Lue keskustelun säännöt.
Miksi moni ajattelee, että hyväosaisten ei tarvitsisi hyötyä lainkaan yhteiskunnasta?
03.10.2023 |
Eikö me olla osa sitä ollenkaan? Että maksakaa vaan itsenne kipeiksi, mutta mitään ette saa hyötyä?
Kommentit (603)
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaiset on suurimpia hyötyjiä suomessakin ja jos ei kelpaa niin voitte muuttaa vaikka köyhäksi zimbabween. Siinä saisitte sitä näkemystä siihen miten etuoikeutettuja olittekaan suomessa. Mutta turha kai näille on yrittää takoa järkeä päähän. Aina vaan enemmän ja enemmän haluttaisiin.
Eiköhän tämä sama koske suomalaisia köyhiäkin. Luulisin Zimbabwen rikkaiden elävän huomattavasti leveämpää elämää kuin suomalaisten, ainakin maanmiehiinsä verrattuna. Suomessa taitaa olla maailman tasaväkisin tulonjako, ainakin jonain vuosina ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi hyväosaisten pitäisi hyötyä, siksikö että eriarvoisuus säilyisi? Kadehtiiko joku oikeasti päihde - tai mielenterveysongelmaisia, ne kun saavat yhteiskunnan tukia. Nelkyt vuotta töissä, nyt terveys mennyt ja tonnin eläke, mutta autan kyllä mahdollisuuksien mukaan näitä vähempiosaisia kun ei täältä mitään mukaan saa. Eipä tarvi perikunnan riidellä jäämistöstä.
Yhteiskunnan ajatellaan olevan vähän niinkuin kaikkien juttu. Vai ajattelitko, että hyväosaiset ovat jotenkin yhteiskunnan ulkopuolella? Että ei tarvitse olla mitään jakoa, kunhan antavat rahaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaiset hyötyy kaikkein eniten yhteiskunnasta. Vai mistä kuvittelette että ne rahanne tulevat, Kiinasta?
Tämä vaatii hieman perustelujasi noin niin kuin lihaksi luiden ympärille, kiitos
Esim kun firma tekee voittoa kovapalkkaisin saa suurimman palan vaikka olisi tehnyt saman työmäärän kuin muut. Rikas asuntosijoittaja joutuu maksamaan enemmän veroa kuin duunari mutta hän saa myös paljon enemmän takaisin asumistukien muodossa.
Paljon maata ja kiinteistöjä omistava hyötyy maanpuolustus velvoitteesta eniten koska hän ei voi pakata koko omaisuutta laukkuun ja luikkia karkuun. Ei voi köyhäkään koska on maanpuolustus velvollisuus. käytännössä siis kaikki köyhät puolustaa hätätilanteessa perheen ja isänmaan lisäksi teidän omaisuutta.Lähdetään siitä, että työn määrä ei ole mitattavissa oleva suure, useinmiten. Sielläkin missä se on (vaikkapa laatutarkastettuja kappaleita / tunti), ovat työntekijäjärjestöt halunneet palkkauksen, jossa työvuodet määräävät palkan ennen kuin tulos. Kun työn määrä ei yleensä ole mitattavissa, mitataan tuottavuutta. insinööri kehittää konenäön joka tarkastaa 100 ihmisen kappaleet samassa ajassa kuin tarkastaja yhden -eikö hänen tuottavuutensa ole silloin satakertainen laaduntarkastajaan verrattuna? Hän siis mahdollistaa sen, että sinä voit ostaa tuotteen johon sinulla ei aiemmin olisi ollut varaa koska sen tuottamiseen käytetään vähemmän tuotannontekijöitä (rahaa) kuin aiemmin. Kuinka siis tämä nyt kymmenkertaista palkkaa nauttiva henkilö on siitä yhteiskunnasta hyötynyt enemmän kuin sinä joka saat osuutesi hänen veroistaan (jotka yksityinen yritys maksaa tienattuaan ne markkinoilla mm insinöörin keksinnön avulla) ja tällä osuudellasi ostat edukkaammin sen yrityksen tuotteen kuin aiemmin olisit voinut ostaa?
Yhteiskunta mahdollistaa sen, että tämä insinööri on saanut lahjojaan vastaavan koulutuksen, Suomessa vieläpä ilmaiseksi. Ilman koulutusta tuo insinööri ei keksisi eikä tekisi yhtään mitään tuottavaa lähes 100% varmuudella.
Suomessa kaikki saavat lahjojaan ja viitseliäisyyttään vastaavan koulutuksen, eivät pelkästään hyvätuloiset.
Miksi hyvätuloisen pitäisi olla siitä kiitollisempi kuin pienituloisen?
Tämä ei pidä paikkaansa. Jos rikkaan perheen lapsella ja köyhän perheen lapsella on samat lahjat ja viitseliäisyys niin rikkaan perheen lapsi voi muuttaa omaan asuntoon ja ajella omalla autolla opikellessaan. köyhän taas pitää valita meneekö töihin heti että saa saman vai lykkääkö näitä asioita opiskelun jälkeiseen aikaan. Lisäksi rikas lapsi voi käyttää maksullisia valmennuskursseja ym ja samoista lahjoista huolimatta päästä opiskelemaan parempaan ammattiin.
Tämä ei ole rahakysymys vaan vanhempien laadusta kiinni. Usein vaan ne heikommat vanhemmat ovat myös rahallisesti heikommilla, mutta on rikkaidenkin perheiden lapsia, jotka ovat takamatkalla perheensä vuoksi.
Olen lähtöisin keskiluokkaisesta perheestä. Isällä itse asiassa aika hyväkin asema ja sai palkkaa tuplat verrattuna normaaliin keskituloiseen. Äitikin oli asiantuntijapalkalla.
Meillä vaan kotona oli henkisesti traumatisoiva ilmapiiri ja elämä, että ei siitä rahasta ihan hirveästi ollut hyötyä, isän rahoja ei edes perheelle jaeltu.
Olin jo koko lapsuuden jatkuvasti sairas ja lukiosta päästyäni niin henkisesti loppu, että lähdin alisuoriutumaan alemmalle koulutusasteelle, mitä lukion opettajat ällän paperit kirjoittaneelta olisi odottanut. Oli myös tarve päästä nopeasti tienaamaan omat rahat omaa elämistä varten. Kotona ei tuettu eikä kannustettu opintoihin millään muotoa, itse piti osata valita ja hoitaa asiat. Kävin töissä yhtä aikaa opintojen kanssa, että oli auto, jolla kulkea kouluun ja töihin. Sairastuin kolme kertaa opintojen aikana, tai no ehkä enemmänkin, ei sitä pysty laskemaan. Kahdesti niin, että se venytti opintoja yhteensä puolellatoista vuodella ja vaikeutti elämää muutenkin.
