Lue keskustelun säännöt.
Vanhempien avioero, kun lapset ovat noin 12-17 -vuotiaita! Lapsille puhuminen aiheesta
04.10.2023 |
Miten eroa tulee käsitellä vanhempien lasten kanssa eli teini-ikäisten kanssa?
Kuinka paljon tuon ikäisille pitäisi puhua asiasta ja avioeroon johtaneista syistä?
Jos eron syynä on salasuhde toisella puolisolla. Eli siinä on paljon vihaa, surua ja kaikkia tosi vaikeita tunteita sillä petetyllä.
Kun toisaalla sanotaan, että pitää olla rehellinen ja avoin ja lapsille pitää puhua "kaikki".
Toisaalla taas aina sanotaan, että lapsia ei pidä rasittaa vanhempien välisillä asioilla liikaa.
"Eron käsitteleminen, siitä kertominen ja asioiden läpikäynti sekä tulevaisuuden suunnitteleminen on tärkeää. Keskustelun olisi syytä tapahtua lapsen ikätason mukaisesti.
Parisuhdeongelmien ja vanhemman omien eroon liittyvien tunteiden työstäminen lapsen kanssa ei ole viisasta eikä suositeltavaa."
Kommentit (184)
Minä mietin tuota, että lapselle ei saisi kertoa. Kuitenkin aikuisille saatetaan kertoa ja sitä kautta päädytään tilanteeseen, jossa eroperheen lasten serkut tietävät, että perheen isä osoittautui pahaksi sarjapettäjäksi. Onko se sitten kiva, että kaikki muut tietää, mutta lapset ei? Kuulevat sitten joskus myöhemmin jossain sukujuhlissa, kun muut puhuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En menisi haukkumaan petettyä itsekkääksi ja paskaksi, kun miettii ääneen tällaisia asioita. On varmasti aivan todella hirveää, kun ensin puoliso, johon on luottanut, vetääkin maton jalkojen alta ja sitten pitäisi vielä yrittää pysyä romahtamatta omassa kodissaan lasten nähden. Ei se ole helppoa ja siinä varmasti kaikennäköiset ajatukset vilistävät päässä.
Ja tiedoksi kaikille terapiasuosittelijoille, että sinne terapiaan ei ihan noin vain kävellä.
Itsekin petetyksi tulleena tiedän, että on varmasti todella hankalaa olla hiljaa, kun pahin uskottomuuskriisin vaihe on päällä. Se on sellaista aivosumun ja sisäisen hädän myllerrystä, johon ei voi kylmän viileästi ja rationaalisesti suhtautua. Tilannetta ei auta se, että petetyllä on valtava tarve puhua asiasta ja saada sitä kautta edes jotenkin jäsenneltyä tapahtunutta päänsä sisällä. Ei siinä ole kysymys kostosta tai mustamaalaamisesta vaan ihan vain omasta selviytymisestä traumaattisen kriisin pahimmassa vaiheessa.
AP:lle kehottaisin löytämään juttuseuraa läheisistä tai vaikka netistä petettyjen vertaistukipalstoilta. Puhuminen on todella tärkeää, samoin kirjoittaminen. Aikansa kun puhuu ja puhuu, niin pikkuhiljaa se tulva tyrehtyy.
Jos jonkun lohdun sanan voin kertoa, niin sen, että melko usein sillä pettäjällä ja uudella naisella on tarve päästä mahdollisimman nopeasti suhteessaan eteenpäin. Eli siis esiintyä pariskuntana ja esittäytyä lapsille. He ovat kuitenkin odotelleet ja odotelleet oman suhteensa julkistamista jo pitkään, joten kokevat ansaitsevansa elää viimein julkisesti samalla tavalla kuin muutkin pariskunnat. He elävät rakkauskuplassa ja uuden suhteen huumassa, ja he luulevat muidenkin näkevän heidän suhteensa ja uuden ihanan elämänsä jotenkin ruusunpunaisena. Tuohon ajatuskuplaan kuuluu se, että he eivät mieti vaikkapa sitä, miltä heidän suhteensa näyttää vielä erokriisissä elävien lasten silmiin. Puoli vuotta eron jälkeen on lapsille liian lyhyt aika siihen, että he tapaavat isin uuden vaimokkeen. Isi ja uusi vaimoke taas ovat omassa päässään ehtineet valmistella yhteiseloaan ja uusperheen elämää jo ties kuinka kauan salasuhteen ajan.
Että siinä mielessä ne lapset tulevat kyllä viimeistään tuossa esittelyvaiheessa karsastamaan sitä isin uutta vaimoa, vaikka kohteliaisuuttaan neutraalia esittävätkin. Jos se pettäjä-isä on millään tavalla keskivertopettäjä, niin osaa hän sen isä-lapsisuhteensa ihan itsekin omalla toiminnallaan pilata.
Oman erokriisin keskellä aikuisella on vastuu lastensa hyvinvoinnista. Sitä vastuuta ei vähennä pätkääkään se oma ahdistus.
Lapsi on aina heikommassa asemassa kuin aikuinen, joka käyttää valtaa lapsiin nähden. Sitä valtaa on hirveän helppoa käyttää väärin, jos perustelee sen omilla vaikeuksilla. Lapsi jää silloin näkymättömäksi. Lapsi tarvitsee vanhempien erosta selvitäkseen aikuisen tukea, eikä hänen tehtävä ole kannatella vanhempia.
Ikävä kyllä ihmiset eivät ole mitään superihmisiä, jotka kykenevät aina toimimaan oikein varsinkin traumaattisissa tilanteissa. Siksi mielestäni pettäjä on se kaikista alhaisin henkilö tässä, koska tahallaan on ajanut perheen tilanteen siihen, ettei toinen vanhempi kykene trauman takia pitämään lapsista yhtä hyvää huolta, kuin kykeni ennen traumaa.
Jos pettäjä olisi vain pyrkinyt eroamaan sopuisasti, tälläistä tilannetta ei olisi.
Turha taas yrittää vierittää vastuuta omasta käytöksestä muille. Silloin kukaan ei ole lopulta vastuussa mistään, koska jokainen on kokenut vääryyttä.
Silti yrität jatkuvasti vierittää pettäjän tekemää tuhoaa petetyn syyksi ;D hassua
Koska asiat eivät aina ole, kuten sanottua, mustavalkoisia. Joskus sillä pettäjällä saattaa olla ihan hyvä syy pettämiseensä, arvannet varmaan mikä? Ei kannata mennä parisuhteeseen jos ei ole kiinnostusta tyydyttää myös sen toisen osapuolen tarpeita
Niin miksi se pettäjä on mennyt siihen parisuhteeseen, kun ei osaa tyydyttää kumppaniaansa mikä johtaa siihen, ettei tämä enää tahdo sen kanssa seksiä?
No olisiko vaikka siksi, että alussa parisuhde oli onnellinen ja kumpikin halusi tyydyttää toistensa tarpeet? Sitten lopulta tilanne eteni siihen pisteeseen, että toiselta loppui kiinnostus toista kohtaan ja toisen tarpeita kohtaan. Halusi olla pelkästään äiti, mutta unohti olla vaimo, unohti miehensä tarpeet, jotka eivät vuosien aikana kadonneet minnekään ja vaikka mies mitä teki vaimonsa eteen niin tätä ei edelleenkään kiinnostanut.
Lopulta mies erehtyi pettämään. Pitäisikö tästä vetää se johtopäätös että mies oli yksin syyllinen ja miehen suhde omiin lapsiin on oikeutettua myrkyttää? Kyllä ne äiditkin pettävät, miksei vaadita lapsia hylkäämään petturiäitejään?
Vierailija kirjoitti:
Minä mietin tuota, että lapselle ei saisi kertoa. Kuitenkin aikuisille saatetaan kertoa ja sitä kautta päädytään tilanteeseen, jossa eroperheen lasten serkut tietävät, että perheen isä osoittautui pahaksi sarjapettäjäksi. Onko se sitten kiva, että kaikki muut tietää, mutta lapset ei? Kuulevat sitten joskus myöhemmin jossain sukujuhlissa, kun muut puhuvat.
Miksi ne serkut mitään tietäisivät, jos aikuiset eivät heille ja heidän kuullen puhu asiasta? Moraalittomia ja vastuuttomia aikuisia sellaiset, jotka märehtivät lastensa kuullen jonkun pettämisiä. Vaikea uskoa, että kovin moni olisi tällainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En menisi haukkumaan petettyä itsekkääksi ja paskaksi, kun miettii ääneen tällaisia asioita. On varmasti aivan todella hirveää, kun ensin puoliso, johon on luottanut, vetääkin maton jalkojen alta ja sitten pitäisi vielä yrittää pysyä romahtamatta omassa kodissaan lasten nähden. Ei se ole helppoa ja siinä varmasti kaikennäköiset ajatukset vilistävät päässä.
Ja tiedoksi kaikille terapiasuosittelijoille, että sinne terapiaan ei ihan noin vain kävellä.
Itsekin petetyksi tulleena tiedän, että on varmasti todella hankalaa olla hiljaa, kun pahin uskottomuuskriisin vaihe on päällä. Se on sellaista aivosumun ja sisäisen hädän myllerrystä, johon ei voi kylmän viileästi ja rationaalisesti suhtautua. Tilannetta ei auta se, että petetyllä on valtava tarve puhua asiasta ja saada sitä kautta edes jotenkin jäsenneltyä tapahtunutta päänsä sisällä. Ei siinä ole kysymys kostosta tai mustamaalaamisesta vaan ihan vain omasta selviytymisestä traumaattisen kriisin pahimmassa vaiheessa.
AP:lle kehottaisin löytämään juttuseuraa läheisistä tai vaikka netistä petettyjen vertaistukipalstoilta. Puhuminen on todella tärkeää, samoin kirjoittaminen. Aikansa kun puhuu ja puhuu, niin pikkuhiljaa se tulva tyrehtyy.
