Onko ansiotyo ja kotityo suoraan verannolliset? Eli jos toinen huolehtii 100% ansiotyosta, pitaako silloin toisen huolehtia 100 % kotityosta eli kodinhoito ja lapset?

Muistaakseni kirjoitin, että illat ovat perheen yhteistä aikaa.

Kotityöt (joiksi luen siivouksen, pyykin pesun, ruuan laiton) teen päivällä lasten kanssa. 2 lasta, on kerhot ja muut ja ehdin kyllä tehdä kaiken.

En koe millään tapaa raatavani vaan kotityöt sujuvat päivällä ihan hyvin. Tekeehän mieskin päivällä töitä, joten miksi minun pitäisi saada viettää tunteja tietokoneella tai lehtiä lueskellen?

Iltaisin en tee kotitöitä, vaan silloin OLEMME PERHEEN KESKEN. Kummallakaan ei ole mitään erityisiä harrastuksia, ystäviä tapaamme joskus erikseen, useimmiten kuitenkin kaikki yhdessä, suurin osa ystävistämme kun sattuu olemaan yhteisiä.

t. 9

Vierailija:

Jos toinen tekee jatkuvasti kotitöitä niin silloinhan vain toinen pystyy menemään. Sitten on näitä ihania tilanteita kun mies saa harrastaa ja nainen raataa.

Kyllä mun mielestäni kotona olevan pitäisi esim. laittaa ruuat, käydä kaupassa, hoitaa pyykit ja siivota. Työssä käyvän pitäisi sitten illalla osallistua lasten hoitoon ja antaa kotipuoliskolle " omaa aikaa" ilman muksuja. Jos kotona oleva hoitaa nämä kotityöt, kuuluisi hänelle työssäkäyvän maksaa hyvitystä kotihoidontuen lisäksi. Jos kotona oleva tyytyy syljeskelemään kattoon ja huvittelemaan, ei mielestäni työssäkäyvän kuulu kustantaa hänen helppoa ja hauskaa elämää.

Elämäntilanne tietysti ratkaisee. Ei äitiä voi mielestäni heti synnytyksen jälkeen velvoittaa hoitamaan kotitöitä tai jos on koliikkivauva, joka näännyttää äidin kuoliaaksi, niin kyllä isän pitää silloin osallistua kotitöihin.

Hankalammin toteutettavaa onkin sitten se, että kun kotipuolisko menee töihin, niin työpuoliskon pitäisi tehdä sen jälkeen tasapuolisesti kotitöitä. Tämä ei sitten enää onnistukaan, kun kotipuolisko on hionut kotöitä useamman vuoden ja toisen työnjälki ei enää kelpaakaan...

Enhän työssä ollesanikaan lähtenyt kesken päivän vahaamaan lattioita ja ajatellut että se pitää sisällyttää työaikaan. Ihan sama juttu lasten kanssa. Päivällä vauva&lapset etusijalla, ulkoillaan jne ja kotitöitä teen jos kerkeän. Muutoin tehdään yhdessä.

Itse olen saanut hieman erilaista perspektiiviä tähänkin asiaan, kun olen ollut töissä joskus viikonloppuisin.

Itse olen työpäivän jälkeen niin poikki, että en todellakaan halua alkaa tekemään ruokaa tai imuroimaan.

Mies tekeekin kotityöt ja ruuat, kun minä olen satunnaisesti töissä.

Vierailija:

Tutkimuksetkin sen todistaa, että 8 tuntia kotona vastaa 16 tuntia töissä. Miehille nyt on kaikki niiiiin raskasta kun kukaan ei ole koskaan niiltä velliperseiltä mitään vaatinut.

Yrittävät vielä syyllistää ja halveksia naisten työpanosta kotona joka mahdollistaa heidän itsekkään elämänsä näennäisesti sidottuna mutta tosiasiassa vapaana.