Kyllä se on myös rahakysymys. Itse olen köyhästä yksinhuoltaja perheestä mutta minulla oli todella hyvä ja huolehtiva äiti. Hän antoi kaikkensa mutta taloudellisesti ei pystynyt auttamaan. Niinpä minulla oli kiire töihin ja vähän samantapainen alisuoriutuja tarina kuin sinulla. Kotioloista se on paljon kiinni mutta vaikeudet voivat olla niin taloudellisia kuin muitakin.
Minäkään en saanut kotoa rahallista tukea, silti kouluttauduin pitkälle. Aika harva opiskelija lopulta vanhempien rahoilla eleli, yhdessä venytettiin penniä. Moni kävi opintojen ohella töissä, kesäisin tietysti kaikki.
Ja jos jää ilman kesätöitä, vähävaraisella ei ole seuraavana syksynä varaa opiskella. Varakkaan perheen nuori sen sijaan voi pyytää vanhemmiltaan tukea opintojensa jatkamiseen.
Voi pyytää, muttei välttämättä saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaiset hyötyy kaikkein eniten yhteiskunnasta. Vai mistä kuvittelette että ne rahanne tulevat, Kiinasta?
Tämä vaatii hieman perustelujasi noin niin kuin lihaksi luiden ympärille, kiitos
Esim kun firma tekee voittoa kovapalkkaisin saa suurimman palan vaikka olisi tehnyt saman työmäärän kuin muut. Rikas asuntosijoittaja joutuu maksamaan enemmän veroa kuin duunari mutta hän saa myös paljon enemmän takaisin asumistukien muodossa.
Paljon maata ja kiinteistöjä omistava hyötyy maanpuolustus velvoitteesta eniten koska hän ei voi pakata koko omaisuutta laukkuun ja luikkia karkuun. Ei voi köyhäkään koska on maanpuolustus velvollisuus. käytännössä siis kaikki köyhät puolustaa hätätilanteessa perheen ja isänmaan lisäksi teidän omaisuutta.Lähdetään siitä, että työn määrä ei ole mitattavissa oleva suure, useinmiten. Sielläkin missä se on (vaikkapa laatutarkastettuja kappaleita / tunti), ovat työntekijäjärjestöt halunneet palkkauksen, jossa työvuodet määräävät palkan ennen kuin tulos. Kun työn määrä ei yleensä ole mitattavissa, mitataan tuottavuutta. insinööri kehittää konenäön joka tarkastaa 100 ihmisen kappaleet samassa ajassa kuin tarkastaja yhden -eikö hänen tuottavuutensa ole silloin satakertainen laaduntarkastajaan verrattuna? Hän siis mahdollistaa sen, että sinä voit ostaa tuotteen johon sinulla ei aiemmin olisi ollut varaa koska sen tuottamiseen käytetään vähemmän tuotannontekijöitä (rahaa) kuin aiemmin. Kuinka siis tämä nyt kymmenkertaista palkkaa nauttiva henkilö on siitä yhteiskunnasta hyötynyt enemmän kuin sinä joka saat osuutesi hänen veroistaan (jotka yksityinen yritys maksaa tienattuaan ne markkinoilla mm insinöörin keksinnön avulla) ja tällä osuudellasi ostat edukkaammin sen yrityksen tuotteen kuin aiemmin olisit voinut ostaa?
Yhteiskunta mahdollistaa sen, että tämä insinööri on saanut lahjojaan vastaavan koulutuksen, Suomessa vieläpä ilmaiseksi. Ilman koulutusta tuo insinööri ei keksisi eikä tekisi yhtään mitään tuottavaa lähes 100% varmuudella.
Suomessa kaikki saavat lahjojaan ja viitseliäisyyttään vastaavan koulutuksen, eivät pelkästään hyvätuloiset.
Miksi hyvätuloisen pitäisi olla siitä kiitollisempi kuin pienituloisen?
Tämä ei pidä paikkaansa. Jos rikkaan perheen lapsella ja köyhän perheen lapsella on samat lahjat ja viitseliäisyys niin rikkaan perheen lapsi voi muuttaa omaan asuntoon ja ajella omalla autolla opikellessaan. köyhän taas pitää valita meneekö töihin heti että saa saman vai lykkääkö näitä asioita opiskelun jälkeiseen aikaan. Lisäksi rikas lapsi voi käyttää maksullisia valmennuskursseja ym ja samoista lahjoista huolimatta päästä opiskelemaan parempaan ammattiin.
Tämä ei ole rahakysymys vaan vanhempien laadusta kiinni. Usein vaan ne heikommat vanhemmat ovat myös rahallisesti heikommilla, mutta on rikkaidenkin perheiden lapsia, jotka ovat takamatkalla perheensä vuoksi.
Olen lähtöisin keskiluokkaisesta perheestä. Isällä itse asiassa aika hyväkin asema ja sai palkkaa tuplat verrattuna normaaliin keskituloiseen. Äitikin oli asiantuntijapalkalla.
Meillä vaan kotona oli henkisesti traumatisoiva ilmapiiri ja elämä, että ei siitä rahasta ihan hirveästi ollut hyötyä, isän rahoja ei edes perheelle jaeltu.
Olin jo koko lapsuuden jatkuvasti sairas ja lukiosta päästyäni niin henkisesti loppu, että lähdin alisuoriutumaan alemmalle koulutusasteelle, mitä lukion opettajat ällän paperit kirjoittaneelta olisi odottanut. Oli myös tarve päästä nopeasti tienaamaan omat rahat omaa elämistä varten. Kotona ei tuettu eikä kannustettu opintoihin millään muotoa, itse piti osata valita ja hoitaa asiat. Kävin töissä yhtä aikaa opintojen kanssa, että oli auto, jolla kulkea kouluun ja töihin. Sairastuin kolme kertaa opintojen aikana, tai no ehkä enemmänkin, ei sitä pysty laskemaan. Kahdesti niin, että se venytti opintoja yhteensä puolellatoista vuodella ja vaikeutti elämää muutenkin.
Kyllä se on myös rahakysymys. Itse olen köyhästä yksinhuoltaja perheestä mutta minulla oli todella hyvä ja huolehtiva äiti. Hän antoi kaikkensa mutta taloudellisesti ei pystynyt auttamaan. Niinpä minulla oli kiire töihin ja vähän samantapainen alisuoriutuja tarina kuin sinulla. Kotioloista se on paljon kiinni mutta vaikeudet voivat olla niin taloudellisia kuin muitakin.
Minäkään en saanut kotoa rahallista tukea, silti kouluttauduin pitkälle. Aika harva opiskelija lopulta vanhempien rahoilla eleli, yhdessä venytettiin penniä. Moni kävi opintojen ohella töissä, kesäisin tietysti kaikki.
Ja jos jää ilman kesätöitä, vähävaraisella ei ole seuraavana syksynä varaa opiskella. Varakkaan perheen nuori sen sijaan voi pyytää vanhemmiltaan tukea opintojensa jatkamiseen.