Jos jonkun lohdun sanan voin kertoa, niin sen, että melko usein sillä pettäjällä ja uudella naisella on tarve päästä mahdollisimman nopeasti suhteessaan eteenpäin. Eli siis esiintyä pariskuntana ja esittäytyä lapsille. He ovat kuitenkin odotelleet ja odotelleet oman suhteensa julkistamista jo pitkään, joten kokevat ansaitsevansa elää viimein julkisesti samalla tavalla kuin muutkin pariskunnat. He elävät rakkauskuplassa ja uuden suhteen huumassa, ja he luulevat muidenkin näkevän heidän suhteensa ja uuden ihanan elämänsä jotenkin ruusunpunaisena. Tuohon ajatuskuplaan kuuluu se, että he eivät mieti vaikkapa sitä, miltä heidän suhteensa näyttää vielä erokriisissä elävien lasten silmiin. Puoli vuotta eron jälkeen on lapsille liian lyhyt aika siihen, että he tapaavat isin uuden vaimokkeen. Isi ja uusi vaimoke taas ovat omassa päässään ehtineet valmistella yhteiseloaan ja uusperheen elämää jo ties kuinka kauan salasuhteen ajan.
Että siinä mielessä ne lapset tulevat kyllä viimeistään tuossa esittelyvaiheessa karsastamaan sitä isin uutta vaimoa, vaikka kohteliaisuuttaan neutraalia esittävätkin. Jos se pettäjä-isä on millään tavalla keskivertopettäjä, niin osaa hän sen isä-lapsisuhteensa ihan itsekin omalla toiminnallaan pilata.
Oman erokriisin keskellä aikuisella on vastuu lastensa hyvinvoinnista. Sitä vastuuta ei vähennä pätkääkään se oma ahdistus.
Lapsi on aina heikommassa asemassa kuin aikuinen, joka käyttää valtaa lapsiin nähden. Sitä valtaa on hirveän helppoa käyttää väärin, jos perustelee sen omilla vaikeuksilla. Lapsi jää silloin näkymättömäksi. Lapsi tarvitsee vanhempien erosta selvitäkseen aikuisen tukea, eikä hänen tehtävä ole kannatella vanhempia.
Ikävä kyllä ihmiset eivät ole mitään superihmisiä, jotka kykenevät aina toimimaan oikein varsinkin traumaattisissa tilanteissa. Siksi mielestäni pettäjä on se kaikista alhaisin henkilö tässä, koska tahallaan on ajanut perheen tilanteen siihen, ettei toinen vanhempi kykene trauman takia pitämään lapsista yhtä hyvää huolta, kuin kykeni ennen traumaa.
Jos pettäjä olisi vain pyrkinyt eroamaan sopuisasti, tälläistä tilannetta ei olisi.
Turha taas yrittää vierittää vastuuta omasta käytöksestä muille. Silloin kukaan ei ole lopulta vastuussa mistään, koska jokainen on kokenut vääryyttä.
Silti yrität jatkuvasti vierittää pettäjän tekemää tuhoaa petetyn syyksi ;D hassua
Koska asiat eivät aina ole, kuten sanottua, mustavalkoisia. Joskus sillä pettäjällä saattaa olla ihan hyvä syy pettämiseensä, arvannet varmaan mikä? Ei kannata mennä parisuhteeseen jos ei ole kiinnostusta tyydyttää myös sen toisen osapuolen tarpeita
Niin miksi se pettäjä on mennyt siihen parisuhteeseen, kun ei osaa tyydyttää kumppaniaansa mikä johtaa siihen, ettei tämä enää tahdo sen kanssa seksiä?
No olisiko vaikka siksi, että alussa parisuhde oli onnellinen ja kumpikin halusi tyydyttää toistensa tarpeet? Sitten lopulta tilanne eteni siihen pisteeseen, että toiselta loppui kiinnostus toista kohtaan ja toisen tarpeita kohtaan. Halusi olla pelkästään äiti, mutta unohti olla vaimo, unohti miehensä tarpeet, jotka eivät vuosien aikana kadonneet minnekään ja vaikka mies mitä teki vaimonsa eteen niin tätä ei edelleenkään kiinnostanut.
Lopulta mies erehtyi pettämään. Pitäisikö tästä vetää se johtopäätös että mies oli yksin syyllinen ja miehen suhde omiin lapsiin on oikeutettua myrkyttää? Kyllä ne äiditkin pettävät, miksei vaadita lapsia hylkäämään petturiäitejään?
"Niin... Jos se vaimo vain olisi ollut kiltisti hiljaa niin mies ei olisi hakannut häntä sairaalaan.. Nainen siis omalla käyttäytymisellään aiheutti sen, että mies erehtyi hakkaamaan hänet. Pitäisikö tästä vetää se johtopäätös että mies oli yksin syyllinen?"
En ole missään vaatinut ketään hylkäämään ketään? Miksi vedät taas näitä sun fantasiatarinoitasi ja elelet jossain fantasioissasi, että joku olisi sanonut jotain mitä ne ei ole koskaan sanoneet?
Vierailija kirjoitti:
Minä mietin tuota, että lapselle ei saisi kertoa. Kuitenkin aikuisille saatetaan kertoa ja sitä kautta päädytään tilanteeseen, jossa eroperheen lasten serkut tietävät, että perheen isä osoittautui pahaksi sarjapettäjäksi. Onko se sitten kiva, että kaikki muut tietää, mutta lapset ei? Kuulevat sitten joskus myöhemmin jossain sukujuhlissa, kun muut puhuvat.
Ilmeisesti haluat väkisin löytää erosta syyllisen. Puolet liitoista päättyy eroon. Ketään ei siellä sukujuhlissa kiinnosta teidän parisuhteen pettämiset. Lapsille kerrotaan aina, että ero on aikuisten välinen asia. Se nyt puuttuisi, että alat juorujen pelossa selittämään pettämisjuttuja.
Ero kuitenkin tapahtuu aina samalla tavalla. Joko toinen puolisoista tai molemmat yhdessä päättävät erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paska ap haluaa kaataa oman paskansa lastensa niskaan. Miten voi olla noin itsekäs ja kakaramainen äiti? Sääliksi käy lapsia...Terapiassa puidaan pettämiset ja jättämiset eikä kaadeta sitä paskaa lasten niskaan.
Vain itsekäsi, kakaramainen ja paska vanhempi haluaa tuhota lastensa välit toiseen vanhempaan
Vain itsekäs, kakaramainen ja paska vanhempi aiheuttaa niin suuren pahoinvoinnin lapsiensa toiselle vanhemmalle, että menee ja pettää tätä.
Se paskempi vanhempi on se pettäjä, joka tahallaan ja omalla itsekkyydellään on alentanut toisen vanhemman hyvinvoinnin mikä sitten tottakai heijastuu lapsiin ja miten hyvin niistä pidetään huolta.
Totta se on, ettei pettämisestä pitäisi kertoa lapsille kun he ovat alaikäisiä, mutta ei sitä pettäjävanhempaa tarvitse loppuun asti suojella.
Asiat eivät ole aina noin mustavalkoisia. Jos toinen on esim pihdannut seksiä vuositolkulla ja toinen joutunut tämän takia pettämään niin se petetty voi katsoa peiliin.
Vikaa on yleensä molemmissa osapuolissa eron tullessa, ei vain siinä toisessa "puhtoisessa" ja "viattomassa" osapuolessa
Salli mun nauraa.
Kukaan ei JOUDU pettämään. Sinä voit ihan hyvin erota. Ja jos ajattelisit lainkaan lapsesi tai puolisosi parasta, niin nimenomaan eroaisit, ennen kuin pettäisit ja etsisit jonkun toisen.
Vai kerro millä tavalla se pettäminen auttaa tilanteeseesi? Niin, ei mitenkään ja aiheuttaa hirveät tuskat puolisollesi ja sitten puolisosi ei kykene olemaan lapsillesi niin hyvä vanhempi, kuin normaalisti on.
Vika ei ole KOSKAAN petetyssä. Petetty ei ole KOSKAAN syyllinen pettämiseen. Se pettämisen syyllistynyt henkilö on 100% syyllinen siihen, että petti. Siihen ei petetty ole ikinä eikä ikinä tule olemaan syyllinen.
Täällä taas näkee, miten pettäjät yrittää vierittää oman käyttäytymistä toisten syyksi.
Kannattiko pihdata vuosikausia, kannattiko? Ja nyt itket täällä kun mies petti ja jätti :D
Miksi ajoit miehesi pettämään? Katso peiliin, mikäli edes kykenet siihen (ilmeisesti et)
Onko sulla mielenterveyshäiriöitä, kun ensiksi luot tyhjästä tarinan ja sitten uskot, että tämä tarina on tosi muista ihmisistä? Ainoastaan pahasti mielenterveyshäiriöiset tekee noin :D Elää omissa fantasiamaailmoissaansa ja kuvittelee niiden olevan tosia.
Mutta hei, voit tottakai jankata tuota samaa juttua, mutta pettäminen on yhä ja aina 100% sen pettäjän syytä. Koska kukaan ei voi kontrolloida muiden ihmisten käyttäytymistä, vain henkilö itse voi kontrolloida omaa käyttäytymistä ja siksi pettäminen on syypää siihen, että petti.
Mutta sinä taidat puolustaa myös vaimonhakkaajia eikös niin? "miksi sait miehesi hakkaamaan sinua? Katso peiliin!"
En nyt sano että väkivalta sinällään olisi koskaan oikein...Mutta fakta on, että se, miten itse käyttäydyt, vaikuttaa siihen, miten toiset käyttäytyvät sinua kohtaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En menisi haukkumaan petettyä itsekkääksi ja paskaksi, kun miettii ääneen tällaisia asioita. On varmasti aivan todella hirveää, kun ensin puoliso, johon on luottanut, vetääkin maton jalkojen alta ja sitten pitäisi vielä yrittää pysyä romahtamatta omassa kodissaan lasten nähden. Ei se ole helppoa ja siinä varmasti kaikennäköiset ajatukset vilistävät päässä.
Ja tiedoksi kaikille terapiasuosittelijoille, että sinne terapiaan ei ihan noin vain kävellä.
Itsekin petetyksi tulleena tiedän, että on varmasti todella hankalaa olla hiljaa, kun pahin uskottomuuskriisin vaihe on päällä. Se on sellaista aivosumun ja sisäisen hädän myllerrystä, johon ei voi kylmän viileästi ja rationaalisesti suhtautua. Tilannetta ei auta se, että petetyllä on valtava tarve puhua asiasta ja saada sitä kautta edes jotenkin jäsenneltyä tapahtunutta päänsä sisällä. Ei siinä ole kysymys kostosta tai mustamaalaamisesta vaan ihan vain omasta selviytymisestä traumaattisen kriisin pahimmassa vaiheessa.
