AMK-tutkinnon suorittaminen työn ohessa, uhka vai mahdollisuus?

Kokemusta on ja oli tosi rankka yhdistelmä, ei juuri mitään muuta ehtinyt viikonloppuisin tehdä ja iltasin, lisäksi opinnot painoi takaraivossa koko ajan. Palkka ei tosiaan noussut (julkissektorilla minäkin) enkä ole löytänyt ainakaan paremmin palkattua työtä tältä toiselta alalta jolle tutkinnon suoritin.

Ainahan kauheasti innostetaan opiskelemaan ja useimmiten nämä innostajat ovat niitä, jotka itse eivät työn ohessa ole mitään itse opiskelleet. Mutta se oikeasti vaatii paljon ja jos motiivina vain esim. syventää omaa osaamista työssä, niin omaehtoinen ammattikirjallisuuden lukeminen ajaa kyllä sitä asiaa riittävästi. Anteeksi jos olin lannistava, mutta kannattaa miettiä perusteellisesti.

Olen sitä mieltä, että opiskelu kannattaa aina, mutta amk-koulutus töiden ohessa on rankka ja alan pitää oikeasti olla mielenkiintoinen, että sitä jaksaa sitten käydä.

Olen itse opiskellut kolmikymppisenä uudelle alalle töiden ohessa amk-monimuotokoulutuksessa. Päivät kävin töissä ja 2-3 iltana lisäksi vielä koulussa. Olihan se erittäin rankka ja stressaava neljän vuoden puristus ja päivät pitkiä, mutta onnistui silloin lapsettomana sinkkuna. Amk:ssa on onneksi pitkät kesälomat ja muut loma-ajat. Koulutuksen ansiosta pääsin pois matalapalkka-alalta ja töitä on riittänyt hyvin, eli sikäli omalla kohdalla tuo koulutus ehdottomasti kannatti.

Onhan se aikaa vievää, mutta onnistuu tarkalla ajankäytön suunnittelulla ja hyvällä hermolla. Kerronpa omakohtaisesta kokemuksesta. Opiskeltiin molemmat monimuotona amkissa, käytiin molemmat vuorotöissä tilan ulkopuolella, rakensimme talon, eka tenava oli 1 vuotias ja meillä on maatila, kaikki yhtäaikaa. Oli rankat vuodet ja näkyi varmasti mutta selvittiin hengissä ja suhtkoht järjissä. Välillä teki mieli heittäö pyyhe kehään. Tästä on kuusi vuotta aikaa ja pystyn jo vähän rentoutumaan. Enää en lähde jos ei oo pakko

Jaa, mä suoritin yliopiston työn ohessa, olen DI nykyään.

Monimuoto-opiskelu on räätälöity siihen, että on mahdollista suorittaa työn ohessa. Onko mainitsemasi opiskelu monimuoto-opiskelua? Kuinka pitkä rupeama olisi kyseessä?

Opiskelu kehittää aina, siinä mielessä se on mahdollisuus. Jossain tapauksissa työnantaja voi olla kiinnostunut tukemaan opiskelua eli antaa opiskella osittain työajalla. Tosin sen varaan ei kannata laskea.

Mun mies suorittaa tällä hetkellä AMK-tutkintoa työn ohessa, on ihan loppusuoralla. Tarkoitus on siis alan vaihtaminen. On ollut kyllä todella stressaavaa, mutta jotenkin tässä on selvitty. Toivottavasti löytyy työpaikka.

Työkaveri aloitti juuri. On rankkaa ja tulee oleen rankempaa, kun harjoittelut alkaa. Pakko olla töistä pois silloin ja raha on tiukalla.

En usko, että koko ajan voi käydä töissä kun opiskelee 30 opintopisteen lukukausivauhdilla. Pakkohan sitä on välillä olla töistä pois.

Riippuu varmaan taustasta. Olen itse käynyt yliopistotutkinnon, joten AMK-tutkinto nyt meni suht helposti. Vielä monimuotona ja sai hyväksiluettua työstä ja aiemmista opinnoista paljon. Ei ollut mitenkään vaativaa, muutama tunti viikossa.

Riippuu paljon omista lähtökohdistakin. Jos opiskelu on ollu aiemmin helpon tuntuista, en pitäisi liian suurena stressinä. Omat tavoitteet kannattaa myös asettaa realistisiksi, eikä tavoitella täydellisiä suorituksia. Sitähän ei koskaan tiedä, mitä työmahdollisuuksia opinnot tarjoavat, joten hyöty ei välttämättä ole nähtävissä etukäteen.

Olen itse tehnyt maisteritutkinnon työn ohessa. Olihan se ajoittain raskasta, mutta poiki jo opiskeluaikana työpaikan vaihdon ja tonnin lisää palkkaa.

Mulle tuli paha burnis tosta yhdistelmästä. Amkissa oli ekana vuonna tosi tiivis tahti ja deadlinet paukkui. Kotona vielä kaksi lasta, joiden asioita ja harrastuksia piti hoitaa. Lopulta saikku, koska kroppa ei enää kestänyt mukana ja unettomuus tuli peliin. :( Sanoisin, että pakka ei olisi levinnyt täysin käsiin, jos tehtävien/esseiden/projektien määrä olisi ollut puolet vähemmän ja dedikset pidemmällä. Jotkut tähän kykenee, itse en.

Mä valmistun pian sairaanhoitajaksi ja voin sanoa, että rankkaa on ollut tehdä töitä samalla. Harkkojen aikaan toki palkattomalla, mutta silti käynyt välillä tekemässä keikkaa. Tuli vielä avioero opintojen aikana joka veti ihan pohjamutiin. Psyykkinen jaksaminen todella vähissä ja odotan, että saan opinnot loppuun. Burnoutin partaalla ja varmaan jonkin asteinen masennus. Osansa tietysti tekee avioero ja sen jälkeen tullut kivulias suhde.

Olen käynyt kaksi amk tutkintoa siten että keskityin pelkästään opiskeluun, aika kävi pitkäksi ja töitä olisi ihan hyvin voinut tehdä ja suoriutua opiskeluista hyvin. Nyt opiskelen maisteriksi työn ohella, ei ongelmaa. Sanoisin että paljon vaikuttaa oma resilienssi, opiskeluvalmiudet ja -taidot sekä motivaatio. 

Tuore AMK täällä, kävin työn ohessa. Ikävä kyllä tutkinnosta ei ole ollut mitään hyötyä. Työpaikalla tutkintoa ei noteerattu mitenkään, enempi katsottiin vähän pitkään että luulenko olevani jotenkin parempi kuin muut kun halusin kouluttautua lisää. Sitten tuli työttömyys.....en tiedä mahtaako tutkinnosta olla hyötyä uuden työn saamisessa. Toistaiseksi ei ole ollut. Varmaan opiskelu kannattaa jos aikoo vaihtaa kokonaan alaa ja opiskelee se tähtäimenään.