Kirjailijoita huolettaa nyt se että he eivät saa siitä rahaa jos joku myy jo kertaalleen ostetun kirjan uudelleen

vanhan mamin ja tyttären kirjeenvaihto,

pst.kävelikö ihan millä muuten?

Eihän vaatteiden tekijäkään saa korvausta siitä, että mekko kierrätetään. Myydään vaikka Relovessa.

Vierailija kirjoitti:

Eihän vaatteiden tekijäkään saa korvausta siitä, että mekko kierrätetään. Myydään vaikka Relovessa.

Käytettyjen vaatteiden myyjät ovat yleensä yksityishenkilöitä jotka myyvät omia ylimääräisiä vaatekappaleitaan eteenpäin. Ei se ole mikään ongelma jos yksittäinen ihminen myy omistamansa kirjan divariin tai toiselle yksityiselle ihmiselle. Se sen sijaan on ongelma, jos kirjojen jälleenmyyjä alkaa myydä samaa tuotetta halvemmalla niin että tuotteen uusmyynti kärsii. Eiväthän ne vaatekaupatkaan myy näitä vähän käytettyjä vaatteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

S oouurin osa ihmisistä pystyy hyväksymään, että se oma intohimo ei ikinä riitä tulonlähteeksi. Hyväksyvät sen, että intohimo jää harrastuksen tasolle ja on tehtävä jotain muuta, jos ei halua kituuttaa köyhyysrajan alapuolella. Taiteilijat taas jostain syystä ajattelevat, että jos heidän intohimo ei tuota tarpeeksi, niin kulttuurisivistyksen nimissä heille pitää varmistaa tavalla tai toisella riittävän hyvät tulot, että he voivat keskittyä vain siihen omaan intohimoon, vain siihen mitä he haluavat tehdä. Ettei tarvitse uhrata luovaa mieltä ja aikaa paskoihin ja ikäviin juttuihin, jotka ovat pois heidän intohimoon keskittymiseltä.

Eli mikä sinusta olisi hyvä ratkaisu? Että kirjailijat menisivät töihin vaikka lähihoitajiksi, ja heidän kirjoittamiensa romaanien sijaan markkinoilla olisi vain amerikkalaisia best seller -kirjoja ja Kiira Korven kirjoitelmia?

Otin vain kantaa valitukseen alan huonosta kannattavuudesta. Jos kannattavuus on noin huonoa, tuskin se muuttuu kannattavaksi sillä, että kustantajat ja julkaisijat alkavat toimimaan säädyllisesti. Toki ne pitäisi pakottaa toimimaan säädyllisesti, siitä olen samaa mieltä, mutta kuinka paljon se sitten auttaisi?

Johtopäätös on tosiaan se, ettei se kaunokirjallisuus, jota tunnut pitävät täällä jonain hienompama ja parempana taiteena, niin kovin monia kiinnosta ja sillä tienaa joka tapauksessa huonosti. Sen verran marttyyri tämän suhteen näköjään olet, että teet kyllä mieluummin tätä parempaa taidetta pienelle porukalle kuin jotain massataidetta sivistymättömille ja otat vähän sellainen, ettei ole sun vika jos massat ei sun neroutta ymmärrä. Niin marttyyri et kuitenkaan ole, että olisit valmis hyväksymään myös valinnan taloudelliset seuraukset, vaan siinä vaiheessa muutut uhriksi.

Ainakin puhuit kuin olisit sitä mieltä, että kyllähän sulle kuuluu vähintään palkkaan verrattava korvaus jo sillä perusteella, että toteutat intohimoasi kokopäiväisesti ja ainakin omasta mielestäsi se on kovaa duunia. Yhtälössä ei lainkaan mietitä sitä, että kuinka monia sitten kiinnostaa se sun parempi kaunokirjallisuus, ainakaan niin paljon, että tarpeeksi moni olisi omia rajallisia tulojaan valmis käyttämään sen kuluttamiseen.

Entäs jos kaikki alkavat toimimaan? Kaikki toteuttavat kokoaikaisesti vain omaa intohimoa, juuri sitä mitä haluavat tehdä ja sitten alkavat vaatimaan sitä palkkaan vertautuvaa korvausta vain sillä perusteella, että se on heidän mielestään kovaa kovaaduunia? Suurin ymmärtää ja hyväksyy tässä tilanteessa sen, että intohimo jää harrastuksen tasolle ja jotain muutakin on tehtävä, jos haluaa kituuttelua parempaan riittävät tulot.