AP:lle kehottaisin löytämään juttuseuraa läheisistä tai vaikka netistä petettyjen vertaistukipalstoilta. Puhuminen on todella tärkeää, samoin kirjoittaminen. Aikansa kun puhuu ja puhuu, niin pikkuhiljaa se tulva tyrehtyy.
Jos jonkun lohdun sanan voin kertoa, niin sen, että melko usein sillä pettäjällä ja uudella naisella on tarve päästä mahdollisimman nopeasti suhteessaan eteenpäin. Eli siis esiintyä pariskuntana ja esittäytyä lapsille. He ovat kuitenkin odotelleet ja odotelleet oman suhteensa julkistamista jo pitkään, joten kokevat ansaitsevansa elää viimein julkisesti samalla tavalla kuin muutkin pariskunnat. He elävät rakkauskuplassa ja uuden suhteen huumassa, ja he luulevat muidenkin näkevän heidän suhteensa ja uuden ihanan elämänsä jotenkin ruusunpunaisena. Tuohon ajatuskuplaan kuuluu se, että he eivät mieti vaikkapa sitä, miltä heidän suhteensa näyttää vielä erokriisissä elävien lasten silmiin. Puoli vuotta eron jälkeen on lapsille liian lyhyt aika siihen, että he tapaavat isin uuden vaimokkeen. Isi ja uusi vaimoke taas ovat omassa päässään ehtineet valmistella yhteiseloaan ja uusperheen elämää jo ties kuinka kauan salasuhteen ajan.
Että siinä mielessä ne lapset tulevat kyllä viimeistään tuossa esittelyvaiheessa karsastamaan sitä isin uutta vaimoa, vaikka kohteliaisuuttaan neutraalia esittävätkin. Jos se pettäjä-isä on millään tavalla keskivertopettäjä, niin osaa hän sen isä-lapsisuhteensa ihan itsekin omalla toiminnallaan pilata.
Oman erokriisin keskellä aikuisella on vastuu lastensa hyvinvoinnista. Sitä vastuuta ei vähennä pätkääkään se oma ahdistus.
Lapsi on aina heikommassa asemassa kuin aikuinen, joka käyttää valtaa lapsiin nähden. Sitä valtaa on hirveän helppoa käyttää väärin, jos perustelee sen omilla vaikeuksilla. Lapsi jää silloin näkymättömäksi. Lapsi tarvitsee vanhempien erosta selvitäkseen aikuisen tukea, eikä hänen tehtävä ole kannatella vanhempia.
Ikävä kyllä ihmiset eivät ole mitään superihmisiä, jotka kykenevät aina toimimaan oikein varsinkin traumaattisissa tilanteissa. Siksi mielestäni pettäjä on se kaikista alhaisin henkilö tässä, koska tahallaan on ajanut perheen tilanteen siihen, ettei toinen vanhempi kykene trauman takia pitämään lapsista yhtä hyvää huolta, kuin kykeni ennen traumaa.
Jos pettäjä olisi vain pyrkinyt eroamaan sopuisasti, tälläistä tilannetta ei olisi.
Turha taas yrittää vierittää vastuuta omasta käytöksestä muille. Silloin kukaan ei ole lopulta vastuussa mistään, koska jokainen on kokenut vääryyttä.
Silti yrität jatkuvasti vierittää pettäjän tekemää tuhoaa petetyn syyksi ;D hassua
Koska asiat eivät aina ole, kuten sanottua, mustavalkoisia. Joskus sillä pettäjällä saattaa olla ihan hyvä syy pettämiseensä, arvannet varmaan mikä? Ei kannata mennä parisuhteeseen jos ei ole kiinnostusta tyydyttää myös sen toisen osapuolen tarpeita
Niin miksi se pettäjä on mennyt siihen parisuhteeseen, kun ei osaa tyydyttää kumppaniaansa mikä johtaa siihen, ettei tämä enää tahdo sen kanssa seksiä?
No olisiko vaikka siksi, että alussa parisuhde oli onnellinen ja kumpikin halusi tyydyttää toistensa tarpeet? Sitten lopulta tilanne eteni siihen pisteeseen, että toiselta loppui kiinnostus toista kohtaan ja toisen tarpeita kohtaan. Halusi olla pelkästään äiti, mutta unohti olla vaimo, unohti miehensä tarpeet, jotka eivät vuosien aikana kadonneet minnekään ja vaikka mies mitä teki vaimonsa eteen niin tätä ei edelleenkään kiinnostanut.
Lopulta mies erehtyi pettämään. Pitäisikö tästä vetää se johtopäätös että mies oli yksin syyllinen ja miehen suhde omiin lapsiin on oikeutettua myrkyttää? Kyllä ne äiditkin pettävät, miksei vaadita lapsia hylkäämään petturiäitejään?
Jos se henkilö ei ole onnellinen suhteessa niin miksi se ei eroa? Pettää pitäisi saada ja rakastavan ja seksiä antavan puolison se hyväksyä?
Vierität vastuun pettämisestä toisten harteille, vaikka pettäminen on 100% sinun syytäsi. Ei kukaan sinua aja pettämään, vaan sinä petät koska haluat pettää. Ei kukaan sinua myöskään aja hakkaamaan muita ihmisiä. Sinä hakkaat ihmisiä, koska haluat niin tehdä. Muut eivät kontrolloi sinun käyttäytymistäsi. Ainoastaan sinä kontrolloit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En menisi haukkumaan petettyä itsekkääksi ja paskaksi, kun miettii ääneen tällaisia asioita. On varmasti aivan todella hirveää, kun ensin puoliso, johon on luottanut, vetääkin maton jalkojen alta ja sitten pitäisi vielä yrittää pysyä romahtamatta omassa kodissaan lasten nähden. Ei se ole helppoa ja siinä varmasti kaikennäköiset ajatukset vilistävät päässä.
Ja tiedoksi kaikille terapiasuosittelijoille, että sinne terapiaan ei ihan noin vain kävellä.
Itsekin petetyksi tulleena tiedän, että on varmasti todella hankalaa olla hiljaa, kun pahin uskottomuuskriisin vaihe on päällä. Se on sellaista aivosumun ja sisäisen hädän myllerrystä, johon ei voi kylmän viileästi ja rationaalisesti suhtautua. Tilannetta ei auta se, että petetyllä on valtava tarve puhua asiasta ja saada sitä kautta edes jotenkin jäsenneltyä tapahtunutta päänsä sisällä. Ei siinä ole kysymys kostosta tai mustamaalaamisesta vaan ihan vain omasta selviytymisestä traumaattisen kriisin pahimmassa vaiheessa.
AP:lle kehottaisin löytämään juttuseuraa läheisistä tai vaikka netistä petettyjen vertaistukipalstoilta. Puhuminen on todella tärkeää, samoin kirjoittaminen. Aikansa kun puhuu ja puhuu, niin pikkuhiljaa se tulva tyrehtyy.
Jos jonkun lohdun sanan voin kertoa, niin sen, että melko usein sillä pettäjällä ja uudella naisella on tarve päästä mahdollisimman nopeasti suhteessaan eteenpäin. Eli siis esiintyä pariskuntana ja esittäytyä lapsille. He ovat kuitenkin odotelleet ja odotelleet oman suhteensa julkistamista jo pitkään, joten kokevat ansaitsevansa elää viimein julkisesti samalla tavalla kuin muutkin pariskunnat. He elävät rakkauskuplassa ja uuden suhteen huumassa, ja he luulevat muidenkin näkevän heidän suhteensa ja uuden ihanan elämänsä jotenkin ruusunpunaisena. Tuohon ajatuskuplaan kuuluu se, että he eivät mieti vaikkapa sitä, miltä heidän suhteensa näyttää vielä erokriisissä elävien lasten silmiin. Puoli vuotta eron jälkeen on lapsille liian lyhyt aika siihen, että he tapaavat isin uuden vaimokkeen. Isi ja uusi vaimoke taas ovat omassa päässään ehtineet valmistella yhteiseloaan ja uusperheen elämää jo ties kuinka kauan salasuhteen ajan.
Että siinä mielessä ne lapset tulevat kyllä viimeistään tuossa esittelyvaiheessa karsastamaan sitä isin uutta vaimoa, vaikka kohteliaisuuttaan neutraalia esittävätkin. Jos se pettäjä-isä on millään tavalla keskivertopettäjä, niin osaa hän sen isä-lapsisuhteensa ihan itsekin omalla toiminnallaan pilata.
Oman erokriisin keskellä aikuisella on vastuu lastensa hyvinvoinnista. Sitä vastuuta ei vähennä pätkääkään se oma ahdistus.
Lapsi on aina heikommassa asemassa kuin aikuinen, joka käyttää valtaa lapsiin nähden. Sitä valtaa on hirveän helppoa käyttää väärin, jos perustelee sen omilla vaikeuksilla. Lapsi jää silloin näkymättömäksi. Lapsi tarvitsee vanhempien erosta selvitäkseen aikuisen tukea, eikä hänen tehtävä ole kannatella vanhempia.
Ikävä kyllä ihmiset eivät ole mitään superihmisiä, jotka kykenevät aina toimimaan oikein varsinkin traumaattisissa tilanteissa. Siksi mielestäni pettäjä on se kaikista alhaisin henkilö tässä, koska tahallaan on ajanut perheen tilanteen siihen, ettei toinen vanhempi kykene trauman takia pitämään lapsista yhtä hyvää huolta, kuin kykeni ennen traumaa.
Jos pettäjä olisi vain pyrkinyt eroamaan sopuisasti, tälläistä tilannetta ei olisi.
Turha taas yrittää vierittää vastuuta omasta käytöksestä muille. Silloin kukaan ei ole lopulta vastuussa mistään, koska jokainen on kokenut vääryyttä.
Silti yrität jatkuvasti vierittää pettäjän tekemää tuhoaa petetyn syyksi ;D hassua
Koska asiat eivät aina ole, kuten sanottua, mustavalkoisia. Joskus sillä pettäjällä saattaa olla ihan hyvä syy pettämiseensä, arvannet varmaan mikä? Ei kannata mennä parisuhteeseen jos ei ole kiinnostusta tyydyttää myös sen toisen osapuolen tarpeita
Niin miksi se pettäjä on mennyt siihen parisuhteeseen, kun ei osaa tyydyttää kumppaniaansa mikä johtaa siihen, ettei tämä enää tahdo sen kanssa seksiä?
