Miten ihmiset uskaltaa ostaa taloja muuttotappiokunnista?
Tilastoennusteita on helposti saatavilla, ja suuressa osassa Suomea tilanne on tyly. Tulijoita on aina vain vähemmän, asunnon arvo romahtaa, palvelut lähtee. Ja silti osa pistää kaiken varallisuutena taloon, jota ei tule enää saamaan kaupaksi kuin murto-osalla ostohinnasta.
Kommentit (160)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monilla sinne muuttotappiopaikkakunnalle takaisin muuttavilla on sukujuuret siellä. Ei siis ole tarkoituskaan lähteä pois. Tietää siis, että tulee pysymään paikkakunnalla ja jos aikanaan ei kunto enää kestä omakotitalossa asumista, niin eiköhän joku sukulaistyttö/poika siihen muuta.
Ihmisillä tuntuu joskus unohtuvan, että pikkupaikkakunnilla asuu paljon sukuja, jotka ovat asunneet siellä n sukupolvea, eikä ole aikomustakaan lähteä pois.
Tällainen anekdootti ei muuta miksikään sitä laskusuuntaista väestönkehitystä. Tilasto on valitettavasti tässä ihan armoton, vaikka osa vaalisikin vielä mielikuvia maalle sankoin joukoin palavasta nuorisosta.
Eiköhän aika monessa paikassa ole se tilanne, että osa nuorisosta ei koskaan lähde syntymäpaikkakunnaltaan. Jäädään s-marketin kassalle töihin, perustetaan joku taksifirma tai ryhdytään työttömiksi, eikä ole tarkoituskaan lähteä opiskelemaan muualle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyn asuntoni eläkkeelle jäädessäni ja sitten vuokraan jonku edullisen asunnon maaseudulta.
Mistä ihmeestä tulee mielikuva maalla asumisen edullisuudesta? Asumiskustannukset ovat jopa kalliimmat, kuin kaupungissa.
Esim. sähkön kolmin tai jopa viisinkertainen, tietoverkostot, vesi, jätehuolto jne. Ja sama vuokrataso, jos sama asumismukavuus. Maalle muuttamisen syyt pitää olla muut, kuin raha.Kaveri asuu maalla ja hänellä on todella edullinen sähkösopimus. Hän on kilpailuttanut ne sopimukset sopivaan aikaan. Mulla on tontti tosi kaukana muusta, mutta ei se tiemaksu paljon kyllä ole, kun on monta osakasta kuitenkin. Viimeksi maksoin jotain 30 euroa vuodessa.
Perussähkö on samanhintaista, asui sitten Helsingissä tai Inarissa, mutta se mikä maksaa on sähkönsiirto. Jo pelkkä perusmaksu voi olla 50€/kk ja hinta kWh viisinkertainen
Asun maalla. Perusmaksu on 3,50 e/ kk ja siirto tariffista riippuen 2,7-3,5 senttiä/kWh. Mikäli ei ole sähkölämmitystä niin pelkässä omakotitalossa se sähkön hinta ole mikään ongelma, koska kulutus on kuitenkin niin pieni.
Maaseudulla ei varmaankaan ole kovin montaa omakotitaloa jossa ei olisi puilla lämpiävää varaavaa takkaa tai leivinuunia.
Huutonaurua näille sinnikkäille todisteluille maalla asumisen edullisuudesta. Yhtäkkiä jengillä on siis kattava puulämmitys, oma metsä, valtavan edullisia sähkösoppareita ja porakaivo ja syrjäisestä sijainnista huolimatta kaikki kulkeminen hoituu jännästi pelkällä polkupyörällä. Eikä tietenkään mitään korjaustarpeita jotka saattaisivat maksaa jotain. Asun siis maalla itsekin, mutta ei mulla ole mitään tarvetta uskotella että tämä olisi ilmaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät että laittavat kaiken? Osa Haluaa asua syrjässä kun ei kaipaa mitään kirjastoa ja kahvilaa naapuriin.
No asunto nyt sattuu olemaan suomalaisen suurin investointi, ja joku multimiljonääri harvemmin hankkii taloa jostain Humppilasta.
Asunto sattuu olemaan kaupunkilaisen suurin investointi. Maalla jää varaa sijoittaa muuhunkin.
