Lue keskustelun säännöt.
Olenko kohtuuton? Toisen omaisuuden tärvely lapsen toimesta
05.10.2023 |
Asun itse aika pienessä kerrostalokaksiossa, joten olen säilönyt lapsuuden kotini vanhaan huoneeseen erilaisia tavaroitani. Yksi arvokkaimmista esineistä on aikuisten keräilynukkekoti, johon ostin kymmenen vuotta sitten noin 2000 eurolla arvokkaita nukkekodin keräilyesineitä. Nämä ovat ainutlaatuisia uniikkikappaleita, joita ei todellakaan saa mistä vaan. Kokoelmaani kuului muun muassa monia hyvin pieniä lasisia, käsintehtyjä nukkekodin koriste-esineitä ja lasikannuja.
Kävin eilen lapsuuden kodissani ja sattumalta kävin myös omassa vanhassa huoneessani. Kurkistin myös vanhasta tottumuksesta rakkaaseen keräilynukkekotiini. Hämmästykseni olikin melkoinen, kun huomasin, että koko nukkekoti oli myllätty. Kaikki tavarat olivat sekaisin, joitain tavaroita puuttui ja yksi koristelasikannu oli säpäleinä nukkekodin lattialla. Kysyin tietenkin heti isältäni mitä oli tapahtunut. Hän kertoi, että oli antanut naisystävänsä 3,5-vuotiaan lapsenlapsen leikkiä nukkekodilla. Sanoin tietenkin tähän tietoon, että kyseessä on keräilynukkekoti, joka ei ole tarkoitettu lasten leikeille. Kerroin, että koko nukkekoti on myllätty, tavaroita puuttuu ja esineitä on rikottu.
Yllättäen isäni suuttuikin minulle asiasta! Hän huusi vihaisena, että liioittelen asioita, että mitään tavaroita ei puutu eikä mitään ole rikottu. Vein hänelle käteen rikotun lasikannun sirpaleet. Edelleen hän oli sitä mieltä, että tapahtunut oli täysin ok. Naisystävän 3,5-vuotias lapsenlapsi oli kuulemma halunnut leikkiä nukkekodilla, eikä hän ollut hennonnut poikaa kieltää.
Mitä mieltä olette? Olenko kohtuuton? Olen todella pahoillani asiasta ja oloni on petetty.
Kommentit (210)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johan tuommoinen nukkekoti kerää kauheasti pölyäkin, ei tuommoisia jätetä 10 vuodeksi toisten vaivoiksi. Ei ainakaan muutoin kuin sillä tavoin pakattuna, ettei sitä tarvitse varoa.
On minullakin ollut jotain tavaroita lapsuudenkodissa säilössä, mutta ei mitään sellaista arvokasta ja tärkeää.
Miten siitä on vaivaa, jos se on lähes käyttämättömässä huoneessa koskemattomana (kunnes joku kakara kävi tuhoamassa sen)?
No esim se vaiva, että sitä pitäisi varjella kylässä käyviltä lapsilta.
Ap kirjoitti että isä oikein erikseen antoi luvan lapselle mennä lähmimään ja tuhoamaan ap:n tavaroita. Miksi yrität keksiä jotain muuta narratiivia? Oletko ap:n isän uusi eukko, jonka kauhukakaran tekosista on kyse? 😂
Et taida tietää paljonkaan lapsista? Lapsi kun näkee tuommoisen niin sehän haluaa koskea siihen, tietenkin. Kyllä pitää ihan erikseen vahtia ettei lapsi mene siihen koskemaan.
Tiedän ihan riittävästi. Ei meidän lapset 3-vuotiaina menneet räpelöimään tavaroita vieraiden ihmisten kodeissa. Opetettiin ne käyttäytymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikuinen ihminen pitää omat tavarat kotonaan. Jos ei mahdu kotiin, niin vuokravarastoon.
