Lue keskustelun säännöt.
Muita naisia joita ei kiinnosta seksi parisuhteessa?
04.10.2023 |
Olen 27-vuotias ja olemme olleet mieheni kanssa 8 vuotta yhdessä. Parisuhteemme on tosi hyvä ja rakastan miestäni, mutta mua ei voisi yhtään kiinnostaa seksi hänen kanssaan. Alkuaikoina seksi oli ihan kivaa, mutta nyt kun katson taaksepäin niin en oikeasti tiedä olenko koskaan varsinaisesti nauttinut seksistä kenenkään kanssa. Mietin onko minussa jotain vikaa, mutta ajattelen myös että ei minun kenenkään muunkaan kanssa tekisi mieli. Voisin ihan hyvin elää ilman seksiä ja joskus ehkä satunnaisesti tyydyttää itseäni (koska en ikinä tule pelkässä yhdynnässä). Onko muita jotka kokee näin? On jotenkin huono fiilis tästä, koska mies on usein halukas 😔
Kommentit (428)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein päätyy eroon tai pettämiseen, jos kotona ei tyydytetä tarpeita.
Voi tulla ajanjaksoja, jolloin jompaa kumpaa ei kiinnosta, mutta jos vuosia jatkuu niin ei hyvältä näytä.Entä jos haluttomuus johtuu sairaudesta tai esim. jonkin leikkauksen takia kykenemätön? Siitä vaan sitten akka tai ukko vaihtoon.
Sairaudet ovat usein joko lyhytkestoisia tai kroonisia. Aika monet ovat valmiita jättämään seksin sivuun pariksi kuukaudeksi etenkin, jos on muutenkin paha terveysstressi päällä. Jos on syytä olettaa, että seksielämä ei palaa koskaan tyydyttävälle tasolle, sitten kannattaa totta kai harkita eroa.
Itse en jää kroonisesti seksittömään suhteeseen, koska romanttinen kiinnostukseni ei säily ilman vahvaa seksuaalista yhteyttä, ja kämppis- tai kaverisuhteet eivät kiinnosta.
Okei, eli jos sinulle tulisi vaikka joku syöpä tai joutuisit auto-onnrttomuuteen, jossa alakerta olisi pois pelistä toistaiseksi tai ainakin enemmän kuin pariksi kuukaudeksi, niin puolisosi voisi erota? Hyvä juttu, toivottavasti olet kertonut tämän ilouutisen hänelle. Rakkaudesta ja pitkästä yhteisestä historiasta viis, kunhan munaa/piltsua saa!
Kumppanini voi erota minusta ihan koska tahansa ja ihan mistä syystä tahansa. Sairaus tai terveys ei tähän vaikuta, ja sama pätee ihan kaikkiin ihmisiin, myös sinuun ja mahdolliseen kumppaniisii. Parisuhteet kun ovat täysin vapaaehtoisia järjestelyjä.
Toivottavasti tämä ei ollut uutta tietoa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämän tajusin jo nuorena, kun aloin seurustelemaan. Eli jonkinlainen osa naisista tulee menettämään seksihalunsa, kun suhde "ikääntyy", eli 2-4 vuoden kuluttua.
Tästä syystä päätin, että en heti muutaman vuoden seurustelun jälkeen sitoudu kovinkaan tiukasti kumppaniin, esim. osta yhteistä asuntoa tai muuta vastaavaa. Hyvin kuitenkin meni ja on mennyt, suostuin avioliittoon ja yhteiseen asuntolainaan 8 vuoden seurustelun/yhdessäolon jälkeen. Yhteisiä vuosia on nyt jo parisen kymmentä, mutta seksirintamalla menee ihan hyvin edelleen. Ja tässä iässä päin vastoin omat halut eivät ole enää niin pinnalla, eli pitemmätkään tauot eivät välttämättä enää haittaa niin paljon, ja jos tämä meno jatkuu samanlaisena, niin viisikymppisenä ei parisuhteen seksittömyys enää niin isosti haittaisi.
Mutta jos ikää on alle 40 v, niin en missään nimessä suosittele sitoutumaan suhteeseen, jossa kumppanin seksihalut eivät ole kovin varmalla pohjalla.
Juuri näin. Jos heti kiirehtii yhteiseen kotiin, tulee helposti valittua matalalibidoinen tai muuten seksuaalisesti itselle sopimaton kumppani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein päätyy eroon tai pettämiseen, jos kotona ei tyydytetä tarpeita.
