ADHD, aikamme muoti-ilmiö
ADHD on kuin asuste, joka pitää olla, että kuuluu joukkoon.
Kun jollekin julkkikselle alkaa kertyä huonoa julkisuutta, pian tuleekin mediajulkistus. Liisa-lasse kertoo dramaattisesta diagnoosistaan, jonka juuri sai. Se selittää vuosien huonon käytöksen, törkeät sanat, epäonnistumiset ja rikkinäiset ihmissuhteet. Liisa-lasse sai juuri kuulla, että hänellä on ADHD ja nyt hän ymmärtää kaiken.
On helpompi mennä diagnoosin taakse kuin myöntää, että ihan selväpäisenä mokailee ja epäonnistuu.
Kun lapsi käyttäytyy lapsen lailla, vanhemmat juoksevat kilvan hakemaan hänelle diagnoosin. On helpompi selittää asiat pois diagnoosilla kuin puuttua lapsen käytökseen tai tukea normaalia kasvua, johon kuuluu kaikenlaista.
Kommentit (35)
Ihme syyllistämistä kun vikaa on enemmän näissä joilla ei ole diagnoosia.
Tuon huomaa urheiluseurassa, kun alkeiskurssille tulee 4 poikaa, joista 3 kertoo olevansa ahdh.
Diagnooseja puretaan kovaa tahtia Oulussa ainakin.
On myönnetty jo että privapuoli antanut niitä varsin hövelisti ilman asianmukaisia tutkimuksia.
Vierailija kirjoitti:
Totuushan on ihan toinen. ADHD yleensä aiheuttaa jännityshakuisuutta joka saa varsinkin teininä hakeutumaan sekopäiseen seuraan josta jo järkeentynyt aikuinen näkee että ei tule kestämään.
Sanon vaan että jo päiväkodissa nämä kirjaintyypit erottuvat joukosta.
Huonosti kasvatetut erottuvat myös, mutta se on jo eri asia!
( yli 30v kokemus asioista)
Some on pilannut monen sairauden maineen. Ensin tuli romantisoitu masennus jota joka toisella "oli". Sitten tuli autismi kaikkine yliherkkyyksineen ja mielenkiinnonkohteineen. Nyt kun tiktok yms on lopullisesti pilannut monen keskittymiskyvyn niin ADHD "selittää" holtittoman käytöksen.
Ja huom, puhun näistä itsediagnosoinneista. Näitä sairauksia on oikeastikkin ihmisillä, mutta ne tuppaa "trendaamaan" myös niillä keillä ei sitä ole, koska "muillakin on" ja saa somepisteitä trendeistä. Tarkennan kun joku kohta vetää herneen nenään "trendimasennuksestaan" joka ei ollut trendi. Jotkut eivät vaan halua uskoa, että ihmiset feikkaavat näitä.
Vierailija kirjoitti:
Some on pilannut monen sairauden maineen. Ensin tuli romantisoitu masennus jota joka toisella "oli". Sitten tuli autismi kaikkine yliherkkyyksineen ja mielenkiinnonkohteineen. Nyt kun tiktok yms on lopullisesti pilannut monen keskittymiskyvyn niin ADHD "selittää" holtittoman käytöksen.
Ja huom, puhun näistä itsediagnosoinneista. Näitä sairauksia on oikeastikkin ihmisillä, mutta ne tuppaa "trendaamaan" myös niillä keillä ei sitä ole, koska "muillakin on" ja saa somepisteitä trendeistä. Tarkennan kun joku kohta vetää herneen nenään "trendimasennuksestaan" joka ei ollut trendi. Jotkut eivät vaan halua uskoa, että ihmiset feikkaavat näitä.
joo, totta!
Kun teet testin, "onko sinulla plaaplaaplaa" niin taatusti saat pisteitä joilla plaaplaaplaa selittyy :D
Saman olen huomannut. Ennen se muotidiagnoosi oli kaksisuuntainen mielialahäiriö. Mutta se tietysti sopii huonosti varhaislapsuuteen, kun se diagnosoidaan vasta myöhemmällä iällä. Meidän Eemille natsaa paremmin juuri adhd. Miksei myös add, mut se ei kuulosta niin vakuuttavalta. Vähemmän kirjaimia.
Kauas on tunltu 80-luvulta, jolloin muotia, että lapsella oli laktoosi-intoleranssi.
Minun mielestä ei olisi kaukaa haettu, että ihmiset ihan itse hankkivat itselleen keskittymishäiriön nykyaikana.