Ei kun siihen just on se opintolaina.
Hullu pitää olla, jos vähävaraisena menee tässä taloustilanteessa nostamaan lainaa. Paitsi tietenkin jos tietää pääsevänsä valmistumisen jälkeen jonnekin sukulaisen kaverin firmaan töihin (tosin vähävaraisilla harvemmin näin on).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaiset hyötyy kaikkein eniten yhteiskunnasta. Vai mistä kuvittelette että ne rahanne tulevat, Kiinasta?
Tämä vaatii hieman perustelujasi noin niin kuin lihaksi luiden ympärille, kiitos
Esim kun firma tekee voittoa kovapalkkaisin saa suurimman palan vaikka olisi tehnyt saman työmäärän kuin muut. Rikas asuntosijoittaja joutuu maksamaan enemmän veroa kuin duunari mutta hän saa myös paljon enemmän takaisin asumistukien muodossa.
Paljon maata ja kiinteistöjä omistava hyötyy maanpuolustus velvoitteesta eniten koska hän ei voi pakata koko omaisuutta laukkuun ja luikkia karkuun. Ei voi köyhäkään koska on maanpuolustus velvollisuus. käytännössä siis kaikki köyhät puolustaa hätätilanteessa perheen ja isänmaan lisäksi teidän omaisuutta.Lähdetään siitä, että työn määrä ei ole mitattavissa oleva suure, useinmiten. Sielläkin missä se on (vaikkapa laatutarkastettuja kappaleita / tunti), ovat työntekijäjärjestöt halunneet palkkauksen, jossa työvuodet määräävät palkan ennen kuin tulos. Kun työn määrä ei yleensä ole mitattavissa, mitataan tuottavuutta. insinööri kehittää konenäön joka tarkastaa 100 ihmisen kappaleet samassa ajassa kuin tarkastaja yhden -eikö hänen tuottavuutensa ole silloin satakertainen laaduntarkastajaan verrattuna? Hän siis mahdollistaa sen, että sinä voit ostaa tuotteen johon sinulla ei aiemmin olisi ollut varaa koska sen tuottamiseen käytetään vähemmän tuotannontekijöitä (rahaa) kuin aiemmin. Kuinka siis tämä nyt kymmenkertaista palkkaa nauttiva henkilö on siitä yhteiskunnasta hyötynyt enemmän kuin sinä joka saat osuutesi hänen veroistaan (jotka yksityinen yritys maksaa tienattuaan ne markkinoilla mm insinöörin keksinnön avulla) ja tällä osuudellasi ostat edukkaammin sen yrityksen tuotteen kuin aiemmin olisit voinut ostaa?
Yhteiskunta mahdollistaa sen, että tämä insinööri on saanut lahjojaan vastaavan koulutuksen, Suomessa vieläpä ilmaiseksi. Ilman koulutusta tuo insinööri ei keksisi eikä tekisi yhtään mitään tuottavaa lähes 100% varmuudella.
Suomessa kaikki saavat lahjojaan ja viitseliäisyyttään vastaavan koulutuksen, eivät pelkästään hyvätuloiset.
Miksi hyvätuloisen pitäisi olla siitä kiitollisempi kuin pienituloisen?
Tämä ei pidä paikkaansa. Jos rikkaan perheen lapsella ja köyhän perheen lapsella on samat lahjat ja viitseliäisyys niin rikkaan perheen lapsi voi muuttaa omaan asuntoon ja ajella omalla autolla opikellessaan. köyhän taas pitää valita meneekö töihin heti että saa saman vai lykkääkö näitä asioita opiskelun jälkeiseen aikaan. Lisäksi rikas lapsi voi käyttää maksullisia valmennuskursseja ym ja samoista lahjoista huolimatta päästä opiskelemaan parempaan ammattiin.
Tämä ei ole rahakysymys vaan vanhempien laadusta kiinni. Usein vaan ne heikommat vanhemmat ovat myös rahallisesti heikommilla, mutta on rikkaidenkin perheiden lapsia, jotka ovat takamatkalla perheensä vuoksi.
Olen lähtöisin keskiluokkaisesta perheestä. Isällä itse asiassa aika hyväkin asema ja sai palkkaa tuplat verrattuna normaaliin keskituloiseen. Äitikin oli asiantuntijapalkalla.
Meillä vaan kotona oli henkisesti traumatisoiva ilmapiiri ja elämä, että ei siitä rahasta ihan hirveästi ollut hyötyä, isän rahoja ei edes perheelle jaeltu.
Olin jo koko lapsuuden jatkuvasti sairas ja lukiosta päästyäni niin henkisesti loppu, että lähdin alisuoriutumaan alemmalle koulutusasteelle, mitä lukion opettajat ällän paperit kirjoittaneelta olisi odottanut. Oli myös tarve päästä nopeasti tienaamaan omat rahat omaa elämistä varten. Kotona ei tuettu eikä kannustettu opintoihin millään muotoa, itse piti osata valita ja hoitaa asiat. Kävin töissä yhtä aikaa opintojen kanssa, että oli auto, jolla kulkea kouluun ja töihin. Sairastuin kolme kertaa opintojen aikana, tai no ehkä enemmänkin, ei sitä pysty laskemaan. Kahdesti niin, että se venytti opintoja yhteensä puolellatoista vuodella ja vaikeutti elämää muutenkin.
Kyllä se on myös rahakysymys. Itse olen köyhästä yksinhuoltaja perheestä mutta minulla oli todella hyvä ja huolehtiva äiti. Hän antoi kaikkensa mutta taloudellisesti ei pystynyt auttamaan. Niinpä minulla oli kiire töihin ja vähän samantapainen alisuoriutuja tarina kuin sinulla. Kotioloista se on paljon kiinni mutta vaikeudet voivat olla niin taloudellisia kuin muitakin.
Minäkään en saanut kotoa rahallista tukea, silti kouluttauduin pitkälle. Aika harva opiskelija lopulta vanhempien rahoilla eleli, yhdessä venytettiin penniä. Moni kävi opintojen ohella töissä, kesäisin tietysti kaikki.
Ja jos jää ilman kesätöitä, vähävaraisella ei ole seuraavana syksynä varaa opiskella. Varakkaan perheen nuori sen sijaan voi pyytää vanhemmiltaan tukea opintojensa jatkamiseen.
Voi pyytää, muttei välttämättä saa.
Opinto-oikeushan on rahasta riippumaton asia. Vähävaraisellakin on opintotuki ja opntolaina käytössään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaiset on suurimpia hyötyjiä suomessakin ja jos ei kelpaa niin voitte muuttaa vaikka köyhäksi zimbabween. Siinä saisitte sitä näkemystä siihen miten etuoikeutettuja olittekaan suomessa. Mutta turha kai näille on yrittää takoa järkeä päähän. Aina vaan enemmän ja enemmän haluttaisiin.