Kovasti teet oletuksia ja tulkintoja, joihin ei löydy mitään perusteita tuosta lainaamastasi tekstistä. Koska kykysi ymmärtää lukemaasi on noin heikko, annat vaikutelman ihmisestä, joka ei ole elämässään kovin paljon lukenut. Ymmärrys tuntuu muutenkin olevan heikkoa.

Se on kyllä totta, että tein paljon oletuksia. Mutta tuolta se valitus vaikuttaa. Siltä, että kirjailijan pitää saada toteuttaa intohimoaan kokopäiväisesti ilman turhia häiriötekijöitä ja tämän keskustelun logiikalla näköjään pitää olla sinällänsä oikeutettu saamaan tästä riittävä korvaus. Kirjailijan työ on näköjään itseisarvoisesti yhteiskunnalle niin tärkeää ja korvaamatonta, että joidenkin kantojen mukaan se pitäisi rinnastaa jopa terveydenhuoltoon ja varmaan siten muihinkin julkisiin peruspalveluihin eikä tuotoilla pyörivään yksityiseen puoleen. Joo, oletin.

Itsekään en ole mikään kaiken arvoa rahassa excelillä laskeva hjallisharkimo ja olen sitä mieltä, että tietyissä määrin pitää kustantaa ihmisille mahdollisuuksia harrastuksiin ja tukea omien juttujen toteuttamisessa, mikä on palstan logiikalla varmaan jo äärikommunismia. Mutta se vähän eri asia kuin uhriutuminen sen takia, ettei voi kokopäiväisesti toteuttaa vain omia intohimoja, koska tulot ei riitä.

Joten kyllä tästä huolimatta oma kantani tähän on se, että kikkelis kokkelis vaan.

Taidetta ei pidä rinnastaa terveyspalveluihin, koska näissä on ihan eri toimintaperiaatteet ja ihan eri tarkoitus. Ja ammattitaiteilijan kohdalla ei ole kyse harrastuksesta eikä "omien juttujen toteuttamisesta". Ja missä kohtaa olet nähnyt uhriutumista? Ja kuka on mielestäsi uhriutunut? Onko joku kertonut täällä olevansa kirjailija ja valittanut tuloista? Jotkut ovat kyllä linkittäneet tietoja kirjailijoiden tuloista, mutta nämä kirjoittajat eivät ole kertoneet ammattejaan. 

Mutta kyllä, kirjailijan pitäisi voida keskittyä työhönsä kokopäiväisesti ilman häiriötekijöitä. Ja kyllä, myös kirjailijan kuuluisi saada työstään edes asianmukainen korvaus - kirjamyynnistä ei ikinä saa riittävää tuloa, eikä sitä tässä kukaan oikeastaan ole peräänkuuluttanutkaan. Tässä ketjussa on ollut kyse siitä, että kirjamyynnistä pitäisi saada asianmukainen korvaus. Nyt kirjakaupat toimivat markkinahäirikköinä myymällä samaa kirjaa uudestaan ja uudestaan kieräten näin velvoitteensa tilittää myyntituloista osa kustantajalle (ja sitä kautta kirjailijalle). Kierrättämällä samaa kirjaa asiakkaalta toiselle kirjakauppa myös vääristää kirjan myyntilukuja, millä on huonoja seurauksia kirjailijalle.

Ja kyllä, kotimainen kirjallisuus on itseisarvoisesti tärkeää. Sitä ei ole syytä rinnastaa terveyspalveluihin, kuten sanoinkin jo (kirjallisuuden tai taiteen tehtävä ei ole tuottaa palveluita) eikä myöskään yksityiseen puoleen (koska kirjallisuuden tai taiteen perimmäinen tehtävä ei myöskään ole tuottaa voittoa). Eikö sitä voisi ajatella asiana, jota se oikeasti on? Kyse on henkisestä pääomasta, meidän kielialueemme ja kulttuurimme osa-alueesta. Sellaisena se on tärkeää.

Ammattitaiteilija elättää taiteella itsensä. Muut ovat harrastelijoita, jotka toivovat almuja harrastukselleen. Omaa kulttuuria on hyvä ylläpitää, mutta on myös hyvä tehdä taidetta, jota käytetään ja josta ollaan valmiita maksamaan. Tuohan on vasta mittari sille, onko taide kansan kulttuuria, vai yksittäisen taiteilijan kannanotto, joka ei kiinnosta kuin hänen kuplaansa.

