Kirjailijoita huolettaa nyt se että he eivät saa siitä rahaa jos joku myy jo kertaalleen ostetun kirjan uudelleen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

S oouurin osa ihmisistä pystyy hyväksymään, että se oma intohimo ei ikinä riitä tulonlähteeksi. Hyväksyvät sen, että intohimo jää harrastuksen tasolle ja on tehtävä jotain muuta, jos ei halua kituuttaa köyhyysrajan alapuolella. Taiteilijat taas jostain syystä ajattelevat, että jos heidän intohimo ei tuota tarpeeksi, niin kulttuurisivistyksen nimissä heille pitää varmistaa tavalla tai toisella riittävän hyvät tulot, että he voivat keskittyä vain siihen omaan intohimoon, vain siihen mitä he haluavat tehdä. Ettei tarvitse uhrata luovaa mieltä ja aikaa paskoihin ja ikäviin juttuihin, jotka ovat pois heidän intohimoon keskittymiseltä.

Eli mikä sinusta olisi hyvä ratkaisu? Että kirjailijat menisivät töihin vaikka lähihoitajiksi, ja heidän kirjoittamiensa romaanien sijaan markkinoilla olisi vain amerikkalaisia best seller -kirjoja ja Kiira Korven kirjoitelmia?

Otin vain kantaa valitukseen alan huonosta kannattavuudesta. Jos kannattavuus on noin huonoa, tuskin se muuttuu kannattavaksi sillä, että kustantajat ja julkaisijat alkavat toimimaan säädyllisesti. Toki ne pitäisi pakottaa toimimaan säädyllisesti, siitä olen samaa mieltä, mutta kuinka paljon se sitten auttaisi?

Johtopäätös on tosiaan se, ettei se kaunokirjallisuus, jota tunnut pitävät täällä jonain hienompama ja parempana taiteena, niin kovin monia kiinnosta ja sillä tienaa joka tapauksessa huonosti. Sen verran marttyyri tämän suhteen näköjään olet, että teet kyllä mieluummin tätä parempaa taidetta pienelle porukalle kuin jotain massataidetta sivistymättömille ja otat vähän sellainen, ettei ole sun vika jos massat ei sun neroutta ymmärrä. Niin marttyyri et kuitenkaan ole, että olisit valmis hyväksymään myös valinnan taloudelliset seuraukset, vaan siinä vaiheessa muutut uhriksi.

Ainakin puhuit kuin olisit sitä mieltä, että kyllähän sulle kuuluu vähintään palkkaan verrattava korvaus jo sillä perusteella, että toteutat intohimoasi kokopäiväisesti ja ainakin omasta mielestäsi se on kovaa duunia. Yhtälössä ei lainkaan mietitä sitä, että kuinka monia sitten kiinnostaa se sun parempi kaunokirjallisuus, ainakaan niin paljon, että tarpeeksi moni olisi omia rajallisia tulojaan valmis käyttämään sen kuluttamiseen.

Entäs jos kaikki alkavat toimimaan? Kaikki toteuttavat kokoaikaisesti vain omaa intohimoa, juuri sitä mitä haluavat tehdä ja sitten alkavat vaatimaan sitä palkkaan vertautuvaa korvausta vain sillä perusteella, että se on heidän mielestään kovaa kovaaduunia? Suurin ymmärtää ja hyväksyy tässä tilanteessa sen, että intohimo jää harrastuksen tasolle ja jotain muutakin on tehtävä, jos haluaa kituuttelua parempaan riittävät tulot.

Kovasti teet oletuksia ja tulkintoja, joihin ei löydy mitään perusteita tuosta lainaamastasi tekstistä. Koska kykysi ymmärtää lukemaasi on noin heikko, annat vaikutelman ihmisestä, joka ei ole elämässään kovin paljon lukenut. Ymmärrys tuntuu muutenkin olevan heikkoa.

Se on kyllä totta, että tein paljon oletuksia. Mutta tuolta se valitus vaikuttaa. Siltä, että kirjailijan pitää saada toteuttaa intohimoaan kokopäiväisesti ilman turhia häiriötekijöitä ja tämän keskustelun logiikalla näköjään pitää olla sinällänsä oikeutettu saamaan tästä riittävä korvaus. Kirjailijan työ on näköjään itseisarvoisesti yhteiskunnalle niin tärkeää ja korvaamatonta, että joidenkin kantojen mukaan se pitäisi rinnastaa jopa terveydenhuoltoon ja varmaan siten muihinkin julkisiin peruspalveluihin eikä tuotoilla pyörivään yksityiseen puoleen. Joo, oletin.

Itsekään en ole mikään kaiken arvoa rahassa excelillä laskeva hjallisharkimo ja olen sitä mieltä, että tietyissä määrin pitää kustantaa ihmisille mahdollisuuksia harrastuksiin ja tukea omien juttujen toteuttamisessa, mikä on palstan logiikalla varmaan jo äärikommunismia. Mutta se vähän eri asia kuin uhriutuminen sen takia, ettei voi kokopäiväisesti toteuttaa vain omia intohimoja, koska tulot ei riitä.

Joten kyllä tästä huolimatta oma kantani tähän on se, että kikkelis kokkelis vaan.

Taidetta ei pidä rinnastaa terveyspalveluihin, koska näissä on ihan eri toimintaperiaatteet ja ihan eri tarkoitus. Ja ammattitaiteilijan kohdalla ei ole kyse harrastuksesta eikä "omien juttujen toteuttamisesta". Ja missä kohtaa olet nähnyt uhriutumista? Ja kuka on mielestäsi uhriutunut? Onko joku kertonut täällä olevansa kirjailija ja valittanut tuloista? Jotkut ovat kyllä linkittäneet tietoja kirjailijoiden tuloista, mutta nämä kirjoittajat eivät ole kertoneet ammattejaan. 

