YLE: lapsia ei synny lukuisista eri syistä

Vierailija kirjoitti:

Täällä on monta kommentoijaa joiden kohdalla olisi ollut hyvä käyttää ehkäisyä! :D

Eihän se näiden ihmisten arvoa vähennä mihinkään. Heidän elämä on ihan yhtä arvokas, kuin kenen muun tahansa. Surullisia juttuja kylläkin!

Vierailija kirjoitti:

Joka toinen suomalainen aviopari eroaa ja joka kolmas suomalainen nainen saa turpaansa omassa kodissaan.  Siinä aloittaajlle miettimisen aihetta. Se, että itket täällä lisääntymiskaipuutasi ei auta sinua yhtään, yritä edes olla mies.

40% aviopareista eroaa. Ei puolet. Ja osa näistä eroaa useampaan kertaan. Joka kolmas ei saa turpaansa, jotkut vaan saavat useampaan kertaan.

Vierailija kirjoitti:

Joka toinen suomalainen aviopari eroaa ja joka kolmas suomalainen nainen saa turpaansa omassa kodissaan.  Siinä aloittaajlle miettimisen aihetta. Se, että itket täällä lisääntymiskaipuutasi ei auta sinua yhtään, yritä edes olla mies.

Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin mukaan taas puolison tai partnerin pahoinpitelemien 20–64-vuotiaiden joukossa on ollut hoidettavana noin kaksi kertaa enemmän miehiä kuin naisia. Tämä viittaa miesten korkeampaan kynnykseen ilmoittaa itseensä kohdistuneesta väkivallasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset tulee kasvattaa tähän yhteiskuntaan, ottamaan muut ihmiset myös huomioon.

Lapsilta tulee vaatia, se on rakkautta. Vaatimisella näytät , että uskot lapsen pystyvän hyvään ja parempaan. Enkä tarkoita arvosanoja vaan käyttäytymistä ja empatiaa.

Jännää, kuinka kovia intohimoja lapsettomilla on usein lasten kasvatusta kohtaan. Jos pitää itseään hyvänä kasvattajana, voi hakeutua ammattikasvattajaksi.

Lapsettomat tissiposket tuntuvat olevan parhaita asiantuntijoita kaikessa lapsiin liittyvässä. Vähän sama kuinka sähköautojen kanssa pahimmat ongelmat ovat aina polttomoottoriautoilijoilla.

No kyllähän se nyt nähdään miten te niitä lapsianne kasvatatte. Per seelleen menee. Lapset voivat huonosti ja hakkaavat toisiaan kilpaa, empatiakyky on kateissa ja koulutuloksetkin alkavat täällä olla jo ihan kehitysmaaluokkaa kun kakarat tuijottelevat puhelimiaan.

Ei tarvitse olla asiantuntija nähdäkseen että kasvatus on hukassa.

Kasvata itse paremmin. Ethän sinä maailmaa pelkäävä luuserirassukka uskalla edes yrittää.

Tuon ei pitäisi olla sellainen "nooh kokeillaan nyt ja katsotaan miten käy" asia. Uskalla edes yrittää... hah! Naurettavaa ja karmivaa samalla.

Mutta silti totta. Ja koska et ymmärrä mitään lapsista tai niiden kasvattamisesta, niin voin sanoa ettei yhdelläkään vanhemmalla ole ennen sitä ensimmäistä lasta kokemusta lasten kasvattamisesta. Ja toisena asiana voin sanoa, että lue vähemmän uutisia tai lopeta se kokonaan. Saat aivan väärän kuvan todellisesta maailmasta. Nytkin täällä moni tuntuu kuvittelevan, että lapset vain hakkaavat toisiaan koulussa.

Kaikki tuntemani lasten vanhemmat, joiden kanssa asiasta on puhuttu, ovat sanoneet, että ennen lasten saamista heillä olleet ajatukset siitä, millaista elämä lasten kanssa on tai miten elämä muuttuu lasten myötä, osoittautuivat vääriksi. Moni asia muuttui, mutta eri tavalla kuin he kuvittelivat. Osa muuttui paremmaksi, osa huonommaksi. Lapsiperhe-elämän raskautta on saatettu huokailla, mutta vain toiset vanhemmat ymmärtävät oikeasti, mitä silloin on tarkoitettu ja mitä ei. 

Aijaa. Mun piireissä vanhemmat ovat useammin järkyttyneet työn määrästä ja väsymyksestä, vaikka tiesivät siitä toki jo etukäteen. Kaksi äideistä masentui, yksi pakeni harrastuksiinsa ja avautuu välillä parin viinilasin jälkeen miten katuu lastenhankintaa.