Vastasin jo äsken tähän, mutta käytännössä vain harva suomalainen kirjailija pystyy elättämään itsensä kirjoittamalla, monessa muussa taiteenlajissa määrä on vielä vähäisempä. Tarkoittaako se sitä, että suomalaiset taiteilijat ovat pääsääntöisesti harrastelijoita?

Kyllä

Eli onko sinusta Kiira Korven julkaisut hienompaa taidetta kuin varsinaisten kirjailijoiden teokset? Nehän myivät todella paljon. Onko Kiira Korpi mielestäsi ammattimaisempi taiteilija kuin huonommin myyvä kirjailija?

Kiira Korpi on huono esimerkki siinä että hän myy omalla brändillä ja kannanotoillaan vaikka mitä roskaa. Ota mukaan mielummin hyvin toimeentuleva kirjailija, joka ei myy henkilöbrändillä, vaan on luonut maineensa kirjoittamalla.

Autan. Vaikka Sofi Oksanen. Onko hän paska kirjailija? Tai Remes? Molemmat tienaavat kirjoittamisella.

Kaikki ammattikirjailijat aloittavat harrastelijoina, mutta vain osa menestyy ja pääsee ammattilaisiksi. Esimerkiksi Sofi Oksanen kauan ei aloittaessaan kirjailijana tullut toimeen työllään ja meni aikaa ennen kuin julkaisi ensimmäisen menestysromaaninsa joka löi leiville.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

S oouurin osa ihmisistä pystyy hyväksymään, että se oma intohimo ei ikinä riitä tulonlähteeksi. Hyväksyvät sen, että intohimo jää harrastuksen tasolle ja on tehtävä jotain muuta, jos ei halua kituuttaa köyhyysrajan alapuolella. Taiteilijat taas jostain syystä ajattelevat, että jos heidän intohimo ei tuota tarpeeksi, niin kulttuurisivistyksen nimissä heille pitää varmistaa tavalla tai toisella riittävän hyvät tulot, että he voivat keskittyä vain siihen omaan intohimoon, vain siihen mitä he haluavat tehdä. Ettei tarvitse uhrata luovaa mieltä ja aikaa paskoihin ja ikäviin juttuihin, jotka ovat pois heidän intohimoon keskittymiseltä.

Eli mikä sinusta olisi hyvä ratkaisu? Että kirjailijat menisivät töihin vaikka lähihoitajiksi, ja heidän kirjoittamiensa romaanien sijaan markkinoilla olisi vain amerikkalaisia best seller -kirjoja ja Kiira Korven kirjoitelmia?

Otin vain kantaa valitukseen alan huonosta kannattavuudesta. Jos kannattavuus on noin huonoa, tuskin se muuttuu kannattavaksi sillä, että kustantajat ja julkaisijat alkavat toimimaan säädyllisesti. Toki ne pitäisi pakottaa toimimaan säädyllisesti, siitä olen samaa mieltä, mutta kuinka paljon se sitten auttaisi?

Johtopäätös on tosiaan se, ettei se kaunokirjallisuus, jota tunnut pitävät täällä jonain hienompama ja parempana taiteena, niin kovin monia kiinnosta ja sillä tienaa joka tapauksessa huonosti. Sen verran marttyyri tämän suhteen näköjään olet, että teet kyllä mieluummin tätä parempaa taidetta pienelle porukalle kuin jotain massataidetta sivistymättömille ja otat vähän sellainen, ettei ole sun vika jos massat ei sun neroutta ymmärrä. Niin marttyyri et kuitenkaan ole, että olisit valmis hyväksymään myös valinnan taloudelliset seuraukset, vaan siinä vaiheessa muutut uhriksi.

Ainakin puhuit kuin olisit sitä mieltä, että kyllähän sulle kuuluu vähintään palkkaan verrattava korvaus jo sillä perusteella, että toteutat intohimoasi kokopäiväisesti ja ainakin omasta mielestäsi se on kovaa duunia. Yhtälössä ei lainkaan mietitä sitä, että kuinka monia sitten kiinnostaa se sun parempi kaunokirjallisuus, ainakaan niin paljon, että tarpeeksi moni olisi omia rajallisia tulojaan valmis käyttämään sen kuluttamiseen.

Entäs jos kaikki alkavat toimimaan? Kaikki toteuttavat kokoaikaisesti vain omaa intohimoa, juuri sitä mitä haluavat tehdä ja sitten alkavat vaatimaan sitä palkkaan vertautuvaa korvausta vain sillä perusteella, että se on heidän mielestään kovaa kovaaduunia? Suurin ymmärtää ja hyväksyy tässä tilanteessa sen, että intohimo jää harrastuksen tasolle ja jotain muutakin on tehtävä, jos haluaa kituuttelua parempaan riittävät tulot.