Voi tulla ajanjaksoja, jolloin jompaa kumpaa ei kiinnosta, mutta jos vuosia jatkuu niin ei hyvältä näytä.Entä jos haluttomuus johtuu sairaudesta tai esim. jonkin leikkauksen takia kykenemätön? Siitä vaan sitten akka tai ukko vaihtoon.
Sairaudet ovat usein joko lyhytkestoisia tai kroonisia. Aika monet ovat valmiita jättämään seksin sivuun pariksi kuukaudeksi etenkin, jos on muutenkin paha terveysstressi päällä. Jos on syytä olettaa, että seksielämä ei palaa koskaan tyydyttävälle tasolle, sitten kannattaa totta kai harkita eroa.
Itse en jää kroonisesti seksittömään suhteeseen, koska romanttinen kiinnostukseni ei säily ilman vahvaa seksuaalista yhteyttä, ja kämppis- tai kaverisuhteet eivät kiinnosta.
Okei, eli jos sinulle tulisi vaikka joku syöpä tai joutuisit auto-onnrttomuuteen, jossa alakerta olisi pois pelistä toistaiseksi tai ainakin enemmän kuin pariksi kuukaudeksi, niin puolisosi voisi erota? Hyvä juttu, toivottavasti olet kertonut tämän ilouutisen hänelle. Rakkaudesta ja pitkästä yhteisestä historiasta viis, kunhan munaa/piltsua saa!
Kumppanini voi erota minusta ihan koska tahansa ja ihan mistä syystä tahansa. Sairaus tai terveys ei tähän vaikuta, ja sama pätee ihan kaikkiin ihmisiin, myös sinuun ja mahdolliseen kumppaniisii. Parisuhteet kun ovat täysin vapaaehtoisia järjestelyjä.
Toivottavasti tämä ei ollut uutta tietoa...
Kyllä meillä on puhuttu siitä jos toinen sairastuu vakavasti että ei tarvitse jäädä rinnalle ja sitä myöten jää oma elämä elämättä. Saa lähteä ja on jopa toivottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Tämän tajusin jo nuorena, kun aloin seurustelemaan. Eli jonkinlainen osa naisista tulee menettämään seksihalunsa, kun suhde "ikääntyy", eli 2-4 vuoden kuluttua.
Tästä syystä päätin, että en heti muutaman vuoden seurustelun jälkeen sitoudu kovinkaan tiukasti kumppaniin, esim. osta yhteistä asuntoa tai muuta vastaavaa. Hyvin kuitenkin meni ja on mennyt, suostuin avioliittoon ja yhteiseen asuntolainaan 8 vuoden seurustelun/yhdessäolon jälkeen. Yhteisiä vuosia on nyt jo parisen kymmentä, mutta seksirintamalla menee ihan hyvin edelleen. Ja tässä iässä päin vastoin omat halut eivät ole enää niin pinnalla, eli pitemmätkään tauot eivät välttämättä enää haittaa niin paljon, ja jos tämä meno jatkuu samanlaisena, niin viisikymppisenä ei parisuhteen seksittömyys enää niin isosti haittaisi.
Mutta jos ikää on alle 40 v, niin en missään nimessä suosittele sitoutumaan suhteeseen, jossa kumppanin seksihalut eivät ole kovin varmalla pohjalla.
Tässä on sitten sekin, että miesten näkökulmasta naiset ovat suhteen alussa kaikkein aktiivisempia, mutta se ei välttämättä liity naisella seksistä nauttimiseen vaan kumppanin miellyttämiseen. Siihen saattaa liittyä myös orgasmien teeskentely. Mutta eihän sellaista kulissia jaksa pitää pystyssä kovin montaa vuotta. Kyllä se alkaa paljastua ettei nainen koskaan oikein päässytkään oman seksuaalisuutensa kanssa sinuiksi.
Puhun siis vain omasta puolestani, mutta varmaan aika monella oli silloin nuorena ja kokemattomana tällaista. Ikä tuo sitten itsevarmuutta ja seksistäkin alkaa oikeasti nauttia kun se ei ole vain suostumista kaikkeen miettimättä ollenkaan, tykkäänkö minäkin siitä. Minäkin tein silloin nuorena ja epävarmana sen virheen, että suostuin seksissä asioihin mitkä inhotti itseäni, sillä ajatuksella että jos vain kokeilen kaikkea, kai se jossain vaiheessa on kivaa. Mutta ei ollut.
Miehen näkökulmasta katsottuna olin kuitenkin kuin suoraan pornoelokuvasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein päätyy eroon tai pettämiseen, jos kotona ei tyydytetä tarpeita.