Mutta kyllä, kirjailijan pitäisi voida keskittyä työhönsä kokopäiväisesti ilman häiriötekijöitä. Ja kyllä, myös kirjailijan kuuluisi saada työstään edes asianmukainen korvaus - kirjamyynnistä ei ikinä saa riittävää tuloa, eikä sitä tässä kukaan oikeastaan ole peräänkuuluttanutkaan. Tässä ketjussa on ollut kyse siitä, että kirjamyynnistä pitäisi saada asianmukainen korvaus. Nyt kirjakaupat toimivat markkinahäirikköinä myymällä samaa kirjaa uudestaan ja uudestaan kieräten näin velvoitteensa tilittää myyntituloista osa kustantajalle (ja sitä kautta kirjailijalle). Kierrättämällä samaa kirjaa asiakkaalta toiselle kirjakauppa myös vääristää kirjan myyntilukuja, millä on huonoja seurauksia kirjailijalle.

Ja kyllä, kotimainen kirjallisuus on itseisarvoisesti tärkeää. Sitä ei ole syytä rinnastaa terveyspalveluihin, kuten sanoinkin jo (kirjallisuuden tai taiteen tehtävä ei ole tuottaa palveluita) eikä myöskään yksityiseen puoleen (koska kirjallisuuden tai taiteen perimmäinen tehtävä ei myöskään ole tuottaa voittoa). Eikö sitä voisi ajatella asiana, jota se oikeasti on? Kyse on henkisestä pääomasta, meidän kielialueemme ja kulttuurimme osa-alueesta. Sellaisena se on tärkeää.

Taidetta ei pidä rinnastaa peruspalveluihin, kuten terveydenhoitoon, mutta silti taide on niin tärkeää, että taiteilijoiden pitää pystyä keskittymään täysipainotteisesti taiteeseen ilman häiriöitekijöitä. Jos taiteilijan taide ei tuota riittävästi, miten varmistat sen muuten kuin tukemalla sitä tarpeeksi verovaroista? Eikä se silloin nimenomaan vertaudu terveydenhoitoon?

Etkö tosiaan näe tässä selvää loogista ristiriitaa?

Tarkoitin sitä, että taiteen ja terveyspalveluiden tarkoitus on eri, siksi niitä ei kannata rinnastaa. Tärkeitä ovat molemmat, mutta eri tavoin - ne vastaavat eri tarpeisiin. Tokihan taiteeseen täytyy yhteiskunnankin panostaa, sitä vastaan en siis argumentoinutkaan. Mutta esim. kirjailijoille tulevat apurahat ovat valtaosin yksityisten säätiöiden myöntämiä, ei siis verovaroista.

Aika ahneeksi menee, jos joka kerta kirjan vaihtaessa omistajaa pitäisi rojalteja maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

S oouurin osa ihmisistä pystyy hyväksymään, että se oma intohimo ei ikinä riitä tulonlähteeksi. Hyväksyvät sen, että intohimo jää harrastuksen tasolle ja on tehtävä jotain muuta, jos ei halua kituuttaa köyhyysrajan alapuolella. Taiteilijat taas jostain syystä ajattelevat, että jos heidän intohimo ei tuota tarpeeksi, niin kulttuurisivistyksen nimissä heille pitää varmistaa tavalla tai toisella riittävän hyvät tulot, että he voivat keskittyä vain siihen omaan intohimoon, vain siihen mitä he haluavat tehdä. Ettei tarvitse uhrata luovaa mieltä ja aikaa paskoihin ja ikäviin juttuihin, jotka ovat pois heidän intohimoon keskittymiseltä.

Eli mikä sinusta olisi hyvä ratkaisu? Että kirjailijat menisivät töihin vaikka lähihoitajiksi, ja heidän kirjoittamiensa romaanien sijaan markkinoilla olisi vain amerikkalaisia best seller -kirjoja ja Kiira Korven kirjoitelmia?

Otin vain kantaa valitukseen alan huonosta kannattavuudesta. Jos kannattavuus on noin huonoa, tuskin se muuttuu kannattavaksi sillä, että kustantajat ja julkaisijat alkavat toimimaan säädyllisesti. Toki ne pitäisi pakottaa toimimaan säädyllisesti, siitä olen samaa mieltä, mutta kuinka paljon se sitten auttaisi?

Johtopäätös on tosiaan se, ettei se kaunokirjallisuus, jota tunnut pitävät täällä jonain hienompama ja parempana taiteena, niin kovin monia kiinnosta ja sillä tienaa joka tapauksessa huonosti. Sen verran marttyyri tämän suhteen näköjään olet, että teet kyllä mieluummin tätä parempaa taidetta pienelle porukalle kuin jotain massataidetta sivistymättömille ja otat vähän sellainen, ettei ole sun vika jos massat ei sun neroutta ymmärrä. Niin marttyyri et kuitenkaan ole, että olisit valmis hyväksymään myös valinnan taloudelliset seuraukset, vaan siinä vaiheessa muutut uhriksi.

Ainakin puhuit kuin olisit sitä mieltä, että kyllähän sulle kuuluu vähintään palkkaan verrattava korvaus jo sillä perusteella, että toteutat intohimoasi kokopäiväisesti ja ainakin omasta mielestäsi se on kovaa duunia. Yhtälössä ei lainkaan mietitä sitä, että kuinka monia sitten kiinnostaa se sun parempi kaunokirjallisuus, ainakaan niin paljon, että tarpeeksi moni olisi omia rajallisia tulojaan valmis käyttämään sen kuluttamiseen.

Entäs jos kaikki alkavat toimimaan? Kaikki toteuttavat kokoaikaisesti vain omaa intohimoa, juuri sitä mitä haluavat tehdä ja sitten alkavat vaatimaan sitä palkkaan vertautuvaa korvausta vain sillä perusteella, että se on heidän mielestään kovaa kovaaduunia? Suurin ymmärtää ja hyväksyy tässä tilanteessa sen, että intohimo jää harrastuksen tasolle ja jotain muutakin on tehtävä, jos haluaa kituuttelua parempaan riittävät tulot.

Kovasti teet oletuksia ja tulkintoja, joihin ei löydy mitään perusteita tuosta lainaamastasi tekstistä. Koska kykysi ymmärtää lukemaasi on noin heikko, annat vaikutelman ihmisestä, joka ei ole elämässään kovin paljon lukenut. Ymmärrys tuntuu muutenkin olevan heikkoa.