Tämän voit kysyä vaikka omalta isältäsi tai äidiltäsi, jos he ovat joskus eronneet. Alaikäisten lasten asia sellaiset kysymykset ei ole.
Ja sitähän täällä ollaankin sinulle jo sanottu useaan oteeseen, ettei alaikäisille kerrota mutta aikuisille voidaan kertoa.
Haluatko itse kuulla missään iässä, kuinka monta seksikumppania äidilläsi tai isälläsi on ollut liittonsa aikana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paska ap haluaa kaataa oman paskansa lastensa niskaan. Miten voi olla noin itsekäs ja kakaramainen äiti? Sääliksi käy lapsia...Terapiassa puidaan pettämiset ja jättämiset eikä kaadeta sitä paskaa lasten niskaan.
Vain itsekäsi, kakaramainen ja paska vanhempi haluaa tuhota lastensa välit toiseen vanhempaan
Vain itsekäs, kakaramainen ja paska vanhempi aiheuttaa niin suuren pahoinvoinnin lapsiensa toiselle vanhemmalle, että menee ja pettää tätä.
Se paskempi vanhempi on se pettäjä, joka tahallaan ja omalla itsekkyydellään on alentanut toisen vanhemman hyvinvoinnin mikä sitten tottakai heijastuu lapsiin ja miten hyvin niistä pidetään huolta.
Totta se on, ettei pettämisestä pitäisi kertoa lapsille kun he ovat alaikäisiä, mutta ei sitä pettäjävanhempaa tarvitse loppuun asti suojella.
Asiat eivät ole aina noin mustavalkoisia. Jos toinen on esim pihdannut seksiä vuositolkulla ja toinen joutunut tämän takia pettämään niin se petetty voi katsoa peiliin.
Vikaa on yleensä molemmissa osapuolissa eron tullessa, ei vain siinä toisessa "puhtoisessa" ja "viattomassa" osapuolessa
Salli mun nauraa.
Kukaan ei JOUDU pettämään. Sinä voit ihan hyvin erota. Ja jos ajattelisit lainkaan lapsesi tai puolisosi parasta, niin nimenomaan eroaisit, ennen kuin pettäisit ja etsisit jonkun toisen.
Vai kerro millä tavalla se pettäminen auttaa tilanteeseesi? Niin, ei mitenkään ja aiheuttaa hirveät tuskat puolisollesi ja sitten puolisosi ei kykene olemaan lapsillesi niin hyvä vanhempi, kuin normaalisti on.
Vika ei ole KOSKAAN petetyssä. Petetty ei ole KOSKAAN syyllinen pettämiseen. Se pettämisen syyllistynyt henkilö on 100% syyllinen siihen, että petti. Siihen ei petetty ole ikinä eikä ikinä tule olemaan syyllinen.
Täällä taas näkee, miten pettäjät yrittää vierittää oman käyttäytymistä toisten syyksi.
Kannattiko pihdata vuosikausia, kannattiko? Ja nyt itket täällä kun mies petti ja jätti :D
Miksi ajoit miehesi pettämään? Katso peiliin, mikäli edes kykenet siihen (ilmeisesti et)
Onko sulla mielenterveyshäiriöitä, kun ensiksi luot tyhjästä tarinan ja sitten uskot, että tämä tarina on tosi muista ihmisistä? Ainoastaan pahasti mielenterveyshäiriöiset tekee noin :D Elää omissa fantasiamaailmoissaansa ja kuvittelee niiden olevan tosia.
Mutta hei, voit tottakai jankata tuota samaa juttua, mutta pettäminen on yhä ja aina 100% sen pettäjän syytä. Koska kukaan ei voi kontrolloida muiden ihmisten käyttäytymistä, vain henkilö itse voi kontrolloida omaa käyttäytymistä ja siksi pettäminen on syypää siihen, että petti.
Mutta sinä taidat puolustaa myös vaimonhakkaajia eikös niin? "miksi sait miehesi hakkaamaan sinua? Katso peiliin!"
En nyt sano että väkivalta sinällään olisi koskaan oikein...Mutta fakta on, että se, miten itse käyttäydyt, vaikuttaa siihen, miten toiset käyttäytyvät sinua kohtaan
:D Noniin! Arvasinhan mä sen oikein, että puolustat myös vaimonhakkaajia. Sama varmaan r***skaustapauksissakin, nainen on aina syyllinen kaikkeen. Yööööööööööööööök.
Minä ainakin haluaisin tietää jos vanhempani olisi kaltaisesi ihminen, katkaisin välit heti. Ja onhan se ymmärrettävää, ettei puolisokaan enää halua seksiä, kun kumppani ajattelee tuolla tavalla. Yöööök.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En menisi haukkumaan petettyä itsekkääksi ja paskaksi, kun miettii ääneen tällaisia asioita. On varmasti aivan todella hirveää, kun ensin puoliso, johon on luottanut, vetääkin maton jalkojen alta ja sitten pitäisi vielä yrittää pysyä romahtamatta omassa kodissaan lasten nähden. Ei se ole helppoa ja siinä varmasti kaikennäköiset ajatukset vilistävät päässä.
Ja tiedoksi kaikille terapiasuosittelijoille, että sinne terapiaan ei ihan noin vain kävellä.
Itsekin petetyksi tulleena tiedän, että on varmasti todella hankalaa olla hiljaa, kun pahin uskottomuuskriisin vaihe on päällä. Se on sellaista aivosumun ja sisäisen hädän myllerrystä, johon ei voi kylmän viileästi ja rationaalisesti suhtautua. Tilannetta ei auta se, että petetyllä on valtava tarve puhua asiasta ja saada sitä kautta edes jotenkin jäsenneltyä tapahtunutta päänsä sisällä. Ei siinä ole kysymys kostosta tai mustamaalaamisesta vaan ihan vain omasta selviytymisestä traumaattisen kriisin pahimmassa vaiheessa.
AP:lle kehottaisin löytämään juttuseuraa läheisistä tai vaikka netistä petettyjen vertaistukipalstoilta. Puhuminen on todella tärkeää, samoin kirjoittaminen. Aikansa kun puhuu ja puhuu, niin pikkuhiljaa se tulva tyrehtyy.
Jos jonkun lohdun sanan voin kertoa, niin sen, että melko usein sillä pettäjällä ja uudella naisella on tarve päästä mahdollisimman nopeasti suhteessaan eteenpäin. Eli siis esiintyä pariskuntana ja esittäytyä lapsille. He ovat kuitenkin odotelleet ja odotelleet oman suhteensa julkistamista jo pitkään, joten kokevat ansaitsevansa elää viimein julkisesti samalla tavalla kuin muutkin pariskunnat. He elävät rakkauskuplassa ja uuden suhteen huumassa, ja he luulevat muidenkin näkevän heidän suhteensa ja uuden ihanan elämänsä jotenkin ruusunpunaisena. Tuohon ajatuskuplaan kuuluu se, että he eivät mieti vaikkapa sitä, miltä heidän suhteensa näyttää vielä erokriisissä elävien lasten silmiin. Puoli vuotta eron jälkeen on lapsille liian lyhyt aika siihen, että he tapaavat isin uuden vaimokkeen. Isi ja uusi vaimoke taas ovat omassa päässään ehtineet valmistella yhteiseloaan ja uusperheen elämää jo ties kuinka kauan salasuhteen ajan.
Että siinä mielessä ne lapset tulevat kyllä viimeistään tuossa esittelyvaiheessa karsastamaan sitä isin uutta vaimoa, vaikka kohteliaisuuttaan neutraalia esittävätkin. Jos se pettäjä-isä on millään tavalla keskivertopettäjä, niin osaa hän sen isä-lapsisuhteensa ihan itsekin omalla toiminnallaan pilata.
Oman erokriisin keskellä aikuisella on vastuu lastensa hyvinvoinnista. Sitä vastuuta ei vähennä pätkääkään se oma ahdistus.
Lapsi on aina heikommassa asemassa kuin aikuinen, joka käyttää valtaa lapsiin nähden. Sitä valtaa on hirveän helppoa käyttää väärin, jos perustelee sen omilla vaikeuksilla. Lapsi jää silloin näkymättömäksi. Lapsi tarvitsee vanhempien erosta selvitäkseen aikuisen tukea, eikä hänen tehtävä ole kannatella vanhempia.
Ikävä kyllä ihmiset eivät ole mitään superihmisiä, jotka kykenevät aina toimimaan oikein varsinkin traumaattisissa tilanteissa. Siksi mielestäni pettäjä on se kaikista alhaisin henkilö tässä, koska tahallaan on ajanut perheen tilanteen siihen, ettei toinen vanhempi kykene trauman takia pitämään lapsista yhtä hyvää huolta, kuin kykeni ennen traumaa.
Jos pettäjä olisi vain pyrkinyt eroamaan sopuisasti, tälläistä tilannetta ei olisi.
Turha taas yrittää vierittää vastuuta omasta käytöksestä muille. Silloin kukaan ei ole lopulta vastuussa mistään, koska jokainen on kokenut vääryyttä.
Silti yrität jatkuvasti vierittää pettäjän tekemää tuhoaa petetyn syyksi ;D hassua
Koska asiat eivät aina ole, kuten sanottua, mustavalkoisia. Joskus sillä pettäjällä saattaa olla ihan hyvä syy pettämiseensä, arvannet varmaan mikä? Ei kannata mennä parisuhteeseen jos ei ole kiinnostusta tyydyttää myös sen toisen osapuolen tarpeita
Niin miksi se pettäjä on mennyt siihen parisuhteeseen, kun ei osaa tyydyttää kumppaniaansa mikä johtaa siihen, ettei tämä enää tahdo sen kanssa seksiä?
Tämän voit kysyä vaikka omalta isältäsi tai äidiltäsi, jos he ovat joskus eronneet. Alaikäisten lasten asia sellaiset kysymykset ei ole.
Ja sitähän täällä ollaankin sinulle jo sanottu useaan oteeseen, ettei alaikäisille kerrota mutta aikuisille voidaan kertoa.
Haluatko itse kuulla missään iässä, kuinka monta seksikumppania äidilläsi tai isälläsi on ollut liittonsa aikana?
??????? Hei ota ne lääkkeet jo.
