Tero hoiti lastaan kotona ja opiskeli muutaman tunnin viikossa sai tukea yli 3000 euroa kuukaudessa

Itsekin haluaisin hoitaa lasta ansiosidonnaisella kotona, edes kerran elämässä. Ei vaan taida olla sotealan ammattilaisena mitään mahdollisuutta olla työttömänä "rauhassa". Miksiköhän mä edes maksan kassaan yhtään mitään.

"Pärstäkerroin" ratkaisee

Veikkaan, että tuosta on vähän reilummin aikaa. Nykyään ei taida olla noita kultaisia kädenpuristuksiaan paljoa tarjolla. Lanko sai sellaisen joskus ysärillä. Ysärillä muuten tehtiin ulkomaan vierailujakin työttömyyskursseilla, niistä sai puolikkaan ulkomaanpäivärahan työttömyyskorvauksen lisäksi matkan ajalta. Tiedän kurssin, missä olivat viikon aurinkorannalla, oli siihen ympätty kurssin aiheeseen liittyvä vierailukin.

Jutussa kerrotaan, että opiskeluvaatimus oli muutama opintopiste kuussa eli kolme kurssia vuosineljänneksellä ja siitä Tero selviytyi vain muutaman tunnin opiskeluilla viikossa. Tuo luhyt aika tuntuu aika uskomattomalta, varsinkin jos kyse on yliopisto-opinnoista, niinkuin jutussa annettiin ymmärtää. Yliopisto-opinnoissa on laskettu, että yksi opintopiste vaatii muistaakseni töitä noin 27 tuntia. Jos opiskelee vain muutaman tunnin viikossa, ei saa kuukaudessa suoritettua edes yhtä opintopistettä. Tästä päätellen juttu on valetta.

Pakko oli laskea. Jos saa 1200 brutto ansiosidonnaista, saa 300€ as. tukea eli olisiko nuo 1200€ netto?

Siitä vähennetään vuokra 700€ sähkö ja vesi, jää 460€. Ja ei kun TT tukea hakemaan, jotta jää 550€ eli sama kun 0 tuloiselle.

Sitä en jaksa tarkistaa millä tuloilla saa 1200€ brutto ansiosidonnaista, mutta matalimmillaan palkoilla voi olla totta tuokin summa.

Okei, 2200 brutolla saa ehkä 1200 netto päivärahaa. Mutta taitaa mennä silti siihen, että käteen jää melkein sama kun peruspäivärahalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseasiassa onko joku laskenut sinkun rahatilannetta: peruspäiväraha vs. ansiosidonnainen kun pieni palkka ja vuokra-asunto.

Peruspäivärahalla tulee enemmän tukia esim. asumistukea ja mahdollisesti TT tukea, mutta ansiosidonnaisella enemmän päivärahaa ja vähemmän muita tukia. Meneekö plus miinus nolla, kun laskennallisesti viime kädessä kummallekin pitää jäädä se sama elämiseen, jos ansiosidonnainen plus asumistuki miinus hyväksyttävät kulut vie alle TT tuen normin?

Voi olla, että tuet ovat muuttuneet, niinhän ne joka vuosi muuttuu, mutta tuttavallani oli vuosia sitten andiosidonnaisen netto 50€ vähemmän, kun palkka, ottaen huomioon kaikki tekijät, mitä jää viivan alle.

Tämä on valhe.

Vierailija kirjoitti:

Okei, 2200 brutolla saa ehkä 1200 netto päivärahaa. Mutta taitaa mennä silti siihen, että käteen jää melkein sama kun peruspäivärahalla.

Erotuksena se, cettä et joudu hakemaan TT tukea, joten olet siis hyvässä tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseasiassa onko joku laskenut sinkun rahatilannetta: peruspäiväraha vs. ansiosidonnainen kun pieni palkka ja vuokra-asunto.

