Lue keskustelun säännöt.
Jos usko on teille tärkeää, voisitteko seurustella ateistin kanssa? Tai päinvastoin? Arvomaailmat?
05.10.2023 |
Kuinka iso merkitys on erilaisilla arvomaailmoilla?
Jos ateismi/usko on teille tärkeää, haetteko seurustelukumppanilta samaa arvomaailmaa?
Vai onko toisen suhtautumisella erilaiseen arvomaailmaan isompi merkitys kuin saman arvomaailman jakamisella?
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateismi ei ole minulle tärkeää, en edes yleensä ajattele sitä, että en usko Jumalaan. En kuitenkaan voisi seurustella uskovaisen kanssa, koska en pidä sellaisista ihmisistä.
Olipas ikävästi sanottu. Aina voi arvostaa toisenlaisia ihmisiä, vaikka ei heitä ymmärtäisikään.
Puhuttiin seurustelusta, ei arvostamisesta.
Mutta minä puhuin ihmisten arvostamisesta. En minäkään hauku täällä ateisteja, miten inhottavia ovat. Outo ajatuskin. Jokaisella on syynsä miksi on sellainen kuin on.
Ketjun aiheena on seurustelu. Älä sekole ohi aiheen.
Sitä tapahtuu kaikissa ketjuissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateismi ei ole minulle tärkeää, en edes yleensä ajattele sitä, että en usko Jumalaan. En kuitenkaan voisi seurustella uskovaisen kanssa, koska en pidä sellaisista ihmisistä.
Olipas ikävästi sanottu. Aina voi arvostaa toisenlaisia ihmisiä, vaikka ei heitä ymmärtäisikään.
Niin? Ei se tarkoita, että heistä pitäisi pitää, ja että heidän kanssa pitäisi alkaa parisuhteeseen.
Ei tarvitsekaan. Kunhan nyt vaan nipotan, koska minusta on surullista, että ihmisillä on niin paljon vihaa muita kohtaan.
Ok, mutta turha ihmetellä, miksi tuollaisista ihmisistä ei pidetä. Eikä se ole vihaa.
Ateistit on hirveän kyynisiä ja vihaisia. Ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ateistin ja uskovan arvomaailma välttämättä poikkea toisistaan. Arvoihin ei tarvita jumalolentoja.
Ei niin. Suurin osa suomalaisista on saanut kristillisiin arvoihin perustuvan kasvatuksen vaikka ei olisi asuneet uskovassa perheessä.
Juuri näin. Hassua, että monet ateistit eivät edes tajua, kuinka kristillinen arvomaailmamme on (ainakin ollut), vaan luulevat että se on "normaali eli ateistinen", koska siihen on kasvettu kansakuntana. Kymmenen käskyä on päntätty alitajuntaan, myös ET- tunneilla, tosin eri nimisenä.
Ehkei enää nuorien polvien kohdalla samaa, nyt tuntuu kovat ja hedonistisemmat arvot jyräävän.
Useimmat uskovaiset taas eivät tajua, että niiltä osin kun "kristillisiä arvoja" kannattavat suurin osa ihmisistä ne ovat tosiasiassa jokseenkin yleisinhimillisiä arvoja joita voi löytää joka puolelta maailmaa (murhan, aviorikoksen, varastamisen ja valehtelun kielto), ja niiltä osin kun arvot ovat erityislaatuisesti kristillisiä, ei niitä myöskään kannata suurin osa ei-kristityistä (Jumalan nimen sanomisen kieltäminen, lepopäivän jyrkkä ja kiihkeä pyhitys (joka toki pikemminkin juutalainen vaikka löytyy kristittyjen kirjasta), ajatusrikokset).
Aika sinisilmäinen olet, jos koet, että suurin osa ihmisistä pitää valehtelua pahana vaikkapa... Varastaminenkin on monissa kulttuureissa ok, jos se tapahtuu rikkaammalta köyhemmälle. Murha taitaa olla yksi ainoista kaikissa kulttuureissa pahana pidetty asia. Joissain mies saa tehdä aviorikoksia, ja vain naisen pettäminen on paha.
Tutustukaa maailmaan paremmin niin karu totuus selviäää!
Aika sinisilmäinen olet, jos koet että kristinukossa erityisesti pidetään valehtelua pahana. Tai edes varastamista tai aviorikosta. Nopeana esimerkkinä nyt vaikka katolisen kirkon tapahtumat, jotka kirkko hiljaa hyväksyi.