Buahhahhah! Moni kotiäiti viettää suurimman osan päivästä netissä ja lopun ajan sohvalla mässäillen ja lapsia sivusilmällä vilkuillen. Vai että 16 tuntia töissä, joopa joo...

Ne kotityöt ei tosiaankaan ole niin kauheita tai raskaita, ettei mies niihin ihan iloisin mielin pystyisi. Minun ei tarvitse olla mikään " täydellinen nainen" .



Jos opettaa miehen siihen, että sen ei tarvii tehdä kotitöitä niin vaikeuksia tulee. Ihan varmasti. Miehen pitää kestää arkea.

Vierailija:

Minun mielestäni asiat kuuluu hoitaa niin, että kaikki perheessä jaksavat arkea hyvin. Jos kotona oleva äiti ei ehdi/ jaksa tehdä kaikkea, niin sitten mies tekee. Jokainen voi järjestää oman perheensä asiat niin kuin parhaaksi näkee.

Jos työssä käyvä mies ei ehdi/jaksa tehdä kaikkea mitä vaaditaan, niin sitten vaimo tekee. Niin. Varmasti tällainen lause saisi kotimammat raivoihinsa, mutta jostain syystä kun vaihtaa sanojen mies ja vaimo paikkaa, niin asiahan on ihan ok.

Siis tarkoitat varmaan että asiat pitää järjestää niin kuin nainen näkee parhaaksi näkee?

Kyllä minä mieluummin ulkoilen lasten kanssa puistossa tai pihassa, kun lähden raahaamaan koko porukkaa kauppaan niinä päivinä, kun siihen on mahdollisuus. Kun erilaiset menot jo vievät aamupäiväaikoja muutenkin, niin en minä nyt ainakaan kauppareissuun tuhlaa sitä aamupäivää, jos joskus voimme ulkoilla vapaasti. Kaikilla ei ole sitä kauppaa siinä korttelin päässä... Eikä autoa käytössä useinkaan...

Vierailija:

Ne kotityöt ei tosiaankaan ole niin kauheita tai raskaita, ettei mies niihin ihan iloisin mielin pystyisi. Minun ei tarvitse olla mikään " täydellinen nainen" .

Jos opettaa miehen siihen, että sen ei tarvii tehdä kotitöitä niin vaikeuksia tulee. Ihan varmasti. Miehen pitää kestää arkea.

Jos ne kotityöt ovat niin helppoja, mikset sitten saa tehtyä niitä vaikka olet kotona? Naisen pitää kestää arkea.

Vaikka tekisin kotitöitäkin lastenhoidon ohella.

t. sh

Elämäntilanteet vaihtelevat ja aviopuolisoiden kuuluu mielestäni tukea toisiaan, milloin toista ja milloin toista. Ei meillä ainakaan mies tee niin rankkaa työtä, ettei jaksaisi illalla mitään tehdä. Yhtä väsyneitä ollaan päivämme jälkeen.

Vierailija:

Vierailija:

Minun mielestäni asiat kuuluu hoitaa niin, että kaikki perheessä jaksavat arkea hyvin. Jos kotona oleva äiti ei ehdi/ jaksa tehdä kaikkea, niin sitten mies tekee. Jokainen voi järjestää oman perheensä asiat niin kuin parhaaksi näkee.

Jos työssä käyvä mies ei ehdi/jaksa tehdä kaikkea mitä vaaditaan, niin sitten vaimo tekee. Niin. Varmasti tällainen lause saisi kotimammat raivoihinsa, mutta jostain syystä kun vaihtaa sanojen mies ja vaimo paikkaa, niin asiahan on ihan ok.

Siis tarkoitat varmaan että asiat pitää järjestää niin kuin nainen näkee parhaaksi näkee?

Kyllä kotona olo on lomaa. Vai miksi ihmeessä työssäkäyvät odottavat lomia ja viikonloppuja niin kiihkeästi, jos vapaalla on on tuplasti raskaampaa kuin töissä?!?