Siitä vaan varastoa vuokraamaan, 20-60e/kk
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nukkekotihan on iso , sille pitää olla oma huone. Ajatelkaa sen siirtämistä , hankalaa on. Ap ei ole kohtuuton , isän raivarit johtuu siitä kun antoi ystävänsä lapsen leikkiä nukkekodilla. Puolustus reaktio.
Todella kohtuutonta sälyttää isälle huoneellisen verran tavaraa valvottavaksi. Oma harrastusnukkekoti ja satoja likaisia Barbie-nukkeja, hyi hemmetti.
Aikuinen hoitaa omat jälkensä tällaisissa asioissa.
Pakko kommentoida tähän väliin etteivät Barbie nuket ole mitenkään likaisia. 😅 Ne ovat vain käytettyjä ja niillä on kovasti leikitty. Ne ovat juuri leikkiin tarkoitettu. Nostin vain barbiet esiin, kun joku sattui ne mainitsemaan. Kun mietin juuri eilen, että miksi isäni ei voinut antaa lapsen leikkiä niillä barbeilla, kun tietää että nekin ovat huoneessani. Ne olisivat sopineet juuri 3,5 -vuotiaan leikkeihin.
Ja siis isäni tiesi oikein hyvin, että kyseessä on aikuisten keräilynukkekoti. Ei lasten lelu. Silti hän antoi tämän tapahtua ja sai vielä hirveät raivarit kun ilman suuttumusta tai itkua asiasta ihan rauhallisesti kysyin.
No opinpa nyt läksyni, ettei tosiaan voi kehenkään luottaa. Ei edes rakkaimpiin ihmisiin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat lapseni voivat säilyttää kotonani tavaroita joista on sovittu. En anna kenenkään tietenkään tärvellä niitä, miksi antaisin? Meillä ei kenenkään lapset leiki tavaroilla joilla leikkiminen on kielletty, ei edes vähäsen. Katsoa voidaan yhdessä, mutta ei koskea.
No vanha isä ei ehkä ymmärtänyt että nukkekoti ei ole leikkimistä varten. Eikä lapsi tietenkään. Kun lapsia tulee vierailulle aikuiset monesti yrittävät keksiä jotain viihdykettä. Isäparka ajatteli että nukkekodeillahan ne lapset leikkii. Jos siellä olisi ollut keräilypikkuautokokoelma sekin varmasti olisi kelvannut.
Epäilen suuresti, että isän keräilypikkuautokokoelmalla olisi leikitty, jos sellainen olisi ollut. Kyllä isän naisystävällä olisi pitänyt olla sen verran harkintakykyä, että olisi jättänyt nukkekodin rauhaan. Miksi tyttären entiseen huoneeseen on pitänyt mennä? Onko naisystävä lähempänä ap:n ikäluokkaa kuin isän, ja siksi huone kiinnostanut? Ihmetyttää, mutta ymmärrän isän suuttumisen. Mistäpä sitä löytää uuden naisystävän, jolla on 3,5 vuotias lapsi. Ei kannata reklamoida sinnepäin. Loppuun vielä. Ihmiset arvostavat tavaroita eri lailla. Sain itse kerran laatikollisen kauniita vanhoja esineitä, joista lähes kaikista oli pala pois. Teekannusta nokka, ihanasta naisfuguurista puolet nenästä ja tähän malliin. Aiheutti hirveän harmintunteen. -Missä välissä esineet olivat olleet henkilön hallussa, joka ei ollut arvostanut niitä lainkaan, ajattelin. Joku toinen ei olisi välittänyt pätkääkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei taida olla nämä kommentoijat mitään keräilijöitä:D onhan se vähän hassu harrastus hamstrata jotai tiettyä tavaraa, mutta joku outo viehätys siinä on. En minäkään ymmärrä miten jotkut laittavat esimerkiksi kodin sisustukseen tai vaikka vanhoihin autoihin niin paljon rahaa kiinni, mutta itse laitan ihan älyttömiä summia keräilyesineisiini joita varjelen. Enkä minäkään itseasiassa säilytä kaikkia tällä hetkellä kotonani vaan osa on isovanhempieni ullakolla.