Se on kyllä totta, että tein paljon oletuksia. Mutta tuolta se valitus vaikuttaa. Siltä, että kirjailijan pitää saada toteuttaa intohimoaan kokopäiväisesti ilman turhia häiriötekijöitä ja tämän keskustelun logiikalla näköjään pitää olla sinällänsä oikeutettu saamaan tästä riittävä korvaus. Kirjailijan työ on näköjään itseisarvoisesti yhteiskunnalle niin tärkeää ja korvaamatonta, että joidenkin kantojen mukaan se pitäisi rinnastaa jopa terveydenhuoltoon ja varmaan siten muihinkin julkisiin peruspalveluihin eikä tuotoilla pyörivään yksityiseen puoleen. Joo, oletin.

Itsekään en ole mikään kaiken arvoa rahassa excelillä laskeva hjallisharkimo ja olen sitä mieltä, että tietyissä määrin pitää kustantaa ihmisille mahdollisuuksia harrastuksiin ja tukea omien juttujen toteuttamisessa, mikä on palstan logiikalla varmaan jo äärikommunismia. Mutta se vähän eri asia kuin uhriutuminen sen takia, ettei voi kokopäiväisesti toteuttaa vain omia intohimoja, koska tulot ei riitä.

Joten kyllä tästä huolimatta oma kantani tähän on se, että kikkelis kokkelis vaan.

Taidetta ei pidä rinnastaa terveyspalveluihin, koska näissä on ihan eri toimintaperiaatteet ja ihan eri tarkoitus. Ja ammattitaiteilijan kohdalla ei ole kyse harrastuksesta eikä "omien juttujen toteuttamisesta". Ja missä kohtaa olet nähnyt uhriutumista? Ja kuka on mielestäsi uhriutunut? Onko joku kertonut täällä olevansa kirjailija ja valittanut tuloista? Jotkut ovat kyllä linkittäneet tietoja kirjailijoiden tuloista, mutta nämä kirjoittajat eivät ole kertoneet ammattejaan. 

Mutta kyllä, kirjailijan pitäisi voida keskittyä työhönsä kokopäiväisesti ilman häiriötekijöitä. Ja kyllä, myös kirjailijan kuuluisi saada työstään edes asianmukainen korvaus - kirjamyynnistä ei ikinä saa riittävää tuloa, eikä sitä tässä kukaan oikeastaan ole peräänkuuluttanutkaan. Tässä ketjussa on ollut kyse siitä, että kirjamyynnistä pitäisi saada asianmukainen korvaus. Nyt kirjakaupat toimivat markkinahäirikköinä myymällä samaa kirjaa uudestaan ja uudestaan kieräten näin velvoitteensa tilittää myyntituloista osa kustantajalle (ja sitä kautta kirjailijalle). Kierrättämällä samaa kirjaa asiakkaalta toiselle kirjakauppa myös vääristää kirjan myyntilukuja, millä on huonoja seurauksia kirjailijalle.

Ja kyllä, kotimainen kirjallisuus on itseisarvoisesti tärkeää. Sitä ei ole syytä rinnastaa terveyspalveluihin, kuten sanoinkin jo (kirjallisuuden tai taiteen tehtävä ei ole tuottaa palveluita) eikä myöskään yksityiseen puoleen (koska kirjallisuuden tai taiteen perimmäinen tehtävä ei myöskään ole tuottaa voittoa). Eikö sitä voisi ajatella asiana, jota se oikeasti on? Kyse on henkisestä pääomasta, meidän kielialueemme ja kulttuurimme osa-alueesta. Sellaisena se on tärkeää.

Taidetta ei pidä rinnastaa peruspalveluihin, kuten terveydenhoitoon, mutta silti taide on niin tärkeää, että taiteilijoiden pitää pystyä keskittymään täysipainotteisesti taiteeseen ilman häiriöitekijöitä. Jos taiteilijan taide ei tuota riittävästi, miten varmistat sen muuten kuin tukemalla sitä tarpeeksi verovaroista? Eikä se silloin nimenomaan vertaudu terveydenhoitoon?

Etkö tosiaan näe tässä selvää loogista ristiriitaa?

Tarkoitin sitä, että taiteen ja terveyspalveluiden tarkoitus on eri, siksi niitä ei kannata rinnastaa. Tärkeitä ovat molemmat, mutta eri tavoin - ne vastaavat eri tarpeisiin. Tokihan taiteeseen täytyy yhteiskunnankin panostaa, sitä vastaan en siis argumentoinutkaan. Mutta esim. kirjailijoille tulevat apurahat ovat valtaosin yksityisten säätiöiden myöntämiä, ei siis verovaroista.

No keskustelu meni siihen, että marginaaliporukalle suunnattu taide on niin tärkeää, että taiteilijan pitää pystyä keskittymään siihen täysipainotteisesti, joka ei ole mahdollista, koska rahat ei riitä.

Nyt kuitenkin keskusteluun on tullut mukaan se puoli, ettei tätä kuulukaan mitata rahassa eikä raha olekaan niin tärkeä. Toisaalta se on kuitenkin selvästi tärkeää, koska sitä pitää saada tarpeeksi, että taiteilija pystyy täysipainotteisesti keskittymään vain marginaalitaiteen tuottamiseen marginaaliporukalle. Taidetta ei siis voi mitata rahassa, mutta taiteilijan silti voi mitata ja häilyvä raja vedetään siihen, että taiteilija saa riittävästi, jotta pystyy taiteilemaan marginaaliporukalle ilman turhia häiriötekijöitä.

Silti et kuitenkaan suostu vastaamaan, että mistä se raha revitään, jos sitä ei saa riittävästi taiteesta itsestään ja samalla kuitenkin väität, ettei sitä rahassa voi ja kuulu mitata.