Voi tulla ajanjaksoja, jolloin jompaa kumpaa ei kiinnosta, mutta jos vuosia jatkuu niin ei hyvältä näytä.Entä jos haluttomuus johtuu sairaudesta tai esim. jonkin leikkauksen takia kykenemätön? Siitä vaan sitten akka tai ukko vaihtoon.
On muitakin vaihtoehtoa.
Itse en haluaisi kieltää rakkaalta kumppanilta seksiä vain siksi, etten itse pysty tai halua. Ehdottaisin suhteen avaamista, jos näin kävisi.
Suhteen avaaminen harvoin ratkaisee tätä ongelmaa etenkään, jos kumppanisi on mies. Ei nimittäin ole olemassa mitään ei-monogaamisten naisten varastoa, joka vain odottaa päästä harrastamaan seksiä naimisissa olevan keski-ikäisen miehen kanssa. Miehesi joutuisi kilpailemaan huomattavasti viehättävämpien miesten ja naisten kanssa tilanteessa, jossa hänellä on hyvin vähän tarjottavaa. 639
Minä en kuitenkaan olisi este hänen seksielämälleen.
Miten polyamoria voisikaan muuttaa sitä perusasiaa, että muuhun kuin sooloseksiin tarvitaan aina vähintään kaksi suostuvaista, täysivaltaista aikuista? Jokainen meistä on tämän tosiasian edessä.
Pointtini on siis, että jos tuossa tilanteessa tavoite on mahdollistaa miehelle normaali seksielämä, se todennäköisesti ei onnistu avaamalla suhde. Suostuvainen kumppani säännölliseen seksiin on paljon helpompi löytää vapaana sinkkuna kuin suhteessa, joka ei edes ole aidosti polyamorinen vaan lähinnä avoin olosuhteiden pakosta. Tuo ei nimittäin ole houkutteleva tarjous sen enempää sinkuille kuin polyamorikoillekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän tajusin jo nuorena, kun aloin seurustelemaan. Eli jonkinlainen osa naisista tulee menettämään seksihalunsa, kun suhde "ikääntyy", eli 2-4 vuoden kuluttua.
Tästä syystä päätin, että en heti muutaman vuoden seurustelun jälkeen sitoudu kovinkaan tiukasti kumppaniin, esim. osta yhteistä asuntoa tai muuta vastaavaa. Hyvin kuitenkin meni ja on mennyt, suostuin avioliittoon ja yhteiseen asuntolainaan 8 vuoden seurustelun/yhdessäolon jälkeen. Yhteisiä vuosia on nyt jo parisen kymmentä, mutta seksirintamalla menee ihan hyvin edelleen. Ja tässä iässä päin vastoin omat halut eivät ole enää niin pinnalla, eli pitemmätkään tauot eivät välttämättä enää haittaa niin paljon, ja jos tämä meno jatkuu samanlaisena, niin viisikymppisenä ei parisuhteen seksittömyys enää niin isosti haittaisi.
Mutta jos ikää on alle 40 v, niin en missään nimessä suosittele sitoutumaan suhteeseen, jossa kumppanin seksihalut eivät ole kovin varmalla pohjalla.
Tässä on sitten sekin, että miesten näkökulmasta naiset ovat suhteen alussa kaikkein aktiivisempia, mutta se ei välttämättä liity naisella seksistä nauttimiseen vaan kumppanin miellyttämiseen. Siihen saattaa liittyä myös orgasmien teeskentely. Mutta eihän sellaista kulissia jaksa pitää pystyssä kovin montaa vuotta. Kyllä se alkaa paljastua ettei nainen koskaan oikein päässytkään oman seksuaalisuutensa kanssa sinuiksi.
Puhun siis vain omasta puolestani, mutta varmaan aika monella oli silloin nuorena ja kokemattomana tällaista. Ikä tuo sitten itsevarmuutta ja seksistäkin alkaa oikeasti nauttia kun se ei ole vain suostumista kaikkeen miettimättä ollenkaan, tykkäänkö minäkin siitä. Minäkin tein silloin nuorena ja epävarmana sen virheen, että suostuin seksissä asioihin mitkä inhotti itseäni, sillä ajatuksella että jos vain kokeilen kaikkea, kai se jossain vaiheessa on kivaa. Mutta ei ollut.
Miehen näkökulmasta katsottuna olin kuitenkin kuin suoraan pornoelokuvasta.
Naisten olisi kyllä syytä lopettaa tällainen huijaaminen ja olla alusta asti rehellisiä omista haluistaan ja tarpeistaan. Se on epäreilua kaikille.