Sen diagnosointiin ei myöskään ole mitään satavarmaa keinoa - perustuu vain potilaan kuvauksiin. Eli periaatteessa kuka vain kuka näitä stimulanttilääkkeitä halajaa voi mennä tarinoimaan kuinka lapsesta asti ollut sitä ja tätä.
Mutta takaisin tähän nykymenoon. Katsokaa nyt millaista pikaviihdettä meille tarjoillaan joka tuutista. TikTokit yms ja pienestä asti älyluurit kädessä. Pohditaan että pitäisi ihan oppitunneilla kieltää puhelimet. Minä en edes tiennyt että siellä saa jotain puhelinta räplätä kun opettaja opettaa.
Joka puolella helppoa, nopeaa viihdettä. Jos sillä ei dopamiinireseptorejaan p*sko niin millä sitten?
Ps. Nämä ADHD keskustelut aina poistuu täältä. Jostain syystä tabu kyseenalaistaa näitä.
Minne unohditte paniikkihäiriön, oli in vuosituhannen vaihteen tienoilla.
No entäpä paniikkihäiriö, keskivaikea masennus, kaksisuuntainen mieliala- eli bipolaarihäiriö, laktoosi-intoleranssi, unettomuus, erityisherkkyys (ihan kaikilla!), introverttiys, burn out eli nykyään työuupumus, kireä piriformislihas, hiirikäsi, keliakia, homealtistuminen, kilpirauhasen vajaatoiminta, matalat ferritiinit, IBS, endometrioosi, ms-tauti, EHDS ja megatrendinä muunsukupuolisuus. Näin se vaan menee, että kun jotain nimetään ja nostetaan, niin aikansa se sitten on otsikoissa tullen silmille ja tuottaa myös ylilyöntejä. Eikä tarkoita etteikö asiaa olisi olemassa, jos ennen jäänyt kokonaan diagnosoimatta.Toki somaattisia ongelmia on yleensä selkeämpi diagnosoida laboratorio ym. testeillä ja objektiivisestikin todettavilla oireilla.
Erityisen suuri vaikutus "muotiin tulolla" on julkkisten avautumisilla ja siinä tietenkin medialla.
Olen samaa mieltä. MInulla adhd ja ärsyynnyn usein, miten joka tilanteessa lässytetään selityksiä huonolle käytökselle adhd:lla. Uhriudutaan, miten ei saada lasta tai nuorta kuriin. OLin itsekin mahdoton ala-asteella, mutta ei meillä kotona todellakaan kyselty mikä ois minusta kivaa ja mistä tykkäisin.
Ap unohti ahdistumisen. Adhd meni jo.
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä ei olisi kaukaa haettu, että ihmiset ihan itse hankkivat itselleen keskittymishäiriön nykyaikana.
Sen diagnosointiin ei myöskään ole mitään satavarmaa keinoa - perustuu vain potilaan kuvauksiin. Eli periaatteessa kuka vain kuka näitä stimulanttilääkkeitä halajaa voi mennä tarinoimaan kuinka lapsesta asti ollut sitä ja tätä.
Mutta takaisin tähän nykymenoon. Katsokaa nyt millaista pikaviihdettä meille tarjoillaan joka tuutista. TikTokit yms ja pienestä asti älyluurit kädessä. Pohditaan että pitäisi ihan oppitunneilla kieltää puhelimet. Minä en edes tiennyt että siellä saa jotain puhelinta räplätä kun opettaja opettaa.
Joka puolella helppoa, nopeaa viihdettä. Jos sillä ei dopamiinireseptorejaan p*sko niin millä sitten?
Ps. Nämä ADHD keskustelut aina poistuu täältä. Jostain syystä tabu kyseenalaistaa näitä.
Ei ole mitään kuvantamista mikä osottas tuon,mutta on monenlaisia testejä ja paljon, neuropsykologilla yms.Kyllä niistä paljastuu onko kyseessä lapsuudesta asti oleva vaikko itsehankittu oireilu tms.
Erijuttu ne jotka saa diagnoosin käynnillä tai kahdella,joita ei edes tutkita.
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä ei olisi kaukaa haettu, että ihmiset ihan itse hankkivat itselleen keskittymishäiriön nykyaikana.