Vierailija kirjoitti:

Tästä asiasta pelifirmat ovat pitäneet isoa ulinaa jo toistakymmentä vuotta. Ihmisiltä pitää kieltää omien tavaroidensa myynti, että firma saa enemmän massia. Sitä ei tietenkään osata ajatella, että ihmiset saavat toisen käden kaupasta lisää massia uusien pelien ostamiseen

Tästä syystä kaikki halutaankin suoratoistopalvelujen alle, jotta voidaan ottaa sama hinta kaikilta käyttäjiltä, eikä palvelua voi myydä, tai antaa eteenpäin kenellekään. En kuuntele mitään soptifystä enkä todellakaan lue mitään muita kirjoja kuin kapuasta ostettuja, kirpparilta ostetuja tai lahjaksi saamiani kirjoja. En myöskään käytä netflixejä sun muita. 

Kuuntelen musiikini cd-levyltä,vinyyliltä ja kasetilta, sekä radioista. Ja kannatan aina ostamalla fyysisiä kopioita, esim. keikalla ollessani, jos niitä vain on myydä bändillä kohtuuhintaan.

Pystyn edelleen äänittämään radiosta kasetille ja cd:lle, ja vielä md:llekin, myös youtubesta onnistuu.

Vierailija kirjoitti:

Aika ahneeksi menee, jos joka kerta kirjan vaihtaessa omistajaa pitäisi rojalteja maksaa.

Ei nyt niinkään, mutta onko sekään oikein että kirjakauppa vetää itselleen tuloja kierrättämällä samaa kirjaa , vähentäen samalla kirjailijan myyntiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä asiasta pelifirmat ovat pitäneet isoa ulinaa jo toistakymmentä vuotta. Ihmisiltä pitää kieltää omien tavaroidensa myynti, että firma saa enemmän massia. Sitä ei tietenkään osata ajatella, että ihmiset saavat toisen käden kaupasta lisää massia uusien pelien ostamiseen

Tästä syystä kaikki halutaankin suoratoistopalvelujen alle, jotta voidaan ottaa sama hinta kaikilta käyttäjiltä, eikä palvelua voi myydä, tai antaa eteenpäin kenellekään. En kuuntele mitään soptifystä enkä todellakaan lue mitään muita kirjoja kuin kapuasta ostettuja, kirpparilta ostetuja tai lahjaksi saamiani kirjoja. En myöskään käytä netflixejä sun muita. 

Kuuntelen musiikini cd-levyltä,vinyyliltä ja kasetilta, sekä radioista. Ja kannatan aina ostamalla fyysisiä kopioita, esim. keikalla ollessani, jos niitä vain on myydä bändillä kohtuuhintaan.

Pystyn edelleen äänittämään radiosta kasetille ja cd:lle, ja vielä md:llekin, myös youtubesta onnistuu.

Aikoinaan elokuvan vuokraaminen yhdeksi illaksi maksoi suurinpiirtein saman mitä Netflixin kuukausimaksu on. Saati sitten ostaminen. Volyymit auttavat. Suomeenkin saatu hyvätasoisia sarjoja katsottavaksi entistä enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika ahneeksi menee, jos joka kerta kirjan vaihtaessa omistajaa pitäisi rojalteja maksaa.

Ei nyt niinkään, mutta onko sekään oikein että kirjakauppa vetää itselleen tuloja kierrättämällä samaa kirjaa , vähentäen samalla kirjailijan myyntiä?

Sikamaisia nuo antikvariaatit. Kultuurin tuhoajat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä asiasta pelifirmat ovat pitäneet isoa ulinaa jo toistakymmentä vuotta. Ihmisiltä pitää kieltää omien tavaroidensa myynti, että firma saa enemmän massia. Sitä ei tietenkään osata ajatella, että ihmiset saavat toisen käden kaupasta lisää massia uusien pelien ostamiseen

Tästä syystä kaikki halutaankin suoratoistopalvelujen alle, jotta voidaan ottaa sama hinta kaikilta käyttäjiltä, eikä palvelua voi myydä, tai antaa eteenpäin kenellekään. En kuuntele mitään soptifystä enkä todellakaan lue mitään muita kirjoja kuin kapuasta ostettuja, kirpparilta ostetuja tai lahjaksi saamiani kirjoja. En myöskään käytä netflixejä sun muita. 

Kuuntelen musiikini cd-levyltä,vinyyliltä ja kasetilta, sekä radioista. Ja kannatan aina ostamalla fyysisiä kopioita, esim. keikalla ollessani, jos niitä vain on myydä bändillä kohtuuhintaan.

Pystyn edelleen äänittämään radiosta kasetille ja cd:lle, ja vielä md:llekin, myös youtubesta onnistuu.

Aikoinaan elokuvan vuokraaminen yhdeksi illaksi maksoi suurinpiirtein saman mitä Netflixin kuukausimaksu on. Saati sitten ostaminen. Volyymit auttavat. Suomeenkin saatu hyvätasoisia sarjoja katsottavaksi entistä enemmän.

Niin, toisten elämä on muute kuin ruudun edessä istumista, ja kun ruudun eteen joskus istahtaa, niin ihan riittävästi tulee joka tuutista tavaraa, areenasta ihan laatuakin.

Vierailija kirjoitti:

Aika ahneeksi menee, jos joka kerta kirjan vaihtaessa omistajaa pitäisi rojalteja maksaa.

Edelleen, tästä ei ole kyse, vaan siitä, että iso suomalainen kirjakauppaketju haluaa myydä saman kirjan moneen kertaan, ja saada itse ihan hyvät prosentit jokaisesta myynnistä, kun taas kirjailija saisi sen pienen parin euron rojaltinsa vain kerran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika ahneeksi menee, jos joka kerta kirjan vaihtaessa omistajaa pitäisi rojalteja maksaa.

Ei nyt niinkään, mutta onko sekään oikein että kirjakauppa vetää itselleen tuloja kierrättämällä samaa kirjaa , vähentäen samalla kirjailijan myyntiä?

Sikamaisia nuo antikvariaatit. Kultuurin tuhoajat.

Tässä keskustelussahan ei ole puhe antikvariaateista, vaan isosta kirjakauppaketjusta.