Harvemmin. Maakunnissa myös tulot on keskimäärin pienempiä. Ja siis ei se maalla asuva muutenkaan "sijoita" siihen taloon kun "sijoituksen" arvokehitys on lähtökohtaisesti negatiivista. Jos ostaa talon jostain Ylivieskasta nyt sadalla tonnilla niin arvo on kymmenen vuoden päästä ehkä 60 tonnia, sikäli kun menee kaupaksi ollenkaan.
Tai valtion hommissa voi saada jotain syrjäseutulisää ja palkat paremmat kuin kaupungissa. Tosin en tiedä vieläkö tuota syrjäseutulisää saa, mutta ennen ainakin sai.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyn asuntoni eläkkeelle jäädessäni ja sitten vuokraan jonku edullisen asunnon maaseudulta.
Mistä ihmeestä tulee mielikuva maalla asumisen edullisuudesta? Asumiskustannukset ovat jopa kalliimmat, kuin kaupungissa.
Esim. sähkön kolmin tai jopa viisinkertainen, tietoverkostot, vesi, jätehuolto jne. Ja sama vuokrataso, jos sama asumismukavuus. Maalle muuttamisen syyt pitää olla muut, kuin raha.Kaveri asuu maalla ja hänellä on todella edullinen sähkösopimus. Hän on kilpailuttanut ne sopimukset sopivaan aikaan. Mulla on tontti tosi kaukana muusta, mutta ei se tiemaksu paljon kyllä ole, kun on monta osakasta kuitenkin. Viimeksi maksoin jotain 30 euroa vuodessa.
Perussähkö on samanhintaista, asui sitten Helsingissä tai Inarissa, mutta se mikä maksaa on sähkönsiirto. Jo pelkkä perusmaksu voi olla 50€/kk ja hinta kWh viisinkertainen
Asun maalla. Perusmaksu on 3,50 e/ kk ja siirto tariffista riippuen 2,7-3,5 senttiä/kWh. Mikäli ei ole sähkölämmitystä niin pelkässä omakotitalossa se sähkön hinta ole mikään ongelma, koska kulutus on kuitenkin niin pieni.
Maaseudulla ei varmaankaan ole kovin montaa omakotitaloa jossa ei olisi puilla lämpiävää varaavaa takkaa tai leivinuunia.
Jos meinaa pelkillä puilla lämmittää niin talon pitää joko olla hyvin pieni tai tulisijoja paljon. Yksi leivinuuni ei riitä yhtään mihinkään, se lämmittää hetkellisesti sen keittiön eikä yleensä varaa lämpöä. Ja klapikin maksaa, ellei ole myös omaa metsää.
Just uutisoitiin että näitä maalaispitäjien taloja ostetaan kakkosasunnoiksi (tai mökeiksi) ainakin jonkunverran. Kaipa se on hyvä olla piilopirtti sille kaupunkiasunnolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monilla sinne muuttotappiopaikkakunnalle takaisin muuttavilla on sukujuuret siellä. Ei siis ole tarkoituskaan lähteä pois. Tietää siis, että tulee pysymään paikkakunnalla ja jos aikanaan ei kunto enää kestä omakotitalossa asumista, niin eiköhän joku sukulaistyttö/poika siihen muuta.
Ihmisillä tuntuu joskus unohtuvan, että pikkupaikkakunnilla asuu paljon sukuja, jotka ovat asunneet siellä n sukupolvea, eikä ole aikomustakaan lähteä pois.
Tällainen anekdootti ei muuta miksikään sitä laskusuuntaista väestönkehitystä. Tilasto on valitettavasti tässä ihan armoton, vaikka osa vaalisikin vielä mielikuvia maalle sankoin joukoin palavasta nuorisosta.
Eiköhän aika monessa paikassa ole se tilanne, että osa nuorisosta ei koskaan lähde syntymäpaikkakunnaltaan. Jäädään s-marketin kassalle töihin, perustetaan joku taksifirma tai ryhdytään työttömiksi, eikä ole tarkoituskaan lähteä opiskelemaan muualle.
