Raskaus haave kohta 40-vuotiaalla
Takana yksi alkuraskauden keskenmeno muutaman vuoden takaa ja nyt yritämme puolisoni kanssa saada raskautta aikaan. Puolisoni on alle 35-vuotias ja itse olen täyttänyt tänä vuonna 40. Tiedän, että jotkut onnekaat ovat tulleet tässä iässä vielä luomusti raskaaksi ja saaneet pienokaisen. Jos kuulut tuohon joukkoon kerro kokemuksistasi :)
Kommentit (148)
Paljon keskenmenoja, niin en ole saanut vielä yhtään lasta. Olisi ollut parempi hakeutua heti hedelmällisyystutkimuksiin, niin olisi voitu tukea raskautta alusta asti hormoneilla, verenohennuslääkkeillä, vitamiineilla jne. Hae siis hoito heti.
On normaalia, että raskaudet menevät herkästi kesken 40 v iässä, kun useampi sikiö ei kehity normaalisti, mutta joku elinkelpoisista raskauksista voi katketa myös äidin kehon toiminnasta johtuvista syistä.
Ei se vanhempi ikä koskaan tarkoita, etteikö voisi tulla raskaaksi kun nuorempi ikäkään ei tarkoita, että lapsen saisi. Me ollaan miehen kanssa yritetty lasta siitä lähtien kun olen ollut hieman alle 30 ja mies 32. Ei ole onnistunut näiden vuosien aikana ja en suostu lähtemään hoitohin ja en niitä edes saa kun terveydenhoidon ammattilaiset on sitä mieltä, että pitää vain yrittää ja ei nuorella iällä ole mikään kiire. Näyttää siis siltä, että tullaan jäämään lapsettomiksi. Harmittaahan se, mutta koitan elää elämääni ilman lasta sitten. Nyt on yritystä takana viisi vuotta ja ei ole edes keskenmenoja ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lisää apina-aivoja -pienokaisia itsensä jo 40-vuotiaana rupsahtaneeksi tunteville, kiitos.
Joillakin kroppa sekoaa jo kolmekymppisenä, vaikka 50-vuotiaaksi pitäisi olla hedelmällinen... ennenaikainen rupsahtaminen on osalle naisista todellisuutta.
Emme tee uusilla apinoilla mitään, tarhat on täynnä!
EI pitäisi, naisen hedelmällisyys alkaa laskea 25 vuoden jälkeen, aluksi hitaammin 30 vuoden iän jälkeen jyrkemmin. Näin se vain on. Nuo 45-vuotiaana lapsia saaneet ovat poikkeuksia.
Normaalia on, että nainen on hedelmällinen niin kauan, kuin hän ovuloi. Naisen kuukautiset päättyvät noin 50-vuotiaana, siihen asti on normaalia tulla raskaaksi.
MUTTA: osalla naisista somaattista/psyykkistä herkkyyttä, jonka vuoksi kroppa temppuilee. Tulee hormoonihäiriöitä, esim. unihäiriöitä, yms. Raskauden ylläpitäminenkin voi käydä mahdottomaksi, koska kehossa ei vallitse sikiölle/alkiolle riittävän vakaat oltavat. Tämä on melko yleistä. Ja sitten ne naiset, joilla näin EI OLE, eivät uskalla saada lasta vaikka se olisi heille täysin mahdollista.
Jos on hyvässä kunnossa, ei harrasta raskasta liikuntaa eikä ole raskaan työn raataja, tai köyhä ja stressaantunut, voi vallan hyvin saada lapsen 45-vuotiaana. Ts. ei pidä luulla, että koska osa ei voi (esim. aloittaja tai trolli, joka kokee itsensä kyseenalaiseksi jo 40-vuotiaana), niin ei itse voisi.
En kannustaisi naista saamaan lasta, jos hän epäilee kehoaan jo 40-vuotiaana, ja vaikuttaa tyhmältä. Vaikka hän kykenisi raskauteen, miksi minä haluaisin Suomeen isää tyhmiä ihmisiä?