On ihan ymmärrettävää, että petetty saattaa olla kostonhimoinen ja haluaisi lapsetkin tähän samaan rintamaan toista vanhempaa vastaan. Se ei kuitenkaan ole koskaan oikein, jos mustamaalaa toista vanhempaa. Myös pettämisestä kertominen on tällaista mustamaalaamista.
Ei lasten, etenkään alaikäisten lasten, kuulu saada tietää yksityiskohtia vanhempiensa parisuhteesta ja etenkään heidän seksielämästään. Petettyjen pitäisi saada terapiaa tai puhua tarpeeksi jollekulle läheiselle että se kostonhimo menisi ohi niin ettei sillä myrkytettäisi entisestään lasten elämää, jotka ovat jo muutenkin hajalla erosta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On ihan ymmärrettävää, että petetty saattaa olla kostonhimoinen ja haluaisi lapsetkin tähän samaan rintamaan toista vanhempaa vastaan. Se ei kuitenkaan ole koskaan oikein, jos mustamaalaa toista vanhempaa. Myös pettämisestä kertominen on tällaista mustamaalaamista.
Ei lasten, etenkään alaikäisten lasten, kuulu saada tietää yksityiskohtia vanhempiensa parisuhteesta ja etenkään heidän seksielämästään. Petettyjen pitäisi saada terapiaa tai puhua tarpeeksi jollekulle läheiselle että se kostonhimo menisi ohi niin ettei sillä myrkytettäisi entisestään lasten elämää, jotka ovat jo muutenkin hajalla erosta
Mustamaalaamista se on silloin, jos tahallaan valehtelee toisesta. Kyllä aikuiselle lapselle voi kertoa mitä tapahtui, kunhan ei mene liiallisiin yksityiskohtiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paska ap haluaa kaataa oman paskansa lastensa niskaan. Miten voi olla noin itsekäs ja kakaramainen äiti? Sääliksi käy lapsia...Terapiassa puidaan pettämiset ja jättämiset eikä kaadeta sitä paskaa lasten niskaan.
Vain itsekäsi, kakaramainen ja paska vanhempi haluaa tuhota lastensa välit toiseen vanhempaan
Vain itsekäs, kakaramainen ja paska vanhempi aiheuttaa niin suuren pahoinvoinnin lapsiensa toiselle vanhemmalle, että menee ja pettää tätä.
Se paskempi vanhempi on se pettäjä, joka tahallaan ja omalla itsekkyydellään on alentanut toisen vanhemman hyvinvoinnin mikä sitten tottakai heijastuu lapsiin ja miten hyvin niistä pidetään huolta.
Totta se on, ettei pettämisestä pitäisi kertoa lapsille kun he ovat alaikäisiä, mutta ei sitä pettäjävanhempaa tarvitse loppuun asti suojella.
Asiat eivät ole aina noin mustavalkoisia. Jos toinen on esim pihdannut seksiä vuositolkulla ja toinen joutunut tämän takia pettämään niin se petetty voi katsoa peiliin.
Vikaa on yleensä molemmissa osapuolissa eron tullessa, ei vain siinä toisessa "puhtoisessa" ja "viattomassa" osapuolessa
Salli mun nauraa.
Kukaan ei JOUDU pettämään. Sinä voit ihan hyvin erota. Ja jos ajattelisit lainkaan lapsesi tai puolisosi parasta, niin nimenomaan eroaisit, ennen kuin pettäisit ja etsisit jonkun toisen.
Vai kerro millä tavalla se pettäminen auttaa tilanteeseesi? Niin, ei mitenkään ja aiheuttaa hirveät tuskat puolisollesi ja sitten puolisosi ei kykene olemaan lapsillesi niin hyvä vanhempi, kuin normaalisti on.
Vika ei ole KOSKAAN petetyssä. Petetty ei ole KOSKAAN syyllinen pettämiseen. Se pettämisen syyllistynyt henkilö on 100% syyllinen siihen, että petti. Siihen ei petetty ole ikinä eikä ikinä tule olemaan syyllinen.
Täällä taas näkee, miten pettäjät yrittää vierittää oman käyttäytymistä toisten syyksi.
Kannattiko pihdata vuosikausia, kannattiko? Ja nyt itket täällä kun mies petti ja jätti :D
Miksi ajoit miehesi pettämään? Katso peiliin, mikäli edes kykenet siihen (ilmeisesti et)
Onko sulla mielenterveyshäiriöitä, kun ensiksi luot tyhjästä tarinan ja sitten uskot, että tämä tarina on tosi muista ihmisistä? Ainoastaan pahasti mielenterveyshäiriöiset tekee noin :D Elää omissa fantasiamaailmoissaansa ja kuvittelee niiden olevan tosia.
Mutta hei, voit tottakai jankata tuota samaa juttua, mutta pettäminen on yhä ja aina 100% sen pettäjän syytä. Koska kukaan ei voi kontrolloida muiden ihmisten käyttäytymistä, vain henkilö itse voi kontrolloida omaa käyttäytymistä ja siksi pettäminen on syypää siihen, että petti.
Mutta sinä taidat puolustaa myös vaimonhakkaajia eikös niin? "miksi sait miehesi hakkaamaan sinua? Katso peiliin!"
En nyt sano että väkivalta sinällään olisi koskaan oikein...Mutta fakta on, että se, miten itse käyttäydyt, vaikuttaa siihen, miten toiset käyttäytyvät sinua kohtaan
:D Noniin! Arvasinhan mä sen oikein, että puolustat myös vaimonhakkaajia. Sama varmaan r***skaustapauksissakin, nainen on aina syyllinen kaikkeen. Yööööööööööööööök.
Minä ainakin haluaisin tietää jos vanhempani olisi kaltaisesi ihminen, katkaisin välit heti. Ja onhan se ymmärrettävää, ettei puolisokaan enää halua seksiä, kun kumppani ajattelee tuolla tavalla. Yöööök.
OIetko kenties sukunimihullu? Palstan tunnetuimpia sekopäitä :D Tekstioksennuksesi ainakin viittaa vahvasti siihen. Senhän kaikki jo tietävätkin että sinä vihaat kaikkia miehiä, poikalapset mukaanlukien.
Sinun kanssasi ei ainakaan kukaan täysjärkinen tule koskaan haluamaan seksiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paska ap haluaa kaataa oman paskansa lastensa niskaan. Miten voi olla noin itsekäs ja kakaramainen äiti? Sääliksi käy lapsia...Terapiassa puidaan pettämiset ja jättämiset eikä kaadeta sitä paskaa lasten niskaan.
Vain itsekäsi, kakaramainen ja paska vanhempi haluaa tuhota lastensa välit toiseen vanhempaan
Vain itsekäs, kakaramainen ja paska vanhempi aiheuttaa niin suuren pahoinvoinnin lapsiensa toiselle vanhemmalle, että menee ja pettää tätä.
Se paskempi vanhempi on se pettäjä, joka tahallaan ja omalla itsekkyydellään on alentanut toisen vanhemman hyvinvoinnin mikä sitten tottakai heijastuu lapsiin ja miten hyvin niistä pidetään huolta.
Totta se on, ettei pettämisestä pitäisi kertoa lapsille kun he ovat alaikäisiä, mutta ei sitä pettäjävanhempaa tarvitse loppuun asti suojella.
Asiat eivät ole aina noin mustavalkoisia. Jos toinen on esim pihdannut seksiä vuositolkulla ja toinen joutunut tämän takia pettämään niin se petetty voi katsoa peiliin.
Vikaa on yleensä molemmissa osapuolissa eron tullessa, ei vain siinä toisessa "puhtoisessa" ja "viattomassa" osapuolessa
Salli mun nauraa.
Kukaan ei JOUDU pettämään. Sinä voit ihan hyvin erota. Ja jos ajattelisit lainkaan lapsesi tai puolisosi parasta, niin nimenomaan eroaisit, ennen kuin pettäisit ja etsisit jonkun toisen.
Vai kerro millä tavalla se pettäminen auttaa tilanteeseesi? Niin, ei mitenkään ja aiheuttaa hirveät tuskat puolisollesi ja sitten puolisosi ei kykene olemaan lapsillesi niin hyvä vanhempi, kuin normaalisti on.
Vika ei ole KOSKAAN petetyssä. Petetty ei ole KOSKAAN syyllinen pettämiseen. Se pettämisen syyllistynyt henkilö on 100% syyllinen siihen, että petti. Siihen ei petetty ole ikinä eikä ikinä tule olemaan syyllinen.
Täällä taas näkee, miten pettäjät yrittää vierittää oman käyttäytymistä toisten syyksi.
Kannattiko pihdata vuosikausia, kannattiko? Ja nyt itket täällä kun mies petti ja jätti :D
Miksi ajoit miehesi pettämään? Katso peiliin, mikäli edes kykenet siihen (ilmeisesti et)
Onko sulla mielenterveyshäiriöitä, kun ensiksi luot tyhjästä tarinan ja sitten uskot, että tämä tarina on tosi muista ihmisistä? Ainoastaan pahasti mielenterveyshäiriöiset tekee noin :D Elää omissa fantasiamaailmoissaansa ja kuvittelee niiden olevan tosia.
Mutta hei, voit tottakai jankata tuota samaa juttua, mutta pettäminen on yhä ja aina 100% sen pettäjän syytä. Koska kukaan ei voi kontrolloida muiden ihmisten käyttäytymistä, vain henkilö itse voi kontrolloida omaa käyttäytymistä ja siksi pettäminen on syypää siihen, että petti.
Mutta sinä taidat puolustaa myös vaimonhakkaajia eikös niin? "miksi sait miehesi hakkaamaan sinua? Katso peiliin!"
En nyt sano että väkivalta sinällään olisi koskaan oikein...Mutta fakta on, että se, miten itse käyttäydyt, vaikuttaa siihen, miten toiset käyttäytyvät sinua kohtaan
:D Noniin! Arvasinhan mä sen oikein, että puolustat myös vaimonhakkaajia. Sama varmaan r***skaustapauksissakin, nainen on aina syyllinen kaikkeen. Yööööööööööööööök.
Minä ainakin haluaisin tietää jos vanhempani olisi kaltaisesi ihminen, katkaisin välit heti. Ja onhan se ymmärrettävää, ettei puolisokaan enää halua seksiä, kun kumppani ajattelee tuolla tavalla. Yöööök.
