ole itsekään aikuistuneet.
No siellä on kasvamassa seuraava sukupolvi, joka osaa vaatia, mutta ei antaa.
Onnea vaan tuleville isovanhemmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa mainittiin, miten isovanhempia voi harmittaa, jos toiset isovanhemmat ostavat lapsenlapsille kalliimpia tavaroita ja vievät kalliimpiin paikkoihin.
Herätys! Ei noilla ole mitään väliä. Se lapsiperhe kaipaa isovanhemmilta läsnä olemista, ei tavaraa! Eikä sitä lasta tarvitse viedä johonkin oopperaan tai hop loppiin, vaan ihan ilmaiset leikkipuistot ja kotona leikkimiset on sitä parasta tekemistä.
Tai sitä miten paljon toiset ovat lasten kanssa ja millä lailla. Jos yksi pääsee kerran muskarin juhlaan, toinen saa itkupotkuraivarin.
Jne.
Jatkuvasti kytätään että siivut on samankokoisia.
Onpa teillä ikävät vanhemmat. Harmin paikka. Mä olen kauempana asuva etämummo ja näen lapsenlapsia pari kerta vuodessa. Ei tulisi mieleenkään olla kateellinen toiselle mummolle, joka asuu parin kilometrin päässä, ja näkee lapsenlapsia vähän väliä. Tietysti niillä on paljon läheisempi suhde.
Tyttärentyttären kastejuhlissa bonusmummi kysyi, haittaako minua jos hän hoitaa tyttöä ja haittaako jos häntä kutsutaan mummiksi. Minua ei haitannut, mutta toista isoäitiä olisi haitannut. Me kumpikin isoäideistä asuimme muutaman sadan kilometrin päässä, bonusmummi samalla paikkakunnalla. Onneksi vävy pisti äidilleen hanttiin. Bonusmummille ja lapselle kehittyi läheinen suhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009906918.html
Yhteiskunta, opettajat ja isovanhemmat hoitakoot lapsemme.
Meillä ei "vanhempina" ole vastuita eikä velvollisuuksia, emmehän ole itsekään aikuistuneet.
Ketjun aiheena on tuore tutkimus joka kertoo etteivät isovanhemmat hoida lastenlapsiaan.
Päinvastoin
Isovanhemmat tarjoavat lapsiperheille merkittävää apua. Suurin osa vuosina 1945–1950-syntyneisiin suuriin ikäluokkiin kuuluvista isovanhemmista pitää yhteyttä lapsenlapsiinsa lähes viikoittain, selviää Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Sukupolvien ketju -hankkeen seurantatutkimuksesta.Yhteyden pitäminenhän ei tarkoita hoitamista.
Miksi pitäisikään, eivät he ole työvoimaa.
Ei tarvitse, mutta yhteyden pitäminen ei ole auttamista. Viikoittainen yhteydenpito ei tarkoita merkittävää apua. Yhteyttä voi pitää vaikka joka päivä auttamatta koskaan ollenkaan.
Se voi olla myös jatkuvaa sekaantumista ja natkuttamista lapsenlapsen asioista, kuten meillä.
Neuvotaan ja päsmäröidään ja paheksutaan.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo kerta vuodessa todella vähän. Kuusikin kertaa tarkoittaa apua 2 kk välein.
Toki on niitäkin aktiivisia isovanhempia, jotka auttavat paljon. Harvalle on suotu tätä iloa. Itse tosin tiedän parikin ukkia/vaaria, jotka ovat ne aktiivisimman isovanhemmat ja auttavat mielellään lastenlasten kanssa.
Onhan paljon isovanhempia, jotka asuvat monen sadan kilometrin päässä, silloin se näkeminen saattaa jäädä 2-3 kertaan vuodessa. Sitten on meitä, jotka asutaan lähellä ja auttamiskertoja tulee monta kertaa kuukaudessa jopa viikoittain niinkuin meillä. Kuskaamme lapsia harrastuksiin, lapset ovat yökylässä ja mökillä meidän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten voisi vielä tehdä tutkimuksen tuon yhdessä vietetyn ajan laadusta. Meillä tuo 1-6 osuu hyvin keskiarvoon vuosina, jolloin lapset olleet alakouluikäisiä. Miehen vanhemmat ovat silloin olleet lähellä asuvia terveitä ja vireitä tuoreita eläkeläisiä. Heiltä saatiin apua, kun lapset sairasti ja töistä ei pystynyt olemaan enempää poissa. Aneltiin ja korvattiin apu pihatöillä, kylpylälahjakorteilla, ikkunanpesulla yms. Eikä tässä mitään, mutta se yhdessäolon laatu... Mummo/pappa katsoo telkkaria, lapsi katsoo omaa ruutua. Lämmittivät valmiiks tehdyn ruoan, paitsi tämänkin lapset teki itse heti kun pystyivät. Surullista.