Sen diagnosointiin ei myöskään ole mitään satavarmaa keinoa - perustuu vain potilaan kuvauksiin. Eli periaatteessa kuka vain kuka näitä stimulanttilääkkeitä halajaa voi mennä tarinoimaan kuinka lapsesta asti ollut sitä ja tätä.
Mutta takaisin tähän nykymenoon. Katsokaa nyt millaista pikaviihdettä meille tarjoillaan joka tuutista. TikTokit yms ja pienestä asti älyluurit kädessä. Pohditaan että pitäisi ihan oppitunneilla kieltää puhelimet. Minä en edes tiennyt että siellä saa jotain puhelinta räplätä kun opettaja opettaa.
Joka puolella helppoa, nopeaa viihdettä. Jos sillä ei dopamiinireseptorejaan p*sko niin millä sitten?
Ps. Nämä ADHD keskustelut aina poistuu täältä. Jostain syystä tabu kyseenalaistaa näitä.
Onhan tällainen ongelma jo tunnistettukin ja nimi on ADT. Erotuksena toki se että julkisella adhd-diagnoosin ehdottomana edellytyksenä on se että oireet ovat alkaneet varhaislapsuudessa ja todennetusti.
Vierailija kirjoitti:
Diagnooseja puretaan kovaa tahtia Oulussa ainakin.
On myönnetty jo että privapuoli antanut niitä varsin hövelisti ilman asianmukaisia tutkimuksia.
Ai puretaan? Tähän asti vannottu että kyllä, joo varmasti ovat diagnoosin tarpeessa ja lääkkeet päälle...
Some on pilannut sekä maineen, että ihmisten aivot. Ihan normaalit aikuiset muuttuivat keskittymiskyvyttömiksi älypuhelimen ja sovellustensa myötä. Lapsille tekee erityisen huonoa, kun eivät kykene senkään vertaa itse rajoittamaan ruutuaikaa ja ovat vielä kehitysvaiheessa. Itse sain diagnoosin elämän mittaisten ongelmien päätteeksi ja raivostuttaa, että diagnoosin uskottavuus kärsii, kun se nykyään aiheutetaan itse itselle. Altistamalla aivot jatkuville virikkeille.
Vierailija kirjoitti:
Saman olen huomannut. Ennen se muotidiagnoosi oli kaksisuuntainen mielialahäiriö. Mutta se tietysti sopii huonosti varhaislapsuuteen, kun se diagnosoidaan vasta myöhemmällä iällä. Meidän Eemille natsaa paremmin juuri adhd. Miksei myös add, mut se ei kuulosta niin vakuuttavalta. Vähemmän kirjaimia.
Nykyään puhutaan adhd:sta eikä enää erikseen add:sta.
Olin lapsena ja nuorena vilkas sekä utelias ja tein monasti asioita ennen kuin ajattelin mitä olin tekemässä ja koulussa en välttämättä jaksanut aina keskittyä kiltisti ihan siihen mitä opettaja käski, mutta tuhma en ollut enkä myöskään tyhmä. Aikanani vilkkauteni pistettiin karjalaisen verenperinnön syyksi, mutta nykyisin moinen luonteenpiirre saisi varmasti ADHD diagnoosin niin kuin sukuni joillekin saman luonteenpiirteen perineille on nyt käynyt. Jos joku kysyy onko tästä luonteen piirteestäni ollut myöhemmin elämässä haittaa niin voin sanoa ettei juurikaan ole ollut paitsi ehkä olen joutunut joitakin asioita tekemään vähintään kahteen kertaan, kun mielestä tuppaa vieläkin vilahtamaan se, että pitäisi ja kannattaisi ajatella ennen kuin tekee. Minulla on ollut hyötyä työelämässä muun muuassa siitä ADHD piirteestä, että huomaan herkästi asioita mitä eivät muut välttämättä huomaa tai vilkkaana ja uteliaana ihmisenä ehdin olla tämänkin asian suhteen askeleen edellä muita. Luonteenpiirteeni negatiiviseen puoleen taitaa kuulua jonkin asteinen kärsimättönyys ja joudun sen takia helposti napit vastakkain hitaasti ja harkitusti toimivien ihmisten kanssa. Minun mielestäni ihmisten erilaisuus ja erilaiset luonteen piirteet ovat vain elämisen rikkaus.
Totuushan on ihan toinen. ADHD yleensä aiheuttaa jännityshakuisuutta joka saa varsinkin teininä hakeutumaan sekopäiseen seuraan josta jo järkeentynyt aikuinen näkee että ei tule kestämään.