Että arkea pitää jaksaa ja blaa blaa blaa.



Ettekös te juuri itse ole niitä, jotka vaaditte sitä paapomista ja ette jaksa arkea, jos jätätte työssäkäyvälle illaksi kasan kotihommia?

Haluamme hoitaa lapsemme kotona, mutta taloudellisesti olisi erittäin vaikeaa, jos mies jäisi kotiin. Niinpä minä pitkälle koulutettu olen saanut luopua monista haaveista tulevan työni suhteen ja olen suosutunut jäämään kotiin. Ei tämä mitään lomaa olen, paljon mieluummin olisin töissä. Todella ahdistavaa, että joku äitijoukko on sitä mieltä, että tässä täytyisi jotain puuduttavia kotitöitäkin vielä tehdä aamusta iltaan. Lasteni kanssa viihdyn ja yritän jotenkin jaksaa näitä kotitöitäkin, mutta mihinkään ehmesuorituksiin en ryhdy. Eikä miehenikään sitä onneksi vaadi. Mies saa töissä syödä rauhassa, käydä kahvilla rauhassa ja hiljaisina päivinä ehtii vielä netissäkin surffailla jne. En ymmärrä miksi minun pitäisi kotona raataa otsa hiessä se aika, että mies saisi sitten levätä illan...

Toivottavasti tsemppaat kotona etkä näytä lapsillesi kyllästymistäsi :(

Vierailija:

Haluamme hoitaa lapsemme kotona, mutta taloudellisesti olisi erittäin vaikeaa, jos mies jäisi kotiin. Niinpä minä pitkälle koulutettu olen saanut luopua monista haaveista tulevan työni suhteen ja olen suosutunut jäämään kotiin. Ei tämä mitään lomaa olen, paljon mieluummin olisin töissä. Todella ahdistavaa, että joku äitijoukko on sitä mieltä, että tässä täytyisi jotain puuduttavia kotitöitäkin vielä tehdä aamusta iltaan. Lasteni kanssa viihdyn ja yritän jotenkin jaksaa näitä kotitöitäkin, mutta mihinkään ehmesuorituksiin en ryhdy. Eikä miehenikään sitä onneksi vaadi. Mies saa töissä syödä rauhassa, käydä kahvilla rauhassa ja hiljaisina päivinä ehtii vielä netissäkin surffailla jne. En ymmärrä miksi minun pitäisi kotona raataa otsa hiessä se aika, että mies saisi sitten levätä illan...

Meillä on sanomattakin selvää tämä:



kumpi tahansa meistä on kotona lasten kanssa, hoitaa lapsia ja siinä ohessa kotitöitä niin paljon, kuin suinkin pystyy ja jaksaa ja ehtii. Jps jotakin jää tekemättä, sen tekee illalla se kumpi jaksaa/ehtii/kykenee/huvittaa.



Kumpikin on aikuinen ihminen ja pitää huolen siitä, että ITSE ei ole vapaamatkustaja perheemme laivassa. Kumpikin hoitaa oman jaksamisensa ja ehtimisensä mukaan, mitä ehtii. Siten ei tarvitse toisen tekemisiä ja tekemättä jättämisiä koskaan kytätä, eikä asioista riidellä.





Nykyisin olemme kummatkin töissä käyviä. Töissä käyminen on minun ammatissani fyysisesti rankempaa, mutta kotonaolo oli henkisesti raskasta. Kumpikin väsyttävää hommaa, mutta eri lailla.

Minun osuuteeni kuuluu ensisijaisesti lastemme hoito ihan kuten miehelle työnsä. Kotityöt on yhteisiä.



Ja sairaanhoitajalle sanoisin että kun kaikki tietää, että sairaanhoitajien työtaakka on ihan kestämätön niin miksi helvetissä te raadatte pienellä palkalla ja sitten vielä selitätte täällä että kotonaolo on ihan lällyä - eikö tuo ole ihan silkkaa tyhmyyttä. Ihan väärä periaate. Katsokaa lääkäreitä, ne on hoitanu edes korvaukset kuntoon.