Peruspäivärahalla tulee enemmän tukia esim. asumistukea ja mahdollisesti TT tukea, mutta ansiosidonnaisella enemmän päivärahaa ja vähemmän muita tukia. Meneekö plus miinus nolla, kun laskennallisesti viime kädessä kummallekin pitää jäädä se sama elämiseen, jos ansiosidonnainen plus asumistuki miinus hyväksyttävät kulut vie alle TT tuen normin?

Voi olla, että tuet ovat muuttuneet, niinhän ne joka vuosi muuttuu, mutta tuttavallani oli vuosia sitten andiosidonnaisen netto 50€ vähemmän, kun palkka, ottaen huomioon kaikki tekijät, mitä jää viivan alle.

Tämä on valhe.

Ei se kyllä ollut silloin. Kyseessä yh.

Vierailija kirjoitti:

Jutussa kerrotaan, että opiskeluvaatimus oli muutama opintopiste kuussa eli kolme kurssia vuosineljänneksellä ja siitä Tero selviytyi vain muutaman tunnin opiskeluilla viikossa. Tuo luhyt aika tuntuu aika uskomattomalta, varsinkin jos kyse on yliopisto-opinnoista, niinkuin jutussa annettiin ymmärtää. Yliopisto-opinnoissa on laskettu, että yksi opintopiste vaatii muistaakseni töitä noin 27 tuntia. Jos opiskelee vain muutaman tunnin viikossa, ei saa kuukaudessa suoritettua edes yhtä opintopistettä. Tästä päätellen juttu on valetta.

Juuri oli tänään juttua helpoista nopista https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009834162.html

Omaan opiskeluaikaanikin oli kursseja, missä sai suorituksen helposti kasaan ja sitten oli hankalia. Niissä hankalissa muutamaan tulikin sitten muutos, että niistä saikin enemmän, jopa takautuvasti. Olen itsekin suorittanut yhden kurssin käymällä vain tentissä, kun sain prujut toiselta, joka sai ne kaveriltaan.

Jostain kumman syystä näitä Teroja putkahtaa aina mediaan kun ollaan leikkaamassa köyhiltä ja on keskusteluja tuista.

Vierailija kirjoitti:

Olen jokunen vuosi sitten yrittänyt saada luvan opiskella tuolla samalla tavalla (en saanut lupaa kun kuulemma yksi tutkinto riittää) ja muistan hyvin kuinka opiskelun aikana olisi pitänyt hakea työpaikkaa aivan kuten muulloinkin työttömänä työnhakijana. Ja jos olisi saanut työpaikan, opiskelu olisi kuulunut keskeyttää. Muistan sen koska suutuin ajatuksesta. Kuinka muka voi keskittyä kunnolla opiskeluun, jos on koko ajan vaarana että sen joutuu jättämään kesken työpaikan saamisen takia?

Eli Tero on ymmärtänyt ja tehnyt jotakin väärin. Hyvä Tero.

Tero oli kotona ennen työnhakuvelvoitteen muutosta.

Vierailija kirjoitti:

Jutussa kerrotaan, että opiskeluvaatimus oli muutama opintopiste kuussa eli kolme kurssia vuosineljänneksellä ja siitä Tero selviytyi vain muutaman tunnin opiskeluilla viikossa. Tuo luhyt aika tuntuu aika uskomattomalta, varsinkin jos kyse on yliopisto-opinnoista, niinkuin jutussa annettiin ymmärtää. Yliopisto-opinnoissa on laskettu, että yksi opintopiste vaatii muistaakseni töitä noin 27 tuntia. Jos opiskelee vain muutaman tunnin viikossa, ei saa kuukaudessa suoritettua edes yhtä opintopistettä. Tästä päätellen juttu on valetta.

Riippuu varmaan mitä opiskelee Sain aikoinaan matikasta todella helposti opintoviikkoja, kun kaveri taas joutui humanistisella puolella opiskelemaan todella paljon niiden opintoviikkojen eteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutussa kerrotaan, että opiskeluvaatimus oli muutama opintopiste kuussa eli kolme kurssia vuosineljänneksellä ja siitä Tero selviytyi vain muutaman tunnin opiskeluilla viikossa. Tuo luhyt aika tuntuu aika uskomattomalta, varsinkin jos kyse on yliopisto-opinnoista, niinkuin jutussa annettiin ymmärtää. Yliopisto-opinnoissa on laskettu, että yksi opintopiste vaatii muistaakseni töitä noin 27 tuntia. Jos opiskelee vain muutaman tunnin viikossa, ei saa kuukaudessa suoritettua edes yhtä opintopistettä. Tästä päätellen juttu on valetta.