Kovasti teet oletuksia ja tulkintoja, joihin ei löydy mitään perusteita tuosta lainaamastasi tekstistä. Koska kykysi ymmärtää lukemaasi on noin heikko, annat vaikutelman ihmisestä, joka ei ole elämässään kovin paljon lukenut. Ymmärrys tuntuu muutenkin olevan heikkoa.

Se on kyllä totta, että tein paljon oletuksia. Mutta tuolta se valitus vaikuttaa. Siltä, että kirjailijan pitää saada toteuttaa intohimoaan kokopäiväisesti ilman turhia häiriötekijöitä ja tämän keskustelun logiikalla näköjään pitää olla sinällänsä oikeutettu saamaan tästä riittävä korvaus. Kirjailijan työ on näköjään itseisarvoisesti yhteiskunnalle niin tärkeää ja korvaamatonta, että joidenkin kantojen mukaan se pitäisi rinnastaa jopa terveydenhuoltoon ja varmaan siten muihinkin julkisiin peruspalveluihin eikä tuotoilla pyörivään yksityiseen puoleen. Joo, oletin.

Itsekään en ole mikään kaiken arvoa rahassa excelillä laskeva hjallisharkimo ja olen sitä mieltä, että tietyissä määrin pitää kustantaa ihmisille mahdollisuuksia harrastuksiin ja tukea omien juttujen toteuttamisessa, mikä on palstan logiikalla varmaan jo äärikommunismia. Mutta se vähän eri asia kuin uhriutuminen sen takia, ettei voi kokopäiväisesti toteuttaa vain omia intohimoja, koska tulot ei riitä.

Joten kyllä tästä huolimatta oma kantani tähän on se, että kikkelis kokkelis vaan.

Taidetta ei pidä rinnastaa terveyspalveluihin, koska näissä on ihan eri toimintaperiaatteet ja ihan eri tarkoitus. Ja ammattitaiteilijan kohdalla ei ole kyse harrastuksesta eikä "omien juttujen toteuttamisesta". Ja missä kohtaa olet nähnyt uhriutumista? Ja kuka on mielestäsi uhriutunut? Onko joku kertonut täällä olevansa kirjailija ja valittanut tuloista? Jotkut ovat kyllä linkittäneet tietoja kirjailijoiden tuloista, mutta nämä kirjoittajat eivät ole kertoneet ammattejaan. 

Mutta kyllä, kirjailijan pitäisi voida keskittyä työhönsä kokopäiväisesti ilman häiriötekijöitä. Ja kyllä, myös kirjailijan kuuluisi saada työstään edes asianmukainen korvaus - kirjamyynnistä ei ikinä saa riittävää tuloa, eikä sitä tässä kukaan oikeastaan ole peräänkuuluttanutkaan. Tässä ketjussa on ollut kyse siitä, että kirjamyynnistä pitäisi saada asianmukainen korvaus. Nyt kirjakaupat toimivat markkinahäirikköinä myymällä samaa kirjaa uudestaan ja uudestaan kieräten näin velvoitteensa tilittää myyntituloista osa kustantajalle (ja sitä kautta kirjailijalle). Kierrättämällä samaa kirjaa asiakkaalta toiselle kirjakauppa myös vääristää kirjan myyntilukuja, millä on huonoja seurauksia kirjailijalle.

Ja kyllä, kotimainen kirjallisuus on itseisarvoisesti tärkeää. Sitä ei ole syytä rinnastaa terveyspalveluihin, kuten sanoinkin jo (kirjallisuuden tai taiteen tehtävä ei ole tuottaa palveluita) eikä myöskään yksityiseen puoleen (koska kirjallisuuden tai taiteen perimmäinen tehtävä ei myöskään ole tuottaa voittoa). Eikö sitä voisi ajatella asiana, jota se oikeasti on? Kyse on henkisestä pääomasta, meidän kielialueemme ja kulttuurimme osa-alueesta. Sellaisena se on tärkeää.

Ammattitaiteilija elättää taiteella itsensä. Muut ovat harrastelijoita, jotka toivovat almuja harrastukselleen. Omaa kulttuuria on hyvä ylläpitää, mutta on myös hyvä tehdä taidetta, jota käytetään ja josta ollaan valmiita maksamaan. Tuohan on vasta mittari sille, onko taide kansan kulttuuria, vai yksittäisen taiteilijan kannanotto, joka ei kiinnosta kuin hänen kuplaansa.