Olen itse maalta kotoin ja valtaosa siellä edelleen asuvista on kyllä käynyt opiskelemassa muualla. Maalle on muutettu takaisin opintojen jälkeen tai viimeistään siinä vaiheessa kun ollaan ryhdytty perustamaan perhettä. Töitä tekee ihan jokainen, joko vanhemmilta perityllä maatilalla tai sitten ollaan perustettu oma yritys.
Vierailija kirjoitti:
Huutonaurua näille sinnikkäille todisteluille maalla asumisen edullisuudesta. Yhtäkkiä jengillä on siis kattava puulämmitys, oma metsä, valtavan edullisia sähkösoppareita ja porakaivo ja syrjäisestä sijainnista huolimatta kaikki kulkeminen hoituu jännästi pelkällä polkupyörällä. Eikä tietenkään mitään korjaustarpeita jotka saattaisivat maksaa jotain. Asun siis maalla itsekin, mutta ei mulla ole mitään tarvetta uskotella että tämä olisi ilmaista.
Tuohan on ihan perussetti maalla, että on metsää, porakaivo jne.. Ei kai täällä kukaan ole väittänyt että se eläminen on ilmaista. Tuttu menee töihin työpaikan järjestämällä kimppakyydillä.
Vierailija kirjoitti:
Huutonaurua näille sinnikkäille todisteluille maalla asumisen edullisuudesta. Yhtäkkiä jengillä on siis kattava puulämmitys, oma metsä, valtavan edullisia sähkösoppareita ja porakaivo ja syrjäisestä sijainnista huolimatta kaikki kulkeminen hoituu jännästi pelkällä polkupyörällä. Eikä tietenkään mitään korjaustarpeita jotka saattaisivat maksaa jotain. Asun siis maalla itsekin, mutta ei mulla ole mitään tarvetta uskotella että tämä olisi ilmaista.
kaikesta pitää maksaa, paitsi jos ei halua, niin voi vain ottaa. pyörällä ajaa vain miesnutturaiset viherhompit. meillä on kaksi vanhaa diisselisavustinta. kun toimivat hyvin, niin autoja ei uusita. puulla lämmitetään, kaasulamput ja kaasuliesi varalla, jos tulee äkkinälkä. pari aurinkokennoa katolla. kantovesi ja hyyskä toimii myös sähkökatkon aikana. ja mikä parasta, naapureihin on reilusti matkaa. kauppareissu vajaa 50km eestaas.
Vierailija kirjoitti:
Huutonaurua näille sinnikkäille todisteluille maalla asumisen edullisuudesta. Yhtäkkiä jengillä on siis kattava puulämmitys, oma metsä, valtavan edullisia sähkösoppareita ja porakaivo ja syrjäisestä sijainnista huolimatta kaikki kulkeminen hoituu jännästi pelkällä polkupyörällä. Eikä tietenkään mitään korjaustarpeita jotka saattaisivat maksaa jotain. Asun siis maalla itsekin, mutta ei mulla ole mitään tarvetta uskotella että tämä olisi ilmaista.
Itseäni taas naurattaa se rinnakkainasettelu miten maalla on niin paljon korkeammat elinkustannukset kuin kaupungissa. Ihan niin kuin kaupungissa asuva ei käyttäisi sähköä, maksaisi vedestä tai joutuisi silloin tällöin remontoimaan asuntoaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyn asuntoni eläkkeelle jäädessäni ja sitten vuokraan jonku edullisen asunnon maaseudulta.
Mistä ihmeestä tulee mielikuva maalla asumisen edullisuudesta? Asumiskustannukset ovat jopa kalliimmat, kuin kaupungissa.
Esim. sähkön kolmin tai jopa viisinkertainen, tietoverkostot, vesi, jätehuolto jne. Ja sama vuokrataso, jos sama asumismukavuus. Maalle muuttamisen syyt pitää olla muut, kuin raha.