Eli jos myyn polkupyöräni, sen liikkeen josta pyöräni ostin, on myös saatava osansa. Vai pyörän valmistajan? Siispä kun kerran jotain ostat, et saa sitä koskaan eteenpäin myydä.

Mitä jos antaa jonkun ostamansa tavaran eteenpäin ilmaiseksi? Eikö se ole vielä pahempi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä asiasta pelifirmat ovat pitäneet isoa ulinaa jo toistakymmentä vuotta. Ihmisiltä pitää kieltää omien tavaroidensa myynti, että firma saa enemmän massia. Sitä ei tietenkään osata ajatella, että ihmiset saavat toisen käden kaupasta lisää massia uusien pelien ostamiseen

Tästä syystä kaikki halutaankin suoratoistopalvelujen alle, jotta voidaan ottaa sama hinta kaikilta käyttäjiltä, eikä palvelua voi myydä, tai antaa eteenpäin kenellekään. En kuuntele mitään soptifystä enkä todellakaan lue mitään muita kirjoja kuin kapuasta ostettuja, kirpparilta ostetuja tai lahjaksi saamiani kirjoja. En myöskään käytä netflixejä sun muita. 

Kuuntelen musiikini cd-levyltä,vinyyliltä ja kasetilta, sekä radioista. Ja kannatan aina ostamalla fyysisiä kopioita, esim. keikalla ollessani, jos niitä vain on myydä bändillä kohtuuhintaan.

Pystyn edelleen äänittämään radiosta kasetille ja cd:lle, ja vielä md:llekin, myös youtubesta onnistuu.

Aikoinaan elokuvan vuokraaminen yhdeksi illaksi maksoi suurinpiirtein saman mitä Netflixin kuukausimaksu on. Saati sitten ostaminen. Volyymit auttavat. Suomeenkin saatu hyvätasoisia sarjoja katsottavaksi entistä enemmän.

Niin, toisten elämä on muute kuin ruudun edessä istumista, ja kun ruudun eteen joskus istahtaa, niin ihan riittävästi tulee joka tuutista tavaraa, areenasta ihan laatuakin.

Kyllä leffan katsominen av-palstalla pyörimisen voittaa, niin älyllisesti kuin kulttuurillisestikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Immateriaalioikeudet.

Jos ostat kirjan, omistat paperin ja musteen, mutta et voi väittää tekstiä omaksesi ja kopioida sitä edelleen myytäväksi. Oman kappaleesi voit myydä.

Samoin voit ostaa talon tai auton, mutta et voi (ilmeisesti) valmistaa siitä kopioita myyntiin.

Uudelleenmyynti on sallittua, mutta tässä kohtaa voi kyseenalaistaa, onko oikein pienentää kirjailijan palkkiopussia ja samalla tienata sillä komeasti.

Vai oikein tienata komeasti, miten joku voi edes laskea käytetyn kirjan myynnin tuloiksi? Jos tuolla tavalla voisi tienata komeasti, ostaisin kirjakaupan tyhjäksi kirjoista, ja alkaisin tienata komeasti. Kuinka komeasti pystyisi tekemään voittoa esim. yhdellä ostamallani 30€ kirjalla?

Kiinnostaa myös tämä. Täällä kerrotaan, että kirjojen myynti on kehnoja ja parin vuoden työllä kirjailija ei tienaa edes paria tonnia. Silti muut tahot kuulemma tekevät samoilla kirjoilla isot rahat.

Koska kirjailija itse saa siitä 30 euron hintaisesta kirjasta ehkä 2-3- euroa. 

Niin kuin ne loput 27-28 euroa ovat kustantajalle ja kirjakaupalle vain nettoa?

Jos kuitenkin mietitään tarkemmin, niin.

Kirjailija - saa kirjasta 2-3 euroa.

Kustantaja - materiaalikulut, henkilöstökulut, huoltokulut, logistiikka, jonkinlainen voittomarginaali.

Kirjakauppa - henkilöstökulut, huoltokulut, logistiikka, jonkinlainen voittomarginaali.

Uskotko oikeasti, että kustantaja ja kirjakauppa nettoaa enemmän tai edes saman yhdestä kirjasta?

Mikä on sitten se siivu, johon kirjailija on mielestäsi oikeutettu? 10€? 15€? Kenen pitäisi suostua persenettoon? Noiden kaikkien?

Tässä keskustelussa ei oikeastaan ole vaadittu tuollaisia, vaan onpahan vain tuotu esiin se, miten vähän tekijä teoksesta saa itse. Tämä kun saattaa olla monelle vähän epäselvää. Ja tuota kautta on yritetty selventää, mitä ongelmia tuollaisesta seuraa, jos kirjakauppa keksii keinon, jolla voi itse tehdä kirjalla voittoa mutta välttää maksamasta kustantajalle ja kirjailijalle myydyistä teoksista.

Ongelma on tosiaan se jos suurin osa voittoa alkaa kasautua "levittäjälle", ja itse "tekijä" saa jatkuvasti vain mahdollisimman minimin. Samaan tyyliin kuin vaikka Netflix ostaa jonkun sarjan (ja maksaa siitä ei lähes mitään) ja pyörittää sitä loputtomiin, eikä maksa teostomaksujakaan. Johtoporras ja jakkupukupomot rikastuvat, ja varsinaiset tekijät kituvat apurahoin ja minimipalkoin.

Eli reilumpi peli, jotenkin.

Taide raivostustuttaa ihmiset koska on subjektiivista mikä on onnistunut teos. Mutta jos verrataan vaikka urheiluun, ajatelkaa että huippulätkäpelaajille jatkuvasti maksettaisiin vain ihan minimi, ja hallien ja joukkueiden omistajat käärisivät kaikki rahat. Urheilu saa ihan samalla tavalla yhteiskunnan tukea kuin taide. Ehkä ei tueta sitten mitään?