Ei taiteen tarvitsekaan olla kansan kulttuuria.

Oletko siis sitä mieltä, että Kiira Korven julkaisut ovat suosionsa perusteella suurempaa taidetta kuin esimerkiksi jonkun kirjallisuuspalkintoja saaneen runoilijan teokset, joiden myynti jää pieneksi? Kutsuisitko vähälevikkisen kirjallisuuden kirjoittajaa aina harrastelijaksi? Jos kirjaa lainataan paljon kirjastosta ja se on erittäin suosittu, mutta kyseisen kirjan asiakaskunta ei syystä tai toisesta osta kirjaa, tarkoittaako se mielestäsi sitä, että kirja ei voi olla kovin hyvä?

Mielestäni emme tarvitse minkään marginaalijoukon tuottamaa kulttuuria, joka olisi jotenkin muka parempaa. Maksakoot itse spermaa tehosekottimessa taiteensa tai myykööt sen sitten markkinahintaan. Kansan kuttuuria pitää suojella, koska se kuvaa sitä millaisia suomalaiset isossa kuvassa ovat.

 

Eli Kiira Korven julkaisut kuvastavat sitä, mitä me suomalaiset ovat, mutta kaunokirjallisuus on turhaa, niinkö?

Kirjallisuuden tai taiteen tarkoitus ei suinkaan ole kuvata sitä, mitä suomalaiset ovat isossa kuvassa. Kommentistasi huomaa, että et taida kovin paljon taidetta ja kulttuuria harrastaa. Taide ei ole mitään enemmistön dokumentointia tai taltiointia. Taiteen tehtävä on haastaa, uudistaa, antaa näkökulmia, pohtia, olla osa dialogia - se saa olla miellyttävää tai se saa olla häiritsevää.

Aiemmin ketjussa mainittiin tekoälyn kirjoittamat "kirjat". Oikeastaan tuo sinun määritelmäsi kuvastaisi enemmän sitä - nimenomaan tekoälyn suoltama teksti kuvastaa sitä, mitä ihmiset "isossa kuvassa" ovat. Taide on (onneksi) paljon enemmän.

Ikävä kyllä taiteilijat eivät ole niin fiksuja kuin kuvittelevat. Heidän haastamisensa on keskimäärin yksinkertaista räksytystä tai tarkoituksellista kauhistelun aiheuttamista. 

Mikäli taiteilijat tekevät niin pysäyttäviä ja koskettavia teoksia että ihmiset innostuvat niistä, on noilla myös rahallinen arvo. Mikäli taide ei kiinnosta, ei sillä ole tarpeeksi arvoa ja kannanotosta tulee harrastelijan puhinaa ja kiukkuilua.

Eli julkisesti ei tarvitse tukea taidetta.

No jos mielestäsi raha on ainoa, millä on arvoa, niin sitten se on sinun mielestäsi noin - taiteen ja kirjallisuudenkin kohdalla. Näetkö yleensä elämässä mitään muita arvoja kuin rahallisen arvon?

Näen. Minullakin on paljon harrastuksia, joilla pyrin tekemään hyvää eri alueilla. Mutta ne ovat harrastuksia. Työt ovat sitten erikseen.

Niin? Mihin tämä liittyy? Ammattikirjailijalle kaunokirjallisuuden kirjoittaminen on työ, ei harrastus. 

Mutta mitenkäs ammattikirjailijaksi tullaan jos ei ensin aloita vartastelijana kuten vaikkapa Sofi Oksanen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Immateriaalioikeudet.

Jos ostat kirjan, omistat paperin ja musteen, mutta et voi väittää tekstiä omaksesi ja kopioida sitä edelleen myytäväksi. Oman kappaleesi voit myydä.

Samoin voit ostaa talon tai auton, mutta et voi (ilmeisesti) valmistaa siitä kopioita myyntiin.

Uudelleenmyynti on sallittua, mutta tässä kohtaa voi kyseenalaistaa, onko oikein pienentää kirjailijan palkkiopussia ja samalla tienata sillä komeasti.

Vai oikein tienata komeasti, miten joku voi edes laskea käytetyn kirjan myynnin tuloiksi? Jos tuolla tavalla voisi tienata komeasti, ostaisin kirjakaupan tyhjäksi kirjoista, ja alkaisin tienata komeasti. Kuinka komeasti pystyisi tekemään voittoa esim. yhdellä ostamallani 30€ kirjalla?