Suomalainen hyvätuloinen eläisi Zimbabwessa kuin kuninkaallinen.
Suomalainen köyhäkin eläisi joissain maissa kuin kuninkaallinen. Eletään itseasiassa kaikki paremmin kuin kuninkaat satavuotta sitten.
Miksei muuten tukien saaja ei saa muuttaa tukiensa kanssa pysyvästi ulkomaille? Olisi yhteiskunnalle halvempaa? No joo, mutta raha karkaa ja palveluntarve vähenee. Eli vähemmän hanttihommia. Joku näkisi tässäkin mahdollisuuden...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaiset hyötyy kaikkein eniten yhteiskunnasta. Vai mistä kuvittelette että ne rahanne tulevat, Kiinasta?
Tämä vaatii hieman perustelujasi noin niin kuin lihaksi luiden ympärille, kiitos
Esim kun firma tekee voittoa kovapalkkaisin saa suurimman palan vaikka olisi tehnyt saman työmäärän kuin muut. Rikas asuntosijoittaja joutuu maksamaan enemmän veroa kuin duunari mutta hän saa myös paljon enemmän takaisin asumistukien muodossa.
Paljon maata ja kiinteistöjä omistava hyötyy maanpuolustus velvoitteesta eniten koska hän ei voi pakata koko omaisuutta laukkuun ja luikkia karkuun. Ei voi köyhäkään koska on maanpuolustus velvollisuus. käytännössä siis kaikki köyhät puolustaa hätätilanteessa perheen ja isänmaan lisäksi teidän omaisuutta.Lähdetään siitä, että työn määrä ei ole mitattavissa oleva suure, useinmiten. Sielläkin missä se on (vaikkapa laatutarkastettuja kappaleita / tunti), ovat työntekijäjärjestöt halunneet palkkauksen, jossa työvuodet määräävät palkan ennen kuin tulos. Kun työn määrä ei yleensä ole mitattavissa, mitataan tuottavuutta. insinööri kehittää konenäön joka tarkastaa 100 ihmisen kappaleet samassa ajassa kuin tarkastaja yhden -eikö hänen tuottavuutensa ole silloin satakertainen laaduntarkastajaan verrattuna? Hän siis mahdollistaa sen, että sinä voit ostaa tuotteen johon sinulla ei aiemmin olisi ollut varaa koska sen tuottamiseen käytetään vähemmän tuotannontekijöitä (rahaa) kuin aiemmin. Kuinka siis tämä nyt kymmenkertaista palkkaa nauttiva henkilö on siitä yhteiskunnasta hyötynyt enemmän kuin sinä joka saat osuutesi hänen veroistaan (jotka yksityinen yritys maksaa tienattuaan ne markkinoilla mm insinöörin keksinnön avulla) ja tällä osuudellasi ostat edukkaammin sen yrityksen tuotteen kuin aiemmin olisit voinut ostaa?
Yhteiskunta mahdollistaa sen, että tämä insinööri on saanut lahjojaan vastaavan koulutuksen, Suomessa vieläpä ilmaiseksi. Ilman koulutusta tuo insinööri ei keksisi eikä tekisi yhtään mitään tuottavaa lähes 100% varmuudella.
Suomessa kaikki saavat lahjojaan ja viitseliäisyyttään vastaavan koulutuksen, eivät pelkästään hyvätuloiset.
Miksi hyvätuloisen pitäisi olla siitä kiitollisempi kuin pienituloisen?
Tämä ei pidä paikkaansa. Jos rikkaan perheen lapsella ja köyhän perheen lapsella on samat lahjat ja viitseliäisyys niin rikkaan perheen lapsi voi muuttaa omaan asuntoon ja ajella omalla autolla opikellessaan. köyhän taas pitää valita meneekö töihin heti että saa saman vai lykkääkö näitä asioita opiskelun jälkeiseen aikaan. Lisäksi rikas lapsi voi käyttää maksullisia valmennuskursseja ym ja samoista lahjoista huolimatta päästä opiskelemaan parempaan ammattiin.
Tämä ei ole rahakysymys vaan vanhempien laadusta kiinni. Usein vaan ne heikommat vanhemmat ovat myös rahallisesti heikommilla, mutta on rikkaidenkin perheiden lapsia, jotka ovat takamatkalla perheensä vuoksi.
Olen lähtöisin keskiluokkaisesta perheestä. Isällä itse asiassa aika hyväkin asema ja sai palkkaa tuplat verrattuna normaaliin keskituloiseen. Äitikin oli asiantuntijapalkalla.
Meillä vaan kotona oli henkisesti traumatisoiva ilmapiiri ja elämä, että ei siitä rahasta ihan hirveästi ollut hyötyä, isän rahoja ei edes perheelle jaeltu.
Olin jo koko lapsuuden jatkuvasti sairas ja lukiosta päästyäni niin henkisesti loppu, että lähdin alisuoriutumaan alemmalle koulutusasteelle, mitä lukion opettajat ällän paperit kirjoittaneelta olisi odottanut. Oli myös tarve päästä nopeasti tienaamaan omat rahat omaa elämistä varten. Kotona ei tuettu eikä kannustettu opintoihin millään muotoa, itse piti osata valita ja hoitaa asiat. Kävin töissä yhtä aikaa opintojen kanssa, että oli auto, jolla kulkea kouluun ja töihin. Sairastuin kolme kertaa opintojen aikana, tai no ehkä enemmänkin, ei sitä pysty laskemaan. Kahdesti niin, että se venytti opintoja yhteensä puolellatoista vuodella ja vaikeutti elämää muutenkin.
Kyllä se on myös rahakysymys. Itse olen köyhästä yksinhuoltaja perheestä mutta minulla oli todella hyvä ja huolehtiva äiti. Hän antoi kaikkensa mutta taloudellisesti ei pystynyt auttamaan. Niinpä minulla oli kiire töihin ja vähän samantapainen alisuoriutuja tarina kuin sinulla. Kotioloista se on paljon kiinni mutta vaikeudet voivat olla niin taloudellisia kuin muitakin.
Minäkään en saanut kotoa rahallista tukea, silti kouluttauduin pitkälle. Aika harva opiskelija lopulta vanhempien rahoilla eleli, yhdessä venytettiin penniä. Moni kävi opintojen ohella töissä, kesäisin tietysti kaikki.
Ja jos jää ilman kesätöitä, vähävaraisella ei ole seuraavana syksynä varaa opiskella. Varakkaan perheen nuori sen sijaan voi pyytää vanhemmiltaan tukea opintojensa jatkamiseen.
Ei kun siihen just on se opintolaina.
Hullu pitää olla, jos vähävaraisena menee tässä taloustilanteessa nostamaan lainaa. Paitsi tietenkin jos tietää pääsevänsä valmistumisen jälkeen jonnekin sukulaisen kaverin firmaan töihin (tosin vähävaraisilla harvemmin näin on).