Itse ymmärrän kyllä keräilyn, mutta en sitä, että niitä muka-niin-tärkeitä keräilyesineitä ei sitten kuitenkaan haluta omaan kotiin tilaa viemään.
Ei kaikki vaan mahdu ja joissain kasvaa arvo sen verran, että parempi pitääkin ne paikassa missä niihin ei kosketa.
Mutta mitä iloa on keräillä sellaista, mikä täytyy pitää jossain poissa silmistä ja mihin ei saa edes koskea?
Se on vähän niinkuin sen keräilyn idea. Että keräilyesineitä kerätään eli säilytetään. Ja pyritään pitämään ne tiptop kunnossa. Tavoitteena on usein saada joku tietty kokoelma kerättyä. Ja monesti ne hyvin säilytetyt keräilyesineet myös kasvavat arvoa ajan myötä.
Totta kai säilyttäminen onkin keräilyn idea, mutta yleensä ne keräilyesineet säilytetään nimenomaan kotona näkyvillä, missä niistä on iloa, eikä jossain Pihtiputaan mummon vintillä.
Oikeasti nyt, isälläsi on uusi naisystävä, jolla on lapsi. Tämä tarkoittaa, että sinä ap otat aikuisena ihmisenä keskusteluun, mitä tämä tarkoittaa yhteisen talonne ja omaisuuden suhteen. Muista, että isälläsi todella on hallintaoikeus ja se on hänen ainut kotinsa. Mieti nyt, tykkäisitkö itse, jos omassa kodissasi olisi jotain lukittuja no entry-zoneja, jonne sinulla ei ole asiaa?
Nämä "mitä se lukittu huone isossa omakotitalossa haittaa"-ihmiset eivät todellakaan tajua, miltä se tuntuu, että omassa kodissa, josta maksat ja nykyään maksat aika raskaasti, onkin sinulta itseltäsi kiellettyjä alueita.
Eri asia on, jos ap osallistuu kuukausittain talon ylläpitoon, eli maksaa talon kuluja, kuten sähköä jne. Mutta epäilenpä, että näin ei ole?
Minulla on tästä kokemusta, kun ostin aikoinaan kotitalomme ja sisareni yritti pakottaa minua säilyttämään jokaikisen lapsuuden muistonsa alkaen jostain "tällä mummo kerran jouluna hämmensi riisipuuroa" homeisen kapustan. Sanoin, että kohtuullisessa ajassa, puoli vuotta, saa hakea talosta mitä haluaa näistä vanhoista tavaroista ja sen jälkeen ne, jotka aion heittää pois, heitän pois. Monta vuotta jälkeenpäin hän kyseli jostain kukkakattiloista ja näytti nyrpeää naamaa, kun sanoin, että rikki olivat ja kaatikselle menivät. Olisi voinut nyt hän mökillä käyttää niitä kukka-astioina. Kyllä, totta kai mun olisi tätä tarkoitusta varten niitä säilöä 15 v!
Hänellä oli myös se väläys, että laitetaan kaikki tämmöiset yhteen huoneeseen ja huone lukkoon, niin sehän ratkaisee ongelman. Hänellä on oikeus historiaansa.
Käy siis ap reilu keskustelu isäsi kanssa, hän ei selvästi kehtaa alkaa keskustelemaan ja häntä suututtaa oma nössöytensä. Ota sinä siis toisena aikuisena ohjat ja miettikää yhdessä, miten elämä on muuttunut ja mitä se tarkoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai laitoit sen nyt johonkin korkealle kaappiin tms, kun isäsi on noin mäntti?
