Lue keskustelun säännöt.
Tämä äitiydessä uuvuttaa: muut odottavat äidiltä liikoja
Pitkä selostus eli älä lue, jos et jaksa.
Heti alkuun: äitinä oleminen ei uuvuta minua. Nautin lapsiemme seurasta ja pidin pitkät hoitovapaat ennen töihin palaamista. Lapsemme eivät ole ylipitkää päivää päiväkodissa, vapaapäivinä ja lomilla vietämme tavallista lapsiarkea. En äitinä rehki liikaa, lapsillamme ei ole mitään ohjattuja harrastuksia ja muutenkin olemme halunneet tehdä arjesta mahdollisimman rauhallista. Emme elä mitään suorituskeskeistä instagram-elämää, vaan hyvinkin yksinkertaista arkea. Tämä on ollut ihan tietoinen päätös, koska pikkulapsiarjessa riittää työtä jo muutenkin.
Se nyppii, että kun yritän rauhoittaa näitä ns. ruuhkavuosia, niin ihmiset ympärillä eivät ymmärrä asiaa ja vaativat minulta ihan hirveästi. Töissä vaaditaan paljon, vaikka en ole missään esimiestehtävissä. Valitetaan, jos lapsi sairastuu tai itse sairastun. Ihmetellään, miksi sitä kaksivuotiasta ei voi ottaa sairastumistapauksessa töihin mukaan, kun kyllä meidän Isla 11 v ihan hyvin pärjää palaverini ajan. Niin, miksiköhän en voi ottaa vilkasta taaperoa mukaan töihin ja miksi ihmeessä toisin sairaan lapsen työpaikalleni? Osalla on aivan unohtunut, millaista pienen lapsen kanssa on.
Päiväkodissa kaikki lapsiin liittyvä kritiikki annetaan minulle, ei miehelle. Jos mies hakee lapset päiväkodista, niin miehelle ei anneta juuri mitään palautetta. Minä saan sitten kuulla pitkät selostukset siitä, mikä lasten päiväkotipäivässä on mennyt pieleen. Tai jos mies on aamulla pukenut pienemmän lapsen, niin minä saan kritiikin siitä, jos lapsella oli jalassa kumpparit ja päivällä ei satanutkaan vettä. Minulle tyrkätään päiväkodista kaikki laput ja vaatimukset, vaikka olemme sanoneet, että mieskin voi nämä asiat hoitaa. Äitinä ärsyttää, että minut nähdään ainoana vanhempana, vaikka lapsilla on osallistuva isäkin. Jos lapsi on jossain asiassa hieman ikätovereita jäljessä, niin minua äitinä syyllistetään siitä, miksi en _äitinä_ ole opettanut tätä asiaa lapselle.
Raskauksien jälkeen molempien lasten vauvavuonna tuli perheen ulkopuolisilta kommenttia siitä, että pitäisi karistaa raskauskilot nopeasti. Siinä kiireisen lapsiarjen keskellä ulkopuoliset tulivat vaatimaan, että nyt syöt salaattia ja jumppaat itsesi kuntoon. Ensimmäiset kommentit raskauskilojen pudottamisesta tulivat, kun esikoinen oli 1,5 kk. Laihdutin molemmilla kerroilla loput raskauskilot vauvavuoden päätteeksi, sillä vauvavuosina ei todellakaan ollut kropan timmimmäksi treenaaminen päällimmäisenä mielessä. Äidin ulkonäkökin on arvostelun ja vaatimisen kohteena.
Nämä nyt vain esimerkkinä. Äitinä uuvuttaa se, että muut ihmiset vaativat äideiltä niin hemmetisti. Mitä sitten, jos lapsella on kumpparit kuivana päivänä jalassa, jos ruokana on valmista pilttiä tai en halua paiskia ylitöitä, kun kotona on pienet lapset? Ei elämän tarvitse olla mitään täydellistä, mutta äideiltä odotetaan ihan liikaa. En yhtään ihmettele, että monia ei perheellistyminen kiinnosta, kun monien reaktiot äiteihin ovat tätä luokkaa.
Kommentit (464)
Se on köyhän elämää, kun äitikin on duunari.
Ja jonka oma äiti ei suonut hyvää itsetuntoa.
Se uuvuttaa, kun on joutunu/joutuu ponnistelemaan elintasonsa eteen.
Ponnistelun lopettaminen ei välttämättä auta, koska keho ja mieli muistaa liiallisen haastavuuden. Kaikki lähtee sieltä oman äidin kyvyttömyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on köyhän elämää, kun äitikin on duunari.
Ja jonka oma äiti ei suonut hyvää itsetuntoa.