OIetko kenties sukunimihullu? Palstan tunnetuimpia sekopäitä :D Tekstioksennuksesi ainakin viittaa vahvasti siihen. Senhän kaikki jo tietävätkin että sinä vihaat kaikkia miehiä, poikalapset mukaanlukien.
Sinun kanssasi ei ainakaan kukaan täysjärkinen tule koskaan haluamaan seksiä
En ole, mutta yök naistenhakkaajapuolustajahan se siellä puhuu! Luo fantasiatarinoitaan tyhjästä ja uskoo niiden olevan totta. Olet samalla viivalla tämän "sukunimihullun" kanssa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paska ap haluaa kaataa oman paskansa lastensa niskaan. Miten voi olla noin itsekäs ja kakaramainen äiti? Sääliksi käy lapsia...Terapiassa puidaan pettämiset ja jättämiset eikä kaadeta sitä paskaa lasten niskaan.
Vain itsekäsi, kakaramainen ja paska vanhempi haluaa tuhota lastensa välit toiseen vanhempaan
Vain itsekäs, kakaramainen ja paska vanhempi aiheuttaa niin suuren pahoinvoinnin lapsiensa toiselle vanhemmalle, että menee ja pettää tätä.
Se paskempi vanhempi on se pettäjä, joka tahallaan ja omalla itsekkyydellään on alentanut toisen vanhemman hyvinvoinnin mikä sitten tottakai heijastuu lapsiin ja miten hyvin niistä pidetään huolta.
Totta se on, ettei pettämisestä pitäisi kertoa lapsille kun he ovat alaikäisiä, mutta ei sitä pettäjävanhempaa tarvitse loppuun asti suojella.
Asiat eivät ole aina noin mustavalkoisia. Jos toinen on esim pihdannut seksiä vuositolkulla ja toinen joutunut tämän takia pettämään niin se petetty voi katsoa peiliin.
Vikaa on yleensä molemmissa osapuolissa eron tullessa, ei vain siinä toisessa "puhtoisessa" ja "viattomassa" osapuolessa
Salli mun nauraa.
Kukaan ei JOUDU pettämään. Sinä voit ihan hyvin erota. Ja jos ajattelisit lainkaan lapsesi tai puolisosi parasta, niin nimenomaan eroaisit, ennen kuin pettäisit ja etsisit jonkun toisen.
Vai kerro millä tavalla se pettäminen auttaa tilanteeseesi? Niin, ei mitenkään ja aiheuttaa hirveät tuskat puolisollesi ja sitten puolisosi ei kykene olemaan lapsillesi niin hyvä vanhempi, kuin normaalisti on.
Vika ei ole KOSKAAN petetyssä. Petetty ei ole KOSKAAN syyllinen pettämiseen. Se pettämisen syyllistynyt henkilö on 100% syyllinen siihen, että petti. Siihen ei petetty ole ikinä eikä ikinä tule olemaan syyllinen.
Täällä taas näkee, miten pettäjät yrittää vierittää oman käyttäytymistä toisten syyksi.
Kannattiko pihdata vuosikausia, kannattiko? Ja nyt itket täällä kun mies petti ja jätti :D
Miksi ajoit miehesi pettämään? Katso peiliin, mikäli edes kykenet siihen (ilmeisesti et)
Onko sulla mielenterveyshäiriöitä, kun ensiksi luot tyhjästä tarinan ja sitten uskot, että tämä tarina on tosi muista ihmisistä? Ainoastaan pahasti mielenterveyshäiriöiset tekee noin :D Elää omissa fantasiamaailmoissaansa ja kuvittelee niiden olevan tosia.
Mutta hei, voit tottakai jankata tuota samaa juttua, mutta pettäminen on yhä ja aina 100% sen pettäjän syytä. Koska kukaan ei voi kontrolloida muiden ihmisten käyttäytymistä, vain henkilö itse voi kontrolloida omaa käyttäytymistä ja siksi pettäminen on syypää siihen, että petti.
Mutta sinä taidat puolustaa myös vaimonhakkaajia eikös niin? "miksi sait miehesi hakkaamaan sinua? Katso peiliin!"
En nyt sano että väkivalta sinällään olisi koskaan oikein...Mutta fakta on, että se, miten itse käyttäydyt, vaikuttaa siihen, miten toiset käyttäytyvät sinua kohtaan
:D Noniin! Arvasinhan mä sen oikein, että puolustat myös vaimonhakkaajia. Sama varmaan r***skaustapauksissakin, nainen on aina syyllinen kaikkeen. Yööööööööööööööök.
Minä ainakin haluaisin tietää jos vanhempani olisi kaltaisesi ihminen, katkaisin välit heti. Ja onhan se ymmärrettävää, ettei puolisokaan enää halua seksiä, kun kumppani ajattelee tuolla tavalla. Yöööök.
OIetko kenties sukunimihullu? Palstan tunnetuimpia sekopäitä :D Tekstioksennuksesi ainakin viittaa vahvasti siihen. Senhän kaikki jo tietävätkin että sinä vihaat kaikkia miehiä, poikalapset mukaanlukien.
Sinun kanssasi ei ainakaan kukaan täysjärkinen tule koskaan haluamaan seksiä
En ole, mutta yök naistenhakkaajapuolustajahan se siellä puhuu! Luo fantasiatarinoitaan tyhjästä ja uskoo niiden olevan totta. Olet samalla viivalla tämän "sukunimihullun" kanssa :D
Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa :)
Pikku vinkkinä: jos haluaa, ettei mies mene vieraisiin, niin kannattaa antaa sille, edes joskus. Mut ai niin, eihän sulla mitään miestä ole, eikä koskaan tule olemaankaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paska ap haluaa kaataa oman paskansa lastensa niskaan. Miten voi olla noin itsekäs ja kakaramainen äiti? Sääliksi käy lapsia...Terapiassa puidaan pettämiset ja jättämiset eikä kaadeta sitä paskaa lasten niskaan.
Vain itsekäsi, kakaramainen ja paska vanhempi haluaa tuhota lastensa välit toiseen vanhempaan
Vain itsekäs, kakaramainen ja paska vanhempi aiheuttaa niin suuren pahoinvoinnin lapsiensa toiselle vanhemmalle, että menee ja pettää tätä.
Se paskempi vanhempi on se pettäjä, joka tahallaan ja omalla itsekkyydellään on alentanut toisen vanhemman hyvinvoinnin mikä sitten tottakai heijastuu lapsiin ja miten hyvin niistä pidetään huolta.
Totta se on, ettei pettämisestä pitäisi kertoa lapsille kun he ovat alaikäisiä, mutta ei sitä pettäjävanhempaa tarvitse loppuun asti suojella.
Asiat eivät ole aina noin mustavalkoisia. Jos toinen on esim pihdannut seksiä vuositolkulla ja toinen joutunut tämän takia pettämään niin se petetty voi katsoa peiliin.
Vikaa on yleensä molemmissa osapuolissa eron tullessa, ei vain siinä toisessa "puhtoisessa" ja "viattomassa" osapuolessa
Salli mun nauraa.
Kukaan ei JOUDU pettämään. Sinä voit ihan hyvin erota. Ja jos ajattelisit lainkaan lapsesi tai puolisosi parasta, niin nimenomaan eroaisit, ennen kuin pettäisit ja etsisit jonkun toisen.
Vai kerro millä tavalla se pettäminen auttaa tilanteeseesi? Niin, ei mitenkään ja aiheuttaa hirveät tuskat puolisollesi ja sitten puolisosi ei kykene olemaan lapsillesi niin hyvä vanhempi, kuin normaalisti on.
Vika ei ole KOSKAAN petetyssä. Petetty ei ole KOSKAAN syyllinen pettämiseen. Se pettämisen syyllistynyt henkilö on 100% syyllinen siihen, että petti. Siihen ei petetty ole ikinä eikä ikinä tule olemaan syyllinen.
Täällä taas näkee, miten pettäjät yrittää vierittää oman käyttäytymistä toisten syyksi.
Kannattiko pihdata vuosikausia, kannattiko? Ja nyt itket täällä kun mies petti ja jätti :D
Miksi ajoit miehesi pettämään? Katso peiliin, mikäli edes kykenet siihen (ilmeisesti et)
Onko sulla mielenterveyshäiriöitä, kun ensiksi luot tyhjästä tarinan ja sitten uskot, että tämä tarina on tosi muista ihmisistä? Ainoastaan pahasti mielenterveyshäiriöiset tekee noin :D Elää omissa fantasiamaailmoissaansa ja kuvittelee niiden olevan tosia.
Mutta hei, voit tottakai jankata tuota samaa juttua, mutta pettäminen on yhä ja aina 100% sen pettäjän syytä. Koska kukaan ei voi kontrolloida muiden ihmisten käyttäytymistä, vain henkilö itse voi kontrolloida omaa käyttäytymistä ja siksi pettäminen on syypää siihen, että petti.
Mutta sinä taidat puolustaa myös vaimonhakkaajia eikös niin? "miksi sait miehesi hakkaamaan sinua? Katso peiliin!"
En nyt sano että väkivalta sinällään olisi koskaan oikein...Mutta fakta on, että se, miten itse käyttäydyt, vaikuttaa siihen, miten toiset käyttäytyvät sinua kohtaan
:D Noniin! Arvasinhan mä sen oikein, että puolustat myös vaimonhakkaajia. Sama varmaan r***skaustapauksissakin, nainen on aina syyllinen kaikkeen. Yööööööööööööööök.
Minä ainakin haluaisin tietää jos vanhempani olisi kaltaisesi ihminen, katkaisin välit heti. Ja onhan se ymmärrettävää, ettei puolisokaan enää halua seksiä, kun kumppani ajattelee tuolla tavalla. Yöööök.
OIetko kenties sukunimihullu? Palstan tunnetuimpia sekopäitä :D Tekstioksennuksesi ainakin viittaa vahvasti siihen. Senhän kaikki jo tietävätkin että sinä vihaat kaikkia miehiä, poikalapset mukaanlukien.
Sinun kanssasi ei ainakaan kukaan täysjärkinen tule koskaan haluamaan seksiä
En ole, mutta yök naistenhakkaajapuolustajahan se siellä puhuu! Luo fantasiatarinoitaan tyhjästä ja uskoo niiden olevan totta. Olet samalla viivalla tämän "sukunimihullun" kanssa :D
Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa :)
Pikku vinkkinä: jos haluaa, ettei mies mene vieraisiin, niin kannattaa antaa sille, edes joskus. Mut ai niin, eihän sulla mitään miestä ole, eikä koskaan tule olemaankaan...