Todellinen ääliö on sellainen, joka ei opiskele alaa, jolla työllistyy. Esim. lääkäriksi kannattaa aina lukea vaikka lainarahallakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te "hyväosaiset" olette kyllä itsekkyydessänne ja ahneuksissanne todella sokeita!
Joka päivä ajatte yleisiä teitä pitkin, viette mahdollisen lapsenne neuvolaan, kouluun jne.
Käytte ehkäpä kirjastossa, tervehditte vastaantulevaa poliisia joka suojelee teitä rikollisilta,
näette palomiehiä työssään, jotka tarpeen tullen auttavat myös teitä hädässä, tarpeen tullen teidätkin leikataan keskus- tai yliopistosairaalassa jne. luetteloa voisi jatkaa melkoisen pitkään!
Lopettakaa siis se kitinä ja katsokaa joskus muuallekin, kuin omaan napaanne!
Tiedätkö, että kaikki tuo luettelemasi on käytössäsi, vaikka et olisi koskaan maksanut euroakaan veroja. Ne on ihan yhtälailla sen käytössä, joka maksaa veroja euron tai joka maksaa satatuhatta euroa. Mutta sen maksajan nyt pitäisi hävetä sitä, että hänkin saa nauttia näistä palveluista? Samalla logiikalla kyllä pitäisi sen köyhänkin hävetä, ettei ole pystynyt osallistumaan paremmin yhteisiin talkoisiin.
Itse kannatan sitä, ettei kenenkään tarvitsisi nöyränä olla kiitollinen siitä, että saa kulkea päällystetyllä kadulla tai voi soittaa palokunnan sammuttamaan tulipalon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi hyväosaisten pitäisi hyötyä, siksikö että eriarvoisuus säilyisi? Kadehtiiko joku oikeasti päihde - tai mielenterveysongelmaisia, ne kun saavat yhteiskunnan tukia. Nelkyt vuotta töissä, nyt terveys mennyt ja tonnin eläke, mutta autan kyllä mahdollisuuksien mukaan näitä vähempiosaisia kun ei täältä mitään mukaan saa. Eipä tarvi perikunnan riidellä jäämistöstä.
Yhteiskunnan ajatellaan olevan vähän niinkuin kaikkien juttu. Vai ajattelitko, että hyväosaiset ovat jotenkin yhteiskunnan ulkopuolella? Että ei tarvitse olla mitään jakoa, kunhan antavat rahaa?
Hyväosaisille on samat palvelut ja tukiverkot tarjolla kuin kaikille muillekin. Jos menetät työsi niin olet oikeutettu samoihin työttömien etuuksiin kuin kadulla asuva pitkäaikaistyötönkin. Eli ei tarvitse kadehtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis hyötyyhän he ja kaikista eniten hyötyykin. Yhteiskuntarauha on rikkaiden etu ja poliisi ensisijaisesti suojelee heidän omaisuuttaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi hyväosaisten pitäisi hyötyä, siksikö että eriarvoisuus säilyisi? Kadehtiiko joku oikeasti päihde - tai mielenterveysongelmaisia, ne kun saavat yhteiskunnan tukia. Nelkyt vuotta töissä, nyt terveys mennyt ja tonnin eläke, mutta autan kyllä mahdollisuuksien mukaan näitä vähempiosaisia kun ei täältä mitään mukaan saa. Eipä tarvi perikunnan riidellä jäämistöstä.
Yhteiskunnan ajatellaan olevan vähän niinkuin kaikkien juttu. Vai ajattelitko, että hyväosaiset ovat jotenkin yhteiskunnan ulkopuolella? Että ei tarvitse olla mitään jakoa, kunhan antavat rahaa?
Hyväosaisille on samat palvelut ja tukiverkot tarjolla kuin kaikille muillekin. Jos menetät työsi niin olet oikeutettu samoihin työttömien etuuksiin kuin kadulla asuva pitkäaikaistyötönkin. Eli ei tarvitse kadehtia.
Se on totta. Toisaalta on tilanteita, että joku meni maailmanympärysmatkalle vuodeksi ja saa sitten työkkäriä ja toimeentulotukea. Se, jolla on ne rahat edelleen pankissa odottamassa sitä sapattivuoden matkaa, joutuukin käyttämään ne rahat sitten elämiseensä, kun ei ehtinyt käyttää niitä ennen sairastumistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te "hyväosaiset" olette kyllä itsekkyydessänne ja ahneuksissanne todella sokeita!
Joka päivä ajatte yleisiä teitä pitkin, viette mahdollisen lapsenne neuvolaan, kouluun jne.
Käytte ehkäpä kirjastossa, tervehditte vastaantulevaa poliisia joka suojelee teitä rikollisilta,
näette palomiehiä työssään, jotka tarpeen tullen auttavat myös teitä hädässä, tarpeen tullen teidätkin leikataan keskus- tai yliopistosairaalassa jne. luetteloa voisi jatkaa melkoisen pitkään!
Lopettakaa siis se kitinä ja katsokaa joskus muuallekin, kuin omaan napaanne!Tiedätkö, että kaikki tuo luettelemasi on käytössäsi, vaikka et olisi koskaan maksanut euroakaan veroja. Ne on ihan yhtälailla sen käytössä, joka maksaa veroja euron tai joka maksaa satatuhatta euroa. Mutta sen maksajan nyt pitäisi hävetä sitä, että hänkin saa nauttia näistä palveluista? Samalla logiikalla kyllä pitäisi sen köyhänkin hävetä, ettei ole pystynyt osallistumaan paremmin yhteisiin talkoisiin.
Itse kannatan sitä, ettei kenenkään tarvitsisi nöyränä olla kiitollinen siitä, että saa kulkea päällystetyllä kadulla tai voi soittaa palokunnan sammuttamaan tulipalon.
Miksi muuten Suomessa ei hävetä sitä, että ei kykene osallistumaan yhteiskunnan rahoitukseen. Minusta pitäisi.
Vierailija kirjoitti:
Siis hyötyyhän he ja kaikista eniten hyötyykin. Yhteiskuntarauha on rikkaiden etu ja poliisi ensisijaisesti suojelee heidän omaisuuttaan.
Jos tässä maassa olisi vain rikkaita, poliiseista voisi irtisanoa 90 %.
Poliisia työllistää eniten köyhin kansanosa ja rikokset kohdistuvat eniten köyhään kansanosaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te "hyväosaiset" olette kyllä itsekkyydessänne ja ahneuksissanne todella sokeita!
Joka päivä ajatte yleisiä teitä pitkin, viette mahdollisen lapsenne neuvolaan, kouluun jne.
Käytte ehkäpä kirjastossa, tervehditte vastaantulevaa poliisia joka suojelee teitä rikollisilta,
näette palomiehiä työssään, jotka tarpeen tullen auttavat myös teitä hädässä, tarpeen tullen teidätkin leikataan keskus- tai yliopistosairaalassa jne. luetteloa voisi jatkaa melkoisen pitkään!