Tuo on ongelma monen mummon ja papan kodissa. Eli jo poismuuttaneet lapset varastoivat siellä jos jonkinmoista härpäkettä, jotta omat nurkat pysyvät tip top -kunnossa. Sitten kun joku kajoaa näihin "aarteisiin", möly on kamalaakin kamalampi. Ymmärrän isääsi, ettei hän hennonut poikaa kieltää. Tuskin tämä niitä esineitään tahallaan rikkoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta olet kohtuuton siinä, että säilytät näin arkoja tavaroita toisen kodissa ja oletat muiden varovan niitä. Jos nukkekoti itsessään on liian iso asuntoosi, voisit ainakin pakata ne arat sisustusesineet mukaasi.
Kyseessä ilmeisesti oman lapsuudenkodin oma vanha huone, joka ei varmaankaan muussa käytössä, ja koko homma pitää asia näin, isän luvalla ja sovittuna!!! Voi ihan hyvin olettaa, että tavaroihin ei kajota. Ja jos annetaan leikkiäkin, niin eikös se tarkoita sitä, ettei rikota? Lainataanhan sitä kaikenlaista kavereillekin, ja oletetaan, että palautetaan ehjinä, eikös vaan???
Mitä valvomista tuossa muuten on, kun ei tarvitse kuin kieltää menemästä huoneeseen? Olisiko isä suuttunut, jos tytär antaisi hänen kamojaan tuosta noin vain jonkun käyttöön ja rikottaviksi?
Henkilökohtainen ja kallis satsaus, nukkekotiharrastajat tietävät, hävytöntä ja välinpitämätöntä käytöstä. Ei pienintä kunnioitusta.
Monet säilyttää esim. arvoautoaankin jonkun toisen tallissa, jossa on tilaa, eikä siihen autoon saa tulla naarmuakaan.
Isä on naisystävästä sekaisin, ja unohtaa oman tyttärensä kokonaan mielistellessään. Toivottavasti karma kostaa.
Ymmärrän täysin. Mulla ei ole isää ja ainoa mikä isästä jäljellä oli oli oma nukkekotini, isältä saatu lapsena. Äiti oli antanut sen veljen lapsille piirrettäväksi ja tuhottavaksi. "Ethän sä sitä enään tarvitse" :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti aika kauhuja nämä jakamattomat pesät, joissa lapset ramppaa kuin kotonaan arvostelemassa isän (yleensä isät näihin alistuu) elämää.
Katselin vierestä, kun kaverini yritti tämmöisen miehen kanssa seukata. Molemmat yli kuuskymppisiä, lapset aikuisia jo ja täysin omillaan. Kaverini kerran kattoi iltapalan ja otti lautaisia kaapista sitä varten. Miesystävä naama valkoisena kiikutti niitä takaisin kaappiin, että ei näitä saa käyttää, tytär säästää niitä itselleen. Koko talo oli täynnä tyttären tavaroita alkaen lastenkirjoista ja täynnä tämmöisiä pommeja, joihin missään nimessä ei saanut kajota.
Ei ollut pitkäikäinen se suhde. Kaverini kuvitteli, että kun molempien lapset on jo isoja, tässä ollaan aikuisten kesken. Mutta ei, kun kyllä lasten koti on aina lasten koti! Vaikka ne lapset kävisi viittäkymppiä itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nukkekotihan on iso , sille pitää olla oma huone. Ajatelkaa sen siirtämistä , hankalaa on. Ap ei ole kohtuuton , isän raivarit johtuu siitä kun antoi ystävänsä lapsen leikkiä nukkekodilla. Puolustus reaktio.
Todella kohtuutonta sälyttää isälle huoneellisen verran tavaraa valvottavaksi. Oma harrastusnukkekoti ja satoja likaisia Barbie-nukkeja, hyi hemmetti.
Aikuinen hoitaa omat jälkensä tällaisissa asioissa.
Pakko kommentoida tähän väliin etteivät Barbie nuket ole mitenkään likaisia. 😅 Ne ovat vain käytettyjä ja niillä on kovasti leikitty. Ne ovat juuri leikkiin tarkoitettu. Nostin vain barbiet esiin, kun joku sattui ne mainitsemaan. Kun mietin juuri eilen, että miksi isäni ei voinut antaa lapsen leikkiä niillä barbeilla, kun tietää että nekin ovat huoneessani. Ne olisivat sopineet juuri 3,5 -vuotiaan leikkeihin.