Kiinnostaa myös tämä. Täällä kerrotaan, että kirjojen myynti on kehnoja ja parin vuoden työllä kirjailija ei tienaa edes paria tonnia. Silti muut tahot kuulemma tekevät samoilla kirjoilla isot rahat.

Koska kirjailija itse saa siitä 30 euron hintaisesta kirjasta ehkä 2-3- euroa. 

Niin kuin ne loput 27-28 euroa ovat kustantajalle ja kirjakaupalle vain nettoa?

Jos kuitenkin mietitään tarkemmin, niin.

Kirjailija - saa kirjasta 2-3 euroa.

Kustantaja - materiaalikulut, henkilöstökulut, huoltokulut, logistiikka, jonkinlainen voittomarginaali.

Kirjakauppa - henkilöstökulut, huoltokulut, logistiikka, jonkinlainen voittomarginaali.

Uskotko oikeasti, että kustantaja ja kirjakauppa nettoaa enemmän tai edes saman yhdestä kirjasta?

Mikä on sitten se siivu, johon kirjailija on mielestäsi oikeutettu? 10€? 15€? Kenen pitäisi suostua persenettoon? Noiden kaikkien?

Tässä keskustelussa ei oikeastaan ole vaadittu tuollaisia, vaan onpahan vain tuotu esiin se, miten vähän tekijä teoksesta saa itse. Tämä kun saattaa olla monelle vähän epäselvää. Ja tuota kautta on yritetty selventää, mitä ongelmia tuollaisesta seuraa, jos kirjakauppa keksii keinon, jolla voi itse tehdä kirjalla voittoa mutta välttää maksamasta kustantajalle ja kirjailijalle myydyistä teoksista.

Ainakin omasta mielestäni 10% - mikäli pitää paikkansa, myönnän ettei itsellä ole tästä faktatietoa - on aika hyvä osuus myyntihinnasta, kun ottaa huomioon, että kulut on ulkoistettu muille ja itse ei tarvinnut osallistua niihin juuri yhtään.

Miten kirjastot maksavat kirjailijalle? Tietääkö joku?

En ymmärrä miksi pitäisi saada siitä rahaa, Jos tuote on kertaalleen ostettu ja maksettu, niin ei siitä kuulu kirjailijan saada joka kerta rahaa jos kirja kiertää monella kymmenellä ihmisellä lukemisen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Miten kirjastot maksavat kirjailijalle? Tietääkö joku?

Sanasto välitetään ennalta määrätty maksu, lainauslorvaus, jokaisesta kerrasta kun kirjanston aineistossa ollut kirja on lainattu. Sanasto maksaa sen sitten kirjailijalle kunhan Sanasto on ensin rokottanut siitä itselleen mojovan välityspalkkion.

https://www.lainauskorvaus.fi/

Mitenköhän jatkossa menee palautusoikeus sitten? Millä todistat että haluat palauttaa kirjan etkä myydä käytettyä? Sitä paitsi ei kirjakaupan kirjat ole ennenkään olleet lukemattomia kun henkilökunta on saanut lainata niitä ;)

Vierailija kirjoitti:

Miten kirjastot maksavat kirjailijalle? Tietääkö joku?

Esimerkiksi vuonna 2021 korvaus on ollut 31 senttiä/lainauskerta jokaisesta kirjastolainasta suomessa.

Vain yleiset kirjastot tilittävät lainauskorvaukset. Erityiskirjastoista niitä ei kerry. Mutta toki kirjailija saa tuloa myös jokaisesta kirjaston hyllyynsä ostamasta kirjasta, oli kyse mistä tahansa kirjastosta.

Vierailija kirjoitti:

Taiteilijat ovat vuosikymmenten aikana olleet vaatimassa tekijänoikeusmaksuja sellaisistakin paikoista, mitkä heivät heille kuulu. Tämän takia ihmisillä ei ole kauheasti sympatiaa taiteilijoita kohtaan, nyt kun oikeasti tarvittaisiin tukea. Eli kun tekoälyn kehitys menee vielä 5-10 vuotta eteenpäin. Tuo kirjakauppa-case on niin pieni ongelma tuohon kehitykseen nähden.

Olisiko sinusta tekoälyn tuottama teksti ja ihmisrn kirjoittama kirja samalla viivalla, eli voisiko tekoälyn tuotos korvata sinulle kirjat ja muun taiteen?