Lopettakaa siis se kitinä ja katsokaa joskus muuallekin, kuin omaan napaanne!Tiedätkö, että kaikki tuo luettelemasi on käytössäsi, vaikka et olisi koskaan maksanut euroakaan veroja. Ne on ihan yhtälailla sen käytössä, joka maksaa veroja euron tai joka maksaa satatuhatta euroa. Mutta sen maksajan nyt pitäisi hävetä sitä, että hänkin saa nauttia näistä palveluista? Samalla logiikalla kyllä pitäisi sen köyhänkin hävetä, ettei ole pystynyt osallistumaan paremmin yhteisiin talkoisiin.
Itse kannatan sitä, ettei kenenkään tarvitsisi nöyränä olla kiitollinen siitä, että saa kulkea päällystetyllä kadulla tai voi soittaa palokunnan sammuttamaan tulipalon.
Miksi muuten Suomessa ei hävetä sitä, että ei kykene osallistumaan yhteiskunnan rahoitukseen. Minusta pitäisi.
Vielä 90-luvulla hävettiin ja pyrittiin pääsemään mahdollisimman pian takaisin töihin.
Vierailija kirjoitti:
Jussi ihan itse kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän sillä kansallisen yhtenäisyyden saa rikottua, kun suhtautuu maksajiin kuin rikollisiin. Aivan poskettomia väitteitä kuulee vasureilta nykyisin. Jopa se, että joku on kouluttautunut, mikä on ihan saman hintaista ja yhtä mahdollista kaikille, nähdään jonkinlaisena sosiaalitukena, joka oikeuttaa toiset makaamaan koko ikänsä toisten rahoilla.
Ei todellakaan koulutus ole samanhintaista tai yhtä mahdollista kaikille. Varakkaiden lapset saavat opiskella käytännössä ilmaiseksi kun vanhemmat maksavat kaiken, muut rahoittavat opintonsa työllä ja/tai lainalla.
Varakkaiden lapsilla on myös paremmat mahdollisuudet ylipäätään päästä opiskelemaan, kun vanhemmat pystyvät maksamaan heille erilaisia valmennuskursseja ja avoimen väylän opintoja.Eli sen lisäksi että hyvätuloiset eivät saa käyttää julkisia palveluja kuten terveydenhuoltoa, niin he eivät myöskään saa käyttää omia rahojaan itseä tai jälkikasvua hyödyttäviin palveluihin kuten valmennuskursseihin?
Mitä jos puhuisit vain omasta puolestasi? Kukaan ei ole sanonut ettei saisi. Edellisessä viestissä sanottiin että koulutus ei ole samanhintaista tai yhtä mahdollista kaikille. Etkö ymmärtänyt lukemaasi?
Missä ihmeen koulussa koulutus maksaa köyhälle enemmän kuin rikkaalle? Ei, en todellakaan ymmärrä kun luen asioita jotka eivät pidä paikkaansa.
Opiskelun aikana ei tarvitse maksaa omaa elämää ollenkaan? Et lue asioita jotka eivät pidä paikkaansa. Et vain ymmärrä lukemaasi.
Kyllä, sekä rikkaan että köyhän. Mutta sanoit että koulutus ei ole samanhintaista. En ehkä ymmärrä lukemaani, mutta kun sinä et ymmärrä kirjoittamaasi.
Jos rikkaan perheen lapsen elämän opiskelun aikana maksaa vanhemmat ja köyhän perheen lapsen hän itse niin onko koulutus molemmille lapsille saman hintainen?
On, koulutuksen hinnasta et edelleenkään maininnut mitään. Ainoastaan elämisen.
Niin Suomessa koulutuksen hinta on se eläminen kunnei voi ainakaan täysipäiväisesti käydä töissä ja elättää itseään. Jos on syntynyt kultalusikka suussa tätä on varmasti vaikea käsittää. Moni köyhä maksaa opiskeluaan vielä pitkään valmistumisen jälkeen.
Tulevan köyhän ja tulevan rikkaan ero on yleensä juuri siinä, että rikas miettii muutaman askeleen eteenpäin. Jos nyt kituutan pelkillä nuudeleilla ja opiskelen, muutaman vuoden päästä voin tienata vähän enemmän. Köyhä taas miettii että haluan tänään syödä jauhelihaa.
Käsittämättömiä kommentteja. Tunnen monia joilla jää pakollisten kulujen jälkeen pääkaupungilla 30e koko kuun ruokaan.
Nämä joko eivät ole kouluttautuneet, tai sitten ovat kouluttautuneet sellaisille kivoille aloille joilla ei kaikille niitä kivoja töitä riitä.
Jos olisi aikoinaan miettinyt vähän sen hetkisiä mielihaluja pidemmälle niin todennäköisesti nyt jäisi enemmän käteen.
Minä kouluttauduin IT-alalle. Koulut olivat tylsää puurtamista ja riisin syömistä, mutta kyllä kannatti. Työstäni en erityisesti nauti mutta en sitä myöskään inhoa. Monia mukavampia aloja olisin voinut lukea, mutta halusin ammatin josta saan sen verran hyvää palkkaa että pystyn lapsilleni takaamaan mukavan lapsuuden ja myös sitten heitä tukemaan eteenpäin opiskelussa kun sen aika tulee.
Pystyn myös palkkani ansiosta tekemään kaikenlaista mukavaa, joka sitten tasapainottaa työnteosta puuttuvaa intohimoa.
Koetko siis olevasi hyväosainen? Kuulostaa hyvinkin keskiluokkaiselta. "Työ joka ei kiinnosta mutta maksaa laskut." "Lasten vuoksi." Juu, työn ja yhteiskunnan orja olet kuten monet muutkin työssäkäyvät. Ajatusmaailmakin kuten menneillä sukupolvilla. Et osaa elää. Omalle lapselleni toivon avarakatseisuutta. Ettei pidä rangaistusta palkintona.
Kyllä minä 110k€ plus bonukset vuodessa lasken ihan hyväosaiseksi. Mikä nyt sitten kullekin hyväosaisen raja on. Minulla taitaa olla tuttavapiirini toiseksi suurimmat tulot.
Kunhan nuoriso lähtee opiskelemaan niin olen ajatellut siirtyä nelipäiväiseen työviikkoon.
Vielä olisi siis skarpattavaa, jos pelkästään jo tuttavapiirissä jää kakkoseksi. Ei muuta kun uutta työpaikkaa etsimään.
Et sitten halua myöskään viettää aikaa lastesi kanssa, kun vasta heidän lähdettyään ajattelit siirtyä lyhyempään työviikkoon. Ai niin, eihän sinulla ole varaa, muuta kuin vasta sitten kun lapset lähtevät, joten en nyt kovin kovaa pullistelisi täällä av-palstalla.
- eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyväosaiset hyötyy kaikkein eniten yhteiskunnasta. Vai mistä kuvittelette että ne rahanne tulevat, Kiinasta?