Taiteilijat ovat vuosikymmenten aikana olleet vaatimassa tekijänoikeusmaksuja sellaisistakin paikoista, mitkä heivät heille kuulu. Tämän takia ihmisillä ei ole kauheasti sympatiaa taiteilijoita kohtaan, nyt kun oikeasti tarvittaisiin tukea. Eli kun tekoälyn kehitys menee vielä 5-10 vuotta eteenpäin. Tuo kirjakauppa-case on niin pieni ongelma tuohon kehitykseen nähden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä asiasta pelifirmat ovat pitäneet isoa ulinaa jo toistakymmentä vuotta. Ihmisiltä pitää kieltää omien tavaroidensa myynti, että firma saa enemmän massia. Sitä ei tietenkään osata ajatella, että ihmiset saavat toisen käden kaupasta lisää massia uusien pelien ostamiseen

Tästä syystä kaikki halutaankin suoratoistopalvelujen alle, jotta voidaan ottaa sama hinta kaikilta käyttäjiltä, eikä palvelua voi myydä, tai antaa eteenpäin kenellekään. En kuuntele mitään soptifystä enkä todellakaan lue mitään muita kirjoja kuin kapuasta ostettuja, kirpparilta ostetuja tai lahjaksi saamiani kirjoja. En myöskään käytä netflixejä sun muita. 

Kuuntelen musiikini cd-levyltä,vinyyliltä ja kasetilta, sekä radioista. Ja kannatan aina ostamalla fyysisiä kopioita, esim. keikalla ollessani, jos niitä vain on myydä bändillä kohtuuhintaan.

Pystyn edelleen äänittämään radiosta kasetille ja cd:lle, ja vielä md:llekin, myös youtubesta onnistuu.

Aikoinaan elokuvan vuokraaminen yhdeksi illaksi maksoi suurinpiirtein saman mitä Netflixin kuukausimaksu on. Saati sitten ostaminen. Volyymit auttavat. Suomeenkin saatu hyvätasoisia sarjoja katsottavaksi entistä enemmän.

Niin, toisten elämä on muute kuin ruudun edessä istumista, ja kun ruudun eteen joskus istahtaa, niin ihan riittävästi tulee joka tuutista tavaraa, areenasta ihan laatuakin.

Kyllä leffan katsominen av-palstalla pyörimisen voittaa, niin älyllisesti kuin kulttuurillisestikin.

Täällä vartti 2x/vko, vs joka päivä leffoja ja sarjoja ruudusta tuijotellen, ja niistä kympin kk maksua maksellen vaikkei kerkeäisi katsoa kuin yhdeen leffan kuussa?. Juu, mieluummin otan ekan. 

Muistakaahan myös että nyt ajetaan läpi myös kirjojen pakollista kierrätystä. Kirjakauppa keksinyt jo ratkaisun tähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Immateriaalioikeudet.

Jos ostat kirjan, omistat paperin ja musteen, mutta et voi väittää tekstiä omaksesi ja kopioida sitä edelleen myytäväksi. Oman kappaleesi voit myydä.

Samoin voit ostaa talon tai auton, mutta et voi (ilmeisesti) valmistaa siitä kopioita myyntiin.

Uudelleenmyynti on sallittua, mutta tässä kohtaa voi kyseenalaistaa, onko oikein pienentää kirjailijan palkkiopussia ja samalla tienata sillä komeasti.

Vai oikein tienata komeasti, miten joku voi edes laskea käytetyn kirjan myynnin tuloiksi? Jos tuolla tavalla voisi tienata komeasti, ostaisin kirjakaupan tyhjäksi kirjoista, ja alkaisin tienata komeasti. Kuinka komeasti pystyisi tekemään voittoa esim. yhdellä ostamallani 30€ kirjalla?

Kiinnostaa myös tämä. Täällä kerrotaan, että kirjojen myynti on kehnoja ja parin vuoden työllä kirjailija ei tienaa edes paria tonnia. Silti muut tahot kuulemma tekevät samoilla kirjoilla isot rahat.

Koska kirjailija itse saa siitä 30 euron hintaisesta kirjasta ehkä 2-3- euroa. 

Niin kuin ne loput 27-28 euroa ovat kustantajalle ja kirjakaupalle vain nettoa?

Jos kuitenkin mietitään tarkemmin, niin.

Kirjailija - saa kirjasta 2-3 euroa.

Kustantaja - materiaalikulut, henkilöstökulut, huoltokulut, logistiikka, jonkinlainen voittomarginaali.

Kirjakauppa - henkilöstökulut, huoltokulut, logistiikka, jonkinlainen voittomarginaali.

Uskotko oikeasti, että kustantaja ja kirjakauppa nettoaa enemmän tai edes saman yhdestä kirjasta?

Mikä on sitten se siivu, johon kirjailija on mielestäsi oikeutettu? 10€? 15€? Kenen pitäisi suostua persenettoon? Noiden kaikkien?

Tässä keskustelussa ei oikeastaan ole vaadittu tuollaisia, vaan onpahan vain tuotu esiin se, miten vähän tekijä teoksesta saa itse. Tämä kun saattaa olla monelle vähän epäselvää. Ja tuota kautta on yritetty selventää, mitä ongelmia tuollaisesta seuraa, jos kirjakauppa keksii keinon, jolla voi itse tehdä kirjalla voittoa mutta välttää maksamasta kustantajalle ja kirjailijalle myydyistä teoksista.

Ongelma on tosiaan se jos suurin osa voittoa alkaa kasautua "levittäjälle", ja itse "tekijä" saa jatkuvasti vain mahdollisimman minimin. Samaan tyyliin kuin vaikka Netflix ostaa jonkun sarjan (ja maksaa siitä ei lähes mitään) ja pyörittää sitä loputtomiin, eikä maksa teostomaksujakaan. Johtoporras ja jakkupukupomot rikastuvat, ja varsinaiset tekijät kituvat apurahoin ja minimipalkoin.

Eli reilumpi peli, jotenkin.

Taide raivostustuttaa ihmiset koska on subjektiivista mikä on onnistunut teos. Mutta jos verrataan vaikka urheiluun, ajatelkaa että huippulätkäpelaajille jatkuvasti maksettaisiin vain ihan minimi, ja hallien ja joukkueiden omistajat käärisivät kaikki rahat. Urheilu saa ihan samalla tavalla yhteiskunnan tukea kuin taide. Ehkä ei tueta sitten mitään?