Suomalaiset eivät ole ikinä olleet katolilaisia.
Väärin. Kannattaa tutustua Suomen historiaan. Löydät sieltä muun muassa tiedon, että katolilaisuus oli viel keskiajalla Suomen valtauskonto. Vasta u s k o n p u h d i s t u s hävitti sen hetkellisesti. Mutta 1700-luvun lopulla katolilaisuus palasi Suomeen ja tuli jäädäkseen. Ei ole kuin vajaa kilometri tästä minun kodistanikaan lähimpään katolilaiseen kirkkoon. Ja ihan suomalaisia siellä käy.
Tottakai täällä on katolilaisia, kuten muitakin uskonsuuntausten edustajia. Nykyinen suomalainen yhteiskunta on kuitenkin rakentunut luterilaisuuden pohjalta.
Hiukan aiheen vierestä; juuri oli uutinen, että katolisten määrä Suomessa on kasvussa, eivätkä mahdu enää pk-seudulla kirkkoihinsa ja tänä vuonna saattaa rikkoutua Helsingissä 10 000 jäsenen raja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateismi ei ole minulle tärkeää, en edes yleensä ajattele sitä, että en usko Jumalaan. En kuitenkaan voisi seurustella uskovaisen kanssa, koska en pidä sellaisista ihmisistä.
Olipas ikävästi sanottu. Aina voi arvostaa toisenlaisia ihmisiä, vaikka ei heitä ymmärtäisikään.
Puhuttiin seurustelusta, ei arvostamisesta.
Mutta minä puhuin ihmisten arvostamisesta. En minäkään hauku täällä ateisteja, miten inhottavia ovat. Outo ajatuskin. Jokaisella on syynsä miksi on sellainen kuin on.
Tässä sinulle mitali arvon Pyhimys: 🏅 Upeaa että olet noin paljon meitä tavallisia kuolevaisia parempi.
Minä pidän sitä ihan tavallisen ihmisen ominaisuutena, että kohtaa jokaisen yksilönä, eikä niputa 'kaikkia kristittyjä' tai 'kaikkia ateisteja' johonkin epämiellyttävien ihmisten koriin. Siihen ei vaadita mitään pyhyyttä.
Huomaatko yhtään, miten omahyväinen viestisi on?
En huomaa. Voit toki avata asiaa enemmän, jos siltä tuntuu.
Eipä yllätä yhtään, että uskovainen ei näe kuin muiden virheet ja omilta menee silmät tiukasti kiinni, koska itse kuuluu "parempiin" ihmisiin. "Vain uskova pelastuu" ja mitäs näitä olikaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateismi ei ole minulle tärkeää, en edes yleensä ajattele sitä, että en usko Jumalaan. En kuitenkaan voisi seurustella uskovaisen kanssa, koska en pidä sellaisista ihmisistä.
Olipas ikävästi sanottu. Aina voi arvostaa toisenlaisia ihmisiä, vaikka ei heitä ymmärtäisikään.
Niin? Ei se tarkoita, että heistä pitäisi pitää, ja että heidän kanssa pitäisi alkaa parisuhteeseen.
Ei tarvitsekaan. Kunhan nyt vaan nipotan, koska minusta on surullista, että ihmisillä on niin paljon vihaa muita kohtaan.
Ok, mutta turha ihmetellä, miksi tuollaisista ihmisistä ei pidetä. Eikä se ole vihaa.
No sovitaan sitten näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ateistin ja uskovan arvomaailma välttämättä poikkea toisistaan. Arvoihin ei tarvita jumalolentoja.
Ei niin. Suurin osa suomalaisista on saanut kristillisiin arvoihin perustuvan kasvatuksen vaikka ei olisi asuneet uskovassa perheessä.
Juuri näin. Hassua, että monet ateistit eivät edes tajua, kuinka kristillinen arvomaailmamme on (ainakin ollut), vaan luulevat että se on "normaali eli ateistinen", koska siihen on kasvettu kansakuntana. Kymmenen käskyä on päntätty alitajuntaan, myös ET- tunneilla, tosin eri nimisenä.
Ehkei enää nuorien polvien kohdalla samaa, nyt tuntuu kovat ja hedonistisemmat arvot jyräävän.