Se uuvuttaa, kun on joutunu/joutuu ponnistelemaan elintasonsa eteen.
Ponnistelun lopettaminen ei välttämättä auta, koska keho ja mieli muistaa liiallisen haastavuuden. Kaikki lähtee sieltä oman äidin kyvyttömyydestä.
Se ei riipu älykkyydestä eikä siitä, kuinka hyvät psyykkiset eväät ihmisellä on synnynnäisesti; jos hänen äitinsä ei mahdollista hyvää psyykkistä kehitystä, henkilö uuppuu somaattisesti ja henkisesti. Se on vain ajan kysymys.
Koulu ei ole syypää ksnsalaisen uupumiseen eikä työ, vaan äitien kyvykkyys. Monen äidin kyvyttömyyden yhteisvaikutus on yhteisössä (koulu, työ) kiussaminen/häiriintyminen. Ne ovat äitien psyykkisten vajeiden tai vammojen manifestaatioita - ja perinne jatkuu.
Muut tuntuvat psyykkisesti yhtä kohtuuttomilta ja vaativilta, kuin oma äiti, jolle mikään ei riittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 2 alle 2-vuotiasta lasta, se tuntuu minusta väsyttävältä ja kuormittavalta mutta ei meidän ympärillä kyllä ole ketään tuomitsevaa tai tylyttävää tai äitiydeltä jotakin vaativaa sukulaista, tuttavaa tai läheistä.
Ainoa missä vaatimuksiin ja tylytyksiin törmää on somessa ja keskustelupalstoilla ja, jos ne alkaa ärsyttää ja ahdistaa, jätän ne vähemmälle.
Joten kyllä mun neuvo tilanteeseen on, että rauhottaa ja alisuorittaa myös somea tai sitten niitä sosiaalisia suhteita niiden vaatimusten esittäjien ja tylyttäjien kanssa niin saa olla ihan rauhassa sellanen äiti kuin on.
Olet oikeastaan väärä henkilö vastaamaan tähän, sillä oletan, että et ole kahden alle 2-vuotiaan äitinä vielä takaisin työelämässä? Vasta työelämä tuo tullessaan ne ristiriitaiset vaatimukset, joista tässä nyt puhutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 2 alle 2-vuotiasta lasta, se tuntuu minusta väsyttävältä ja kuormittavalta mutta ei meidän ympärillä kyllä ole ketään tuomitsevaa tai tylyttävää tai äitiydeltä jotakin vaativaa sukulaista, tuttavaa tai läheistä.
Ainoa missä vaatimuksiin ja tylytyksiin törmää on somessa ja keskustelupalstoilla ja, jos ne alkaa ärsyttää ja ahdistaa, jätän ne vähemmälle.
Joten kyllä mun neuvo tilanteeseen on, että rauhottaa ja alisuorittaa myös somea tai sitten niitä sosiaalisia suhteita niiden vaatimusten esittäjien ja tylyttäjien kanssa niin saa olla ihan rauhassa sellanen äiti kuin on.
Aloitus on selvästi keinotekoinen, mutta sikäli todellisuutta, että monilla köyhillä ja/tai hysteerisillä naisilla (suorittajilla, narsistisilla miellyttäjillä) on kummallisia, jopa paranoidisia asenteita liittyen vaativuuden kokemuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 2 alle 2-vuotiasta lasta, se tuntuu minusta väsyttävältä ja kuormittavalta mutta ei meidän ympärillä kyllä ole ketään tuomitsevaa tai tylyttävää tai äitiydeltä jotakin vaativaa sukulaista, tuttavaa tai läheistä.
Ainoa missä vaatimuksiin ja tylytyksiin törmää on somessa ja keskustelupalstoilla ja, jos ne alkaa ärsyttää ja ahdistaa, jätän ne vähemmälle.
Joten kyllä mun neuvo tilanteeseen on, että rauhottaa ja alisuorittaa myös somea tai sitten niitä sosiaalisia suhteita niiden vaatimusten esittäjien ja tylyttäjien kanssa niin saa olla ihan rauhassa sellanen äiti kuin on.
No kiva kun täällä on moneen kertaan kerrottu että paineet ja ikävä käytös tulee työelämästä ja sukulaisilta. Sulla ei ole kumpaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 2 alle 2-vuotiasta lasta, se tuntuu minusta väsyttävältä ja kuormittavalta mutta ei meidän ympärillä kyllä ole ketään tuomitsevaa tai tylyttävää tai äitiydeltä jotakin vaativaa sukulaista, tuttavaa tai läheistä.
Ainoa missä vaatimuksiin ja tylytyksiin törmää on somessa ja keskustelupalstoilla ja, jos ne alkaa ärsyttää ja ahdistaa, jätän ne vähemmälle.