Juuri oli tänään juttua helpoista nopista https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009834162.html

Omaan opiskeluaikaanikin oli kursseja, missä sai suorituksen helposti kasaan ja sitten oli hankalia. Niissä hankalissa muutamaan tulikin sitten muutos, että niistä saikin enemmän, jopa takautuvasti. Olen itsekin suorittanut yhden kurssin käymällä vain tentissä, kun sain prujut toiselta, joka sai ne kaveriltaan.

Joo minä pääsin yhden ohjelmointikurssin läpi, kun kurssikaveri teki puolestani harjoitukset. Tentin sain tehtyä sitten just rimaa hipoen. En ole ikinä tuota ohjelmointia tarvinnut tuon jälkeen. 

Ei ole loogista. Jos opiskelu on päätoimista, siihen pitää saada te tston lupa, eikä se silloin todellakaan ole mikään ilmoitusasia. Silloin opiskella saa niin paljon kuin tahtoo ja tuossa on joku vähimmäismäärä kuinka paljon suorittaa.

Jos opiskelu taas on sivutoimista, sille on enimmäismäärä kuinka paljon SAA suorittaa ja silloin työhaku on normaalisti voimassa, tietenkin, koska opiskelu on sivutoimista. Tässä jutussa on sotkettu kaksi eri asiaa.

Sitten kun Tero on iloinen veronmaksaja, tämäkin ilo kuittaantuu.

Vierailija kirjoitti:

Sitten kun Tero on iloinen veronmaksaja, tämäkin ilo kuittaantuu.

No eiköhän hän ole veroja maksanut ihan tarpeeksi noilla palkoilla. 

Kaveri oli ansiosidonnaisella vuoden ihan vaan leväten ja harrastellen. Hommas uuden työpaikan, kun vuosi tuli täyteen. Tuollainen vuoden tauko töistä teki oikein hyvää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutussa kerrotaan, että opiskeluvaatimus oli muutama opintopiste kuussa eli kolme kurssia vuosineljänneksellä ja siitä Tero selviytyi vain muutaman tunnin opiskeluilla viikossa. Tuo luhyt aika tuntuu aika uskomattomalta, varsinkin jos kyse on yliopisto-opinnoista, niinkuin jutussa annettiin ymmärtää. Yliopisto-opinnoissa on laskettu, että yksi opintopiste vaatii muistaakseni töitä noin 27 tuntia. Jos opiskelee vain muutaman tunnin viikossa, ei saa kuukaudessa suoritettua edes yhtä opintopistettä. Tästä päätellen juttu on valetta.

Juuri oli tänään juttua helpoista nopista https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009834162.html

Omaan opiskeluaikaanikin oli kursseja, missä sai suorituksen helposti kasaan ja sitten oli hankalia. Niissä hankalissa muutamaan tulikin sitten muutos, että niistä saikin enemmän, jopa takautuvasti. Olen itsekin suorittanut yhden kurssin käymällä vain tentissä, kun sain prujut toiselta, joka sai ne kaveriltaan.

Oman kokemuksen mukaan yliopisto-opinnot vaatii ihan oikeasti töitä. Sen takia niitä sanotaan yliopisto-opinnoiksi. Jos on oikeasti joku ihme fakiiri joka saa tenttejä läpi lukematta, niin sitten on varmaan edessä loistava tulevaisuus huippututkijana.

Tekeehän se tauko hyvää jos on rahaa. Mutta kun aika menee mettässä ja tarjousten perässä juostessa niin ei tee. Itse saan ansiosidonnaista n. 830 kuussa enkä mitään muita tukia.