Useimmat uskovaiset taas eivät tajua, että niiltä osin kun "kristillisiä arvoja" kannattavat suurin osa ihmisistä ne ovat tosiasiassa jokseenkin yleisinhimillisiä arvoja joita voi löytää joka puolelta maailmaa (murhan, aviorikoksen, varastamisen ja valehtelun kielto), ja niiltä osin kun arvot ovat erityislaatuisesti kristillisiä, ei niitä myöskään kannata suurin osa ei-kristityistä (Jumalan nimen sanomisen kieltäminen, lepopäivän jyrkkä ja kiihkeä pyhitys (joka toki pikemminkin juutalainen vaikka löytyy kristittyjen kirjasta), ajatusrikokset).
Aika sinisilmäinen olet, jos koet, että suurin osa ihmisistä pitää valehtelua pahana vaikkapa... Varastaminenkin on monissa kulttuureissa ok, jos se tapahtuu rikkaammalta köyhemmälle. Murha taitaa olla yksi ainoista kaikissa kulttuureissa pahana pidetty asia. Joissain mies saa tehdä aviorikoksia, ja vain naisen pettäminen on paha.
Tutustukaa maailmaan paremmin niin karu totuus selviäää!
Aika sinisilmäinen olet, jos koet että kristinukossa erityisesti pidetään valehtelua pahana. Tai edes varastamista tai aviorikosta. Nopeana esimerkkinä nyt vaikka katolisen kirkon tapahtumat, jotka kirkko hiljaa hyväksyi.
Suomalaiset eivät ole ikinä olleet katolilaisia.
Väärin. Kannattaa tutustua Suomen historiaan. Löydät sieltä muun muassa tiedon, että katolilaisuus oli viel keskiajalla Suomen valtauskonto. Vasta u s k o n p u h d i s t u s hävitti sen hetkellisesti. Mutta 1700-luvun lopulla katolilaisuus palasi Suomeen ja tuli jäädäkseen. Ei ole kuin vajaa kilometri tästä minun kodistanikaan lähimpään katolilaiseen kirkkoon. Ja ihan suomalaisia siellä käy.
Tottakai täällä on katolilaisia, kuten muitakin uskonsuuntausten edustajia. Nykyinen suomalainen yhteiskunta on kuitenkin rakentunut luterilaisuuden pohjalta.
Hiukan aiheen vierestä; juuri oli uutinen, että katolisten määrä Suomessa on kasvussa, eivätkä mahdu enää pk-seudulla kirkkoihinsa ja tänä vuonna saattaa rikkoutua Helsingissä 10 000 jäsenen raja.
Taitaa johtua enimmäiseen muualta tulleista, ei niinkään suomalaisten hinkuamisesta katolilaisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateismi ei ole minulle tärkeää, en edes yleensä ajattele sitä, että en usko Jumalaan. En kuitenkaan voisi seurustella uskovaisen kanssa, koska en pidä sellaisista ihmisistä.
Olipas ikävästi sanottu. Aina voi arvostaa toisenlaisia ihmisiä, vaikka ei heitä ymmärtäisikään.
Niin? Ei se tarkoita, että heistä pitäisi pitää, ja että heidän kanssa pitäisi alkaa parisuhteeseen.
Ei tarvitsekaan. Kunhan nyt vaan nipotan, koska minusta on surullista, että ihmisillä on niin paljon vihaa muita kohtaan.
Ok, mutta turha ihmetellä, miksi tuollaisista ihmisistä ei pidetä. Eikä se ole vihaa.
No sovitaan sitten näin.
Onko kaikki uskikset noin raskaista ihmisiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateismi ei ole minulle tärkeää, en edes yleensä ajattele sitä, että en usko Jumalaan. En kuitenkaan voisi seurustella uskovaisen kanssa, koska en pidä sellaisista ihmisistä.
Vai niin, noh ainakaan itselläni ei ole kiinnostuneista ollut pulaa :)
Kiva sulle. Ei ole minulta pois, jos sinä uskovaisena tavoittelet ateisteja suhteeseen tai, että joku ateisti kiinnostuu sinusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateismi ei ole minulle tärkeää, en edes yleensä ajattele sitä, että en usko Jumalaan. En kuitenkaan voisi seurustella uskovaisen kanssa, koska en pidä sellaisista ihmisistä.
Olipas ikävästi sanottu. Aina voi arvostaa toisenlaisia ihmisiä, vaikka ei heitä ymmärtäisikään.
Puhuttiin seurustelusta, ei arvostamisesta.