Ja siis isäni tiesi oikein hyvin, että kyseessä on aikuisten keräilynukkekoti. Ei lasten lelu. Silti hän antoi tämän tapahtua ja sai vielä hirveät raivarit kun ilman suuttumusta tai itkua asiasta ihan rauhallisesti kysyin.
No opinpa nyt läksyni, ettei tosiaan voi kehenkään luottaa. Ei edes rakkaimpiin ihmisiin.
Ap
Todennäköisesti haluaa sun tarvaroista vain eroon. Nyt on hyvä aika viedä ne pois sieltä omaan varastoon. Ikuisuudenko aioit niitä isäsi kotona niitä pitää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On parempi jatkossa säilyttää omassa kodissa ne vaikka laatikossa tai suljettu kaappi, vaikkei ole tilaa. Minunkin vanhempi antoi vanhat tärkeät lelut sukulaislapsille tuhottavaksi. Joskin olen jo unohtanut sen. Valokuvien kanssa on myös ongelmia ollut.
Ihan oikeasti ihmiset, miksi te jotain itsellenne todella arvokasta annatte kenellekään toiselle säilytettäväksi? Minulla on huithapeli sisarus, joka pyytää lainaksi milloin mitäkin. Minä sanon suoraan, että en anna, koska en luota, että saan ehjänä/kunnossa takaisin. Lainaan vain asioita, joista en välitä, tulevatko takaisin.
En oleta, että muut ymmärtävät minun tunnesiteitäni joihinkin tavaroihin. Ei se ole muiden tehtävä säilytellä minun muistojani, se on minun ihan ikioma homma.
Esim. mieheni ei käsitä tunnesidettäni leluihini, joten olen ne laittanut kaikki nätisti pakattuna yhteen komeroon ja sanonut, että näihin ei kukaan koske. En jätä niitä ympäri taloa ja varastoja kulkemaan riesana ja muiden tavaroiden seassa. Mieheni ei ikinä tahallaan tietenkään rikkoisi mitään tms. mutta miksi häntä rasittaisin millään tavalla näiden omien tunnemuistojeni takia, voinhan itse pitää huolta, että ne ovat tallessa ja turvassa.
1. Yhdyssanat.
2. Saatanan huonosti kirjoitettu paskaprovo.
Jos nukkekoti on isäsi asunnolla niin totta kai hän saa tehdä sille mitä haluaa. Itse olisin pakannut sen laatikkoon ja tuonut sinulle. Tai sitten kirpputorille. Toki sellaisesta pitää kertoa etukäteen. Tavaroiden omistaja saa sitten itse päättää, mitä tekee. Hakeeko pois vai hyväksyykö sen, että ne menee kierrätyskeskukseen.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta olet kohtuuton siinä, että säilytät näin arkoja tavaroita toisen kodissa ja oletat muiden varovan niitä. Jos nukkekoti itsessään on liian iso asuntoosi, voisit ainakin pakata ne arat sisustusesineet mukaasi.
Kyseessä ilmeisesti oman lapsuudenkodin oma vanha huone, joka ei varmaankaan muussa käytössä, ja koko homma pitää asia näin, isän luvalla ja sovittuna!!! Voi ihan hyvin olettaa, että tavaroihin ei kajota. Ja jos annetaan leikkiäkin, niin eikös se tarkoita sitä, ettei rikota? Lainataanhan sitä kaikenlaista kavereillekin, ja oletetaan, että palautetaan ehjinä, eikös vaan???
Mitä valvomista tuossa muuten on, kun ei tarvitse kuin kieltää menemästä huoneeseen? Olisiko isä suuttunut, jos tytär antaisi hänen kamojaan tuosta noin vain jonkun käyttöön ja rikottaviksi?