Tuttu ongelma. Suhteeni seksiin on ollut aina aika mutkikas, se on kiehtonut mutta omia seksihaluja minulla ei ole ikinä ollut. Koen kiihottumisen ja orgasmit hyvin erillisiksi asioiksi, saan orgasmeja vain "mekaanisesti" ja kiihottuminen häiritsee sitä. Nyt muutaman vuoden seurustelun jälkeen olen tajunnut että järkevintä minulle olisi erota ja elää seksitöntä elämää loppuelämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän tajusin jo nuorena, kun aloin seurustelemaan. Eli jonkinlainen osa naisista tulee menettämään seksihalunsa, kun suhde "ikääntyy", eli 2-4 vuoden kuluttua.
Tästä syystä päätin, että en heti muutaman vuoden seurustelun jälkeen sitoudu kovinkaan tiukasti kumppaniin, esim. osta yhteistä asuntoa tai muuta vastaavaa. Hyvin kuitenkin meni ja on mennyt, suostuin avioliittoon ja yhteiseen asuntolainaan 8 vuoden seurustelun/yhdessäolon jälkeen. Yhteisiä vuosia on nyt jo parisen kymmentä, mutta seksirintamalla menee ihan hyvin edelleen. Ja tässä iässä päin vastoin omat halut eivät ole enää niin pinnalla, eli pitemmätkään tauot eivät välttämättä enää haittaa niin paljon, ja jos tämä meno jatkuu samanlaisena, niin viisikymppisenä ei parisuhteen seksittömyys enää niin isosti haittaisi.
Mutta jos ikää on alle 40 v, niin en missään nimessä suosittele sitoutumaan suhteeseen, jossa kumppanin seksihalut eivät ole kovin varmalla pohjalla.
Juuri näin. Jos heti kiirehtii yhteiseen kotiin, tulee helposti valittua matalalibidoinen tai muuten seksuaalisesti itselle sopimaton kumppani.
No jaa. Samalla naisellakin libido voi vaihdella vuosien varrella, monista eri syistä, joita on tässäkin ketjussa tullut paljon esille. Jos exäni ja nykyinen mieheni keskustelisivat minusta ja seksistä, he eivät ehkä uskoisi puhuvansa samasta naisesta.
Olen ollut vain yhdessä suhteessa ja huomasin että vaikka alussa seksistä tykkäsin niin se muuttui nopeasti siihen että ei kiinnostanut. Harmittaa näin jälkeenpäin että teki sitä toisen mieliksi vaikka ei itse siitä välittänyt. Erottuani tein itsetutkiskelua ja totesin että haluan seksiä normaalisti tosi harvoin. En ole enää suhteisiin ryhtynyt ja olen todennäköisesti loppuelämäni yksin koska vaikka joskus haluan seksiä niin voin olla haluamatta vuosiakin. Siksi aseksuaali kumppanikaan ei käy koska en ole seksin suhteen täysin ei.
Ja olen sanonut miehille jotka ovat olleet kiinnostuneita että miten asia on. Moni ottaa sen haasteena, osa tajuaa heti ja sitten on niitä jotka sanoo että no ei se seksi ole niin usein pakollista ja hyvä ettei korvat heilu valehtelusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän tajusin jo nuorena, kun aloin seurustelemaan. Eli jonkinlainen osa naisista tulee menettämään seksihalunsa, kun suhde "ikääntyy", eli 2-4 vuoden kuluttua.
Tästä syystä päätin, että en heti muutaman vuoden seurustelun jälkeen sitoudu kovinkaan tiukasti kumppaniin, esim. osta yhteistä asuntoa tai muuta vastaavaa. Hyvin kuitenkin meni ja on mennyt, suostuin avioliittoon ja yhteiseen asuntolainaan 8 vuoden seurustelun/yhdessäolon jälkeen. Yhteisiä vuosia on nyt jo parisen kymmentä, mutta seksirintamalla menee ihan hyvin edelleen. Ja tässä iässä päin vastoin omat halut eivät ole enää niin pinnalla, eli pitemmätkään tauot eivät välttämättä enää haittaa niin paljon, ja jos tämä meno jatkuu samanlaisena, niin viisikymppisenä ei parisuhteen seksittömyys enää niin isosti haittaisi.
Mutta jos ikää on alle 40 v, niin en missään nimessä suosittele sitoutumaan suhteeseen, jossa kumppanin seksihalut eivät ole kovin varmalla pohjalla.
Juuri näin. Jos heti kiirehtii yhteiseen kotiin, tulee helposti valittua matalalibidoinen tai muuten seksuaalisesti itselle sopimaton kumppani.