Tuo on sinun kokemuksesi. Minun tuttavapiirissäni noin ei ole käynyt tietääkseni käynyt kenellekään. Joku on saattanut joskus todeta, että perhe-elämä on raskasta, mutta ilme kertoo, että perheen perustamista ei silti kaduta hetkeäkään. Tuntemissani perheissä isät ja äidit jakavat työtaakan ja molemmilla vanhemmilla on myös muuta elämää (kuten juuri harrastuksia tai työ) tasapainottamassa perhearkea. Aivan vauvavaihetta lukuunottamatta isät selviävät lastenhoidosta aivan yhtä hyvin kuin äiditkin.

Voi olla, että elän melkoisessa kuplassa. Tuttavapiirissäni on hyvin vähän eroja. Ystävien, sisarusten ja lähimpien työkavereiden joukossa ei taida olla yhtään eroperhettä. Vähän kaukaisemmissa kavereissa, kaukaisempien sukulaisten joukossa ja vähemmän tuttujen työkavereiden joukossa on joitakin eroperheitä, mutta aika vähän. 

Sama juttu täällä. En tunne ketään, joka lapsiaan katuisi. Kaikilla ollut toki se raskas vaihe yöheräämisien kanssa. Kaikissa perheissä isät aktiivisia lastensa kanssa. Yks pariskunta eronnut, mutta heillä ei lapsia. Meillä lapset jo lähes kaikki täysikäisiä. Näitä kuplia on siis enemmänkin.

Mä tunnen, oman mutsin. Kuulin asiasta ekan kerran alakouluikäisenä.

Todella surullista. Hänellä on joku selvittämätön ongelma. Luonnollista tuo ei ole, eikä koskaan tietenkään lapsen syy. Aikuisuuteen kuuluu vastuu myös omasta mielenterveydestä.

-Kukaan ei ikinä kadu lapsiaan! Lapsia ei voi katua!

-Kyllä voi, tunnen itse katuvia ihmisiä ja mediassakin ihmiset ovat alkaneet hiljalleen avautua aiheesta, tosin anonyymisti ymmärrettävistä syistä.

-No ei oo normaalia!

:D

Niin, heillä siis joku ongelma. Miten normaalin nyt sit määrittäis. Joku trauma tai tunnelukko tai jotain. Jos eka lapsia haluu, mut sit katuu, kun on ne saanut. Miten tästä voi joku loukkaantua?

Ihan samalla tavalla sitä lapsentekopäätöstä voi katua kuin mitä tahansa päätöstä tai valintaa elämässä, ei se mikään spesiaalikeissi ole. Ei tarvitse ihmetellä, että asiasta ihmiset eivät uskalla puhua, edes anonyymisti.

Ehkäpä lapsentekopäätöstä jälkikäteen pohtiessa vastuulliset vanhemmat miettivät myös niitä lapsiaan. Miltä sinusta tuntuisi jos äitisi kertoisi katuneen sinun syntymää koko loppuelämänsä?

Ihmisiltä (lue suht nuorilta sellaisilta) tuntuu puuttuvan ymmärrys elämän stokastisuudesta. Kun suurimmat muutokset elämässä ei olekaan omassa kontrollissa. Sairaus, kuolema, jopa ihmissuhteiden loppumiset, ne vaan sattuvat kohdalle. Entä jos naapuri päättää valloittaa Suomen ja kaikkien meidän elämä muuttuu totaalisesti lähitulevaisuudessa? Joku muu katastrofi? MIeti vaan miten paljon korona elämää muutti. Lasten hankkiminen on yksi muutos elämässä, sen jälkeenkin elämää voi jatkaa monella lailla. Aivan turhaa jälkikäteen katua tuollaista päätöstä, tekee elämästään noilla spekseilla mahdollisimman omanlaisen. Sama juttu koulutuksen hankkimisen/ammatin, parisuhteen jne päätöksissä, katumalla vain pilaa tulevaisuutensa menneisyyteen keskittymällä.

Mutta se on omassa kontrollissa, hankkiiko lapsia vai ei. Nykyään ihmiskunnan historiassa eletään viimein aikaa, jolloin on olemassa oikeasti luotettavaa ehkäisyä. 