Toistan: naisten ei travitse tehdä enempää kuin sen mikä kohtuudella ja tasapuolisuuden nimissä naisille kuuluu. Ei, naiset EI SAA tehdä enempää kuin tasapuolisuuden nimissä kohdalle kuuluu.

Olen ollut kotona kohta kymmenen vuotta. Minusta on ihan ok, että hoidan siivoukset ja pyykinpesun. En itsekään tykkäisi, jos olisin työelämässä, tulla sotkuiseen kotiin ja aloittaa siivouksesta, jos toinen on ollut koko päivän kotona.



En kuitenkaan ymmärrä, miksi lastenhoito on kokonaan minun kontollani. Vertaaminen siihen, että moni muukin hoitaa työkseen lapsia, ei tässä ole minusta luontevaa. Totuus on kuitenkin se, että lapsen muodostavat kiintymyssuhteen ihmiseen, joka heitä hoitaa ja on arjessa läsnä (auttaa, kuuntelee, ohjaa). Isä menettää mielestäni paljon, jos hän ei osallistu hoitamiseen. Ja mielestäni pelaaminen ja leikkiminen silloin tällöin ei ole hoitamista.



En myöskään ymmärrä miksi ruuasta huolehtiminen on kokonaan kontollani. Ruokaa tarvii kuitenkin tarjota monta kertaa päivässä ja jo suunnittele ja ruuanhankkiminen vie aikaa.



Laskin kerran paljonko kuluu esimerkiksi siihen, että laitan iltaisin lapset nukkumaan noin 350 kertaa vuodessa. Kun varaa joka ilta noin kaksi tuntia (iltpalat, hammaspesut, sadut ja keskustelut), eikä vuodessa ole loma-aikoja tulee siitä aika monta noin 40 tunnin työviikkoa.



Eli minusta ei ole, mutta mieheni on toista mieltä :(

Ja olen myös ollut välillä töissä ja lapset hoidossa. Ja tiedän, että nykyinen vaihtoehto on paljon parempi kuin laitta 1-vuotias päiväkotiin. Jos minä jaksan ollan kotona esim. sen takia, että saan jättää kotityöt päivisin vähän vähemmälle, niin miksi minun pitäisi mennä töihin ja laittaa taapero hoitoon?

Vierailija:

Toivottavasti tsemppaat kotona etkä näytä lapsillesi kyllästymistäsi :(

Vierailija:

Haluamme hoitaa lapsemme kotona, mutta taloudellisesti olisi erittäin vaikeaa, jos mies jäisi kotiin. Niinpä minä pitkälle koulutettu olen saanut luopua monista haaveista tulevan työni suhteen ja olen suosutunut jäämään kotiin. Ei tämä mitään lomaa olen, paljon mieluummin olisin töissä. Todella ahdistavaa, että joku äitijoukko on sitä mieltä, että tässä täytyisi jotain puuduttavia kotitöitäkin vielä tehdä aamusta iltaan. Lasteni kanssa viihdyn ja yritän jotenkin jaksaa näitä kotitöitäkin, mutta mihinkään ehmesuorituksiin en ryhdy. Eikä miehenikään sitä onneksi vaadi. Mies saa töissä syödä rauhassa, käydä kahvilla rauhassa ja hiljaisina päivinä ehtii vielä netissäkin surffailla jne. En ymmärrä miksi minun pitäisi kotona raataa otsa hiessä se aika, että mies saisi sitten levätä illan...

Omalla työpaikalla koulussa näkyy myös. Naisopettajat palavat loppun, kun tekevät kaiken mitä vaaditaan ja lisää päälle. Miehet tekevät mitä jaksavat ja ehtivät työaikana. Iso ero tässä.