Mutta minä puhuin ihmisten arvostamisesta. En minäkään hauku täällä ateisteja, miten inhottavia ovat. Outo ajatuskin. Jokaisella on syynsä miksi on sellainen kuin on.
Tässä sinulle mitali arvon Pyhimys: 🏅 Upeaa että olet noin paljon meitä tavallisia kuolevaisia parempi.
Minä pidän sitä ihan tavallisen ihmisen ominaisuutena, että kohtaa jokaisen yksilönä, eikä niputa 'kaikkia kristittyjä' tai 'kaikkia ateisteja' johonkin epämiellyttävien ihmisten koriin. Siihen ei vaadita mitään pyhyyttä.
Huomaatko yhtään, miten omahyväinen viestisi on?
En huomaa. Voit toki avata asiaa enemmän, jos siltä tuntuu.
Eipä yllätä yhtään, että uskovainen ei näe kuin muiden virheet ja omilta menee silmät tiukasti kiinni, koska itse kuuluu "parempiin" ihmisiin. "Vain uskova pelastuu" ja mitäs näitä olikaan...
En ole sanonut noin. Sinä todistat väitteeni oikeaksi. Että et osaa nähdä yksilöitä, vaan ajattelet kaikkien kristittyjen uskovan ja käyttäytyvän samalla tavalla. Se ei pidä paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ateistin ja uskovan arvomaailma välttämättä poikkea toisistaan. Arvoihin ei tarvita jumalolentoja.
Ei niin. Suurin osa suomalaisista on saanut kristillisiin arvoihin perustuvan kasvatuksen vaikka ei olisi asuneet uskovassa perheessä.
Juuri näin. Hassua, että monet ateistit eivät edes tajua, kuinka kristillinen arvomaailmamme on (ainakin ollut), vaan luulevat että se on "normaali eli ateistinen", koska siihen on kasvettu kansakuntana. Kymmenen käskyä on päntätty alitajuntaan, myös ET- tunneilla, tosin eri nimisenä.
Ehkei enää nuorien polvien kohdalla samaa, nyt tuntuu kovat ja hedonistisemmat arvot jyräävän.
Useimmat uskovaiset taas eivät tajua, että niiltä osin kun "kristillisiä arvoja" kannattavat suurin osa ihmisistä ne ovat tosiasiassa jokseenkin yleisinhimillisiä arvoja joita voi löytää joka puolelta maailmaa (murhan, aviorikoksen, varastamisen ja valehtelun kielto), ja niiltä osin kun arvot ovat erityislaatuisesti kristillisiä, ei niitä myöskään kannata suurin osa ei-kristityistä (Jumalan nimen sanomisen kieltäminen, lepopäivän jyrkkä ja kiihkeä pyhitys (joka toki pikemminkin juutalainen vaikka löytyy kristittyjen kirjasta), ajatusrikokset).
Aika sinisilmäinen olet, jos koet, että suurin osa ihmisistä pitää valehtelua pahana vaikkapa... Varastaminenkin on monissa kulttuureissa ok, jos se tapahtuu rikkaammalta köyhemmälle. Murha taitaa olla yksi ainoista kaikissa kulttuureissa pahana pidetty asia. Joissain mies saa tehdä aviorikoksia, ja vain naisen pettäminen on paha.
Tutustukaa maailmaan paremmin niin karu totuus selviäää!
Aika sinisilmäinen olet, jos koet että kristinukossa erityisesti pidetään valehtelua pahana. Tai edes varastamista tai aviorikosta. Nopeana esimerkkinä nyt vaikka katolisen kirkon tapahtumat, jotka kirkko hiljaa hyväksyi.
Suomalaiset eivät ole ikinä olleet katolilaisia.
Väärin. Kannattaa tutustua Suomen historiaan. Löydät sieltä muun muassa tiedon, että katolilaisuus oli viel keskiajalla Suomen valtauskonto. Vasta u s k o n p u h d i s t u s hävitti sen hetkellisesti. Mutta 1700-luvun lopulla katolilaisuus palasi Suomeen ja tuli jäädäkseen. Ei ole kuin vajaa kilometri tästä minun kodistanikaan lähimpään katolilaiseen kirkkoon. Ja ihan suomalaisia siellä käy.
Tottakai täällä on katolilaisia, kuten muitakin uskonsuuntausten edustajia. Nykyinen suomalainen yhteiskunta on kuitenkin rakentunut luterilaisuuden pohjalta.