Vierailija kirjoitti:
Ei se vanhempi ikä koskaan tarkoita, etteikö voisi tulla raskaaksi kun nuorempi ikäkään ei tarkoita, että lapsen saisi. Me ollaan miehen kanssa yritetty lasta siitä lähtien kun olen ollut hieman alle 30 ja mies 32. Ei ole onnistunut näiden vuosien aikana ja en suostu lähtemään hoitohin ja en niitä edes saa kun terveydenhoidon ammattilaiset on sitä mieltä, että pitää vain yrittää ja ei nuorella iällä ole mikään kiire. Näyttää siis siltä, että tullaan jäämään lapsettomiksi. Harmittaahan se, mutta koitan elää elämääni ilman lasta sitten. Nyt on yritystä takana viisi vuotta ja ei ole edes keskenmenoja ollut.
Yksityiselle mars.
Vierailija kirjoitti:
Ei se vanhempi ikä koskaan tarkoita, etteikö voisi tulla raskaaksi kun nuorempi ikäkään ei tarkoita, että lapsen saisi. Me ollaan miehen kanssa yritetty lasta siitä lähtien kun olen ollut hieman alle 30 ja mies 32. Ei ole onnistunut näiden vuosien aikana ja en suostu lähtemään hoitohin ja en niitä edes saa kun terveydenhoidon ammattilaiset on sitä mieltä, että pitää vain yrittää ja ei nuorella iällä ole mikään kiire. Näyttää siis siltä, että tullaan jäämään lapsettomiksi. Harmittaahan se, mutta koitan elää elämääni ilman lasta sitten. Nyt on yritystä takana viisi vuotta ja ei ole edes keskenmenoja ollut.
Jos olette tietämättä sukua keskenänne, eikä raskaus sen vuoksi onnistu? Jos olisitte sopiva pari lisääntymään, se olisi jo tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se vanhempi ikä koskaan tarkoita, etteikö voisi tulla raskaaksi kun nuorempi ikäkään ei tarkoita, että lapsen saisi. Me ollaan miehen kanssa yritetty lasta siitä lähtien kun olen ollut hieman alle 30 ja mies 32. Ei ole onnistunut näiden vuosien aikana ja en suostu lähtemään hoitohin ja en niitä edes saa kun terveydenhoidon ammattilaiset on sitä mieltä, että pitää vain yrittää ja ei nuorella iällä ole mikään kiire. Näyttää siis siltä, että tullaan jäämään lapsettomiksi. Harmittaahan se, mutta koitan elää elämääni ilman lasta sitten. Nyt on yritystä takana viisi vuotta ja ei ole edes keskenmenoja ollut.
Yksityiselle mars.
Ei ihmiskaupalle tai luonnottomalle ihmistehtailulle. Sairaudet hyväksyn, ja häiriöiden kemiallisen korjaamisen (esim. kilpirauhashormooneiden säädöt), mutta en yksilön luomista, ellei luonto sitä suo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lisää apina-aivoja -pienokaisia itsensä jo 40-vuotiaana rupsahtaneeksi tunteville, kiitos.
Joillakin kroppa sekoaa jo kolmekymppisenä, vaikka 50-vuotiaaksi pitäisi olla hedelmällinen... ennenaikainen rupsahtaminen on osalle naisista todellisuutta.
Emme tee uusilla apinoilla mitään, tarhat on täynnä!
EI pitäisi, naisen hedelmällisyys alkaa laskea 25 vuoden jälkeen, aluksi hitaammin 30 vuoden iän jälkeen jyrkemmin. Näin se vain on. Nuo 45-vuotiaana lapsia saaneet ovat poikkeuksia.
Normaalia on, että nainen on hedelmällinen niin kauan, kuin hän ovuloi. Naisen kuukautiset päättyvät noin 50-vuotiaana, siihen asti on normaalia tulla raskaaksi.