Henkilökohtainen ja kallis satsaus, nukkekotiharrastajat tietävät, hävytöntä ja välinpitämätöntä käytöstä. Ei pienintä kunnioitusta.
Monet säilyttää esim. arvoautoaankin jonkun toisen tallissa, jossa on tilaa, eikä siihen autoon saa tulla naarmuakaan.
Isä on naisystävästä sekaisin, ja unohtaa oman tyttärensä kokonaan mielistellessään. Toivottavasti karma kostaa.
Aikuinen lapsi on lellitty keeperce, joka ei käsitä, että ei enää isukin elämän keskipiste. Aikuinen ihminen ottaa puheeksi, että nyt kun sulla käy noita lapsivieraita, ja ylipäätään säännöllisiä vieraita, mitä tehdään talossa oleville tavaroille, tarvitsetko entiseen verrattuna lisätilaa, haluatko ottaa entisen huoneeni käyttöön esim. työhuoneena tai vierashuoneena.
Aikuinen ihminen ymmärtää, että jos isä menee naisystävästä sekaisin, se on varmaan ihan kiva juttu.
Lellikit tahtovat, että isä yksin siellä isossa talossa katselee haikeana pihatielle, että tulisipa joku, käy pyyhkimässä pölyt tyttären huoneesta ja avaa yksinäisenä telkkarin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluatko sinä säilöä kodissasi esim. isäsi tavaroita, ap?
Mitäköhän te tuumaisitte, jos ap:n kotona olisi vaikka isän antiikkikirjoja ja hän olisi antanut ne uuden miehensä lapsen räävittäviksi? Vähän repii sivuja sieltä täältä, mitä se haittaa.
Ihan samaa tuumaisin. Että jos isä vie toisen kotiin kirjansa säilytettäväksi, niin se on sitten voi voi jos niille jotain tapahtuu. Miksi ihmeessä ihmiset käyttää toisten koteja omina varastoinaan? Jos tavarat on teille tärkeitä, niin luulisi että haluatte ne omiin koteihinne!
Se ei ole "toisen koti". Omistan kuolinpesän osakkaana osan ko. asunnosta. Isälläni on toki lesken asumisoikeus.
Ap
Kyllä se on nimenomaan isäsi koti, ei sinun, omistamisesta huolimatta. Isälläni on hallintaoikeus ja hänelle kuuluu myös kotirauha.
Nyt on hyvä aika sinun ymmärtää tämä. Pakkaa itsellesi mukaan ne tavarasi, joiden säilymisestä haluat olla varma. Ota vastuu omasta elämästäsi.
Isällä oli tieto, että nukkekoti on keräilykoti, ei leikkiin tarkoitettu.
Isällä on varmaankin myös ap:n puhelinnumero? Olisiko voinut soittaa ja kysyä?
Nukkekoti oli sovitusti lapsuudenkodin lapsuuden omassa huoneessa, ei missään olohuoneessa näytillä ja leikittävissä.
Vaikka on kuinka hallintaoikeus ja oikeus kotirauhaan ja blaa blaa, niin toisen omaisuuteen ei kajota ilman lupaa.
Tämän saman paskamaisen asenteen näkee jo marketeissa, kun annetaan kakaroiden leikkiä myytävillä tuotteilla. Kirppiksillä sama homma. Koko kierroksen ajan, kun mamma syynää hyllyjä, on kakaroilla käsissään jonkun myytävää omaisuutta leikkikalujen muodossa reviteltävänä. Paristolelut päällä, vaikka mitä ääniä kuuluu. Kirjoja selaillaan limaisin sormin jne.
Paljon kamoja olen nähnyt rikottuina, kas vaan kun ei niitä korvata, vaan jätetään ja lähdetään äkkiä pakoon?? Miksi?
Et taida tietää paljonkaan lapsista? Lapsi kun näkee tuommoisen niin sehän haluaa koskea siihen, tietenkin. Kyllä pitää ihan erikseen vahtia ettei lapsi mene siihen koskemaan.