Hiukan aiheen vierestä; juuri oli uutinen, että katolisten määrä Suomessa on kasvussa, eivätkä mahdu enää pk-seudulla kirkkoihinsa ja tänä vuonna saattaa rikkoutua Helsingissä 10 000 jäsenen raja.
Taitaa johtua enimmäiseen muualta tulleista, ei niinkään suomalaisten hinkuamisesta katolilaisuuteen.
Juu, mutta mukava uutinen ettei ainoastaan muslimien määrä nouse, jos kohta se kyllä nousee varsin terhakkaa tahtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateismi ei ole minulle tärkeää, en edes yleensä ajattele sitä, että en usko Jumalaan. En kuitenkaan voisi seurustella uskovaisen kanssa, koska en pidä sellaisista ihmisistä.
Olipas ikävästi sanottu. Aina voi arvostaa toisenlaisia ihmisiä, vaikka ei heitä ymmärtäisikään.
Niin? Ei se tarkoita, että heistä pitäisi pitää, ja että heidän kanssa pitäisi alkaa parisuhteeseen.
Ei tarvitsekaan. Kunhan nyt vaan nipotan, koska minusta on surullista, että ihmisillä on niin paljon vihaa muita kohtaan.
Ok, mutta turha ihmetellä, miksi tuollaisista ihmisistä ei pidetä. Eikä se ole vihaa.
No sovitaan sitten näin.
Onko kaikki uskikset noin raskaista ihmisiä?
Sinähän tässä jatkat vänkäämistä. Vaikutat paljon raskaammalta tyypiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateismi ei ole minulle tärkeää, en edes yleensä ajattele sitä, että en usko Jumalaan. En kuitenkaan voisi seurustella uskovaisen kanssa, koska en pidä sellaisista ihmisistä.
Olipas ikävästi sanottu. Aina voi arvostaa toisenlaisia ihmisiä, vaikka ei heitä ymmärtäisikään.
Puhuttiin seurustelusta, ei arvostamisesta.
Mutta minä puhuin ihmisten arvostamisesta. En minäkään hauku täällä ateisteja, miten inhottavia ovat. Outo ajatuskin. Jokaisella on syynsä miksi on sellainen kuin on.
Tässä sinulle mitali arvon Pyhimys: 🏅 Upeaa että olet noin paljon meitä tavallisia kuolevaisia parempi.
Minä pidän sitä ihan tavallisen ihmisen ominaisuutena, että kohtaa jokaisen yksilönä, eikä niputa 'kaikkia kristittyjä' tai 'kaikkia ateisteja' johonkin epämiellyttävien ihmisten koriin. Siihen ei vaadita mitään pyhyyttä.
Huomaatko yhtään, miten omahyväinen viestisi on?
En huomaa. Voit toki avata asiaa enemmän, jos siltä tuntuu.
Eipä yllätä yhtään, että uskovainen ei näe kuin muiden virheet ja omilta menee silmät tiukasti kiinni, koska itse kuuluu "parempiin" ihmisiin. "Vain uskova pelastuu" ja mitäs näitä olikaan...
En ole sanonut noin. Sinä todistat väitteeni oikeaksi. Että et osaa nähdä yksilöitä, vaan ajattelet kaikkien kristittyjen uskovan ja käyttäytyvän samalla tavalla. Se ei pidä paikkaansa.
Todellakin sanoit :D Luepa ihan ajatuksen kanssa, mihin vastasit "en huomaa". Saattaa avata silmäsi, jos ostaat katso muutakin kuin omaa erinoimaisuuttasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ateistin ja uskovan arvomaailma välttämättä poikkea toisistaan. Arvoihin ei tarvita jumalolentoja.
Ei niin. Suurin osa suomalaisista on saanut kristillisiin arvoihin perustuvan kasvatuksen vaikka ei olisi asuneet uskovassa perheessä.
Juuri näin. Hassua, että monet ateistit eivät edes tajua, kuinka kristillinen arvomaailmamme on (ainakin ollut), vaan luulevat että se on "normaali eli ateistinen", koska siihen on kasvettu kansakuntana. Kymmenen käskyä on päntätty alitajuntaan, myös ET- tunneilla, tosin eri nimisenä.
Ehkei enää nuorien polvien kohdalla samaa, nyt tuntuu kovat ja hedonistisemmat arvot jyräävän.