No jaa. Samalla naisellakin libido voi vaihdella vuosien varrella, monista eri syistä, joita on tässäkin ketjussa tullut paljon esille. Jos exäni ja nykyinen mieheni keskustelisivat minusta ja seksistä, he eivät ehkä uskoisi puhuvansa samasta naisesta.
Nainen, jonka libido vaihtelee suuresti ja jolle esimerkiksi kuukausien haluttomuusjaksot ovat normaali osa elämää, olisi juuri sellainen minulle seksuaalisesti sopimaton kumppani, jonka haluan välttää. Oma libidoni on hyvin vakaa ja melko korkea, ja haluan kumppanin, jolla on sama kokemus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän tajusin jo nuorena, kun aloin seurustelemaan. Eli jonkinlainen osa naisista tulee menettämään seksihalunsa, kun suhde "ikääntyy", eli 2-4 vuoden kuluttua.
Tästä syystä päätin, että en heti muutaman vuoden seurustelun jälkeen sitoudu kovinkaan tiukasti kumppaniin, esim. osta yhteistä asuntoa tai muuta vastaavaa. Hyvin kuitenkin meni ja on mennyt, suostuin avioliittoon ja yhteiseen asuntolainaan 8 vuoden seurustelun/yhdessäolon jälkeen. Yhteisiä vuosia on nyt jo parisen kymmentä, mutta seksirintamalla menee ihan hyvin edelleen. Ja tässä iässä päin vastoin omat halut eivät ole enää niin pinnalla, eli pitemmätkään tauot eivät välttämättä enää haittaa niin paljon, ja jos tämä meno jatkuu samanlaisena, niin viisikymppisenä ei parisuhteen seksittömyys enää niin isosti haittaisi.
Mutta jos ikää on alle 40 v, niin en missään nimessä suosittele sitoutumaan suhteeseen, jossa kumppanin seksihalut eivät ole kovin varmalla pohjalla.
Juuri näin. Jos heti kiirehtii yhteiseen kotiin, tulee helposti valittua matalalibidoinen tai muuten seksuaalisesti itselle sopimaton kumppani.
No jaa. Samalla naisellakin libido voi vaihdella vuosien varrella, monista eri syistä, joita on tässäkin ketjussa tullut paljon esille. Jos exäni ja nykyinen mieheni keskustelisivat minusta ja seksistä, he eivät ehkä uskoisi puhuvansa samasta naisesta.
Nainen, jonka libido vaihtelee suuresti ja jolle esimerkiksi kuukausien haluttomuusjaksot ovat normaali osa elämää, olisi juuri sellainen minulle seksuaalisesti sopimaton kumppani, jonka haluan välttää. Oma libidoni on hyvin vakaa ja melko korkea, ja haluan kumppanin, jolla on sama kokemus.
Omalla kohdallani esim. haluttomuus/halukkuus on riippunut täysin kumppanista ja siitä olenko saanut. Ei siinä tosiaan yhteensopivia silloin olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei minuakaan, rukkanen riittää.
Miehesi on surkea sängyssä, siitä se johtuu. Katso joku parempi salarakas jolta homma onnistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua taasen kiinnostaa seksi ainoastaan parisuhteessa eli mitään irtoseksisäätöjä en harrasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän tajusin jo nuorena, kun aloin seurustelemaan. Eli jonkinlainen osa naisista tulee menettämään seksihalunsa, kun suhde "ikääntyy", eli 2-4 vuoden kuluttua.
Tästä syystä päätin, että en heti muutaman vuoden seurustelun jälkeen sitoudu kovinkaan tiukasti kumppaniin, esim. osta yhteistä asuntoa tai muuta vastaavaa. Hyvin kuitenkin meni ja on mennyt, suostuin avioliittoon ja yhteiseen asuntolainaan 8 vuoden seurustelun/yhdessäolon jälkeen. Yhteisiä vuosia on nyt jo parisen kymmentä, mutta seksirintamalla menee ihan hyvin edelleen. Ja tässä iässä päin vastoin omat halut eivät ole enää niin pinnalla, eli pitemmätkään tauot eivät välttämättä enää haittaa niin paljon, ja jos tämä meno jatkuu samanlaisena, niin viisikymppisenä ei parisuhteen seksittömyys enää niin isosti haittaisi.
Mutta jos ikää on alle 40 v, niin en missään nimessä suosittele sitoutumaan suhteeseen, jossa kumppanin seksihalut eivät ole kovin varmalla pohjalla.