Ehkäisyn luotettavuus voi olla yksi syy Suomessakin siihen, miksi syntyvyys on laskenut niin paljon 2010-luvulla. Vielä nuoruudessani 90-luvulla e-pillerit olivat se kaikille tyrkytetty vaihtoehto, vaikka niiden ehkäisyteho ei ole aina niin hyvä ja niiden käytölle on paljon terveydellisiä vasta-aiheita.  Hormonikierukat ja muut tehokkaimmat ehkäisyt ovat yleistyneet vasta 2000-luvulla.

Onkohan tätä seikkaa huomioitu syntyvyystilastojen analyysissa?

Tuo ehkäisynäkökulma on muuten aika hyvä ja sitäkin hyvä pohtia yhtenä faktorina syntyvyyden laskuun.

Ehkäisyä kun on paremmin saatavilla, syntyvyyskin laskee. Kertoo siitä, että kun ihmisille antaa mahdollisuuden valita, ei lapsia sitten tulekaan samalla volyymilla. Eli ne monilapsiset perheet eivät olekaan se, mitä ihmiset haluavat, jos saavat päättää.

Ehkäisyn luotettavuus myös hyvä pointti. Jos pillereistä huolimatta tulee raskaaksi, voi se vaakakuppi kääntyä lapsen pitämiseen silti, jos muuten puitteet ovat suhtkoht kunnossa. Jos on jo raskaana, eikä ole tehnyt kiveenkirjoitettua päätöstä olla lapseton, ajankohta vain ei ole suunniteltu lapselle, niin päätös voi olla saada se lapsi silti siinä kohtaa. Eikä tuohon tarvitse olla abortin vastustaja, jos jo alkanutta raskautta ei keskeytä, vaikka kaikki ei olekaan ideaalisti elämässä, kuitenkin edes jotenkin hyvin.

Uskoisin, että jo alkaneen raskauden päättäminen on isompi juttu ja eri tilanne, kuin se, että käytössä on vaikka se hormonikierukka eikä koskaan tule sen kanssa raskaaksi, joten valintatilannetta ei edes tule konkreettisena eteen. Ennenkuin tosissaan alkaa yrittää lasta ja poistaa kierukan.

Kannatan ehdottomasti luotettavaa ehkäisyä enkä toivo kenellekään vahinkoja, asia vaan on ihan mielenkiintoinen pohdittavaksi osana syntyvyyskeskustelua.

Vierailija kirjoitti:

Moni nainen päättää tappaa lapsensa esimerkiksi hukuttamalla eikä isä voi asialle mitään. Ei kannata ottaa riskiä.

Moni mies päättää tappaa koko perheensä ampumalla eikä äiti voi asialle mitään. Ei kannata ottaa riskiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en koskaan tuntenut olevani äiti-ihminen lapsuuden menetyksistä ja  traumoista johtuen.

En halunnut lapsia ja ne tulivat vahingossa. Ovat 70 luvun tuotoksia, jolloin e-pillereitä ei helpolla saanut..

Parhaani yritin. En kertonut lapsille koskaan siitä, ennenkuin vasta vuosikymmeniä myöhemmin..

Kuinka kävikään, alkoi v-tuilemaan minulle ja välit meni poikki.

Katumisen tunteet on sitä, että en halunnut lapsia koska oli taloudellisesti vaikeaa. Kun vanhaksi tulee he pilaavat loppuelämäni syyttelemällä kuinka huono äiti olen ollut.

Ymmärrän hyvin lapsiasi. Mikä riivaa ihmistä, jonka on pakko ilmoittaa lapsilleen, ettei koskaan halunnut heitä? He eivät syntymäänsä valinneet ja joutuvat kuulemaan äidiltä, että ovat ei-toivottuja. Moni katkoisi tuollaiseen äitiin välinsä kokonaan.

Minulle on äiti sanonut jo esiteininä, kuinka olen vahinko ja olisi pitänyt tehdä abortti, eikä sitoa itseään lapsella niin huonoon mieheen kuin isä. Ulkonäköni, ilmeeni ja jopa varpaiden muoto oli kuulemma sama kuin isällä ja joka päivä hän joutui katselemaan virheensä hedelmää, joka muistutti häntä tuosta miehestä. Tämä jatkui siihen asti kun muutin pois kotoa ja ajoittain sen jälkeenkin.

Aikuisena tapasin isäni (ei siis lapsuudessani ollut läsnä) koska halusin tietää, onko hän niin paha mitä olen vuosia kuunnellut. On hän. Sanoi minulle että syntymäni pilasi heidän suhteensa, eikä hän lasta halunnut, mutta vastustaa aborttia. Isä on katkera ja kävi egon päälle kun äiti halusi erota, hänen mielestään ihmiset eivät saa erota, tai ainakaan hänestä eivät saa erota. Isä on aivan jäätävä sovinisti ja on myöntänyt pettäneensä äitiä suhteen ajan, mutta minun syntymänihän se kaiken pahan syy oli.