Useimmat uskovaiset taas eivät tajua, että niiltä osin kun "kristillisiä arvoja" kannattavat suurin osa ihmisistä ne ovat tosiasiassa jokseenkin yleisinhimillisiä arvoja joita voi löytää joka puolelta maailmaa (murhan, aviorikoksen, varastamisen ja valehtelun kielto), ja niiltä osin kun arvot ovat erityislaatuisesti kristillisiä, ei niitä myöskään kannata suurin osa ei-kristityistä (Jumalan nimen sanomisen kieltäminen, lepopäivän jyrkkä ja kiihkeä pyhitys (joka toki pikemminkin juutalainen vaikka löytyy kristittyjen kirjasta), ajatusrikokset).
Aika sinisilmäinen olet, jos koet, että suurin osa ihmisistä pitää valehtelua pahana vaikkapa... Varastaminenkin on monissa kulttuureissa ok, jos se tapahtuu rikkaammalta köyhemmälle. Murha taitaa olla yksi ainoista kaikissa kulttuureissa pahana pidetty asia. Joissain mies saa tehdä aviorikoksia, ja vain naisen pettäminen on paha.
Tutustukaa maailmaan paremmin niin karu totuus selviäää!
Aika sinisilmäinen olet, jos koet että kristinukossa erityisesti pidetään valehtelua pahana. Tai edes varastamista tai aviorikosta. Nopeana esimerkkinä nyt vaikka katolisen kirkon tapahtumat, jotka kirkko hiljaa hyväksyi.
Suomalaiset eivät ole ikinä olleet katolilaisia.
Väärin. Kannattaa tutustua Suomen historiaan. Löydät sieltä muun muassa tiedon, että katolilaisuus oli viel keskiajalla Suomen valtauskonto. Vasta u s k o n p u h d i s t u s hävitti sen hetkellisesti. Mutta 1700-luvun lopulla katolilaisuus palasi Suomeen ja tuli jäädäkseen. Ei ole kuin vajaa kilometri tästä minun kodistanikaan lähimpään katolilaiseen kirkkoon. Ja ihan suomalaisia siellä käy.
Tottakai täällä on katolilaisia, kuten muitakin uskonsuuntausten edustajia. Nykyinen suomalainen yhteiskunta on kuitenkin rakentunut luterilaisuuden pohjalta.
Uskonpuhdistusta kutsutaan nykyään joskus nimellä reformaatio. Reformaatio ei ollut Ruotsin valtakunnassa kansan toivomus. Suomi oli silloin Ruotsin itäinen osa. Kuningas Kustaa Vaasa halusi valtakunnan vaihtavan uskontoa. Samalla katolisen kirkon omaisuus kuten luostarit ja kirkkojen esineistö siirtyivät kätevästi valtion johtajalle. Jos joku silti halusi olla katolilainen, häneen saattoi kohdistua vainoa. "Väärän opin" rukouskirjat tai esineet olivat kiellettyjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ateistin ja uskovan arvomaailma välttämättä poikkea toisistaan. Arvoihin ei tarvita jumalolentoja.
Ei niin. Suurin osa suomalaisista on saanut kristillisiin arvoihin perustuvan kasvatuksen vaikka ei olisi asuneet uskovassa perheessä.
Juuri näin. Hassua, että monet ateistit eivät edes tajua, kuinka kristillinen arvomaailmamme on (ainakin ollut), vaan luulevat että se on "normaali eli ateistinen", koska siihen on kasvettu kansakuntana. Kymmenen käskyä on päntätty alitajuntaan, myös ET- tunneilla, tosin eri nimisenä.
Ehkei enää nuorien polvien kohdalla samaa, nyt tuntuu kovat ja hedonistisemmat arvot jyräävän.
Useimmat uskovaiset taas eivät tajua, että niiltä osin kun "kristillisiä arvoja" kannattavat suurin osa ihmisistä ne ovat tosiasiassa jokseenkin yleisinhimillisiä arvoja joita voi löytää joka puolelta maailmaa (murhan, aviorikoksen, varastamisen ja valehtelun kielto), ja niiltä osin kun arvot ovat erityislaatuisesti kristillisiä, ei niitä myöskään kannata suurin osa ei-kristityistä (Jumalan nimen sanomisen kieltäminen, lepopäivän jyrkkä ja kiihkeä pyhitys (joka toki pikemminkin juutalainen vaikka löytyy kristittyjen kirjasta), ajatusrikokset).