Ei pidä paikkaansa. Netflixille yritetään saada omia käsikirjoituksia ja sarjoja, mutta Suomen taso on niin surkea että ei sinne pääse kuin muutama.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Immateriaalioikeudet.

Jos ostat kirjan, omistat paperin ja musteen, mutta et voi väittää tekstiä omaksesi ja kopioida sitä edelleen myytäväksi. Oman kappaleesi voit myydä.

Samoin voit ostaa talon tai auton, mutta et voi (ilmeisesti) valmistaa siitä kopioita myyntiin.

Uudelleenmyynti on sallittua, mutta tässä kohtaa voi kyseenalaistaa, onko oikein pienentää kirjailijan palkkiopussia ja samalla tienata sillä komeasti.

Vai oikein tienata komeasti, miten joku voi edes laskea käytetyn kirjan myynnin tuloiksi? Jos tuolla tavalla voisi tienata komeasti, ostaisin kirjakaupan tyhjäksi kirjoista, ja alkaisin tienata komeasti. Kuinka komeasti pystyisi tekemään voittoa esim. yhdellä ostamallani 30€ kirjalla?

Kiinnostaa myös tämä. Täällä kerrotaan, että kirjojen myynti on kehnoja ja parin vuoden työllä kirjailija ei tienaa edes paria tonnia. Silti muut tahot kuulemma tekevät samoilla kirjoilla isot rahat.

Koska kirjailija itse saa siitä 30 euron hintaisesta kirjasta ehkä 2-3- euroa. 

Niin kuin ne loput 27-28 euroa ovat kustantajalle ja kirjakaupalle vain nettoa?

Jos kuitenkin mietitään tarkemmin, niin.

Kirjailija - saa kirjasta 2-3 euroa.

Kustantaja - materiaalikulut, henkilöstökulut, huoltokulut, logistiikka, jonkinlainen voittomarginaali.

Kirjakauppa - henkilöstökulut, huoltokulut, logistiikka, jonkinlainen voittomarginaali.

Uskotko oikeasti, että kustantaja ja kirjakauppa nettoaa enemmän tai edes saman yhdestä kirjasta?

Mikä on sitten se siivu, johon kirjailija on mielestäsi oikeutettu? 10€? 15€? Kenen pitäisi suostua persenettoon? Noiden kaikkien?

Tässä keskustelussa ei oikeastaan ole vaadittu tuollaisia, vaan onpahan vain tuotu esiin se, miten vähän tekijä teoksesta saa itse. Tämä kun saattaa olla monelle vähän epäselvää. Ja tuota kautta on yritetty selventää, mitä ongelmia tuollaisesta seuraa, jos kirjakauppa keksii keinon, jolla voi itse tehdä kirjalla voittoa mutta välttää maksamasta kustantajalle ja kirjailijalle myydyistä teoksista.

Kyllä tässä keskustelussa on vaadittu juuri sitä, että taitelijoille pitää taata riittävät tulot, että ne voi keskittyä vain ja ainoastaan taiteeseen ilman häiriötekijöitä. Kaikki eivät ole vaatineet, mutta osa selvästi on.

Sitten ei kuitenkaan suostuta myöntämään, että ainoa tapa tähän on lähes jokaisen taiteilijan kohdalla se, että tukitaso nostetaan sillä tasolle, että se vastaa palkkaa. Millään muulla tavalla et pysty varmistamaan taiteilijalle tarpeeksi hyvää elintasoa, jos taiteilija keskittyy pelkkään taiteeseen. Varmasti ymmärretään, että tätä se käytännössä tarkoittaa, vaikka sitä ei myönnetä ja kysymyksen ympärillä vain kiemurrellaan.

Sitten jos kysyt, että miksi juuri taiteilijan pitäisi olla näin etuoikeutettu, vastaukset ovat tasoa "no kun taidetta voi mitata rahassa". Eikö tällä argumentilla hyvän seuramiehenkin pitäisi olla oikeutettu palkkaa vastaavaan tukitasoon, että se voi keskittyä kavereiden hauskuuttamiseen elintasosta tinkimättä? Varmasti sekin on yhteiskunnallisesti tärkeää ja arvokasta, että ihmisille on mukavaa ja hauskaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Immateriaalioikeudet.

Jos ostat kirjan, omistat paperin ja musteen, mutta et voi väittää tekstiä omaksesi ja kopioida sitä edelleen myytäväksi. Oman kappaleesi voit myydä.

Samoin voit ostaa talon tai auton, mutta et voi (ilmeisesti) valmistaa siitä kopioita myyntiin.

Uudelleenmyynti on sallittua, mutta tässä kohtaa voi kyseenalaistaa, onko oikein pienentää kirjailijan palkkiopussia ja samalla tienata sillä komeasti.

Vai oikein tienata komeasti, miten joku voi edes laskea käytetyn kirjan myynnin tuloiksi? Jos tuolla tavalla voisi tienata komeasti, ostaisin kirjakaupan tyhjäksi kirjoista, ja alkaisin tienata komeasti. Kuinka komeasti pystyisi tekemään voittoa esim. yhdellä ostamallani 30€ kirjalla?

Kiinnostaa myös tämä. Täällä kerrotaan, että kirjojen myynti on kehnoja ja parin vuoden työllä kirjailija ei tienaa edes paria tonnia. Silti muut tahot kuulemma tekevät samoilla kirjoilla isot rahat.

Koska kirjailija itse saa siitä 30 euron hintaisesta kirjasta ehkä 2-3- euroa. 

Niin kuin ne loput 27-28 euroa ovat kustantajalle ja kirjakaupalle vain nettoa?

Jos kuitenkin mietitään tarkemmin, niin.

Kirjailija - saa kirjasta 2-3 euroa.

Kustantaja - materiaalikulut, henkilöstökulut, huoltokulut, logistiikka, jonkinlainen voittomarginaali.