Tässä on sitten sekin, että miesten näkökulmasta naiset ovat suhteen alussa kaikkein aktiivisempia, mutta se ei välttämättä liity naisella seksistä nauttimiseen vaan kumppanin miellyttämiseen. Siihen saattaa liittyä myös orgasmien teeskentely. Mutta eihän sellaista kulissia jaksa pitää pystyssä kovin montaa vuotta. Kyllä se alkaa paljastua ettei nainen koskaan oikein päässytkään oman seksuaalisuutensa kanssa sinuiksi.
Puhun siis vain omasta puolestani, mutta varmaan aika monella oli silloin nuorena ja kokemattomana tällaista. Ikä tuo sitten itsevarmuutta ja seksistäkin alkaa oikeasti nauttia kun se ei ole vain suostumista kaikkeen miettimättä ollenkaan, tykkäänkö minäkin siitä. Minäkin tein silloin nuorena ja epävarmana sen virheen, että suostuin seksissä asioihin mitkä inhotti itseäni, sillä ajatuksella että jos vain kokeilen kaikkea, kai se jossain vaiheessa on kivaa. Mutta ei ollut.
Miehen näkökulmasta katsottuna olin kuitenkin kuin suoraan pornoelokuvasta.Naisten olisi kyllä syytä lopettaa tällainen huijaaminen ja olla alusta asti rehellisiä omista haluistaan ja tarpeistaan. Se on epäreilua kaikille.
Kyse ei ole epärehellisyydestä vaan epävarmuudesta. Ja kokemattomuudesta. Toiselle ei voi kertoa jotain mitä ei itsekään tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän tajusin jo nuorena, kun aloin seurustelemaan. Eli jonkinlainen osa naisista tulee menettämään seksihalunsa, kun suhde "ikääntyy", eli 2-4 vuoden kuluttua.
Tästä syystä päätin, että en heti muutaman vuoden seurustelun jälkeen sitoudu kovinkaan tiukasti kumppaniin, esim. osta yhteistä asuntoa tai muuta vastaavaa. Hyvin kuitenkin meni ja on mennyt, suostuin avioliittoon ja yhteiseen asuntolainaan 8 vuoden seurustelun/yhdessäolon jälkeen. Yhteisiä vuosia on nyt jo parisen kymmentä, mutta seksirintamalla menee ihan hyvin edelleen. Ja tässä iässä päin vastoin omat halut eivät ole enää niin pinnalla, eli pitemmätkään tauot eivät välttämättä enää haittaa niin paljon, ja jos tämä meno jatkuu samanlaisena, niin viisikymppisenä ei parisuhteen seksittömyys enää niin isosti haittaisi.
Mutta jos ikää on alle 40 v, niin en missään nimessä suosittele sitoutumaan suhteeseen, jossa kumppanin seksihalut eivät ole kovin varmalla pohjalla.
Tässä on sitten sekin, että miesten näkökulmasta naiset ovat suhteen alussa kaikkein aktiivisempia, mutta se ei välttämättä liity naisella seksistä nauttimiseen vaan kumppanin miellyttämiseen. Siihen saattaa liittyä myös orgasmien teeskentely. Mutta eihän sellaista kulissia jaksa pitää pystyssä kovin montaa vuotta. Kyllä se alkaa paljastua ettei nainen koskaan oikein päässytkään oman seksuaalisuutensa kanssa sinuiksi.
Puhun siis vain omasta puolestani, mutta varmaan aika monella oli silloin nuorena ja kokemattomana tällaista. Ikä tuo sitten itsevarmuutta ja seksistäkin alkaa oikeasti nauttia kun se ei ole vain suostumista kaikkeen miettimättä ollenkaan, tykkäänkö minäkin siitä. Minäkin tein silloin nuorena ja epävarmana sen virheen, että suostuin seksissä asioihin mitkä inhotti itseäni, sillä ajatuksella että jos vain kokeilen kaikkea, kai se jossain vaiheessa on kivaa. Mutta ei ollut.
Miehen näkökulmasta katsottuna olin kuitenkin kuin suoraan pornoelokuvasta.Naisten olisi kyllä syytä lopettaa tällainen huijaaminen ja olla alusta asti rehellisiä omista haluistaan ja tarpeistaan. Se on epäreilua kaikille.
Kyse ei ole epärehellisyydestä vaan epävarmuudesta. Ja kokemattomuudesta. Toiselle ei voi kertoa jotain mitä ei itsekään tiedä.
Jos ei tiedä ja silti kertoo päinvastaisen totuutena niin eikö ole huijausta?
Voisihan sanoa reilusti ettei tiedä onko kiinnostunut seksistä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän tajusin jo nuorena, kun aloin seurustelemaan. Eli jonkinlainen osa naisista tulee menettämään seksihalunsa, kun suhde "ikääntyy", eli 2-4 vuoden kuluttua.