Ei pidä paikkaansa. Miten kristillisesti elävät vaikka ne, jotka ovat eristyksissä muusta sivilisaatiosta jossain Amazonin sademetsässä? Tai keskellä "pimeintä" Afrikkaa?
Mitäs luulet, jos jossain Amazonin heimossa kaveri tappaa toisen kaverin ihan muuten vaan, niin mitä tapahtuu? Muut kohauttavat olkiaan ja elämä jatkuu?
Kulttuureissa voi olla erityisarvoja, jotka luovat esim. murhakieltoon poikkeuksia. Jos heimo A uskoo, että vain heimo A:n jäsenet ovat oikeita ihmisiä ja heimo B:n, heimo C:n jne. jäsenet eivät ole, niin he voivat ajatella, että näiden muiden heimojen jäseniä saa tappaa. Mutta tässä ei ole kysymys siitä, etteikö murha olisi heidän mielestään väärin vaan siitä, että "ei-ihmisen" tappaminen ei ole murha.
Tätä samaa ajattelua esiintyy ja on esiintynyt lukuisissa kulttuureissa ympäri maailmaa. Myös kristillisissä yhteiskunnissa. Voidaan keskustella siitä, mitä Raamattu tarkalleen ottaen sanoo tai mitä kristityt filosofit ymv. ovat aikojen saatossa sanoneet, mutta se ei poista sitä, että kiihkeän kristilliset yhteiskunnat pitivät mustia orjina vuosisatoja ja kohtelivat hirvittävällä tavalla, eivätkä kokeneet sitä millään tavalla vääränä. Ei siksi, että olisi ok pitää ihmisiä pakkotyössä ja ruoskia ym. "tarpeen mukaan" vaan siksi, että pakkotyössä pidettävät ja tarpeen mukaan ruoskittavat eivät olleet ihmisiä sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan rinnastuivat pikemminkin eläimiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateismi ei ole minulle tärkeää, en edes yleensä ajattele sitä, että en usko Jumalaan. En kuitenkaan voisi seurustella uskovaisen kanssa, koska en pidä sellaisista ihmisistä.
Olipas ikävästi sanottu. Aina voi arvostaa toisenlaisia ihmisiä, vaikka ei heitä ymmärtäisikään.
Niin? Ei se tarkoita, että heistä pitäisi pitää, ja että heidän kanssa pitäisi alkaa parisuhteeseen.
Ei tarvitsekaan. Kunhan nyt vaan nipotan, koska minusta on surullista, että ihmisillä on niin paljon vihaa muita kohtaan.
Ok, mutta turha ihmetellä, miksi tuollaisista ihmisistä ei pidetä. Eikä se ole vihaa.
No sovitaan sitten näin.
Onko kaikki uskikset noin raskaista ihmisiä?
Sinähän tässä jatkat vänkäämistä. Vaikutat paljon raskaammalta tyypiltä.
Kysyttiin raskaudesta, ei vänkäämisestä. Toki tuo vastauksesi kertoo kaiken olennaisen. "Minussa ei ole mitään vikaa, koska Jeesus".
En voisi seurustella uskovan kanssa. Olen sillai rajoittunut, että haluan älykkään kumppanin.
Ateistina en voisi seurustella voimakkaan uskon omaavan henkilön kanssa, liian erilaiset arvomaailmat. Entinen puolisoni ei ollut kovinkaan uskonnollinen, mutta oli kuitenkin uskossa. Se ei ollut ongelma, mutta hämmennyin kerran, kun keskustelimme siitä, etten kuulu kirkkoon ja mitä tapahtuisi kuoleman jälkeen. Hän sanoi pelkäävänsä, ettemme pääse yhdessä Taivaaseen. Itse en ollut edes ajatellut, että moista ajatusta pitäisi pelätä. Se avarsi hieman ajatusmaailmaa ja toisen katsantokantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateismi ei ole minulle tärkeää, en edes yleensä ajattele sitä, että en usko Jumalaan. En kuitenkaan voisi seurustella uskovaisen kanssa, koska en pidä sellaisista ihmisistä.
Vai niin, noh ainakaan itselläni ei ole kiinnostuneista ollut pulaa :)
Kiva sulle. Ei ole minulta pois, jos sinä uskovaisena tavoittelet ateisteja suhteeseen tai, että joku ateisti kiinnostuu sinusta.
En ole missään sanonut hakevani ateistia
En huomaa. Voit toki avata asiaa enemmän, jos siltä tuntuu.