Höpön höpön. Sähköä voi ostaa ihan mistä yhtiöstä saa parhaimpaan hintaan. Kukaan ei ole enää tänä päivänä sidottu oman kunnan sähköyhtiöön niin kuin joskus 1970-luvulla. Maalla ei ole tiemaksuja kuin vaan yksityisillä tiehoitokunnilla ja sen maksu menee vaan ylläpitoon ja maksaa tosiaan vaan muutaman kympin vuodessa. Veden hinta on noussut viime aikoina joka paikassa ja ei se jätehuoltokaan maksa kuin jotain kympin kuussa, jos viitsii lajitella muovit ja metallit yms. Ne sitten kulkee siinä samalla kun käy muutenkin "ihmisten ilmoilla". Täytyyhän kaupunkiasunnossakin maksaa vedestä ja se roskiksen käyttö on kyllä huomioitu yhtiövastikkeissa. Luuletko että kaupunkiasunnossa on yhtään mitään ilmaista palvelua. Kaikki on vuokrissa tai yhtiövastikkeissa huomioitu. Ei se eläminen täällä sen kalliimpaa ole.
Mutta se on totta, että maalle muuttamiseen on muitakin syitä. Esimerkiksi täällä ei tarvitse kuunnella, kun yläkerran naapuri kävelee norsun askelin keskellä yötä tai kun naapurin rakastunut vastavihitty nuoripari jytkyttää seinää vasten menemään...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyn asuntoni eläkkeelle jäädessäni ja sitten vuokraan jonku edullisen asunnon maaseudulta.
Mistä ihmeestä tulee mielikuva maalla asumisen edullisuudesta? Asumiskustannukset ovat jopa kalliimmat, kuin kaupungissa.
Esim. sähkön kolmin tai jopa viisinkertainen, tietoverkostot, vesi, jätehuolto jne. Ja sama vuokrataso, jos sama asumismukavuus. Maalle muuttamisen syyt pitää olla muut, kuin raha.Kaveri asuu maalla ja hänellä on todella edullinen sähkösopimus. Hän on kilpailuttanut ne sopimukset sopivaan aikaan. Mulla on tontti tosi kaukana muusta, mutta ei se tiemaksu paljon kyllä ole, kun on monta osakasta kuitenkin. Viimeksi maksoin jotain 30 euroa vuodessa.
Perussähkö on samanhintaista, asui sitten Helsingissä tai Inarissa, mutta se mikä maksaa on sähkönsiirto. Jo pelkkä perusmaksu voi olla 50€/kk ja hinta kWh viisinkertainen
Asun maalla. Perusmaksu on 3,50 e/ kk ja siirto tariffista riippuen 2,7-3,5 senttiä/kWh. Mikäli ei ole sähkölämmitystä niin pelkässä omakotitalossa se sähkön hinta ole mikään ongelma, koska kulutus on kuitenkin niin pieni.
Maaseudulla ei varmaankaan ole kovin montaa omakotitaloa jossa ei olisi puilla lämpiävää varaavaa takkaa tai leivinuunia.
Jos meinaa pelkillä puilla lämmittää niin talon pitää joko olla hyvin pieni tai tulisijoja paljon. Yksi leivinuuni ei riitä yhtään mihinkään, se lämmittää hetkellisesti sen keittiön eikä yleensä varaa lämpöä. Ja klapikin maksaa, ellei ole myös omaa metsää.
Kotitalossa pannuhuoneeseen laitettiin tulet ja vesi lähti kiertämään pattereissa. Joskus lämmitettiin myös sähköllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika monilla sinne muuttotappiopaikkakunnalle takaisin muuttavilla on sukujuuret siellä. Ei siis ole tarkoituskaan lähteä pois. Tietää siis, että tulee pysymään paikkakunnalla ja jos aikanaan ei kunto enää kestä omakotitalossa asumista, niin eiköhän joku sukulaistyttö/poika siihen muuta.
Ihmisillä tuntuu joskus unohtuvan, että pikkupaikkakunnilla asuu paljon sukuja, jotka ovat asunneet siellä n sukupolvea, eikä ole aikomustakaan lähteä pois.
Tällainen anekdootti ei muuta miksikään sitä laskusuuntaista väestönkehitystä. Tilasto on valitettavasti tässä ihan armoton, vaikka osa vaalisikin vielä mielikuvia maalle sankoin joukoin palavasta nuorisosta.
Eiköhän aika monessa paikassa ole se tilanne, että osa nuorisosta ei koskaan lähde syntymäpaikkakunnaltaan. Jäädään s-marketin kassalle töihin, perustetaan joku taksifirma tai ryhdytään työttömiksi, eikä ole tarkoituskaan lähteä opiskelemaan muualle.