MUTTA: osalla naisista somaattista/psyykkistä herkkyyttä, jonka vuoksi kroppa temppuilee. Tulee hormoonihäiriöitä, esim. unihäiriöitä, yms. Raskauden ylläpitäminenkin voi käydä mahdottomaksi, koska kehossa ei vallitse sikiölle/alkiolle riittävän vakaat oltavat. Tämä on melko yleistä. Ja sitten ne naiset, joilla näin EI OLE, eivät uskalla saada lasta vaikka se olisi heille täysin mahdollista.
Jos on hyvässä kunnossa, ei harrasta raskasta liikuntaa eikä ole raskaan työn raataja, tai köyhä ja stressaantunut, voi vallan hyvin saada lapsen 45-vuotiaana. Ts. ei pidä luulla, että koska osa ei voi (esim. aloittaja tai trolli, joka kokee itsensä kyseenalaiseksi jo 40-vuotiaana), niin ei itse voisi.
En kannustaisi naista saamaan lasta, jos hän epäilee kehoaan jo 40-vuotiaana, ja vaikuttaa tyhmältä. Vaikka hän kykenisi raskauteen, miksi minä haluaisin Suomeen isää tyhmiä ihmisiä?
En epäile kehoani voimaa vaan biologista ikääntymistä, sillä olen tällä hetkellä paremmassa kunnossa kuin unen- ja oman ajan vajeessa äitinä olin. Käytän paljon aikaa kuntoni ylläpitoon ja kohentamiseen joka päivä. Jaksaisin varmasti raskauden ja synnytyksen vielä 50 vuotiaana, mutta...
Olen saanut lapsistani viimeisen 38 vuotiaana ja jokaisen lapseni 1. yrityskierrosta ja keskenmenoja tuli 0. En alkaisin tämän ikäisenä enää yrittämään, vaikka vaihdevuosioireita ei ole ollutkaan. Minulla on tarpeeksi monta lasta. Ikääntymisen myötä keskenmenot lisääntyvät ja on vaikeaa saada tervettä lasta syntymään.
Googlatkaa "ikäriski".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tulin luomusti raskaaksi 41-vuotiaana, vaikkei edes ollut mitään lapsihaavetta. Nyt 4-v js itse olen 45-v nuori äiti :).
Monet on hedelmällisiä yli 50-vuotiaaksi eli ihan normaalia saada lapsi yli 40-vuotiaana.
Ei se nyt aivan toivottavaa ja normaalia ole saada esim ensimmäistä lasta yli 40 vuoden iässä. Mutta hyvä, kun lääketiede voi tulla avuksi. Lapsiahan tähän maahan tarvitaan, vaikka sitten vanhempana, kun nuoremmat eivät ehdi.
Totta kai on toivottavaa. Nelikymppinen on ehtinyt valmistua ja olla työelämässä 15 vuotta tai pitempään. Asuntolaina maksettu, kaikki valmista lasta varten.
Ei sitä vielä silloin ehdi, työnantaja odottaa täyttä työpanosta. Ei ole oikein työnantajaa ja yhteiskuntaa kohtaan jäädä äitiyslomalla tuolloin, ja pitää myös muistaa että siinä jää myös monet kesätapahtumat käymättä jos on pienen lapsen hoito samaan aikaan. Sen sijaan kannattaa odotella siihen asti että pääsee eläkkeelle, silloin on aikaa keskittyä lapsen hoitoon kun ei ole työelämä häiritsemässä.
Vierailija kirjoitti:
31 vuoden kuluttua olet 71v ja lapsi on 31v. Miten lapsi pärjää elämässä yksin kun jätät selviämään yksin. Kaikilla ei ole omaa perhettä tukena.
Kunnon paradoksi. Eli sun mielestä lapset pitää hommata mahdollisimman nuorena, mutta silti 31 vuotias on liian nuori selviämään yksin ilman vanhempia?
