UMK 2024 OFFICIAL
UMK finaaliin päiväksi on varmistunut 10.2.2024, finalistien julkaisuun noin 100 päivää ja ekat vihjeet artisteista saatu tänään. Millä fiiliksillä odotat viisu-keväältä? Voiko mikään säväyttää Käärijä-huuman jälkeen?
Katso lähetysajat : UMK25 - Iltapulu.fi TV-opas
Kommentit (20622)
Näyttäköön listat, gallupit mitä tykkää ja samoin nää reaktiovideoiden tekijöiden mielipiteet olla mitä vaan, mut eiköhän ratkaiseva tekijä oo kansa. Oliski mielenkiintosta nähä Siipolan naama jos ei voittaiskaan UMK:ta. Nyt kun häntä hehkutetaan voittajaksi, voikin käydä niin että se saa äänestäjät äänestämään entistä enemmän jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Sippola on antanut haastatteluja tubettajille ympäri maailmaa, ja ilmeisesti onnistunut hyvin.
Joku edes tajuaa mainostaa itseään ja esitystään etukäteen voiton varalta.
Cyan Kicksilta olen nähnyt pari kv. haastattelua. Varmaankin Sara ja CK saavat eniten kv. haastattelupyyntöjä, ja myöskin vastaavat niihin myöntävästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paskana kuulostaa ja näyttää Suomen versiolta siitä mikä oli se ruotsalainen joka mukavoitti viime vuonna, en muista nimeä.
Ton takia olis aika koomista lähettää tämä edustamaan Suomea tänä vuonna ja huutamaan "paskana".
Sanat on vähän minäminäminä-tyyppiä, Pysäyttäkää maailma! Ettekste nää MÄ oon paskana?
Et ilmeisesti ihan ymmärrä, mistä laulussa on kyse. Ihminen tuppaa käpertymään itseensä, kun kokee suurta surua. Ehkä sinä reagoit toisin?
Ymmärrän kyllä, biisin sanoma on huono. Oikea itkuvalitusvirsi. En kestä kuunnella liian masentava. Sävel olis hyvä, mutta sanat pulaa kappaleen
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä miks ne Paskanan sanat on niin monelle niin ongelma. Itse koen biisin olevan nimenomaan ihan hirveän samaistuttava. Tää biisi tuo esille just ne ei-yleisesti-hyväksytyt itsekkäät ajatukset, joita varmasti jokainen joskus tuntee, mutta kun ei sellaisia sovi sanoa ääneen. Kun kaikki odottaa että selviydyt ja jatkat elämää ja "kaikki on hyvin, eiks nii?". Sit kun ne laulun sanoituksessa uskalletaan sanoa, niin heti on ulkopuolinen lynkkauskerho perässä haukkumassa itsekeskeiseksi.
Kun suuri suru tulee itsellä kohdalle, niin kyllä mulle ainakin tulee fiilis että ei jaksa kiinnostua mistään, ei pysty elämään normaalia arkielämää ja tuntuu vain kornilta että aurinko paistaa, linnut laulaa ja kaikki muu kulkee samaa tavallista rataansa.
Ihan yleisesti en kuuntele noin masentavaa musiikkia, haluan musiikin olevan mukavaa, reipasta. En itse samaistu yhtään. Suruja on kaikilla, miten se liittyy musiikkimakuun? Itse koen tämän paskana biisin erittäin epämiellyttävänä kuunneltavana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko unohtaa nyt tuon Siipolan jo hetkeksi, hän ei ole tämän ketjun pääaihe eikä edes kovin kiinnostava.
Hän on UMK:n vahvin ennakkosuosikki, ja siksi iso osa tätä ketjua. Panettelukommentit kylläkin olisi hyvä jättää pois.
Niin innokkaitten faniensa mielestä.
Niin kenen mielestä on suosikki? Omasta tuttavapiiristä ei kenenkään suosikki, itselle viimeinen vaihtoehto. Mikä tahansa muu. Mua hävettää jos suomea edustaa tämä masentava kappale
Mg ja nublu on parhaat, toisena sini 😍
Sanoisin et vika on meissä suomalaisissa itsessään. Meidät subliminaalisesti aivopestään lapsesta saakka ajattelemaan, että elämä on synkkää ja ikävää. Ja meidän musiikki kuvastaa tätä äärimmäisen vahvasti. Ongelma on sit siinä, kun muualla maailmassa ei ajatella tällä tavoin. Sit me lähetetään meidän mielestä hyviä (synkkiä ja ikäviä) lauluja Euroviisuihin, ja ihmetellään miksi ei pärjätä.