Tämä vaatii hieman perustelujasi noin niin kuin lihaksi luiden ympärille, kiitos
Esim kun firma tekee voittoa kovapalkkaisin saa suurimman palan vaikka olisi tehnyt saman työmäärän kuin muut. Rikas asuntosijoittaja joutuu maksamaan enemmän veroa kuin duunari mutta hän saa myös paljon enemmän takaisin asumistukien muodossa.
Paljon maata ja kiinteistöjä omistava hyötyy maanpuolustus velvoitteesta eniten koska hän ei voi pakata koko omaisuutta laukkuun ja luikkia karkuun. Ei voi köyhäkään koska on maanpuolustus velvollisuus. käytännössä siis kaikki köyhät puolustaa hätätilanteessa perheen ja isänmaan lisäksi teidän omaisuutta.Lähdetään siitä, että työn määrä ei ole mitattavissa oleva suure, useinmiten. Sielläkin missä se on (vaikkapa laatutarkastettuja kappaleita / tunti), ovat työntekijäjärjestöt halunneet palkkauksen, jossa työvuodet määräävät palkan ennen kuin tulos. Kun työn määrä ei yleensä ole mitattavissa, mitataan tuottavuutta. insinööri kehittää konenäön joka tarkastaa 100 ihmisen kappaleet samassa ajassa kuin tarkastaja yhden -eikö hänen tuottavuutensa ole silloin satakertainen laaduntarkastajaan verrattuna? Hän siis mahdollistaa sen, että sinä voit ostaa tuotteen johon sinulla ei aiemmin olisi ollut varaa koska sen tuottamiseen käytetään vähemmän tuotannontekijöitä (rahaa) kuin aiemmin. Kuinka siis tämä nyt kymmenkertaista palkkaa nauttiva henkilö on siitä yhteiskunnasta hyötynyt enemmän kuin sinä joka saat osuutesi hänen veroistaan (jotka yksityinen yritys maksaa tienattuaan ne markkinoilla mm insinöörin keksinnön avulla) ja tällä osuudellasi ostat edukkaammin sen yrityksen tuotteen kuin aiemmin olisit voinut ostaa?
Yhteiskunta mahdollistaa sen, että tämä insinööri on saanut lahjojaan vastaavan koulutuksen, Suomessa vieläpä ilmaiseksi. Ilman koulutusta tuo insinööri ei keksisi eikä tekisi yhtään mitään tuottavaa lähes 100% varmuudella.
Suomessa kaikki saavat lahjojaan ja viitseliäisyyttään vastaavan koulutuksen, eivät pelkästään hyvätuloiset.
Miksi hyvätuloisen pitäisi olla siitä kiitollisempi kuin pienituloisen?
Tämä ei pidä paikkaansa. Jos rikkaan perheen lapsella ja köyhän perheen lapsella on samat lahjat ja viitseliäisyys niin rikkaan perheen lapsi voi muuttaa omaan asuntoon ja ajella omalla autolla opikellessaan. köyhän taas pitää valita meneekö töihin heti että saa saman vai lykkääkö näitä asioita opiskelun jälkeiseen aikaan. Lisäksi rikas lapsi voi käyttää maksullisia valmennuskursseja ym ja samoista lahjoista huolimatta päästä opiskelemaan parempaan ammattiin.
Tämä ei ole rahakysymys vaan vanhempien laadusta kiinni. Usein vaan ne heikommat vanhemmat ovat myös rahallisesti heikommilla, mutta on rikkaidenkin perheiden lapsia, jotka ovat takamatkalla perheensä vuoksi.
Olen lähtöisin keskiluokkaisesta perheestä. Isällä itse asiassa aika hyväkin asema ja sai palkkaa tuplat verrattuna normaaliin keskituloiseen. Äitikin oli asiantuntijapalkalla.
Meillä vaan kotona oli henkisesti traumatisoiva ilmapiiri ja elämä, että ei siitä rahasta ihan hirveästi ollut hyötyä, isän rahoja ei edes perheelle jaeltu.
Olin jo koko lapsuuden jatkuvasti sairas ja lukiosta päästyäni niin henkisesti loppu, että lähdin alisuoriutumaan alemmalle koulutusasteelle, mitä lukion opettajat ällän paperit kirjoittaneelta olisi odottanut. Oli myös tarve päästä nopeasti tienaamaan omat rahat omaa elämistä varten. Kotona ei tuettu eikä kannustettu opintoihin millään muotoa, itse piti osata valita ja hoitaa asiat. Kävin töissä yhtä aikaa opintojen kanssa, että oli auto, jolla kulkea kouluun ja töihin. Sairastuin kolme kertaa opintojen aikana, tai no ehkä enemmänkin, ei sitä pysty laskemaan. Kahdesti niin, että se venytti opintoja yhteensä puolellatoista vuodella ja vaikeutti elämää muutenkin.
Kyllä se on myös rahakysymys. Itse olen köyhästä yksinhuoltaja perheestä mutta minulla oli todella hyvä ja huolehtiva äiti. Hän antoi kaikkensa mutta taloudellisesti ei pystynyt auttamaan. Niinpä minulla oli kiire töihin ja vähän samantapainen alisuoriutuja tarina kuin sinulla. Kotioloista se on paljon kiinni mutta vaikeudet voivat olla niin taloudellisia kuin muitakin.
Minäkään en saanut kotoa rahallista tukea, silti kouluttauduin pitkälle. Aika harva opiskelija lopulta vanhempien rahoilla eleli, yhdessä venytettiin penniä. Moni kävi opintojen ohella töissä, kesäisin tietysti kaikki.
Ja jos jää ilman kesätöitä, vähävaraisella ei ole seuraavana syksynä varaa opiskella. Varakkaan perheen nuori sen sijaan voi pyytää vanhemmiltaan tukea opintojensa jatkamiseen.
Ei kun siihen just on se opintolaina.
Hullu pitää olla, jos vähävaraisena menee tässä taloustilanteessa nostamaan lainaa. Paitsi tietenkin jos tietää pääsevänsä valmistumisen jälkeen jonnekin sukulaisen kaverin firmaan töihin (tosin vähävaraisilla harvemmin näin on).
Todellinen ääliö on sellainen, joka ei opiskele alaa, jolla työllistyy. Esim. lääkäriksi kannattaa aina lukea vaikka lainarahallakin.
Mihin alueeseen olet lääkärinä erikoistunut tai erikoistumassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jussi ihan itse kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän sillä kansallisen yhtenäisyyden saa rikottua, kun suhtautuu maksajiin kuin rikollisiin. Aivan poskettomia väitteitä kuulee vasureilta nykyisin. Jopa se, että joku on kouluttautunut, mikä on ihan saman hintaista ja yhtä mahdollista kaikille, nähdään jonkinlaisena sosiaalitukena, joka oikeuttaa toiset makaamaan koko ikänsä toisten rahoilla.