Kirjakauppa - henkilöstökulut, huoltokulut, logistiikka, jonkinlainen voittomarginaali.

Uskotko oikeasti, että kustantaja ja kirjakauppa nettoaa enemmän tai edes saman yhdestä kirjasta?

Mikä on sitten se siivu, johon kirjailija on mielestäsi oikeutettu? 10€? 15€? Kenen pitäisi suostua persenettoon? Noiden kaikkien?

Tässä keskustelussa ei oikeastaan ole vaadittu tuollaisia, vaan onpahan vain tuotu esiin se, miten vähän tekijä teoksesta saa itse. Tämä kun saattaa olla monelle vähän epäselvää. Ja tuota kautta on yritetty selventää, mitä ongelmia tuollaisesta seuraa, jos kirjakauppa keksii keinon, jolla voi itse tehdä kirjalla voittoa mutta välttää maksamasta kustantajalle ja kirjailijalle myydyistä teoksista.

Ongelma on tosiaan se jos suurin osa voittoa alkaa kasautua "levittäjälle", ja itse "tekijä" saa jatkuvasti vain mahdollisimman minimin. Samaan tyyliin kuin vaikka Netflix ostaa jonkun sarjan (ja maksaa siitä ei lähes mitään) ja pyörittää sitä loputtomiin, eikä maksa teostomaksujakaan. Johtoporras ja jakkupukupomot rikastuvat, ja varsinaiset tekijät kituvat apurahoin ja minimipalkoin.

Eli reilumpi peli, jotenkin.

Taide raivostustuttaa ihmiset koska on subjektiivista mikä on onnistunut teos. Mutta jos verrataan vaikka urheiluun, ajatelkaa että huippulätkäpelaajille jatkuvasti maksettaisiin vain ihan minimi, ja hallien ja joukkueiden omistajat käärisivät kaikki rahat. Urheilu saa ihan samalla tavalla yhteiskunnan tukea kuin taide. Ehkä ei tueta sitten mitään?

Tuon määrityksen perusteella SDP:stä ja persuista on tullut taidepuolueita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Immateriaalioikeudet.

Jos ostat kirjan, omistat paperin ja musteen, mutta et voi väittää tekstiä omaksesi ja kopioida sitä edelleen myytäväksi. Oman kappaleesi voit myydä.

Samoin voit ostaa talon tai auton, mutta et voi (ilmeisesti) valmistaa siitä kopioita myyntiin.

Uudelleenmyynti on sallittua, mutta tässä kohtaa voi kyseenalaistaa, onko oikein pienentää kirjailijan palkkiopussia ja samalla tienata sillä komeasti.

Vai oikein tienata komeasti, miten joku voi edes laskea käytetyn kirjan myynnin tuloiksi? Jos tuolla tavalla voisi tienata komeasti, ostaisin kirjakaupan tyhjäksi kirjoista, ja alkaisin tienata komeasti. Kuinka komeasti pystyisi tekemään voittoa esim. yhdellä ostamallani 30€ kirjalla?

Kiinnostaa myös tämä. Täällä kerrotaan, että kirjojen myynti on kehnoja ja parin vuoden työllä kirjailija ei tienaa edes paria tonnia. Silti muut tahot kuulemma tekevät samoilla kirjoilla isot rahat.

Koska kirjailija itse saa siitä 30 euron hintaisesta kirjasta ehkä 2-3- euroa. 

Niin kuin ne loput 27-28 euroa ovat kustantajalle ja kirjakaupalle vain nettoa?

Jos kuitenkin mietitään tarkemmin, niin.

Kirjailija - saa kirjasta 2-3 euroa.

Kustantaja - materiaalikulut, henkilöstökulut, huoltokulut, logistiikka, jonkinlainen voittomarginaali.

Kirjakauppa - henkilöstökulut, huoltokulut, logistiikka, jonkinlainen voittomarginaali.

Uskotko oikeasti, että kustantaja ja kirjakauppa nettoaa enemmän tai edes saman yhdestä kirjasta?

Mikä on sitten se siivu, johon kirjailija on mielestäsi oikeutettu? 10€? 15€? Kenen pitäisi suostua persenettoon? Noiden kaikkien?

Kirjailijan saamaa siivua ei määritellä tiettynä summana, vaan prosentteina kirjan myyntihinnasta alv:n jälkeen. Sitä yleistä minimiprosenttia (joka taitaa olla jotain 20 tai 21%) voisi hyvinkin nostaa. Isompi ongelma taitaa kuitenkin olla e- ja äänikirjoista maksettavien korvausten pienuus verrattuna painettuun kirjaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan:

"”Lukuaikapalvelusta saatu tekijänkorvaus on alle viidesosa painettuun kirjaan nähden. Kirjailijantyön näkökulmasta julkaisuformaatilla ei pitäisi olla mitään merkitystä, mutta näin on kuitenkin käymässä”, sanoo Ville Hytönen.

Tulotutkimuksen mukaan tekijänoikeustulojen mediaani per kuuntelukerta striimipalvelussa on kaunokirjailijoilla 0,53 euroa ja tietokirjailijoilla 0,43 euroa. Painetun kirjan mediaanimyyntitulo puolestaan on kaunokirjailijoille 2,68 euroa ja tietokirjailijoille 3,00 euroa kappaleelta.

Äänikirjoihin liittyvää ongelmaa syventää se, että kirjailijat eivät tiedä hintaa, jolla kustantaja myy teoksen luku- ja kuunteluaikapalveluihin. Tutkimus paljasti, että vain 4 % kaunokirjailijoista ja 9 % tietokirjailijoista tietää, mistä tulo muodostuu. Kaunokirjailijoista 70 % ja tietokirjailijoista 45 % ei tiedä lainkaan, mistä hinnasta tekijänpalkkio maksetaan."

https://www.suomentietokirjailijat.fi/ajankohtaista/kirjailijoiden-tulo…

Oletko tullut ajatelleeksi, että ilman sitä kirjailijan tekemää kirjoitustyötä kustantajalla ja kirjakaupoilla ei olisi mitään myytävää?