Joskus ei auta vaikka lapset hommaisi parikymppisenä, kaikki ei silti elä edes 50 vuotiaaksi, siksi nämä päivittelyt kun se lapsi on näin niin sä oot näin on yhtä tyhjän kanssa. Elämässä ei mikään ole varmaa.
Vierailija kirjoitti:
Ap, nyt on kyllä pakko herätellä sinua. On tosi epätodennäköistä tulla tuossa tilanteessa raskaaksi luomuna. Vuosien yritys ja ainoa tärppi myös vuosien takaa. Miksi ihmeessä ette ole hakeutuneet tutkimuksiin?
Kello raksuttaa koko ajan heikompia mahdollisuuksia.
Toki on pariskuntia, joille lapsen saaminen ei ole kaikki kaikessa, mutta oletteko tosiaan samalla linjalla tässä ettei mitään apua oteta vastaan?
Useampi tulee raskaaksi ja saa keskenmenon (keskenmenoja sekä alku- että myöhemmässä raskaudessa), mutta että raskaudesta syntyisi elävä vauva, niin se alkaa olla nelikymppisillä epätodennäköisempää.
Ennen yritystä kannattaa tutkia, jotta alkavaa raskautta voidaan tukea lääketieteellisesti. Kannattaa ottaa selvää. Keskenmenot ovat raskaita.
Raskaushaave on yhdyssana.
Joka tapauksessa, en ymmärrä negatiivista asennetta. Naiset on kautta aikain saaneet lapsia niin kauan kun niitä on tullut. Ja nelikymppisen raskaus ei ole mikään kumma juttu. Onneksi nykypäivänä on ehkäisy, eikä tarvitse olla mikään synnytyskone.
Vierailija kirjoitti:
Tässäkään hommassa ei mene nallekarkit tasan elämässä. Niillä, joilla on suuria vaikeuksia tulla raskaaksi 40-vuotiaana, on haasteita raskautumisessa jo 10 vuotta aiemmin.
Jotkut naiset tulevat ihan tavallisesti ja luomusti raskaaksi vanhempana. Huono juttu on, että sitäkään elämässä ei voi tietää etukäteen.
Omassa suvussani jo 1920-luvulla neljä eri naista sai lapsia 42-46 vuotiaina.
Niin, mutta oliko heillä jo lapsia aikaisemmin? Vai olivatko ensisynnyttäjiä?
Moni nainen joka ajattelee että "ehdin tehdä lapset sen jälkeen kun olen 35" tulee kokemaan pettymyksen, koska hänellä on voinut olla jokin fyysinen asia joka olisi vaikeuttanut raskaaksi tulemista jo kaksviitosenakin. Kolmiviitosena (kun asiaa aletaan oikeasti yrittämään ja lopulta tutkimaan) voidaan vain todeta että juna meni jo.
Ennen vanhaan, kuten nykyäänkin, on naisia jotka synnyttävät yli nelikymppisenä. Ennen, lähes poikkeuksetta, kyseessä oli ison lapsikatraan äiti joka synnytti viimeisensä yli nelikymppisenä.
Nykyään yli nelikymppisen synnytyksissä niin ikään nainen joka saa nuorimmaisensa, iltatähden, yli nelikymppisenä, tai sitten hedelmöityshoidoilla aikaansaatu raskaus.
Islannissa on tapana mennä naimisiin sellaisen naisen kanssa, jolla on jo yksi lapsi, niin mies voi olla varmempi, että nainen tulee raskaaksi. Jos vikaa onkin miehessä, niin silloinkin naisella on ainakin yksi lapsi. Naiset ja lapset ensin!
isäpuoli
Progeria: The Rapid Aging Disease
Itse tulin vielä 41-vuotiaana luomusti raskaaksi, kumppani on vähän nuorempi. (Lapsille tuli yli 10v ikäeroa) Meille oli selvää että hoitoihin ei lähdetä, joten käytössä oli kaikki mahdolliset vitamiinit ja ovulaatiotestit tottakai.