No tämähän ei muuten yksinkertaisesti ole totta. Kaikilla pikkupaikkakunnilla suurin kato käy opiskeluikäisten kohdalla. Jokunen muuttaa siinä kolmen kympin korvilla takaisin, suurin osa ei, kun ei ole töitä.
Isoin ero maalla ja kaupungissa asuvan kustannuksissa on se, että maalla asuva maksaa enemmän kulkemisesta. Oma auto on oltava ja sen ylläpitäminen on kallista. Kaupungissa pärjää ilmankin. Tämä ja arvon lasku kannattaa ottaa huomioon, kun miettii ostavansa maalta halvemmalla asunnon.
Omassa mökkikunnassani on tänä vuonna syntynyt kaksi, siis vain kaksi lasta. Ei tällainen kunta voi pidemmän päälle pärjätä. Kolmen vuoden päästä ekaluokan aloittaa kuusi lasta.
50 vuotta sitten kunnassa oli 8 alakoulua ja yli 400 lasta, nyt yksi ja lapsia 70, keskimäärin siis 10 lasta/ vuosiluokka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyn asuntoni eläkkeelle jäädessäni ja sitten vuokraan jonku edullisen asunnon maaseudulta.
Mistä ihmeestä tulee mielikuva maalla asumisen edullisuudesta? Asumiskustannukset ovat jopa kalliimmat, kuin kaupungissa.
Esim. sähkön kolmin tai jopa viisinkertainen, tietoverkostot, vesi, jätehuolto jne. Ja sama vuokrataso, jos sama asumismukavuus. Maalle muuttamisen syyt pitää olla muut, kuin raha.Kaveri asuu maalla ja hänellä on todella edullinen sähkösopimus. Hän on kilpailuttanut ne sopimukset sopivaan aikaan. Mulla on tontti tosi kaukana muusta, mutta ei se tiemaksu paljon kyllä ole, kun on monta osakasta kuitenkin. Viimeksi maksoin jotain 30 euroa vuodessa.
Perussähkö on samanhintaista, asui sitten Helsingissä tai Inarissa, mutta se mikä maksaa on sähkönsiirto. Jo pelkkä perusmaksu voi olla 50€/kk ja hinta kWh viisinkertainen
Asun maalla. Perusmaksu on 3,50 e/ kk ja siirto tariffista riippuen 2,7-3,5 senttiä/kWh. Mikäli ei ole sähkölämmitystä niin pelkässä omakotitalossa se sähkön hinta ole mikään ongelma, koska kulutus on kuitenkin niin pieni.
Maaseudulla ei varmaankaan ole kovin montaa omakotitaloa jossa ei olisi puilla lämpiävää varaavaa takkaa tai leivinuunia.
Jos meinaa pelkillä puilla lämmittää niin talon pitää joko olla hyvin pieni tai tulisijoja paljon. Yksi leivinuuni ei riitä yhtään mihinkään, se lämmittää hetkellisesti sen keittiön eikä yleensä varaa lämpöä. Ja klapikin maksaa, ellei ole myös omaa metsää.
Kotitalossa pannuhuoneeseen laitettiin tulet ja vesi lähti kiertämään pattereissa. Joskus lämmitettiin myös sähköllä.
Miksi tätä on alapeukutettu? Meillä lämpiää talo tälläkin hetkellä puilla. Sähkö myös saatavilla, jos jostain syystä tarvis, mut kyllä noilla oman metsän klapeilla lämmittää paljon edullisemmin. Sitten on toki lisäksi iso muuri ja puukiuas saunassa. Nekin lämmittää hyvin. Vaikka asutaan isossa talossa, niin sähköä ei juurikaan kulu.
Riippuu väjän tilanteesta. Jos talo on tosi halpa asumiskustannusten (kulut+laina) erotus suhteessa kalliisiin alueisiin saattaa kaattaa sen myöhempien vuosien myyntitappion. Fiksu on tietty sijoittanut kuukausittain säästyneet rahat tuotttavampiin kohteisiin.