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän jatkossa menee palautusoikeus sitten? Millä todistat että haluat palauttaa kirjan etkä myydä käytettyä? Sitä paitsi ei kirjakaupan kirjat ole ennenkään olleet lukemattomia kun henkilökunta on saanut lainata niitä ;)

Kaupasta ostetulla tuotteella on palautusoikeus vain, jos kauppias antaa sellaisen. Kirjakaupassa sellainen on yleensä vain sinettipussiin laitetuilla tuotteilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän jatkossa menee palautusoikeus sitten? Millä todistat että haluat palauttaa kirjan etkä myydä käytettyä? Sitä paitsi ei kirjakaupan kirjat ole ennenkään olleet lukemattomia kun henkilökunta on saanut lainata niitä ;)

Kaupasta ostetulla tuotteella on palautusoikeus vain, jos kauppias antaa sellaisen. Kirjakaupassa sellainen on yleensä vain sinettipussiin laitetuilla tuotteilla.

Kyllä palautusoikeus on kirjattu lakiin, jos jotain mikropitsaa ei lasketa. Toki monet kaupat eivät tietenkään halua noudattaa sitä ja yrittävät kusettaa asiakasta, ettei sitä ole. Jotkut kaupat vain kieltäytyvät noudattamasta sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taiteilijat ovat vuosikymmenten aikana olleet vaatimassa tekijänoikeusmaksuja sellaisistakin paikoista, mitkä heivät heille kuulu. Tämän takia ihmisillä ei ole kauheasti sympatiaa taiteilijoita kohtaan, nyt kun oikeasti tarvittaisiin tukea. Eli kun tekoälyn kehitys menee vielä 5-10 vuotta eteenpäin. Tuo kirjakauppa-case on niin pieni ongelma tuohon kehitykseen nähden.

Olisiko sinusta tekoälyn tuottama teksti ja ihmisrn kirjoittama kirja samalla viivalla, eli voisiko tekoälyn tuotos korvata sinulle kirjat ja muun taiteen?

Joillain osa-alueilla tekoäly tekee jo paljon parempaa taidetta kuin suurin osa saman sektorin taiteilijoista. Kirjallinen tuotanto on yhä kökköä, mutta kehitys kulkee exponentiaalisesti, joten tusinakirjailijoiden tekeleet varmaankin voidaan korvata tekoälyn tuottamilla teoksilla viiden vuoden päästä.

Vierailija kirjoitti:

Eihän vaatteiden tekijäkään saa korvausta siitä, että mekko kierrätetään. Myydään vaikka Relovessa.

Ei ole sellaista perustetta että voisi saada muuta kuin siitä ensimyynnistä, kierrätetyssä kirjassa on kuitenkin se teos josta tekijänoikeus määrää periaatteessa edelleen olemassa, mutta siitä vain sovittu sillä tavoin että sammuu niin ettei jälleenmyyjien tarvitse ottaa huomioon, olisi ongelmallista korvausten keräämisen kanssa kun eivät ole kovin suuria summia, digitaalisella puolella vähän helpompaa järjestää. Jossakin vaatekappaleessa harvemmin mitään aineetonta oikeutta kiinni, tosin onhan se markimekkokin taistellut ettei saa tehdä pussukoita heidän kuoseistaan kirppareille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taiteilijat ovat vuosikymmenten aikana olleet vaatimassa tekijänoikeusmaksuja sellaisistakin paikoista, mitkä heivät heille kuulu. Tämän takia ihmisillä ei ole kauheasti sympatiaa taiteilijoita kohtaan, nyt kun oikeasti tarvittaisiin tukea. Eli kun tekoälyn kehitys menee vielä 5-10 vuotta eteenpäin. Tuo kirjakauppa-case on niin pieni ongelma tuohon kehitykseen nähden.

Olisiko sinusta tekoälyn tuottama teksti ja ihmisrn kirjoittama kirja samalla viivalla, eli voisiko tekoälyn tuotos korvata sinulle kirjat ja muun taiteen?

Joillain osa-alueilla tekoäly tekee jo paljon parempaa taidetta kuin suurin osa saman sektorin taiteilijoista. Kirjallinen tuotanto on yhä kökköä, mutta kehitys kulkee exponentiaalisesti, joten tusinakirjailijoiden tekeleet varmaankin voidaan korvata tekoälyn tuottamilla teoksilla viiden vuoden päästä.

Taidehan on nimenomaan ihmisen tuottamaa, joten miten tekoäly voisi tehdä taidetta? Taiteessa on olennaista juuri ihmisen näkemys, jokin asia, mitä hän haluaa taiteellaan sanoa tai viestittää. Taiteessa on olennaista juuri ihmisen luovuus, miten hän yhdistelee ja tulkitsee asioita, millaisten asioiden kautta hän luo uutta.