Tästä syystä päätin, että en heti muutaman vuoden seurustelun jälkeen sitoudu kovinkaan tiukasti kumppaniin, esim. osta yhteistä asuntoa tai muuta vastaavaa. Hyvin kuitenkin meni ja on mennyt, suostuin avioliittoon ja yhteiseen asuntolainaan 8 vuoden seurustelun/yhdessäolon jälkeen. Yhteisiä vuosia on nyt jo parisen kymmentä, mutta seksirintamalla menee ihan hyvin edelleen. Ja tässä iässä päin vastoin omat halut eivät ole enää niin pinnalla, eli pitemmätkään tauot eivät välttämättä enää haittaa niin paljon, ja jos tämä meno jatkuu samanlaisena, niin viisikymppisenä ei parisuhteen seksittömyys enää niin isosti haittaisi.
Mutta jos ikää on alle 40 v, niin en missään nimessä suosittele sitoutumaan suhteeseen, jossa kumppanin seksihalut eivät ole kovin varmalla pohjalla.
Tässä on sitten sekin, että miesten näkökulmasta naiset ovat suhteen alussa kaikkein aktiivisempia, mutta se ei välttämättä liity naisella seksistä nauttimiseen vaan kumppanin miellyttämiseen. Siihen saattaa liittyä myös orgasmien teeskentely. Mutta eihän sellaista kulissia jaksa pitää pystyssä kovin montaa vuotta. Kyllä se alkaa paljastua ettei nainen koskaan oikein päässytkään oman seksuaalisuutensa kanssa sinuiksi.
Puhun siis vain omasta puolestani, mutta varmaan aika monella oli silloin nuorena ja kokemattomana tällaista. Ikä tuo sitten itsevarmuutta ja seksistäkin alkaa oikeasti nauttia kun se ei ole vain suostumista kaikkeen miettimättä ollenkaan, tykkäänkö minäkin siitä. Minäkin tein silloin nuorena ja epävarmana sen virheen, että suostuin seksissä asioihin mitkä inhotti itseäni, sillä ajatuksella että jos vain kokeilen kaikkea, kai se jossain vaiheessa on kivaa. Mutta ei ollut.
Miehen näkökulmasta katsottuna olin kuitenkin kuin suoraan pornoelokuvasta.Naisten olisi kyllä syytä lopettaa tällainen huijaaminen ja olla alusta asti rehellisiä omista haluistaan ja tarpeistaan. Se on epäreilua kaikille.
Kyse ei ole epärehellisyydestä vaan epävarmuudesta. Ja kokemattomuudesta. Toiselle ei voi kertoa jotain mitä ei itsekään tiedä.
"Haluan esittää, että nautin tästä, koska en halua miehen hylkäävän minua" on 100 % epärehellisyyttä ihan niin kuin vaikka tuloista tai perhesuhteista valehtelu torjunnan pelossa.
Naiset eivät ole mitenkään etuoikeutettuja tällaiseen.
Mä en uskalla enää pyytää miestä tuottamaan mulle orgasmia, kun se aina jää kuitenkin jossain vaiheessa pois ja näyttää tuntuvan tosi pakkopullalta miehelle, mikä sitten vie minulta halut. Yritä siinä tulla, kun mies vaan hinkkaa tylsistyneenä menemään kovakouraisesti.
Mä taas olen suhteen alusta lähtien ottanut suihin, olen lähes aina päällä ja teen sen kovimman työn. Seksi loppuu siihen, kun mies vihdoin tulee.
Enää se ei edes pese alapäätän niin minua ei huvita ottaa suihin hajun takia. Tästä olen kyllä sanonut..
Olen alkanut epäilemään, ettei ole minusta seksuaalisesti kiinnostunut, vaan enemmän pornotyylisistä naisista. Väittää kuitenkin muuta. Seksissä kestää tulla, tottunut kovakouraiseen runkkaukseen.
Hän ei koskaan innostu selkeästi seksistä tai näytä halujaan, lähestulkoon koskaan tee aloitteita tai ainakaan näkyvästi.
Ollaan seurusteltu vasta vuosi, pelottaa ajatella mihin tää menee. :( Minulta kyllä löytyisi intohimoa miestä kohtaan, mutta en enää kohta jaksa tehdä aloitteita kun en ikinä saa itse tyydytystä. Olen alkanut olemaan todella epävarma ulkonäöstäni ja haluttavuudestani.