Ehkis siis Sara on tän vuoden vaihtoehdoista paras, se ainakin kuvastaa sitä sielunmaisemaa, missä me näköjään ollaan vieläkin vuonna 2024. Tajuan et se maisema on tullut varmaankin 1939-1945 vuosina ja tämän ajan seurauksena, mut eikös olisi jo aika mennä siitä eteenpäin? Ei elämän tarvii olla synkkää ja ikävää (elämä on sitä mitä teet siitä?).
Tarvitaan jotain mukavaa ja hyvää. Ei masentavaa ja huonoa. Sini on aika vahva vaihtoehto, rytmiä ja meininkiä löytyy riittävästä.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin et vika on meissä suomalaisissa itsessään. Meidät subliminaalisesti aivopestään lapsesta saakka ajattelemaan, että elämä on synkkää ja ikävää. Ja meidän musiikki kuvastaa tätä äärimmäisen vahvasti. Ongelma on sit siinä, kun muualla maailmassa ei ajatella tällä tavoin. Sit me lähetetään meidän mielestä hyviä (synkkiä ja ikäviä) lauluja Euroviisuihin, ja ihmetellään miksi ei pärjätä.
Ehkis siis Sara on tän vuoden vaihtoehdoista paras, se ainakin kuvastaa sitä sielunmaisemaa, missä me näköjään ollaan vieläkin vuonna 2024. Tajuan et se maisema on tullut varmaankin 1939-1945 vuosina ja tämän ajan seurauksena, mut eikös olisi jo aika mennä siitä eteenpäin? Ei elämän tarvii olla synkkää ja ikävää (elämä on sitä mitä teet siitä?).
Hyvin sanottu. Suomalaiset ovat outoja. Jäädään junnaamaan omaan pahaan oloon samoin kuin valitusvirressä. Onko suurin osa suomalaisista näin ikäviä ja synkkiä. Tekisi mieli huutaa paskana biisin aikana että, v.... Mitä paskaa, ryhdistäydy ihminen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siipola haaveilee olevansa tulevaisuudessa Suomen isoin artisti. Selkee syy miksi UMK:n osallistunu että saisi julkisuutta ja näkyvyyttä. Ongelma vain on se, että hänen biisit ei oo mistään kotosin, suurinosa biiseistä masentavaa, alakuloista, katkeraa, ei yhtään hyvän mielen biisiä oo. Aatelkaa ny keikkoja millaisia ne on? Siellä seistä vaan ja kuunnella, ei mitään meininkiä.
Mikko Silvennoinen kysyi Siipolalta että millä saatesanoin Sara haluaa että hän julistaa hänet lavalle, niin Siipolan vastaus: Paskana, Sara Siipola on paskana🙄 ja että hän on superstar ja queen🙄 tällänen joka ei oo aiemmin mitään saanu aikaan musiikkiurallaan, laukoo suustaan tällästä...
Matkii Käärijää, joka sanoi vähän vastaav
Narsistihan se Siipola on.
Vierailija kirjoitti:
Tarvitaan jotain mukavaa ja hyvää. Ei masentavaa ja huonoa. Sini on aika vahva vaihtoehto, rytmiä ja meininkiä löytyy riittävästä.
Saattaa hukkua sukkapukuisten naisten massaan. Yllättävän monella naislaulajalla on tänä vuonna ollut tällainen asu. Jokunen vuosi sitten joka toisella naisella oli hopeanvärinen mekko.
Vierailija kirjoitti:
Näyttäköön listat, gallupit mitä tykkää ja samoin nää reaktiovideoiden tekijöiden mielipiteet olla mitä vaan, mut eiköhän ratkaiseva tekijä oo kansa. Oliski mielenkiintosta nähä Siipolan naama jos ei voittaiskaan UMK:ta. Nyt kun häntä hehkutetaan voittajaksi, voikin käydä niin että se saa äänestäjät äänestämään entistä enemmän jotain muuta.
Listat ja gallupit ovat kansan ääni.
Vierailija kirjoitti:
Oon paskalla! 😁 Hyi!
Huippu, vaihdetaan Saran biisiin tämä sana alkuperäisen tilalle, ja johan saadaan huumoria biisiin mukaan! 😁 Jos elämässä on vaikeaa, niin mennään kakalle!
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä miks ne Paskanan sanat on niin monelle niin ongelma. Itse koen biisin olevan nimenomaan ihan hirveän samaistuttava. Tää biisi tuo esille just ne ei-yleisesti-hyväksytyt itsekkäät ajatukset, joita varmasti jokainen joskus tuntee, mutta kun ei sellaisia sovi sanoa ääneen. Kun kaikki odottaa että selviydyt ja jatkat elämää ja "kaikki on hyvin, eiks nii?". Sit kun ne laulun sanoituksessa uskalletaan sanoa, niin heti on ulkopuolinen lynkkauskerho perässä haukkumassa itsekeskeiseksi.