Meillä miehen vanhemmista laatuaikaa on se, kun tulevat kylään. Lapselle tuodaan aina joku krääsälelu kirpparilta, vaikka on kielletty tuomasta. Katsotaan, kun lapsi leikki lelulla pari minuuttia, sitten istutaan alas ja halutaan kertoa meille vanhemmille omia kuulumisia. Appivanhempiani ei kiinnosta, miten meillä menee, puheenaiheet pyörivät heidän omissa menoissaan ja siinä, mitä kaikkea ovat viime aikoina ostaneet. Etukäteen ennen lapsen syntymää maalailivat, kuinka tulevat sitten olemaan osallistuvia isovanhempia ja paljon apuna.
Niinköhän?
Teit niin tai näin, niin aina väärin päin!
Turhien lelujen tuominen lapselle sillä verukkeella, että pääsee puhumaan lapsen vanhemmille omista asioistaan, ei ole hoitoapua.
Normaalia puheliaiden aikuisten seurustelua. Teidän maailmanne eivät vaan kohtaa, he eivät varmaankaan ymmärrä sinun umpimielisyyttäsi. Eivät osaa nyhtää sinulta puheenaiheita, joten ulospäinsuuntautuneina kertovat omasta elämästään.
Eivät isovanhemmat ole mitään terapeutteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009906918.html
Yhteiskunta, opettajat ja isovanhemmat hoitakoot lapsemme.
Meillä ei "vanhempina" ole vastuita eikä velvollisuuksia, emmehän ole itsekään aikuistuneet.
Ketjun aiheena on tuore tutkimus joka kertoo etteivät isovanhemmat hoida lastenlapsiaan.
Päinvastoin
Isovanhemmat tarjoavat lapsiperheille merkittävää apua. Suurin osa vuosina 1945–1950-syntyneisiin suuriin ikäluokkiin kuuluvista isovanhemmista pitää yhteyttä lapsenlapsiinsa lähes viikoittain, selviää Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Sukupolvien ketju -hankkeen seurantatutkimuksesta.Yhteyden pitäminenhän ei tarkoita hoitamista.
Miksi pitäisikään, eivät he ole työvoimaa.
En ole sanonut että pitäisi. Sinähän jatkuvasti väität heidän tekevän jotain mitä eivät tutkitusti tee.
Tutkimus kertoo heidän kyllä sekaantuvan ja päsmäröivän. Vaikka eivät ole mitään johtajiakaan.
Minä en ole jatkuvasti mitään väittänyt, jo tuosta syyttäminen kertoo paljon itsestäsi.
Ja seuraavat lauseesi sinusta kaiken olennaisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009906918.html
Yhteiskunta, opettajat ja isovanhemmat hoitakoot lapsemme.
Meillä ei "vanhempina" ole vastuita eikä velvollisuuksia, emmehän ole itsekään aikuistuneet.
Ketjun aiheena on tuore tutkimus joka kertoo etteivät isovanhemmat hoida lastenlapsiaan.
Päinvastoin
Isovanhemmat tarjoavat lapsiperheille merkittävää apua. Suurin osa vuosina 1945–1950-syntyneisiin suuriin ikäluokkiin kuuluvista isovanhemmista pitää yhteyttä lapsenlapsiinsa lähes viikoittain, selviää Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Sukupolvien ketju -hankkeen seurantatutkimuksesta.Yhteyden pitäminenhän ei tarkoita hoitamista.
Miksi pitäisikään, eivät he ole työvoimaa.
En ole sanonut että pitäisi. Sinähän jatkuvasti väität heidän tekevän jotain mitä eivät tutkitusti tee.
Tutkimus kertoo heidän kyllä sekaantuvan ja päsmäröivän. Vaikka eivät ole mitään johtajiakaan.
Minä en ole jatkuvasti mitään väittänyt, jo tuosta syyttäminen kertoo paljon itsestäsi.
Ja seuraavat lauseesi sinusta kaiken olennaisen.
Kyllä olet.
Ja seuraava lause kertoo tutkimustulokset😂😂😂 ja sitä seuraava faktan.
Meillä miehen vanhemmista laatuaikaa on se, kun tulevat kylään. Lapselle tuodaan aina joku krääsälelu kirpparilta, vaikka on kielletty tuomasta. Katsotaan, kun lapsi leikki lelulla pari minuuttia, sitten istutaan alas ja halutaan kertoa meille vanhemmille omia kuulumisia. Appivanhempiani ei kiinnosta, miten meillä menee, puheenaiheet pyörivät heidän omissa menoissaan ja siinä, mitä kaikkea ovat viime aikoina ostaneet. Etukäteen ennen lapsen syntymää maalailivat, kuinka tulevat sitten olemaan osallistuvia isovanhempia ja paljon apuna.