Kannattaa ihan oikeasti ottaa ne lääkkeet. Ei tuollainen ole normaalia, että uskot näihin kuvitelmiisi näin vahvasti.
Katsos ei nuo sun kirjoitukset kehenkään täällä tehoa tai uppoa, kun ei ne ole totta. Ne on vain totta sun päässäsi.
Toivon sulle ihan oikeasti hyvää ja että haet itsellesi apua. Ei tuollainen ajatusmaailma ja käyttäytyminen ole tervettä sinulle tai lähimmäisillesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En menisi haukkumaan petettyä itsekkääksi ja paskaksi, kun miettii ääneen tällaisia asioita. On varmasti aivan todella hirveää, kun ensin puoliso, johon on luottanut, vetääkin maton jalkojen alta ja sitten pitäisi vielä yrittää pysyä romahtamatta omassa kodissaan lasten nähden. Ei se ole helppoa ja siinä varmasti kaikennäköiset ajatukset vilistävät päässä.
Ja tiedoksi kaikille terapiasuosittelijoille, että sinne terapiaan ei ihan noin vain kävellä.
Itsekin petetyksi tulleena tiedän, että on varmasti todella hankalaa olla hiljaa, kun pahin uskottomuuskriisin vaihe on päällä. Se on sellaista aivosumun ja sisäisen hädän myllerrystä, johon ei voi kylmän viileästi ja rationaalisesti suhtautua. Tilannetta ei auta se, että petetyllä on valtava tarve puhua asiasta ja saada sitä kautta edes jotenkin jäsenneltyä tapahtunutta päänsä sisällä. Ei siinä ole kysymys kostosta tai mustamaalaamisesta vaan ihan vain omasta selviytymisestä traumaattisen kriisin pahimmassa vaiheessa.
AP:lle kehottaisin löytämään juttuseuraa läheisistä tai vaikka netistä petettyjen vertaistukipalstoilta. Puhuminen on todella tärkeää, samoin kirjoittaminen. Aikansa kun puhuu ja puhuu, niin pikkuhiljaa se tulva tyrehtyy.
Jos jonkun lohdun sanan voin kertoa, niin sen, että melko usein sillä pettäjällä ja uudella naisella on tarve päästä mahdollisimman nopeasti suhteessaan eteenpäin. Eli siis esiintyä pariskuntana ja esittäytyä lapsille. He ovat kuitenkin odotelleet ja odotelleet oman suhteensa julkistamista jo pitkään, joten kokevat ansaitsevansa elää viimein julkisesti samalla tavalla kuin muutkin pariskunnat. He elävät rakkauskuplassa ja uuden suhteen huumassa, ja he luulevat muidenkin näkevän heidän suhteensa ja uuden ihanan elämänsä jotenkin ruusunpunaisena. Tuohon ajatuskuplaan kuuluu se, että he eivät mieti vaikkapa sitä, miltä heidän suhteensa näyttää vielä erokriisissä elävien lasten silmiin. Puoli vuotta eron jälkeen on lapsille liian lyhyt aika siihen, että he tapaavat isin uuden vaimokkeen. Isi ja uusi vaimoke taas ovat omassa päässään ehtineet valmistella yhteiseloaan ja uusperheen elämää jo ties kuinka kauan salasuhteen ajan.
Että siinä mielessä ne lapset tulevat kyllä viimeistään tuossa esittelyvaiheessa karsastamaan sitä isin uutta vaimoa, vaikka kohteliaisuuttaan neutraalia esittävätkin. Jos se pettäjä-isä on millään tavalla keskivertopettäjä, niin osaa hän sen isä-lapsisuhteensa ihan itsekin omalla toiminnallaan pilata.
Oman erokriisin keskellä aikuisella on vastuu lastensa hyvinvoinnista. Sitä vastuuta ei vähennä pätkääkään se oma ahdistus.
Lapsi on aina heikommassa asemassa kuin aikuinen, joka käyttää valtaa lapsiin nähden. Sitä valtaa on hirveän helppoa käyttää väärin, jos perustelee sen omilla vaikeuksilla. Lapsi jää silloin näkymättömäksi. Lapsi tarvitsee vanhempien erosta selvitäkseen aikuisen tukea, eikä hänen tehtävä ole kannatella vanhempia.
Ikävä kyllä ihmiset eivät ole mitään superihmisiä, jotka kykenevät aina toimimaan oikein varsinkin traumaattisissa tilanteissa. Siksi mielestäni pettäjä on se kaikista alhaisin henkilö tässä, koska tahallaan on ajanut perheen tilanteen siihen, ettei toinen vanhempi kykene trauman takia pitämään lapsista yhtä hyvää huolta, kuin kykeni ennen traumaa.
Jos pettäjä olisi vain pyrkinyt eroamaan sopuisasti, tälläistä tilannetta ei olisi.
Turha taas yrittää vierittää vastuuta omasta käytöksestä muille. Silloin kukaan ei ole lopulta vastuussa mistään, koska jokainen on kokenut vääryyttä.
Silti yrität jatkuvasti vierittää pettäjän tekemää tuhoaa petetyn syyksi ;D hassua
Koska asiat eivät aina ole, kuten sanottua, mustavalkoisia. Joskus sillä pettäjällä saattaa olla ihan hyvä syy pettämiseensä, arvannet varmaan mikä? Ei kannata mennä parisuhteeseen jos ei ole kiinnostusta tyydyttää myös sen toisen osapuolen tarpeita
Niin miksi se pettäjä on mennyt siihen parisuhteeseen, kun ei osaa tyydyttää kumppaniaansa mikä johtaa siihen, ettei tämä enää tahdo sen kanssa seksiä?
No olisiko vaikka siksi, että alussa parisuhde oli onnellinen ja kumpikin halusi tyydyttää toistensa tarpeet? Sitten lopulta tilanne eteni siihen pisteeseen, että toiselta loppui kiinnostus toista kohtaan ja toisen tarpeita kohtaan. Halusi olla pelkästään äiti, mutta unohti olla vaimo, unohti miehensä tarpeet, jotka eivät vuosien aikana kadonneet minnekään ja vaikka mies mitä teki vaimonsa eteen niin tätä ei edelleenkään kiinnostanut.
Lopulta mies erehtyi pettämään. Pitäisikö tästä vetää se johtopäätös että mies oli yksin syyllinen ja miehen suhde omiin lapsiin on oikeutettua myrkyttää? Kyllä ne äiditkin pettävät, miksei vaadita lapsia hylkäämään petturiäitejään?
Jos se henkilö ei ole onnellinen suhteessa niin miksi se ei eroa? Pettää pitäisi saada ja rakastavan ja seksiä antavan puolison se hyväksyä?
Vierität vastuun pettämisestä toisten harteille, vaikka pettäminen on 100% sinun syytäsi. Ei kukaan sinua aja pettämään, vaan sinä petät koska haluat pettää. Ei kukaan sinua myöskään aja hakkaamaan muita ihmisiä. Sinä hakkaat ihmisiä, koska haluat niin tehdä. Muut eivät kontrolloi sinun käyttäytymistäsi. Ainoastaan sinä kontrolloit.
Pitäisikö pienten lasten koti hajottaa ja tuhota heidän perusturvallisuuden tunteensa vain siksi, että joskus on eksynyt väärään petiin? Onko ero aina ensimmäinen ratkaisu, kun parisuhteeseen tulee jokin kriisi?
Av-mammojen mielestä toki on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paska ap haluaa kaataa oman paskansa lastensa niskaan. Miten voi olla noin itsekäs ja kakaramainen äiti? Sääliksi käy lapsia...Terapiassa puidaan pettämiset ja jättämiset eikä kaadeta sitä paskaa lasten niskaan.
Vain itsekäsi, kakaramainen ja paska vanhempi haluaa tuhota lastensa välit toiseen vanhempaan
Vain itsekäs, kakaramainen ja paska vanhempi aiheuttaa niin suuren pahoinvoinnin lapsiensa toiselle vanhemmalle, että menee ja pettää tätä.
Se paskempi vanhempi on se pettäjä, joka tahallaan ja omalla itsekkyydellään on alentanut toisen vanhemman hyvinvoinnin mikä sitten tottakai heijastuu lapsiin ja miten hyvin niistä pidetään huolta.
Totta se on, ettei pettämisestä pitäisi kertoa lapsille kun he ovat alaikäisiä, mutta ei sitä pettäjävanhempaa tarvitse loppuun asti suojella.
Asiat eivät ole aina noin mustavalkoisia. Jos toinen on esim pihdannut seksiä vuositolkulla ja toinen joutunut tämän takia pettämään niin se petetty voi katsoa peiliin.
Vikaa on yleensä molemmissa osapuolissa eron tullessa, ei vain siinä toisessa "puhtoisessa" ja "viattomassa" osapuolessa
Salli mun nauraa.
Kukaan ei JOUDU pettämään. Sinä voit ihan hyvin erota. Ja jos ajattelisit lainkaan lapsesi tai puolisosi parasta, niin nimenomaan eroaisit, ennen kuin pettäisit ja etsisit jonkun toisen.
Vai kerro millä tavalla se pettäminen auttaa tilanteeseesi? Niin, ei mitenkään ja aiheuttaa hirveät tuskat puolisollesi ja sitten puolisosi ei kykene olemaan lapsillesi niin hyvä vanhempi, kuin normaalisti on.
Vika ei ole KOSKAAN petetyssä. Petetty ei ole KOSKAAN syyllinen pettämiseen. Se pettämisen syyllistynyt henkilö on 100% syyllinen siihen, että petti. Siihen ei petetty ole ikinä eikä ikinä tule olemaan syyllinen.
Täällä taas näkee, miten pettäjät yrittää vierittää oman käyttäytymistä toisten syyksi.
Kannattiko pihdata vuosikausia, kannattiko? Ja nyt itket täällä kun mies petti ja jätti :D
Miksi ajoit miehesi pettämään? Katso peiliin, mikäli edes kykenet siihen (ilmeisesti et)
Onko sulla mielenterveyshäiriöitä, kun ensiksi luot tyhjästä tarinan ja sitten uskot, että tämä tarina on tosi muista ihmisistä? Ainoastaan pahasti mielenterveyshäiriöiset tekee noin :D Elää omissa fantasiamaailmoissaansa ja kuvittelee niiden olevan tosia.