Molemmat vanhemmat jäivät minulle aika etäisiksi. Ei tarvitse tällä taustalla ihmetellä miksi en omia lapsia halua.

Eikö tämä nyt ole hyvä esimerkki siitä että ei lapsien saaminen ole se ongelmien juurisyy vaan näiden aikuisten omat sisäiset ongelmat, oli elämässä lapsia tai ei.

En osaa sanoa,ovatko vanhempani olleet täyspäisiä ennen syntymääni. Isä nyt varmaan on ollut ikänsä sovinisti ja itsekäs.

Äiti oli pitkässä suhteessa, kihloissa ja avoliitossa, ja tuon miehen kanssa olisi ollut tarkoitus ilmeisesti asettua ja perustaa perhe, mutta mies kuoli auto- onnettomuudessa.

Ikä tuli äidillä vastaan, suvun rankka painostus ja 80- luvulla vissiin oli niin normi hankkia lapsia, että piti sitten epäsopivan miehen kanssa sattuneen vahingon. Lyhyt tikku jäi käteen ja viimeiset hetket saada lapsi käsillä, jotta suku pitäisi päänsä kiinni. Onhan tuossa traumaa kerrakseen.

Minäkin inhoan osaa eksistäni. En inhoamisen ilosta, vaan miten kohtelivat minua, pettämistä, henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Jos minulla olisi lapsi jonkun heistä kanssa, tiedostan, että hyvin vaikeaa olisi olla näyttämättä sitä inhoa millään tavalla lapselle.

Siinä mielessä omena ei kauas puusta putoa. En voisi mennä itsestäni niin takuuseen, että en traumatisoisi erolasta aikuisten huonoilla väleillä, enkä halua kenenkään kokevan mitä itse koin, siksikin valitsen olla lapseton.

Äiti hyväksyi lapsettomuuspäätökseni mukisematta, isä ei hyväksy. Hänen mielestään lapsi pitäisi tehdä, jotta hänen (kyllä, juuri hänen) geeninsä jatkuvat ja voisi kehua kavereilleen olevansa isoisä. Juu, olentuon sosiopaatin kanssa välillä tekemisissä.

Vaatii sinulta taitoa erottaa itsesi isästäsi. Vaikka hän on kuspää, ei tarkoita, että sinä olisit. Toivon kaikkea hyvää elämääsi.

Olis kiinnostavaa tietää veloista se, kuinka moni haluaisi lapsen, mutta halustaan huolimatta on päättänyt olla ilman, johtuen ilmastonmuutoksesta, maailmantilasta, omista vanhemmistaan jne. Kuinka moni löytää nämä syyt sen jälkeen, kun tajuaa, etteivät lapsia halua. Oli olosuhteet mitkä hyvänsä. Ymmärrän hyvin sen, ettei kaikki halua, vaikka asiat olis kuin hyvin. Samoin vauvakuume voi olla niin kova, ettei sitä pysty hillitsemään, vaikka kuin ajattelis maailmaa. Vauvakuume voi jopa sairastuttaa.

Lisäksi toivoisin ymmärrystä molemmin puolin, haluaa tai ei halua, saa tai ei saa lapsia. Oman kantansa kanssa voi elää syyllistämättä niitä, jotka kokevat tai tekevät toisin. Ja keskustella myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka toinen suomalainen aviopari eroaa ja joka kolmas suomalainen nainen saa turpaansa omassa kodissaan.  Siinä aloittaajlle miettimisen aihetta. Se, että itket täällä lisääntymiskaipuutasi ei auta sinua yhtään, yritä edes olla mies.

Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin mukaan taas puolison tai partnerin pahoinpitelemien 20–64-vuotiaiden joukossa on ollut hoidettavana noin kaksi kertaa enemmän miehiä kuin naisia. Tämä viittaa miesten korkeampaan kynnykseen ilmoittaa itseensä kohdistuneesta väkivallasta.

Miten tuo rekisteri kootaan? Sen mukaan naiset pahoinpitelee siis useimmin, mut silti oletus on, ettei miehet siitä ilmoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka toinen suomalainen aviopari eroaa ja joka kolmas suomalainen nainen saa turpaansa omassa kodissaan.  Siinä aloittaajlle miettimisen aihetta. Se, että itket täällä lisääntymiskaipuutasi ei auta sinua yhtään, yritä edes olla mies.

Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin mukaan taas puolison tai partnerin pahoinpitelemien 20–64-vuotiaiden joukossa on ollut hoidettavana noin kaksi kertaa enemmän miehiä kuin naisia. Tämä viittaa miesten korkeampaan kynnykseen ilmoittaa itseensä kohdistuneesta väkivallasta.

Puhut pskaa. Sieltä terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteristä ilmenee, että naisia on tuossa ikäluokassa kymmenkertainen määrä miehiin verrattuna, ja vanhemmissa vielä reiluati enemmän. Sinun *faktasi* ovat luokkaa käenpoika, ihan naurettavaa vääristelyä joka asiassa. Mitä luulet voittavasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni nainen päättää tappaa lapsensa esimerkiksi hukuttamalla eikä isä voi asialle mitään. Ei kannata ottaa riskiä.

Moni mies päättää tappaa koko perheensä ampumalla eikä äiti voi asialle mitään. Ei kannata ottaa riskiä.

Tilastojen mukaan naiset tappavat lapsensa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka toinen suomalainen aviopari eroaa ja joka kolmas suomalainen nainen saa turpaansa omassa kodissaan.  Siinä aloittaajlle miettimisen aihetta. Se, että itket täällä lisääntymiskaipuutasi ei auta sinua yhtään, yritä edes olla mies.

Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin mukaan taas puolison tai partnerin pahoinpitelemien 20–64-vuotiaiden joukossa on ollut hoidettavana noin kaksi kertaa enemmän miehiä kuin naisia. Tämä viittaa miesten korkeampaan kynnykseen ilmoittaa itseensä kohdistuneesta väkivallasta.

Puhut pskaa. Sieltä terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteristä ilmenee, että naisia on tuossa ikäluokassa kymmenkertainen määrä miehiin verrattuna, ja vanhemmissa vielä reiluati enemmän. Sinun *faktasi* ovat luokkaa käenpoika, ihan naurettavaa vääristelyä joka asiassa. Mitä luulet voittavasi?

Syytät siis psykiatri ja Psykiatrisen vankisairaalan vastaavaa ylilääkäriä Hannu Lauermaa valehtelijaksi? Tuo teksti on hänen kynästään.

Mutta toki miehiä vihaava palstaulínainen tietää paremmin kuin kukaan mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka toinen suomalainen aviopari eroaa ja joka kolmas suomalainen nainen saa turpaansa omassa kodissaan.  Siinä aloittaajlle miettimisen aihetta. Se, että itket täällä lisääntymiskaipuutasi ei auta sinua yhtään, yritä edes olla mies.

Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin mukaan taas puolison tai partnerin pahoinpitelemien 20–64-vuotiaiden joukossa on ollut hoidettavana noin kaksi kertaa enemmän miehiä kuin naisia. Tämä viittaa miesten korkeampaan kynnykseen ilmoittaa itseensä kohdistuneesta väkivallasta.

Miten tuo rekisteri kootaan? Sen mukaan naiset pahoinpitelee siis useimmin, mut silti oletus on, ettei miehet siitä ilmoita.

Terveydenhuollon ilmoitukset kerätään tuonne. Miehet eivät tee rikosilmoitusta asiasta.

Kaksi eri asiaa. Toki naiset vain katsovat tilastokeskuksen rikosilmoituksia ja pitävät myyttiä uhriasemastaan yllä sen avulla.

Vierailija kirjoitti:

Olis kiinnostavaa tietää veloista se, kuinka moni haluaisi lapsen, mutta halustaan huolimatta on päättänyt olla ilman, johtuen ilmastonmuutoksesta, maailmantilasta, omista vanhemmistaan jne. Kuinka moni löytää nämä syyt sen jälkeen, kun tajuaa, etteivät lapsia halua. Oli olosuhteet mitkä hyvänsä. Ymmärrän hyvin sen, ettei kaikki halua, vaikka asiat olis kuin hyvin. Samoin vauvakuume voi olla niin kova, ettei sitä pysty hillitsemään, vaikka kuin ajattelis maailmaa. Vauvakuume voi jopa sairastuttaa.

Lisäksi toivoisin ymmärrystä molemmin puolin, haluaa tai ei halua, saa tai ei saa lapsia. Oman kantansa kanssa voi elää syyllistämättä niitä, jotka kokevat tai tekevät toisin. Ja keskustella myös.