Maailmantilanne on niin sekava että luultavasti me helsinkiläiset, joiden kaikki rahat velkoineen on asunnossa kiinni ollaan tehty siinä virhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huutonaurua näille sinnikkäille todisteluille maalla asumisen edullisuudesta. Yhtäkkiä jengillä on siis kattava puulämmitys, oma metsä, valtavan edullisia sähkösoppareita ja porakaivo ja syrjäisestä sijainnista huolimatta kaikki kulkeminen hoituu jännästi pelkällä polkupyörällä. Eikä tietenkään mitään korjaustarpeita jotka saattaisivat maksaa jotain. Asun siis maalla itsekin, mutta ei mulla ole mitään tarvetta uskotella että tämä olisi ilmaista.
Tuohan on ihan perussetti maalla, että on metsää, porakaivo jne.. Ei kai täällä kukaan ole väittänyt että se eläminen on ilmaista. Tuttu menee töihin työpaikan järjestämällä kimppakyydillä.
Hauskaa että persujen bensapopulismin ydinviesti oli että maalla autoa tarvitaan ja bensaaa kuluu ja että nimenomaan cityvihreät eivät pysty tätä käsittämään, että maakunnissa ei vaan toimi mitkään muut ratkaisut kuin oma auto. Ja nyt kun pitää eri asiayhteydessä selittää mustaa valkoiseksi niin viesti onkin täysin päinvastainen, konkelilla ja kimppakyydeillä vaan suhataan, ei kustannuksia, trallallaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyn asuntoni eläkkeelle jäädessäni ja sitten vuokraan jonku edullisen asunnon maaseudulta.
Mistä ihmeestä tulee mielikuva maalla asumisen edullisuudesta? Asumiskustannukset ovat jopa kalliimmat, kuin kaupungissa.
Esim. sähkön kolmin tai jopa viisinkertainen, tietoverkostot, vesi, jätehuolto jne. Ja sama vuokrataso, jos sama asumismukavuus. Maalle muuttamisen syyt pitää olla muut, kuin raha.Höpön höpön. Sähköä voi ostaa ihan mistä yhtiöstä saa parhaimpaan hintaan. Kukaan ei ole enää tänä päivänä sidottu oman kunnan sähköyhtiöön niin kuin joskus 1970-luvulla. Maalla ei ole tiemaksuja kuin vaan yksityisillä tiehoitokunnilla ja sen maksu menee vaan ylläpitoon ja maksaa tosiaan vaan muutaman kympin vuodessa. Veden hinta on noussut viime aikoina joka paikassa ja ei se jätehuoltokaan maksa kuin jotain kympin kuussa, jos viitsii lajitella muovit ja metallit yms. Ne sitten kulkee siinä samalla kun käy muutenkin "ihmisten ilmoilla". Täytyyhän kaupunkiasunnossakin maksaa vedestä ja se roskiksen käyttö on kyllä huomioitu yhtiövastikkeissa. Luuletko että kaupunkiasunnossa on yhtään mitään ilmaista palvelua. Kaikki on vuokrissa tai yhtiövastikkeissa huomioitu. Ei se eläminen täällä sen kalliimpaa ole.
Mutta se on totta, että maalle muuttamiseen on muitakin syitä. Esimerkiksi täällä ei tarvitse kuunnella, kun yläkerran naapuri kävelee norsun askelin keskellä yötä tai kun naapurin rakastunut vastavihitty nuoripari jytkyttää seinää vasten menemään...
Se itse sähkön hinta ei paljoa vaikuta, kun siirtoyhtiötä ei voi kilpailuttaa. Kainuussa Loiste tai mikä se nykyään onkaan laskuttaa monikymmenkertaisesti siirrosta. Omakotitaloissa pelkkä siirtohinta voi olla monta sataa euroa kuukaudessa. Käyttömaksun parikymppiä on pelkkää napeilla pelaamista siihen verrattuna.
Meidän 95- v mummo asuu tyytyväisenä maalla talossa, joka ei lahoa vaan on ihan hyvin pidetty kunnossa. Omat lapset ovat opiskelujen jälkeen ostaneet kotinsa lähistöltä koska ovat alueelle työllistyneet. Samoin monet heidän kaverinsa.