Joten kyllä mun neuvo tilanteeseen on, että rauhottaa ja alisuorittaa myös somea tai sitten niitä sosiaalisia suhteita niiden vaatimusten esittäjien ja tylyttäjien kanssa niin saa olla ihan rauhassa sellanen äiti kuin on.
No kiva kun täällä on moneen kertaan kerrottu että paineet ja ikävä käytös tulee työelämästä ja sukulaisilta. Sulla ei ole kumpaakaan.
Ja päivähoidosta ja koulusta, joista niistäkään ko besserwisser ei tiedä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on 2 alle 2-vuotiasta lasta, se tuntuu minusta väsyttävältä ja kuormittavalta mutta ei meidän ympärillä kyllä ole ketään tuomitsevaa tai tylyttävää tai äitiydeltä jotakin vaativaa sukulaista, tuttavaa tai läheistä.
Ainoa missä vaatimuksiin ja tylytyksiin törmää on somessa ja keskustelupalstoilla ja, jos ne alkaa ärsyttää ja ahdistaa, jätän ne vähemmälle.
Joten kyllä mun neuvo tilanteeseen on, että rauhottaa ja alisuorittaa myös somea tai sitten niitä sosiaalisia suhteita niiden vaatimusten esittäjien ja tylyttäjien kanssa niin saa olla ihan rauhassa sellanen äiti kuin on.
Aloitus on selvästi keinotekoinen, mutta sikäli todellisuutta, että monilla köyhillä ja/tai hysteerisillä naisilla (suorittajilla, narsistisilla miellyttäjillä) on kummallisia, jopa paranoidisia asenteita liittyen vaativuuden kokemuksiin.
Tämä neuroottisuus lienee melko normaalia kansoissa, joissa ei ole kovin vahvat arvot ja hyvä itsetunto. Toinen ääripää ovat psykopaattiset narsistit, jotka käyttävät muita surutta hyväkseen ( esim. tyttölasten pakkosyöttäminen naima-arvon vuoksi), he tuskin uupuvat, koska yhteiset arvot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikeudet koulussa ja työelämässä tuovat esille KODIN psyykkiset haasteet, toki se voi olla monien kotien haasteiden summa (esim. luonnevikainen esimies, ja työntekijä, joka oli aikanaan yhtä lailla äitinsä kiusaama).
Äidit ovat pahan alku ja juuri - miksi tiede sallii sen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulu ei ole syypää kansalaisen uupumiseen eikä työ, vaan äitien kyvykkyys. Monen äidin kyvyttömyyden yhteisvaikutus on yhteisössä (koulu, työ) kiussaminen/häiriintyminen. Ne ovat äitien psyykkisten vajeiden tai vammojen manifestaatioita - ja perinne jatkuu.
wokeismi pahentaa asioita, vaikka osa tarttuu siihen lohtuna.
Vierailija kirjoitti:
Vaikeudet koulussa ja työelämässä tuovat esille KODIN psyykkiset haasteet, toki se voi olla monien kotien haasteiden summa (esim. luonnevikainen esimies, ja työntekijä, joka oli aikanaan yhtä lailla äitinsä kiusaama).
Mitä ihmettä sinä sönkötät? Ai että johtuu kotien psyykkisistä haasteista, että määräysten mukaan koteja pitää osallistaa, että Wilma vinkuu kymmeniä turhia viestejä keskellä yötä jne?
Tai että työelämä ei jousta tai rikkoo jopa lakia?
Miten ihmeessä se voi olla kotien syy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikeudet koulussa ja työelämässä tuovat esille KODIN psyykkiset haasteet, toki se voi olla monien kotien haasteiden summa (esim. luonnevikainen esimies, ja työntekijä, joka oli aikanaan yhtä lailla äitinsä kiusaama).
Mitä ihmettä sinä sönkötät? Ai että johtuu kotien psyykkisistä haasteista, että määräysten mukaan koteja pitää osallistaa, että Wilma vinkuu kymmeniä turhia viestejä keskellä yötä jne?
Tai että työelämä ei jousta tai rikkoo jopa lakia?
Miten ihmeessä se voi olla kotien syy?
Kysyt, mistä johtuu woke-ideologiaan liittyvät, kouluja koskevat määräykset. Samasta syystä, kuin lainauksessa - ja lisäksi, organisoitumisesta.
Se että "Wilma vinkuu" johtuu laitteesi asetuksista.
Työelämä on ihmisten luoma.