Kun suuri suru tulee itsellä kohdalle, niin kyllä mulle ainakin tulee fiilis että ei jaksa kiinnostua mistään, ei pysty elämään normaalia arkielämää ja tuntuu vain kornilta että aurinko paistaa, linnut laulaa ja kaikki muu kulkee samaa tavallista rataansa.
Inhottava ajatusmaailma biisin sanoissa. Ei yhtään samaistuttava! Nyt tarvittaisi edes ihan pikkasen positiivisuutta ihmiset. Masennun kun kuulen paskana biisin, en halua kuunnella sitä. Toivottavasti ei valita tätä. Huonot fibat tulee ja musta euroviisuissa pitäisi pääasia olla hyvä meininki ja iloinen asenne
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin et vika on meissä suomalaisissa itsessään. Meidät subliminaalisesti aivopestään lapsesta saakka ajattelemaan, että elämä on synkkää ja ikävää. Ja meidän musiikki kuvastaa tätä äärimmäisen vahvasti. Ongelma on sit siinä, kun muualla maailmassa ei ajatella tällä tavoin. Sit me lähetetään meidän mielestä hyviä (synkkiä ja ikäviä) lauluja Euroviisuihin, ja ihmetellään miksi ei pärjätä.
Ehkis siis Sara on tän vuoden vaihtoehdoista paras, se ainakin kuvastaa sitä sielunmaisemaa, missä me näköjään ollaan vieläkin vuonna 2024. Tajuan et se maisema on tullut varmaankin 1939-1945 vuosina ja tämän ajan seurauksena, mut eikös olisi jo aika mennä siitä eteenpäin? Ei elämän tarvii olla synkkää ja ikävää (elämä on sitä mitä teet siitä?).
No pitäisikö meidäjn joka vuosi lähettää tekopirteitä renkutuksia, jotta voidaan uskotella meidän nyt olevan jee jee iloisempia niin kuin muutkin? Kuuntelepa Suomen viisuedustajia koko ajalta, enemmän niissä on duurivoittoisia. Ja kuten Sara itsekin kertoi, tällaisen biisin olisi voinut tehdä sen nostattavamman c-osion ja se tavallaan euroviisuihin olisi toiminut, mutta koska kappaleiden kesto saa olla se 3 minuuttia vain, olisi se ollut aika haastavaa, varsinkin kun haluaa sada surullisen taustatarinan kunnolla kerrottua.
Vierailija kirjoitti:
Vahvat musikaalivibat tässä Irlannin edustusbiisissä. Ei ole kyllä makuuni.
Siis toi voitti?
Ihan karsea,ainakin toi live.
Ja itse pidän genrejen sekoittamisesta,mutta toi oli kamala. Irlanti ei taida sijoittua taaskaan. Vuosi vuoden perään ja semeihin jäävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä miks ne Paskanan sanat on niin monelle niin ongelma. Itse koen biisin olevan nimenomaan ihan hirveän samaistuttava. Tää biisi tuo esille just ne ei-yleisesti-hyväksytyt itsekkäät ajatukset, joita varmasti jokainen joskus tuntee, mutta kun ei sellaisia sovi sanoa ääneen. Kun kaikki odottaa että selviydyt ja jatkat elämää ja "kaikki on hyvin, eiks nii?". Sit kun ne laulun sanoituksessa uskalletaan sanoa, niin heti on ulkopuolinen lynkkauskerho perässä haukkumassa itsekeskeiseksi.
Kun suuri suru tulee itsellä kohdalle, niin kyllä mulle ainakin tulee fiilis että ei jaksa kiinnostua mistään, ei pysty elämään normaalia arkielämää ja tuntuu vain kornilta että aurinko paistaa, linnut laulaa ja kaikki muu kulkee samaa tavallista rataansa.
Inhottava ajatusmaailma biisin sanoissa. Ei yhtään samaistuttava! Nyt tarvittaisi edes ihan pikkasen positiivisuutta ihm
Saman. Yleensä kuuntelen musiikkia sen perusteella mistä tulee hyvä olo. Tilanteesta riippuen rauhallinen rento tai mukaansa tempaava meininki. Kunhan on hyvä olo kuuntelun jälkeen. Paskana biisin kuunneltuani minulla ei ollut hyvä olo. Enemmänkin vihainen ja ärsyttävä. Johtuu siis juuri niistä biisin sanoista, en voi sietää niitä. Ei jää hyvä mieli tästä ja toivon ettei tarvi kuunnella montaa kertaa.
Ei tuo haastattelu liittynyt siihen vaan Israeliin. Sanoi, että jos tuntuu että oma osallistuminen aiheuttaa enemmän pahaa mieltä kuin hyvää, niin ei silloin ole järkeä lähteä sinne ollenkaan.