Tekoäly ei ole ihminen, toinen henkilö. Näin ollen tekoälyn tuotoksista puuttuu kaikki se, mikä taiteessa on olennaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Immateriaalioikeudet.

Jos ostat kirjan, omistat paperin ja musteen, mutta et voi väittää tekstiä omaksesi ja kopioida sitä edelleen myytäväksi. Oman kappaleesi voit myydä.

Samoin voit ostaa talon tai auton, mutta et voi (ilmeisesti) valmistaa siitä kopioita myyntiin.

Uudelleenmyynti on sallittua, mutta tässä kohtaa voi kyseenalaistaa, onko oikein pienentää kirjailijan palkkiopussia ja samalla tienata sillä komeasti.

Vai oikein tienata komeasti, miten joku voi edes laskea käytetyn kirjan myynnin tuloiksi? Jos tuolla tavalla voisi tienata komeasti, ostaisin kirjakaupan tyhjäksi kirjoista, ja alkaisin tienata komeasti. Kuinka komeasti pystyisi tekemään voittoa esim. yhdellä ostamallani 30€ kirjalla?

Kiinnostaa myös tämä. Täällä kerrotaan, että kirjojen myynti on kehnoja ja parin vuoden työllä kirjailija ei tienaa edes paria tonnia. Silti muut tahot kuulemma tekevät samoilla kirjoilla isot rahat.

Koska kirjailija itse saa siitä 30 euron hintaisesta kirjasta ehkä 2-3- euroa. 

Niin kuin ne loput 27-28 euroa ovat kustantajalle ja kirjakaupalle vain nettoa?

Jos kuitenkin mietitään tarkemmin, niin.

Kirjailija - saa kirjasta 2-3 euroa.

Kustantaja - materiaalikulut, henkilöstökulut, huoltokulut, logistiikka, jonkinlainen voittomarginaali.

Kirjakauppa - henkilöstökulut, huoltokulut, logistiikka, jonkinlainen voittomarginaali.

Uskotko oikeasti, että kustantaja ja kirjakauppa nettoaa enemmän tai edes saman yhdestä kirjasta?

Mikä on sitten se siivu, johon kirjailija on mielestäsi oikeutettu? 10€? 15€? Kenen pitäisi suostua persenettoon? Noiden kaikkien?

Tässä keskustelussa ei oikeastaan ole vaadittu tuollaisia, vaan onpahan vain tuotu esiin se, miten vähän tekijä teoksesta saa itse. Tämä kun saattaa olla monelle vähän epäselvää. Ja tuota kautta on yritetty selventää, mitä ongelmia tuollaisesta seuraa, jos kirjakauppa keksii keinon, jolla voi itse tehdä kirjalla voittoa mutta välttää maksamasta kustantajalle ja kirjailijalle myydyistä teoksista.

Ainakin omasta mielestäni 10% - mikäli pitää paikkansa, myönnän ettei itsellä ole tästä faktatietoa - on aika hyvä osuus myyntihinnasta, kun ottaa huomioon, että kulut on ulkoistettu muille ja itse ei tarvinnut osallistua niihin juuri yhtään.

Aika paljon kirjailijakin kyllä panostaa. Jo se, että kirjalijan työ useimmiten tarkoittaa taloudellista epävarmuutta, on aikamoinen taloudellinen panostus. Ja jos kirjan kirjoittamiseen menee vaikka kolme vuotta, niin kyllähän sen kolmen vuoden aikana aika paljon kuluja tulee, kun kukaan ei elä pyhällä hengelllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän vaatteiden tekijäkään saa korvausta siitä, että mekko kierrätetään. Myydään vaikka Relovessa.

Käytettyjen vaatteiden myyjät ovat yleensä yksityishenkilöitä jotka myyvät omia ylimääräisiä vaatekappaleitaan eteenpäin. Ei se ole mikään ongelma jos yksittäinen ihminen myy omistamansa kirjan divariin tai toiselle yksityiselle ihmiselle. Se sen sijaan on ongelma, jos kirjojen jälleenmyyjä alkaa myydä samaa tuotetta halvemmalla niin että tuotteen uusmyynti kärsii. Eiväthän ne vaatekaupatkaan myy näitä vähän käytettyjä vaatteita.

Jopa Ikea myy asiakkailta ostetamiaan käytettyjä huonekaluja, eihän sekään eroa siten tästä keskustelun aiheesta.