Ehkä hän vain tyytyy minuun? Kun eikö uusissa suhteissa nimenomaan löydy intohimoa..
N29
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän tajusin jo nuorena, kun aloin seurustelemaan. Eli jonkinlainen osa naisista tulee menettämään seksihalunsa, kun suhde "ikääntyy", eli 2-4 vuoden kuluttua.
Tästä syystä päätin, että en heti muutaman vuoden seurustelun jälkeen sitoudu kovinkaan tiukasti kumppaniin, esim. osta yhteistä asuntoa tai muuta vastaavaa. Hyvin kuitenkin meni ja on mennyt, suostuin avioliittoon ja yhteiseen asuntolainaan 8 vuoden seurustelun/yhdessäolon jälkeen. Yhteisiä vuosia on nyt jo parisen kymmentä, mutta seksirintamalla menee ihan hyvin edelleen. Ja tässä iässä päin vastoin omat halut eivät ole enää niin pinnalla, eli pitemmätkään tauot eivät välttämättä enää haittaa niin paljon, ja jos tämä meno jatkuu samanlaisena, niin viisikymppisenä ei parisuhteen seksittömyys enää niin isosti haittaisi.
Mutta jos ikää on alle 40 v, niin en missään nimessä suosittele sitoutumaan suhteeseen, jossa kumppanin seksihalut eivät ole kovin varmalla pohjalla.
Tässä on sitten sekin, että miesten näkökulmasta naiset ovat suhteen alussa kaikkein aktiivisempia, mutta se ei välttämättä liity naisella seksistä nauttimiseen vaan kumppanin miellyttämiseen. Siihen saattaa liittyä myös orgasmien teeskentely. Mutta eihän sellaista kulissia jaksa pitää pystyssä kovin montaa vuotta. Kyllä se alkaa paljastua ettei nainen koskaan oikein päässytkään oman seksuaalisuutensa kanssa sinuiksi.
Puhun siis vain omasta puolestani, mutta varmaan aika monella oli silloin nuorena ja kokemattomana tällaista. Ikä tuo sitten itsevarmuutta ja seksistäkin alkaa oikeasti nauttia kun se ei ole vain suostumista kaikkeen miettimättä ollenkaan, tykkäänkö minäkin siitä. Minäkin tein silloin nuorena ja epävarmana sen virheen, että suostuin seksissä asioihin mitkä inhotti itseäni, sillä ajatuksella että jos vain kokeilen kaikkea, kai se jossain vaiheessa on kivaa. Mutta ei ollut.
Miehen näkökulmasta katsottuna olin kuitenkin kuin suoraan pornoelokuvasta.Naisten olisi kyllä syytä lopettaa tällainen huijaaminen ja olla alusta asti rehellisiä omista haluistaan ja tarpeistaan. Se on epäreilua kaikille.
Kyse ei ole epärehellisyydestä vaan epävarmuudesta. Ja kokemattomuudesta. Toiselle ei voi kertoa jotain mitä ei itsekään tiedä.
Jos ei tiedä ja silti kertoo päinvastaisen totuutena niin eikö ole huijausta?
Voisihan sanoa reilusti ettei tiedä onko kiinnostunut seksistä!
Miten ihmeessä sen voi tietää kun on itsekin vasta tutustumismatkalla seksielämään? Ei nainen ole mikään valmis seksirobotti, mikä otetaan kaapista esiin.
Tämän tajusin jo nuorena, kun aloin seurustelemaan. Eli jonkinlainen osa naisista tulee menettämään seksihalunsa, kun suhde "ikääntyy", eli 2-4 vuoden kuluttua.
Tästä syystä päätin, että en heti muutaman vuoden seurustelun jälkeen sitoudu kovinkaan tiukasti kumppaniin, esim. osta yhteistä asuntoa tai muuta vastaavaa. Hyvin kuitenkin meni ja on mennyt, suostuin avioliittoon ja yhteiseen asuntolainaan 8 vuoden seurustelun/yhdessäolon jälkeen. Yhteisiä vuosia on nyt jo parisen kymmentä, mutta seksirintamalla menee ihan hyvin edelleen. Ja tässä iässä päin vastoin omat halut eivät ole enää niin pinnalla, eli pitemmätkään tauot eivät välttämättä enää haittaa niin paljon, ja jos tämä meno jatkuu samanlaisena, niin viisikymppisenä ei parisuhteen seksittömyys enää niin isosti haittaisi.
Mutta jos ikää on alle 40 v, niin en missään nimessä suosittele sitoutumaan suhteeseen, jossa kumppanin seksihalut eivät ole kovin varmalla pohjalla.