Olisin halunnut lapsen, mutta kasvoin kodissa, jossa mikään muu ei ollut varmaa kuin epävakaus. Äidillä oli traumaattinen lapsuus, isällä syvä hylkäämisen tunne lapsuudestaan. Kun kaksi rikkinäistä yritti olla parisuhteessa ja siinä sivussa kasvattaa lapsia, niin lopputulos ei ollut hyvä. Olen imenyt kaiken negatiivisen itseeni ja tunnen todella syvää häpeää siitä, että olen mikä olen. En todellakaan halua antaa tätä kenellekään perintönä. Minua myös loukkaa syvästi ne kommentit, että lapsettomien pitäisi maksaa enemmän veroja ja heidän eläkkeitään tulisi leikata. Että minua pitäisi vielä taloudellisedti rangaista siitä, että olen henkisesti täysin lyöty äidin ja isän toimesta.

Hyvät miehet kokevat etteivät naiset ole kelvollisia parisuhteeseen tai äideiksi joten he eivät osallistu lapsitalkoisiin.

Ikävä myöntää, mutta hyvät miehet ovat oikeassa

Kuka hullu tälläiseen maailmantilanteeseen enää lapsia tekee.

Ei ole eikä tule.

Jos mies ei ole jännä ja rikollinen miehellä pitää olla varallisuutta, ulkonököä ja statusta ennen kun miehellä on edes mahdollisuus parisuhteeseen ja sen myötä perheeseen

Vierailija kirjoitti:

Hyvät miehet kokevat etteivät naiset ole kelvollisia parisuhteeseen tai äideiksi joten he eivät osallistu lapsitalkoisiin.

Ikävä myöntää, mutta hyvät miehet ovat oikeassa

Hyvät miehet eli koulupudokkaat vai tarkoitatko ylintä tulodesiiliä, joille kelpaa korkeintaan rikas perijätärvaimo kunhan omat juoksut on viisikymppisenä juostu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät miehet kokevat etteivät naiset ole kelvollisia parisuhteeseen tai äideiksi joten he eivät osallistu lapsitalkoisiin.

Ikävä myöntää, mutta hyvät miehet ovat oikeassa

Hyvät miehet eli koulupudokkaat vai tarkoitatko ylintä tulodesiiliä, joille kelpaa korkeintaan rikas perijätärvaimo kunhan omat juoksut on viisikymppisenä juostu?

Hyvin selvästi huomaa että naiset ei edes näe tavallisia miehiä kun naiset näkee vain huonoimmat ja parhaimmat josta johtuu että tavalliset miehet ovat täysin näkymättömiä naiselle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka toinen suomalainen aviopari eroaa ja joka kolmas suomalainen nainen saa turpaansa omassa kodissaan.  Siinä aloittaajlle miettimisen aihetta. Se, että itket täällä lisääntymiskaipuutasi ei auta sinua yhtään, yritä edes olla mies.

Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin mukaan taas puolison tai partnerin pahoinpitelemien 20–64-vuotiaiden joukossa on ollut hoidettavana noin kaksi kertaa enemmän miehiä kuin naisia. Tämä viittaa miesten korkeampaan kynnykseen ilmoittaa itseensä kohdistuneesta väkivallasta.

Puhut pskaa. Sieltä terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteristä ilmenee, että naisia on tuossa ikäluokassa kymmenkertainen määrä miehiin verrattuna, ja vanhemmissa vielä reiluati enemmän. Sinun *faktasi* ovat luokkaa käenpoika, ihan naurettavaa vääristelyä joka asiassa. Mitä luulet voittavasi?

Syytät siis psykiatri ja Psykiatrisen vankisairaalan vastaavaa ylilääkäriä Hannu Lauermaa valehtelijaksi? Tuo teksti on hänen kynästään.

Mutta toki miehiä vihaava palstaulínainen tietää paremmin kuin kukaan mies.

Ei ole. Pitkin nettiä levitellään tuota lausumaa, jota ei kukaan ole koskaan kyennyt mitenkään todistamaan tai edes lähdettä laittamaan. Hyvähän se on Hilmoon viittailla ja väittää siitä vaikka mitä, kun sinne ei kukaan ulkopuolinen pääse tarkistamaan väitteiden paikkansa pitävyyttä. Väitteesi on siis ihan yhtä totta kuin jankkaamasi käenpoikien hillitön määrä.

Teet itsestäsi pellen, mutta toki naisia vihaava palstaülisija tekee mitä tahansa mustamaalatakseen naisia.