Mutta hei, voit tottakai jankata tuota samaa juttua, mutta pettäminen on yhä ja aina 100% sen pettäjän syytä. Koska kukaan ei voi kontrolloida muiden ihmisten käyttäytymistä, vain henkilö itse voi kontrolloida omaa käyttäytymistä ja siksi pettäminen on syypää siihen, että petti.
Mutta sinä taidat puolustaa myös vaimonhakkaajia eikös niin? "miksi sait miehesi hakkaamaan sinua? Katso peiliin!"
En nyt sano että väkivalta sinällään olisi koskaan oikein...Mutta fakta on, että se, miten itse käyttäydyt, vaikuttaa siihen, miten toiset käyttäytyvät sinua kohtaan
:D Noniin! Arvasinhan mä sen oikein, että puolustat myös vaimonhakkaajia. Sama varmaan r***skaustapauksissakin, nainen on aina syyllinen kaikkeen. Yööööööööööööööök.
Minä ainakin haluaisin tietää jos vanhempani olisi kaltaisesi ihminen, katkaisin välit heti. Ja onhan se ymmärrettävää, ettei puolisokaan enää halua seksiä, kun kumppani ajattelee tuolla tavalla. Yöööök.
OIetko kenties sukunimihullu? Palstan tunnetuimpia sekopäitä :D Tekstioksennuksesi ainakin viittaa vahvasti siihen. Senhän kaikki jo tietävätkin että sinä vihaat kaikkia miehiä, poikalapset mukaanlukien.
Sinun kanssasi ei ainakaan kukaan täysjärkinen tule koskaan haluamaan seksiä
En ole, mutta yök naistenhakkaajapuolustajahan se siellä puhuu! Luo fantasiatarinoitaan tyhjästä ja uskoo niiden olevan totta. Olet samalla viivalla tämän "sukunimihullun" kanssa :D
Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa :)
Pikku vinkkinä: jos haluaa, ettei mies mene vieraisiin, niin kannattaa antaa sille, edes joskus. Mut ai niin, eihän sulla mitään miestä ole, eikä koskaan tule olemaankaan...
Kannattaa ihan oikeasti ottaa ne lääkkeet. Ei tuollainen ole normaalia, että uskot näihin kuvitelmiisi näin vahvasti.
Katsos ei nuo sun kirjoitukset kehenkään täällä tehoa tai uppoa, kun ei ne ole totta. Ne on vain totta sun päässäsi.
Toivon sulle ihan oikeasti hyvää ja että haet itsellesi apua. Ei tuollainen ajatusmaailma ja käyttäytyminen ole tervettä sinulle tai lähimmäisillesi.
Miestenvihaajan kannattaa ottaa ne lääkkeet ja lopettaa se miesten ja isien vihaaminen ja mustamaalaaminen. Ap:kin on todistetusti miesvihaaja kun jo täällä kyselee oikeutusta lastensa vieraannuttamiseen isästään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En menisi haukkumaan petettyä itsekkääksi ja paskaksi, kun miettii ääneen tällaisia asioita. On varmasti aivan todella hirveää, kun ensin puoliso, johon on luottanut, vetääkin maton jalkojen alta ja sitten pitäisi vielä yrittää pysyä romahtamatta omassa kodissaan lasten nähden. Ei se ole helppoa ja siinä varmasti kaikennäköiset ajatukset vilistävät päässä.
Ja tiedoksi kaikille terapiasuosittelijoille, että sinne terapiaan ei ihan noin vain kävellä.
Itsekin petetyksi tulleena tiedän, että on varmasti todella hankalaa olla hiljaa, kun pahin uskottomuuskriisin vaihe on päällä. Se on sellaista aivosumun ja sisäisen hädän myllerrystä, johon ei voi kylmän viileästi ja rationaalisesti suhtautua. Tilannetta ei auta se, että petetyllä on valtava tarve puhua asiasta ja saada sitä kautta edes jotenkin jäsenneltyä tapahtunutta päänsä sisällä. Ei siinä ole kysymys kostosta tai mustamaalaamisesta vaan ihan vain omasta selviytymisestä traumaattisen kriisin pahimmassa vaiheessa.
AP:lle kehottaisin löytämään juttuseuraa läheisistä tai vaikka netistä petettyjen vertaistukipalstoilta. Puhuminen on todella tärkeää, samoin kirjoittaminen. Aikansa kun puhuu ja puhuu, niin pikkuhiljaa se tulva tyrehtyy.
Jos jonkun lohdun sanan voin kertoa, niin sen, että melko usein sillä pettäjällä ja uudella naisella on tarve päästä mahdollisimman nopeasti suhteessaan eteenpäin. Eli siis esiintyä pariskuntana ja esittäytyä lapsille. He ovat kuitenkin odotelleet ja odotelleet oman suhteensa julkistamista jo pitkään, joten kokevat ansaitsevansa elää viimein julkisesti samalla tavalla kuin muutkin pariskunnat. He elävät rakkauskuplassa ja uuden suhteen huumassa, ja he luulevat muidenkin näkevän heidän suhteensa ja uuden ihanan elämänsä jotenkin ruusunpunaisena. Tuohon ajatuskuplaan kuuluu se, että he eivät mieti vaikkapa sitä, miltä heidän suhteensa näyttää vielä erokriisissä elävien lasten silmiin. Puoli vuotta eron jälkeen on lapsille liian lyhyt aika siihen, että he tapaavat isin uuden vaimokkeen. Isi ja uusi vaimoke taas ovat omassa päässään ehtineet valmistella yhteiseloaan ja uusperheen elämää jo ties kuinka kauan salasuhteen ajan.
Että siinä mielessä ne lapset tulevat kyllä viimeistään tuossa esittelyvaiheessa karsastamaan sitä isin uutta vaimoa, vaikka kohteliaisuuttaan neutraalia esittävätkin. Jos se pettäjä-isä on millään tavalla keskivertopettäjä, niin osaa hän sen isä-lapsisuhteensa ihan itsekin omalla toiminnallaan pilata.
Oman erokriisin keskellä aikuisella on vastuu lastensa hyvinvoinnista. Sitä vastuuta ei vähennä pätkääkään se oma ahdistus.
Lapsi on aina heikommassa asemassa kuin aikuinen, joka käyttää valtaa lapsiin nähden. Sitä valtaa on hirveän helppoa käyttää väärin, jos perustelee sen omilla vaikeuksilla. Lapsi jää silloin näkymättömäksi. Lapsi tarvitsee vanhempien erosta selvitäkseen aikuisen tukea, eikä hänen tehtävä ole kannatella vanhempia.
Ikävä kyllä ihmiset eivät ole mitään superihmisiä, jotka kykenevät aina toimimaan oikein varsinkin traumaattisissa tilanteissa. Siksi mielestäni pettäjä on se kaikista alhaisin henkilö tässä, koska tahallaan on ajanut perheen tilanteen siihen, ettei toinen vanhempi kykene trauman takia pitämään lapsista yhtä hyvää huolta, kuin kykeni ennen traumaa.
Jos pettäjä olisi vain pyrkinyt eroamaan sopuisasti, tälläistä tilannetta ei olisi.
Turha taas yrittää vierittää vastuuta omasta käytöksestä muille. Silloin kukaan ei ole lopulta vastuussa mistään, koska jokainen on kokenut vääryyttä.
Silti yrität jatkuvasti vierittää pettäjän tekemää tuhoaa petetyn syyksi ;D hassua
Koska asiat eivät aina ole, kuten sanottua, mustavalkoisia. Joskus sillä pettäjällä saattaa olla ihan hyvä syy pettämiseensä, arvannet varmaan mikä? Ei kannata mennä parisuhteeseen jos ei ole kiinnostusta tyydyttää myös sen toisen osapuolen tarpeita
Niin miksi se pettäjä on mennyt siihen parisuhteeseen, kun ei osaa tyydyttää kumppaniaansa mikä johtaa siihen, ettei tämä enää tahdo sen kanssa seksiä?
No olisiko vaikka siksi, että alussa parisuhde oli onnellinen ja kumpikin halusi tyydyttää toistensa tarpeet? Sitten lopulta tilanne eteni siihen pisteeseen, että toiselta loppui kiinnostus toista kohtaan ja toisen tarpeita kohtaan. Halusi olla pelkästään äiti, mutta unohti olla vaimo, unohti miehensä tarpeet, jotka eivät vuosien aikana kadonneet minnekään ja vaikka mies mitä teki vaimonsa eteen niin tätä ei edelleenkään kiinnostanut.
Lopulta mies erehtyi pettämään. Pitäisikö tästä vetää se johtopäätös että mies oli yksin syyllinen ja miehen suhde omiin lapsiin on oikeutettua myrkyttää? Kyllä ne äiditkin pettävät, miksei vaadita lapsia hylkäämään petturiäitejään?
Jos se henkilö ei ole onnellinen suhteessa niin miksi se ei eroa? Pettää pitäisi saada ja rakastavan ja seksiä antavan puolison se hyväksyä?
Vierität vastuun pettämisestä toisten harteille, vaikka pettäminen on 100% sinun syytäsi. Ei kukaan sinua aja pettämään, vaan sinä petät koska haluat pettää. Ei kukaan sinua myöskään aja hakkaamaan muita ihmisiä. Sinä hakkaat ihmisiä, koska haluat niin tehdä. Muut eivät kontrolloi sinun käyttäytymistäsi. Ainoastaan sinä kontrolloit.
Pitäisikö pienten lasten koti hajottaa ja tuhota heidän perusturvallisuuden tunteensa vain siksi, että joskus on eksynyt väärään petiin? Onko ero aina ensimmäinen ratkaisu, kun parisuhteeseen tulee jokin kriisi?
Av-mammojen mielestä toki on
Pettäjä on sen perusturvallisuuden tunteen jo hajoittanut pettämällä. Ei sitä takaisin saa.
Pettäjän tulisi katsoa peiliin tuossa tilanteessa. Olisi mielummin hakenut apua, kuin hajoittanut tuon kodin ja turvallisuuden tunteen perheeltä.
Ja sitähän täällä ollaankin sinulle jo sanottu useaan oteeseen, ettei alaikäisille kerrota mutta aikuisille voidaan kertoa.