Ei todellakaan koulutus ole samanhintaista tai yhtä mahdollista kaikille. Varakkaiden lapset saavat opiskella käytännössä ilmaiseksi kun vanhemmat maksavat kaiken, muut rahoittavat opintonsa työllä ja/tai lainalla.
Varakkaiden lapsilla on myös paremmat mahdollisuudet ylipäätään päästä opiskelemaan, kun vanhemmat pystyvät maksamaan heille erilaisia valmennuskursseja ja avoimen väylän opintoja.Eli sen lisäksi että hyvätuloiset eivät saa käyttää julkisia palveluja kuten terveydenhuoltoa, niin he eivät myöskään saa käyttää omia rahojaan itseä tai jälkikasvua hyödyttäviin palveluihin kuten valmennuskursseihin?
Mitä jos puhuisit vain omasta puolestasi? Kukaan ei ole sanonut ettei saisi. Edellisessä viestissä sanottiin että koulutus ei ole samanhintaista tai yhtä mahdollista kaikille. Etkö ymmärtänyt lukemaasi?
Missä ihmeen koulussa koulutus maksaa köyhälle enemmän kuin rikkaalle? Ei, en todellakaan ymmärrä kun luen asioita jotka eivät pidä paikkaansa.
Opiskelun aikana ei tarvitse maksaa omaa elämää ollenkaan? Et lue asioita jotka eivät pidä paikkaansa. Et vain ymmärrä lukemaasi.
Kyllä, sekä rikkaan että köyhän. Mutta sanoit että koulutus ei ole samanhintaista. En ehkä ymmärrä lukemaani, mutta kun sinä et ymmärrä kirjoittamaasi.
Jos rikkaan perheen lapsen elämän opiskelun aikana maksaa vanhemmat ja köyhän perheen lapsen hän itse niin onko koulutus molemmille lapsille saman hintainen?
On, koulutuksen hinnasta et edelleenkään maininnut mitään. Ainoastaan elämisen.
Niin Suomessa koulutuksen hinta on se eläminen kunnei voi ainakaan täysipäiväisesti käydä töissä ja elättää itseään. Jos on syntynyt kultalusikka suussa tätä on varmasti vaikea käsittää. Moni köyhä maksaa opiskeluaan vielä pitkään valmistumisen jälkeen.
Tulevan köyhän ja tulevan rikkaan ero on yleensä juuri siinä, että rikas miettii muutaman askeleen eteenpäin. Jos nyt kituutan pelkillä nuudeleilla ja opiskelen, muutaman vuoden päästä voin tienata vähän enemmän. Köyhä taas miettii että haluan tänään syödä jauhelihaa.
Käsittämättömiä kommentteja. Tunnen monia joilla jää pakollisten kulujen jälkeen pääkaupungilla 30e koko kuun ruokaan.
Nämä joko eivät ole kouluttautuneet, tai sitten ovat kouluttautuneet sellaisille kivoille aloille joilla ei kaikille niitä kivoja töitä riitä.
Jos olisi aikoinaan miettinyt vähän sen hetkisiä mielihaluja pidemmälle niin todennäköisesti nyt jäisi enemmän käteen.
Minä kouluttauduin IT-alalle. Koulut olivat tylsää puurtamista ja riisin syömistä, mutta kyllä kannatti. Työstäni en erityisesti nauti mutta en sitä myöskään inhoa. Monia mukavampia aloja olisin voinut lukea, mutta halusin ammatin josta saan sen verran hyvää palkkaa että pystyn lapsilleni takaamaan mukavan lapsuuden ja myös sitten heitä tukemaan eteenpäin opiskelussa kun sen aika tulee.
Pystyn myös palkkani ansiosta tekemään kaikenlaista mukavaa, joka sitten tasapainottaa työnteosta puuttuvaa intohimoa.
Koetko siis olevasi hyväosainen? Kuulostaa hyvinkin keskiluokkaiselta. "Työ joka ei kiinnosta mutta maksaa laskut." "Lasten vuoksi." Juu, työn ja yhteiskunnan orja olet kuten monet muutkin työssäkäyvät. Ajatusmaailmakin kuten menneillä sukupolvilla. Et osaa elää. Omalle lapselleni toivon avarakatseisuutta. Ettei pidä rangaistusta palkintona.
Kyllä minä 110k€ plus bonukset vuodessa lasken ihan hyväosaiseksi. Mikä nyt sitten kullekin hyväosaisen raja on. Minulla taitaa olla tuttavapiirini toiseksi suurimmat tulot.
Kunhan nuoriso lähtee opiskelemaan niin olen ajatellut siirtyä nelipäiväiseen työviikkoon.
Vielä olisi siis skarpattavaa, jos pelkästään jo tuttavapiirissä jää kakkoseksi. Ei muuta kun uutta työpaikkaa etsimään.
Et sitten halua myöskään viettää aikaa lastesi kanssa, kun vasta heidän lähdettyään ajattelit siirtyä lyhyempään työviikkoon. Ai niin, eihän sinulla ole varaa, muuta kuin vasta sitten kun lapset lähtevät, joten en nyt kovin kovaa pullistelisi täällä av-palstalla.- eri
No jopas oli ilkeämielinen oksennus! 👌😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis hyötyyhän he ja kaikista eniten hyötyykin. Yhteiskuntarauha on rikkaiden etu ja poliisi ensisijaisesti suojelee heidän omaisuuttaan.
Jos tässä maassa olisi vain rikkaita, poliiseista voisi irtisanoa 90 %.
Poliisia työllistää eniten köyhin kansanosa ja rikokset kohdistuvat eniten köyhään kansanosaan.
Markkinataloudessa kysyntä vaikuttaa elintason arvoon. On hyvä, jos on köyhiä, jotka laskevat kysyntäpohjaista inflaatiota, se tuottaa hyväosaisuutta, koska rahan arvo säilyy paremmin. Mitä enemmän on yhtä vauraita kuin sinä, sitä heikompi on sinun vaurautesi ostovoima eli se, millaisen elintason sillä saat. Siksi et halua, että poliisit irtisanottaisiin vaan maksat kiltisti verosi niistä varoista, mitä et onnistu verottajalta piilottamaan.
Vierailija kirjoitti:
Mitä et muka hyödy? Elät maailman turvallisimmassa yhteiskunnassa
Turvallisessa? Rikollisjengit ovat tulleet jäädäkseen. Lue ebemmän.
Tiettynä hetkenä ajassa tuo on täysin totta, siitä vaan syntyy se vaikutelma, että köyhyys tai rikkaus miellettäisiin yksilön ominaisuuksiksi. Sitähän ne eivät ole, lapsi voi syntyä yhtä hyvin köyhyyteen tai rikkauteen. Köyhyys ja rikkaus eivät ole samalla tavalla itsestä kiinni kuin vaikka ahneus tai altruismi.