Vierailija kirjoitti:
Ei se vanhempi ikä koskaan tarkoita, etteikö voisi tulla raskaaksi kun nuorempi ikäkään ei tarkoita, että lapsen saisi. Me ollaan miehen kanssa yritetty lasta siitä lähtien kun olen ollut hieman alle 30 ja mies 32. Ei ole onnistunut näiden vuosien aikana ja en suostu lähtemään hoitohin ja en niitä edes saa kun terveydenhoidon ammattilaiset on sitä mieltä, että pitää vain yrittää ja ei nuorella iällä ole mikään kiire. Näyttää siis siltä, että tullaan jäämään lapsettomiksi. Harmittaahan se, mutta koitan elää elämääni ilman lasta sitten. Nyt on yritystä takana viisi vuotta ja ei ole edes keskenmenoja ollut.
Eivätkö ihmiset ymmärrä, että julkisella puolella karsitaan kustannuksia? Kyllä yksityisellä puolella saa hoitoa. Jos et ole edes käynyt hedelmällisyyteen erikoistuneilla lääkäreillä, ihan turha tuudittautua generalistien lohduttaviin "kyllä varmaan vielä onnistuu"-heittoihin. Tuliko mieleen, että julkisella ei ole suurta motiivia kirjoittaa lähetettä kalliisiin hoitoihin?
Jos jollain on heikko näkö, moniko ajattelee, ettei hän ansaitse nähdä hyvin ja jumala ei ehkä hyväksyisi parannusta? Eikö lääkäriin meno ja apuvälineiden käyttö silloinkin ole samalla tavalla huijaamista, saati leikkaukset?
Entä jos julkinen puoli ei maksa silmien laserointia: onko laserointi silloin mielestäsi väärin? Joidenkin mielestä voi olla. Koska maksaisihan julkinen, jos sellainen olisi oikeutettua, moraalista ja tarpeeksi luonnollista? Vai?
Olen käynyt silmien laseroinnissa, joka paransi näköni, ja hedelmöityishoidossa, jonka ansiosta olen raskaana yli nelikymppisenä. Halusin täyttää toiveitani ja lääkäreiden avulla se onnistui.
Hedelmöityshoidoissa kävin muutaman vuoden, ennen kuin onnistui. Tärkeintä että senkin aikaa yritin kunnolla enkä miettinyt, onko joku sitä mieltä, ettei minun tarvitse saada lapsia, ellei se onnistu luomusti.
Olen aina tullut raskaaksi helposti, vanhimmat lapseni sain ensiyrityksellä 27-, 30- ja 32-vuotiaana.
Iltatähteä tehtiin pidemmän ja tuskallisemman tien kautta: tulin edelleen 38-40-vuotiaana jatkuvasti raskaaksi, mutta raskaudet menivät myös jatkuvasti kesken. Munasolujen laatu ei siis varmastikaan ollut priimaa.
Viiden keskenmenon jälkeen onnisti, nyt iltatähtikin on jo reipas pieni koululainen :)
Vierailija kirjoitti:
31 vuoden kuluttua olet 71v ja lapsi on 31v. Miten lapsi pärjää elämässä yksin kun jätät selviämään yksin. Kaikilla ei ole omaa perhettä tukena.
Mummoni sai nuorimmaisensa 45-vuotiaana, tämä kuopus puolestaan oman ainokaisensa 35-vuotiaana. Mummu pääsi vielä mukaan nuorimman lapsenlapsensa ylppäreihin 99-vuotiaana, hieman ennen kuolemaansa.
Tässäkään hommassa ei mene nallekarkit tasan elämässä. Niillä, joilla on suuria vaikeuksia tulla raskaaksi 40-vuotiaana, on haasteita raskautumisessa jo 10 vuotta aiemmin.
Jotkut naiset tulevat ihan tavallisesti ja luomusti raskaaksi vanhempana. Huono juttu on, että sitäkään elämässä ei voi tietää etukäteen.
Omassa suvussani jo 1920-luvulla neljä eri naista sai lapsia 42-46 vuotiaina.