Vierailija kirjoitti:
Koulu ei ole syypää kansalaisen uupumiseen eikä työ, vaan äitien kyvykkyys. Monen äidin kyvyttömyyden yhteisvaikutus on yhteisössä (koulu, työ) kiussaminen/häiriintyminen. Ne ovat äitien psyykkisten vajeiden tai vammojen manifestaatioita - ja perinne jatkuu.
Ei tämä ole vihamielisesti sanottu, vaan neutraalisti todettu fakta. Minä en halveksu inhimillisen heikkouden akkumuloitumista.
Hyväksiläyttöä, piittaamattomuutta yms. en arvosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulu ei ole syypää kansalaisen uupumiseen eikä työ, vaan äitien kyvykkyys. Monen äidin kyvyttömyyden yhteisvaikutus on yhteisössä (koulu, työ) kiussaminen/häiriintyminen. Ne ovat äitien psyykkisten vajeiden tai vammojen manifestaatioita - ja perinne jatkuu.
Ei tämä ole vihamielisesti sanottu, vaan neutraalisti todettu fakta. Minä en halveksu inhimillisen heikkouden akkumuloitumista.
Hyväksiläyttöä, piittaamattomuutta yms. en arvosta.
Silkkaa vihapuhetta se on.
Mitä on hyväksiläyttö?
Ja miksi luulet, että ketään kiinnostaa, mitä sinä arvostat tai et arvosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulu ei ole syypää kansalaisen uupumiseen eikä työ, vaan äitien kyvykkyys. Monen äidin kyvyttömyyden yhteisvaikutus on yhteisössä (koulu, työ) kiussaminen/häiriintyminen. Ne ovat äitien psyykkisten vajeiden tai vammojen manifestaatioita - ja perinne jatkuu.
Ei tämä ole vihamielisesti sanottu, vaan neutraalisti todettu fakta. Minä en halveksu inhimillisen heikkouden akkumuloitumista.
Hyväksiläyttöä, piittaamattomuutta yms. en arvosta.
Silkkaa vihapuhetta se on.
Mitä on hyväksiläyttö?
Ja miksi luulet, että ketään kiinnostaa, mitä sinä arvostat tai et arvosta.
En minä mitään sille voi, jos vihaat faktaa.
Sinähän tässä se vihamielinen olet. Ja hassu.
Minua uuvuttaa se, että kukaan ei kuuntele, jos kerron minulla olevan raskasta. Olen fyysisesti sairas pienen lapsen äiti. Tilanne tiedetään kyllä töissä, mutta ymmärrystä ei löydy. Sitten saan kuunnella, kuinka pomo valittaa miten teiniensä kanssa on niin rankkaa. "Kun Sofia taas aamulla valitti, että suosikkipaitaa ei oltu pesty ja Einoa pitää kuskata jatkuvasti treeneihin, niin väsyttää tosi paljon!" Opettaisit sen Sofian itse pesemään vaatteensa ja Einon kyytiasiaa voisi varmaan helpottaa esim. kimppakyydein tai muuten. Ärsyttää kuunnella tuollaisista ongelmista valittamista, kun itsellä on isompia ongelmia, eikä niitä ymmärretä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulu ei ole syypää kansalaisen uupumiseen eikä työ, vaan äitien kyvykkyys. Monen äidin kyvyttömyyden yhteisvaikutus on yhteisössä (koulu, työ) kiussaminen/häiriintyminen. Ne ovat äitien psyykkisten vajeiden tai vammojen manifestaatioita - ja perinne jatkuu.
Ei tämä ole vihamielisesti sanottu, vaan neutraalisti todettu fakta. Minä en halveksu inhimillisen heikkouden akkumuloitumista.
Hyväksiläyttöä, piittaamattomuutta yms. en arvosta.
Silkkaa vihapuhetta se on.
Mitä on hyväksiläyttö?
Ja miksi luulet, että ketään kiinnostaa, mitä sinä arvostat tai et arvosta.
En minä mitään sille voi, jos vihaat faktaa.
Sinähän tässä se vihamielinen olet. Ja hassu.
MITEN ihmeessä se on äitien vika, jos koulut toimivat tietyllä tavalla? Lähettävät roskapostia riesaksi kymmenien viestien viikkovauhdilla? Ensin tulee lukujärjestys, sitten kymmenen korjausta. Sen jälkeen viikottain tiedotteita, miten nyt on nämänämämänämä poikkeukset, kipaiskaa hakemaan lapsenne kello 11.50 jne.
Ei vanhemmilta ole missään vaiheessa kysytty edes mielipidettä koulu-uudistuksiin, saati annettu edes mitään mahdollisuutta kommentoida niitä.
Ihan törppöjä. Lapsettomana en viitsi sanoa mitään tuollaista vanhemmille.